Yliopiston opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan, että hän hallitsee sen kielen, suomen tai ruotsin, jolla hänen on annettava opetusta. Opetuskielen hallitseminen voidaan osoittaa yliopiston johtosäännössä määrätyllä tavalla.

Yliopistoissa, joissa voidaan suorittaa tutkinto sekä suomeksi että ruotsiksi, opetus- ja tutkimustehtävää hoitavalta vaaditaan lisäksi, että hänellä on suomen ja ruotsin kielen vähintään tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Yliopisto voi myöntää erivapauden näistä kielitaitovaatimuksista johtosäännössä määrätyllä tavalla.

Hakija voi valita enintään yhdeksän hakukohdetta yliopistolain 36 §:n 3 momentissa tarkoitetussa yhteishaussa.

Opetusministeriö vahvistaa yhteishaussa noudatettavat aikataulut.

Ylioppilaskunnan taloutta koskevia asioita voidaan käsitellä edustajiston asettamassa toimielimessä. Toimielimen jäsenistä enintään puolet voidaan valita ylioppilaskunnan ulkopuolisista, talouselämään perehtyneistä henkilöistä. Puheenjohtajan tulee kuitenkin olla ylioppilaskunnan jäsen.

Ylioppilaskunnan jäsenet valitsevat edustajiston suhteellisilla vaaleilla. Ylioppilaskunnan edustajisto asettaa hallituksen.

Ylioppilaskunnan vaaleissa on äänioikeus yliopistoon läsnä olevaksi opiskelijaksi ilmoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä. Kaikilla äänioikeutetuilla on yhtäläinen äänioikeus.

Jokainen äänioikeutettu on vaalikelpoinen edustajiston ja hallituksen jäseneksi, jollei ylioppilaskunnan säännöissä erityisestä syystä toisin määrätä.

Yliopistolain 49 §:n 3 momentin tarkoittamasta perusrahoituksesta 75 prosenttia määräytyy toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella ja 25 prosenttia muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella.

Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvästä rahoituksesta koulutuksen osuus on 55 prosenttia ja tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen osuus on 45 prosenttia. Muiden koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella määräytyvästä rahoituksesta koulutus- ja tieteenalarakenteen osuus on 75 prosenttia ja strategisen kehittämisen osuus on 25 prosenttia.

Koulutuksessa toiminnan laajuuden perusteella määräytyy 85 prosenttia ja laadun sekä vaikuttavuuden perusteella 15 prosenttia rahoituksesta. Tutkimuksessa ja tutkijankoulutuksessa toiminnan laajuuden perusteella määräytyy 75 prosenttia ja laadun sekä vaikuttavuuden perusteella 25 prosenttia.

Koulutuksen laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden sekä tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä rahoitus perustuu korkeakoulu- ja tiedepolitiikan kehittämisen linjauksiin. Rahoitusperusteiden laskentakriteereistä säädetään erikseen.

Yliopistolain 49 §:n 3 momentin mukainen muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella myönnettävä perusrahoitus perustuu koulutus- ja tieteenalarakenteeseen ja yliopistojen strategiseen kehittämiseen siltä osin kuin niitä ei huomioida 6 §:n mukaisissa rahoitusperusteissa.

Koulutus- ja tieteenalarakenteeseen perustuvan rahoituksen kohdentamisessa otetaan huomioon yliopistojen alarakenne, valtakunnalliset erityistehtävät, Kansalliskirjasto, harjoittelukoulut ja tutkijakoulut. Yliopistojen alarakenteet ja alojen väliset kustannuserot otetaan huomioon käyttämällä toteutuneita kustannustietoja. Alarakenteen osalta otetaan huomioon myös tutkimusinfrastruktuurit, yliopiston merkittävä laitepainotteisuus ja taidealojen erityispiirteet.

Opetusministeriö päättää sopimuskauden alussa yliopistoja kuultuaan valtakunnallisista erityistehtävistä ja niihin osoitettavasta valtion rahoitusosuudesta. Erityistehtävillä on huomattavaa valtakunnallista koulutus-, tutkimus- tai sivistyspoliittista merkitystä. Osana erityistehtäviä yliopistokeskuksia koordinoiville yliopistoille osoitetaan rahoitusta yliopistokeskusten kehittämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Valtion tutkijakouluihin kohdentama rahoitusosuus määräytyy Suomen Akatemian tekemien tutkijakoulupäätöksien perusteella.

Strategista kehittämistä koskeva rahoitus perustuu yliopistojen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin, profiloitumiseen, painopistealojen vahvistamiseen ja uudelleen suuntaamiseen sekä rakenteelliseen kehittämiseen, ja siitä sovitaan opetusministeriön ja yliopistojen välillä.

Yliopistolain 49 §:n 2 momentissa tarkoitettua kustannustason nousua määriteltäessä yleisessä ansiotasoindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 64 prosenttia, kuluttajahintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 21 prosenttia ja tukkuhintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 15 prosenttia.

Yliopistoindeksin pisteluku on 100 vuonna 2000. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten painotus tarkistetaan määräajoin, vähintään joka kahdeksas vuosi.

Mitoitettaessa yliopistojen varainhoitovuodelle osoitettavaa valtion rahoitusta otetaan huomioon valtiovarainministeriön varainhoitovuodelle arvioima kustannustason nousu sekä rahoituksen vahvistamisvuotta edeltäneen yliopistoindeksin mukaisen toteutuneen kustannustason muutoksen ja valtiovarainministeriön mainitulle vuodelle arvioiman kustannustason muutoksen erotus. Kustannustason muutosta koskevan arvion tulee perustua uusimpiin käytettävissä oleviin tietoihin.

Kansalliskirjaston johtokunta tekee esityksen kirjaston johtosäännöksi ja talousarvioksi Helsingin yliopistolle. Johtokunta vahvistaa kirjaston toiminta- ja taloussuunnitelman ja ratkaisee muut kirjaston toiminnan kannalta laajakantoiset asiat.

Svenska social- och kommunalhögskolanin, jäljempänä yksikön, tehtävänä on antaa yhteiskuntatieteiden, erityisesti julkisen hallinnon, journalistiikan sekä sosiaalityön tieteellistä ja ammatillista opetusta sekä harjoittaa näiden alojen tieteellistä tutkimusta.

Yksikön monijäseninen hallintoelin tekee ehdotuksen yksikön toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä päättää yksikön talousarviosta, yksikköön otettavien opiskelijoiden määrästä ja valintaperusteista. Yksikön rehtori ottaa yksikön henkilöstön ja opiskelijat.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Asetuksen 8 §:n mukainen kustannustason nousu otetaan ensimmäisen kerran huomioon määriteltäessä yliopistojen valtion rahoitusta vuodelle 2011.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.