Tämä asetus koskee yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009, jäljempänä neuvoston tilatukiasetus, säädettyjen eläinpalkkiojärjestelmien soveltamista.

Sonni- ja härkäpalkkioita myönnettäessä ei sovelleta neuvoston tilatukiasetuksen 110 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua 90 nautaeläimen tilakohtaista enimmäismäärää.

Jos neuvoston tilatukiasetuksen 110 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu Suomelle vahvistettu enimmäismäärä (maakiintiö) ylittyy, tehtävä suhteellinen vähennys kohdistuu vain niihin tuottajiin, joiden hakemuksessa tai hakemuksissa olevien tukikelpoisten sonnien ja ensimmäisen ikäryhmän härkien yhteismäärä ylittää 25 eläintä kalenterivuotta ja tilaa kohti.

Neuvoston tilatukiasetuksen 101 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu vähimmäismäärä, josta uuhipalkkiota voi hakea, on kymmenen uuhta.