1 § Suomen vaakunan tunnuskuva

Suomen vaakunan tunnuskuvana käytetään Suomen vaakunasta annetun lain (381/1978) 1 §:n selityksen mukaista tunnuskuvaa ruusujen kera tai ilman.

2 § Sinettien ja leimojen muoto

Valtion viranomaiset käyttävät pyöreitä leimoja ja pyöreitä ja sileäreunaisia paperi- ja lakkasinettejä sekä puristesinettejä, joiden sinettipohjat ovat tähdenmuotoisia tai pyöreiksi hammastettuja.

3 § Sinettien ja leimojen koko

Pyöreitä sinettejä ja leimoja käyttävät viranomaisten sineteistä ja leimoista annetun lain (19/2009) 3 §:ssä tarkoitetut valtion viranomaiset seuraavasti:

valtioneuvosto käyttää puristesinettiä, jonka halkaisija on 80 millimetriä ja pientä paperisinettiä, jonka halkaisija on 45 millimetriä;

ministeriöt, korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus, valtakunnansyyttäjä sekä Valtakunnansyyttäjävirasto käyttävät puristesinettiä, jonka halkaisija on 65 millimetriä, ja sekä paperi- että lakkasinettiä ja leimoja, joiden halkaisija on 45 millimetriä. Ministeriö, jolla ei ole puristesinettiä, voi käyttää valtioneuvoston pientä paperisinettiä;

puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos käyttävät paperi- ja lakkasinettiä ja leimoja, joiden halkaisija on 35 millimetriä ja puristesinettiä, jonka halkaisija on 55 millimetriä.

Hovioikeudet ja hallinto-oikeudet käyttävät pyöreitä leimoja, joiden halkaisija on 45 millimetriä. Lisäksi hovioikeudet ja hallinto-oikeudet voivat käyttää puristesinettiä, jonka halkaisija on 45 tai 55 millimetriä.

Muiden valtion viranomaisten käyttämien sinettien ja pyöreiden leimojen halkaisija on 35 millimetriä.

Sinetin ja leiman koosta voidaan päättää perustellusta syystä toisin sen vahvistamisen yhteydessä.

4 § Edustustojen käyttämät sinetit ja leimat

Suomen ulkomailla olevat edustustot käyttävät sinettejä ja leimoja, joiden päitten säteet ovat 14 millimetriä ja soikion korkeus 42 millimetriä. Todistuksissa ja muissa pienikokoisissa asiakirjoissa voidaan käyttää myös leimoja, joiden päitten säteet ovat 8 millimetriä ja soikion korkeus 24 millimetriä.

Edustusto, jolla ei ole omaa lakkasinettiä, voi käyttää ulkoasiainministeriön yleistä lakkasinettiä.

5 § Sinettien ja leimojen teksti

Sinettien ja leimojen tekstissä käytetään suomen ja ruotsin kieltä siten kuin kielilaissa (423/2003) säädetään viranomaisten yksi- ja kaksikielisyydestä. Sinettien ja leimojen tekstissä voidaan käyttää lisäksi myös muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä.

Edellä 2 §:ssä säädettyjen ulkomittojen sisälle sovitetaan sinetin tekstiä varten reunus, jossa käytetään kirjasinlajia antiikva tai vastaavaa muuta kirjasintyyppiä, jos kirjasinkoko sitä edellyttää. Kaksikielisessä pyöreässä sinetissä suomenkielinen reunateksti alkaa keskeltä sinetin vasemmasta laidasta ja kulkee myötäpäivään sinetin yläpuoliskolla. Ruotsinkielinen teksti alkaa sinetin vasemmasta laidasta ja kulkee vastapäivään sinetin alapuoliskolla.

Ulkomailla olevien edustustojen suomen- ja ruotsinkielisen sinetin teksti alkaa sinetin vasemmasta laidasta, tekstin pituudesta riippuen joko keskeltä tai vähän keskikohtaa alempaa, ja kulkee myötäpäivää vastaavalle kohdalle oikeassa laidassa. Asemapaikan nimi on sinetin alareunassa.

6 § Sinettien ja leimojen väri

Paperisinetin pohjaväri on tummanpunainen. Vaakunakuva ja teksti ovat valkoisia eikä niiden tarvitse olla kohokuvia. Puristesinetin pohja on valkoinen.

Sinetissä ja leimassa olevan Suomen vaakunan tunnuskuvan väri määräytyy muutoin sinetin ja leiman värin mukaan.

7 § Hävittäminen

Kansallisarkistolla on oikeus saada maksutta aineisto, jonka se ottaa talteen viranomaisten sineteistä ja leimoista annetun lain 5 §:n nojalla.

8 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2009.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.