2009

257/2009 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus paineilmajarruilla varustettujen autojen ja niiden perävaunujen jarrujen vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta

Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 11 päivänä joulukuuta 2002 annetun ajoneuvolain (1090/2002) nojalla:

 1 luku Yleiset säännökset
1 § Soveltamisala

1. Tätä asetusta voidaan soveltaa paineilmajarruilla varustettuun N 2 -, N 3 -, M 3 -, O 3 - ja O 4 -luokan ajoneuvoon, jonka jarrujärjestelmän ei ole osoitettu täyttävän autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (1248/2002) liitteen 1 kohdassa 9 mainituissa EU-säädöksissä tai E-säännöissä säädettyjä teknisiä vaatimuksia.

2. Tätä asetusta voidaan soveltaa ajoneuvolaissa (1090/2002) tarkoitetussa kansallisessa tyyppihyväksynnässä, yksittäishyväksynnässä, rekisteröintikatsastuksessa ja muutoskatsastuksessa ajoneuvoon, jolle on osoitettu 2 §:ssä tarkoitettu vertailuajoneuvo tai vastaava ajoneuvo.
2 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

 a)

kansainvälisillä jarruvaatimuksilla 1 §:n 1 momentissa mainitun asetuksen liitteen 1 kohdassa 9 mainittuja EU-säädöksiä ja E-sääntöjä; viittauksilla kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteisiin tarkoitetaan viittauksia tiettyjen ajoneuvoluokkien moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen jarrulaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 71/320/ETY liitteisiin taikka muun EU-säädöksen tai E-säännön sisällöltään vastaaviin liitteisiin;

b)

vertailuajoneuvolla ajoneuvoa, jota käytetään lähtökohtana osoitettaessa ajoneuvon jarrujen vaatimustenmukaisuus;

c)

vastaavalla ajoneuvolla ajoneuvoa, joka on jarrujärjestelmän osalta ja jarrujen hyväksymiseen liittyviltä ominaisuuksiltaan yhdenmukainen hyväksyttävän ajoneuvon kanssa ja joka täyttää tämän asetuksen vaatimukset tai kansainvälisessä jarruvaatimuksessa säädetyt tekniset vaatimukset;

d)

akselivälimuutoksella muutosta, jossa ajoneuvon akseliväliä tai akselivälejä muutetaan siten, että ajoneuvon ei enää ole osoitettu täyttävän kansainvälisessä jarruvaatimuksessa tai tässä asetuksessa säädettyjä teknisiä vaatimuksia;

e)

akselistorakennemuutoksella muutosta, jossa ajoneuvoon asennetaan lisäakseli tai siitä poistetaan akseli taikka alkuperäisten akselien tai akselistojen tilalle vaihdetaan toisenlaisia akseleita tai akselistoja siten, että ajoneuvon ei enää ole osoitettu täyttävän kansainvälisessä jarruvaatimuksessa tai tässä asetuksessa säädettyjä teknisiä vaatimuksia;

f)

täyteen kuormatulla ajoneuvolla ajoneuvoa, joka on kuormattu sen suurimpaan teknisesti sallittuun kokonaismassaan siten, että massa jakautuu akseleille valmistajan ilmoittamien suurimpien sallittujen akselimassojen mukaisessa suhteessa; jos kuorman jakautumiselle on useita vaihtoehtoja, tarkoitetaan vaihtoehtoa, jossa etuakseli on eniten kuormitettuna;

g)

ilmoitetulla tutkimuslaitoksella ETA-valtion tai E-sääntöä soveltavan valtion ilmoittamaa tutkimuslaitosta;

h)

hyväksytyllä asiantuntijalla ajoneuvolain 48 §:ssä tarkoitettua hyväksyttyä asiantuntijaa;

i)

yhdenmukaisuustodistuksella ajoneuvokohtaista asiakirjaa, jossa todistetaan ajoneuvon vastaavan jarrujärjestelmän osalta ja jarrujen hyväksymiseen liittyviltä ominaisuuksiltaan vastaavaa ajoneuvoa; yhdenmukaisuustodistuksessa yksilöidään vastaava ajoneuvo ja annetaan rekisteriin merkitsemiseksi tarpeelliset jarruihin liittyvät tiedot;

j)

hidastimella kansainvälisessä jarruvaatimuksessa tarkoitettua, yleensä vaihteiston yhteydessä olevaa hydrodynaamista tai sähködynaamista hidastinta (pyörrevirtajarru), joka on tarkoitettu ajoneuvon nopeuden alentamiseen pyöräjarruja käyttämättä;

k)

moottorijarrulla pakokaasujarrua tai muuta moottorissa olevaa taikka siihen kytkettyä kansainvälisessä jarruvaatimuksessa tarkoitettua hidastinta, joka on tarkoitettu ajoneuvon nopeuden alentamiseen pyöräjarruja käyttämättä.

2 luku Autoja ja perävaunuja koskevat yhteiset vaatimukset
3 § Vertailuajoneuvoa koskevat vaatimukset

1. Vertailuajoneuvon on täytettävä kansainvälisessä jarruvaatimuksessa säädetyt tekniset vaatimukset.

2. Vertailuajoneuvon tulee ensimmäisen valmistusvaiheen (perusajoneuvon) osalta olla saman valmistajan valmistama ja yleisiltä rakenneominaisuuksiltaan samantyyppinen kuin hyväksyttävä ajoneuvo.

3. Edellä 2 momentista poiketen voi vertailuajoneuvona käytettävä perävaunu olla myös sellainen, jonka toinen perävaununvalmistaja tai perävaunujen jarrukomponentteja valmistava yritys on valmistanut. Jos vaatimustenmukaisuus on luotettavasti osoitettavissa perävaunun jarrukomponenttien ja jarruihin liittyvien sähköisten järjestelmien valmistajien ilmoitetulla tutkimuslaitoksella teettämiin kansainvälisen jarruvaatimuksen mukaisiin testeihin perustuvilla asiakirjoilla, perävaunulle ei tarvitse osoittaa vertailuajoneuvoa. Viittauksilla vertailuajoneuvoon tarkoitetaan tällöin viittauksia kyseisiin komponentteihin ja järjestelmiin.

4. Käytettäessä toisen valmistajan vertailuajoneuvoon liittyviä salassa pidettäviä asiakirjoja, niiden käyttöön tulee olla lupa.

5. Vertailuajoneuvon ja hyväksyttävän ajoneuvon akselien lukumäärä saa poiketa toisistaan enintään yhdellä. Vertailuajoneuvon ja hyväksyttävän ajoneuvon akselistorakenteet saavat lisäksi olennaisesti poiketa toisistaan enintään yhden akselin tai akseliston osalta.
4 § Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen

1. Ajoneuvon vaatimustenmukaisuus osoitetaan ilmoitetun tutkimuslaitoksen tai hyväksytyn asiantuntijan antamalla lausunnolla, jossa yksilöidään hyväksyttävä ajoneuvo. Tyyppihyväksynnän hakemiseen tarkoitetussa lausunnossa määritetään lausunnon kattavuus muihin samantyyppisiin ajoneuvoihin. Lausunnosta on käytävä ilmi vertailuajoneuvon tiedot sekä se, mihin asiakirjoihin ja testeihin lausunto perustuu. Lausuntoon on liitettävä hyväksyttävän ajoneuvon jarrujärjestelmän kuvaus, jarrulaskelmat, testitulokset ja selvitys hyväksyttävän ajoneuvon ja vertailuajoneuvon rakenteellisista eroista jarrujen hyväksymiseen liittyviltä osin. Lisäksi lausuntoon on liitettävä ajoneuvosta rekisteriin merkittävät jarruihin liittyvät tiedot ja kuvaus ajoneuvoon tehdyistä muutoksista erityisesti jarrujen hyväksymiseen liittyviltä osin.

2 Jarruihin liittyviin sähköisiin järjestelmiin tehdyistä muutoksista ja järjestelmien toiminnasta akselistorakenne- ja akselivälimuutoksen jälkeen on esitettävä selvitys, josta voidaan varmistua järjestelmien oikeasta toiminnasta muutosten jälkeen. Jarruihin liittyvien sähköisten järjestelmien toiminnasta on esitettävä selvitys siltä osin kuin järjestelmät poikkeavat vertailuajoneuvon järjestelmistä.

3. Ajoneuvon, jolle on osoitettu vastaava ajoneuvo, vaatimustenmukaisuus voidaan 1 ja 2 momentista poiketen osoittaa ilmoitetun tutkimuslaitoksen tai hyväksytyn asiantuntijan antamalla yhdenmukaisuustodistuksella.

4. Lausunnon tai yhdenmukaisuustodistuksen antajan on varmistuttava hyväksyttävän ajoneuvon ja vertailuajoneuvon tai vastaavan ajoneuvon jarrujärjestelmien vastaavuudesta sekä tarvittaessa varmistettava saamiensa asiakirjojen tietojen oikeellisuus käytännön testein tai muulla luotettavalla tavalla. Epäselvässä tilanteessa käytännön testaus on merkitsevämpi.

5. Hyväksynnän hakijan on toimitettava 1 momentissa tarkoitetun lausunnon liitteeksi vakuutus siitä, että hyväksyttävä ajoneuvo täyttää kansainvälisen jarruvaatimuksen tekniset vaatimukset. Sovellettava kansainvälinen jarruvaatimus ja sen muutosversio on mainittava vakuutuksessa.
5 § Kilpi

Ajoneuvoon, jonka suurimpia teknisesti sallittuja massoja on muutettu, on pysyvästi kiinnitettävä kilpi, josta ilmenevät ainakin ajoneuvon suurin teknisesti sallittu massa sekä suurimmat teknisesti sallitut akseli- ja akseliryhmämassat.
6 § Ajoneuvon kuormaus

Käytännön testit ja hidastuvuuslaskelmat tehdään täyteen kuormatulla ajoneuvolla, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä. Laskettaessa jarrutustehon jakautumista akseleille käytetään laskelmissa suurimpia teknisesti sallittuja akselimassoja.
7 § Rakenne- ja asennusvaatimukset

Hyväksyttävän ajoneuvon vertailuajoneuvosta poikkeavien rakenteiden osalta on todettava kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteessä 1 tarkoitettujen määritelmien sekä rakenne- ja asennusvaatimusten toteutuminen.
3 luku Autoja koskevat vaatimukset
8 § Auton käyttöjarrun teho

1. Vastaavuus kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen II tyyppi 0 -testiin (käyttöjarrun tehotesti jarrut kylminä, ajoneuvo kuormattuna, vaihde vapaalla) voidaan osoittaa laskennallisesti tai käytännön jarrutustestein kansainvälisen jarruvaatimuksen mukaisesti.

2. Mahdollisen lisäakselin jarruvoiman tulee suhteessa siihen kohdistuvaan massaan vastata muiden akseleiden jarruvoimia. Tämä voidaan todeta akselikohtaisesta kitkatarvekuvaajasta.

3. Jos vastaavuus osoitetaan laskennallisesti, hyväksyttävästä ajoneuvosta tulee esittää seuraavat jarrulaskelmat:

 a)

akselikohtaiset jarruvoimat 6,0 barin jarrusylinteripaineella tai muulla valmistajan ilmoittamalla laskentapaineella kaikille akseleille; tarvittaessa akselikohtaiset jarruvoimat tarkastetaan käytännön testein;

 b)

laskennallinen hidastuvuus kuormatulle ajoneuvolle akselikohtaisten jarruvoimien avulla ottaen huomioon käytettävissä oleva kitka; jarrutettaessa vallitsevia akselipainoja määritettäessä otetaan huomioon dynaaminen painonsiirto akseleiden välillä ja akseliryhmien sisällä; laskennallisen hidastuvuuden tulee täyttää kansainvälisen jarruvaatimuksen hidastuvuusvaatimus kyseiselle ajoneuvoluokalle (täysin kehittynyt hidastuvuus).

4. Edellä 3 momentissa tarkoitetussa laskennassa käytetään renkaan ja tien välisen kitkan arvoa 0,8. Jarrupalan tai -hihnan kitkana käytetään valmistajan antamaa minimikitkakerrointa lämpötilassa 100 °C. Laskennassa käytetyt tiedot on kirjattava.

5. Tyyppi 0 -testi (ajoneuvo kuormaamattomana vaihde vapaalla) voidaan todeta vertailuajoneuvon asiakirjoista. Jos kuormaamattoman ajoneuvon tiekosketuksessa olevien akseleiden lukumäärä poikkeaa vertailuajoneuvon vastaavasta, voidaan epävarmassa tapauksessa kuitenkin vaatia käytännön testaus kansainvälisen jarruvaatimuksen vaatimusten täyttämisen toteamiseksi.

6. Tyyppi 0 -testi (ajoneuvo kuormaamattomana vaihde kytkettynä) voidaan todeta vertailuajoneuvon asiakirjoista. Jos kuormaamattoman ajoneuvon tiekosketuksessa olevien akseleiden lukumäärä poikkeaa vertailuajoneuvon vastaavasta, voidaan epävarmassa tapauksessa kuitenkin vaatia käytännön testaus kansainvälisen jarruvaatimuksen vaatimusten täyttymisen toteamiseksi.

7. Tyyppi 0 -testi (ajoneuvo kuormattuna vaihde kytkettynä) voidaan todeta vertailuajoneuvon asiakirjoista sekä tyyppi 0 -testistä vaihde vapaalla saataviin tietoihin perustuen.

9 § Auton varajarrun teho

1. Vastaavuus kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen II tyyppi 0 – testiin (varajarru, ajoneuvo kuormattuna ja kuormaamattomana, vaihde vapaalla) voidaan osoittaa laskennallisesti tai käytännön jarrutustestein kansainvälisen jarruvaatimuksen mukaisesti.

2. Varajarruna voi toimia seisontajarru tai käyttöjarrun toinen jarrupiiri. Jos varajarruna toimii toinen jarrupiiri, täytyy molempien jarrupiirien täyttää hidastuvuusvaatimus, joka on N-luokan ajoneuvolle 2,2 m/s 2 ja M 3 -luokan ajoneuvolle 2,5 m/s 2. Jos varajarruna toimii seisontajarru, neljä- tai viisiakselisessa ajoneuvossa tulee olla jousitoiminen paineilmakäyttöinen seisontajarru, jäljempänä jousijarru, vähintään kahdella akselilla. Jos varajarruna toimii toinen jarrupiiri ja ajoneuvossa on enemmän kuin kolme akselia, kunkin piirin tulee vaikuttaa vähintään kahteen akseliin.

3. Vastaavuuden arvioinnissa käytetään vertailuajoneuvon tuloksia ja laskennallisia selvityksiä taikka käytännön testejä. Kuormaamattoman ajoneuvon varajarrun arvioinnissa täytyy ottaa huomioon käytettävissä oleva todellinen jarrupaine ja kitka. Laskennassa on käytettävä todellisia jarrusylintereissä olevia paineita toisen jarrupiirin ollessa vioittunut. Laskennassa käytetään renkaan ja tien välisen kitkan arvoa 0,8.
10 § Auton jarrujen häipyminen

1. Vastaavuus kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen II mukaiseen tyyppi I-testiin (jarrujen häipymistesti) voidaan osoittaa vertailuajoneuvon asiakirjoilla sekä tarvittaessa lisäakselin, ajoneuvovalmistajan tai jarruvalmistajan erillisellä selvityksellä. Jos selvityksen perusteella ei muuten ole mahdollista todeta vaatimustenmukaisuutta, siihen tulee liittää tuloksia tehdyistä käytännön testeistä.

2. Vastaavuus kansainvälisen jarruvaatimuksen liite II mukaiseen tyyppi II tai IIA-testiin (alamäkitesti) voidaan osoittaa vertailuajoneuvon asiakirjoilla.

3. M 3 -luokan ajoneuvon ja O 4 -luokan ajoneuvon vetoon tarkoitetun N 3 -luokan ajoneuvon tulee täyttää tyyppi IIA -testin vaatimukset. Vaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos ajoneuvossa on moottorijarru tai hidastin.

4. N 2 - ja N 3 -luokan ajoneuvon tyyppi II -testin vaatimukset katsotaan täytetyiksi, jos ajoneuvossa on moottorijarru tai hidastin. Jos kuorma-autossa ei ole moottorijarrua tai hidastinta, vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa vertailuajoneuvon asiakirjoilla tai tarvittaessa käytännön testein.

11 § Auton seisontajarrun teho

1. Vastaavuus kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen II mukaiseen seisontajarrun pidätyskykyvaatimukseen todetaan käytännön kokeella, jossa seisontajarrun tulee pitää ajoneuvo paikallaan täyteen kuormattuna ylä- ja alamäessä, jonka kaltevuus on 18 % tai teoreettisten jarruvoimien mukaan laskemalla. Laskennassa otetaan huomioon tien ja renkaan välinen kitka käyttämällä kitkakertoimen arvoa 0,8.

2. Jos auto on tarkoitettu perävaunun vetoon, auton seisontajarrun tulee 1 momentissa säädetyn lisäksi kyetä pitämään koko yhdistelmä täyteen kuormattuna paikallaan ylä- ja alamäessä, jonka kaltevuus on 12 %. Vaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa käytännön kokeella tai teoreettisten jarruvoimien mukaan laskemalla. Laskennassa otetaan huomioon tien ja renkaan välinen kitka käyttämällä kitkakertoimen arvoa 0,8.

3. Jousijarrujen toiminnan on täytettävä kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen V vaatimukset.
12 § Jarrutustehon jakautuminen auton akseleille

1. Vastaavuus kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen II lisäykseen (jarrutustehon jakautuminen ajoneuvon akseleille (kitkatarvekuvaaja)) voidaan osoittaa ajoneuvon valmistajan tai muutoksen tekijän toimittamilla laskelmilla. Laskennassa noudatetaan kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen II lisäyksessä kerrottuja vaatimuksia, määritelmiä ja ohjeita. Laskelmissa esitetään:

a)

ajoneuvosta, joka on tarkoitettu O 3 - tai O 4 -luokan perävaunun vetoon, paine/jarrutussuhteesta kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen II lisäyksen kaavion 2 mukainen kuvaaja;

b)

puoliperävaunujen vetoon tarkoitetusta ajoneuvosta kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen II lisäyksen kaavion 3 mukainen kuvaaja;

 c)

kitkakuvaajat akseleittain kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen II lisäyksen mukaisesti; jos ajoneuvossa on enemmän kuin kaksi akselia, ainakin yhden etuakselin pyörien kitkan tulee olla suurempi kuin ainakin yhden taka-akselin pyörien kitka jarrutussuhteen ollessa välillä 0,15 – 0,30 (kaavio 1B).

2. Edellä 1 momentin c kohdassa mainittu vaatimus katsotaan täyttyneeksi myös, jos kunkin akselin kitkakuvaajat sijaitsevat ihannekitkakuvaajan kanssa samansuuntaisten, seuraavilla yhtälöillä saatujen suorien välillä: k = z + 0,08 ja k = z ≥- 0,08 kaavion 1B mukaisesti ja jos taka-akselin kitkakuvaaja noudattaa jarrutussuhteella z ≥ 0,3 seuraavaa suhdetta: z ≥ 0,3 + 0,74 (k - 0,38).

3. Kuvaajat esitetään ajoneuvo kuormittamattomana ja täyteen kuormattuna. Täyteen kuormatun ajoneuvon laskelmat voidaan tehdä suurimmilla teknisesti sallituilla akselimassoilla.

4. Nostettavalla akselilla tai akseleilla varustetussa ajoneuvossa vaatimusten tulee täyttyä myös ajoneuvon ollessa kuormittamaton ja akseli tai akselit ylösnostettuna.

5. Lisäakselin jarruvoiman tulee suhteessa siihen kohdistuvaan massaan vastata muiden akseleiden jarruvoimia.

6. Niiden akseleiden, joiden jarrujen lukkiutumisenestoa säädetään välillisesti, jarruvoima tulee mitoittaa siten, että jarrutuksen aikana pyörät eivät ole jatkuvasti lukossa.
13 § Auton jarrujen toimintaviiveet

1. Vastaavuus kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen III mukaisiin jarrujen toimintaviivevaatimuksiin voidaan osoittaa mainitun liitteen III mukaisella käytännön testillä.

2. Hyväksynnän hakijan toimittamat mittaustulokset voidaan hyväksyä, jos 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun lausunnon antaja on tarkastanut mittauslaitteiston toiminnan.
14 § Auton paineilmajärjestelmien energiasäiliöiden tilavuus ja energianlähteet

1. Vastaavuus kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen IV mukaisiin paineilmajärjestelmien energiasäiliöiden tilavuudelle ja energialähteille asetettuihin vaatimuksiin voidaan arvioida vertailuajoneuvon asiakirjojen ja tarvittaessa ilmakompressorin tehoa osoittavien asiakirjojen perusteella.

2. Lisäakselin yhteyteen asennettavan paineilmasäiliön tilavuuden tulee olla suhteessa muiden akselien yhteyteen asennettujen paineilmasäiliöiden tilavuuteen, mutta kuitenkin vähintään 20 litraa, jollei esitetä luotettavaa selvitystä pienemmän tilavuuden riittävyydestä.

3. Vastaavuus kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen IV mukaisiin paineilmajärjestelmien energiasäiliöiden tilavuudelle ja energialähteille asetettuihin vaatimuksiin voidaan osoittaa myös käytännön testein kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen IV mukaisesti tai toisen vastaavan ajoneuvon asiakirjoilla.
15 § Auton jarrujen lukkiutumisenestojärjestelmää koskevat vaatimukset

1. Vastaavuus kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen X (lukkiutumattomilla jarruilla varustettujen ajoneuvojen testeihin sovellettavat vaatimukset) vaatimuksiin voidaan osoittaa ilmoitetun tutkimuslaitoksen laatimalla vertailuajoneuvon testausselosteella ja muilla vertailuajoneuvon asiakirjoilla.

2. Jos hyväksyttävän ajoneuvon ja vertailuajoneuvon akselistorakenteet poikkeavat toisistaan, vertailuajoneuvon lukkiutumattoman jarrujärjestelmän tien ja renkaan välisen pitokyvyn hyödyntäminen, jäljempänä hyvyyssuhde, tulee olla vähintään 80 % tai hyväksyttävän ajoneuvon akseleista vähintään puolet tulee olla varustettu lukkiutumisenestojärjestelmää ohjaavilla pyörimisnopeustunnistimilla.

3. Vertailuajoneuvon tulee täyttää kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteessä X säädetty hyvyyssuhdevaatimus 75 % kuormaamattomana ja kuormattuna mainitussa liitteessä X tarkoitetun matalan kitkakertoimen (kitkakerroin ≤ 0,3) ja korkean kitkakertoimen (kitkakerroin ≥ 0,8) pinnoilla.

4. Kukin pyöräjarrujen lukkiutumista ohjaava ABS-venttiilipari saa ohjata maksimissaan kolmea akselia.

5. Jos vertailuajoneuvon hyvyyssuhde ei ole tiedossa eikä 2 momentissa säädetty vaatimus pyörimisnopeustunnistimien lukumäärästä toteudu, vaatimustenmukaisuus voidaan 2 momentista poiketen osoittaa käytännön testein. Hyvyyssuhdevaatimus katsotaan täytetyksi, jos ajoneuvo täyttää kuormaamattomana korkean kitkakertoimen (kitkakerroin ≥ 0,8) pinnalla kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteessä X säädetyn hyvyyssuhdevaatimuksen 75 %. Mittausmenetelmä laskukaavoineen on mainitussa liitteessä X.
16 § Käsikäyttöinen jarruvoimansäädin

1. Auton jarrujärjestelmään saa asentaa liukkaissa maasto-olosuhteissa käytettäväksi tarkoitetun käsikäyttöisen jarruvoimansäätimen, joka päälle kytkettynä alentaa etuakseliston pyöräjarruille tulevaa jarrutuspainetta enintään 50 %. Auton ohjaamossa, kuljettajan havaittavissa tulee olla merkkivalo, joka ilmaisee etujarrujen toiminnan olevan kytkettynä alennetulle painesuhteelle. Säätimen käyttölaitteen läheisyyteen on kiinnitettävä pysyvästi ohje säätimen oikeasta käytöstä. Lisäksi säätimen tulee automaattisesti kytkeytyä pois toiminnasta ajonopeuden ylittäessä 25 km/h tai säätimen oleminen päälle kytkettynä tulee ilmaista kuljettajalle merkkiäänellä. Ajonopeuden ylittäessä 25 km/h merkkiäänen tulee olla jatkuva.

2. Kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen III mukaisen toimintaviivevaatimuksen tulee täyttyä jarruvoimansäätimen ollessa poiskytkettynä. Jarruvoimansäädin ei poiskytkettynä saa vaikuttaa jarrujärjestelmän toimintaan.

3. Jarruvoimansäätimen asentajalla on oltava asennustyön edellyttämät laitteet ja asiantuntemus. Jarruvoimansäätimen asentajalla tulee olla käytössään ajoneuvon jarrujärjestelmää ja siihen liittyviä sähköisiä toimintoja koskevat asiakirjat.

4. Jarrujärjestelmän toiminnasta tulee jarruvoimansäätimen asennukseen liittyviltä osin laatia kuvaus ja paineilmakaavio.

5. Tieto käsikäyttöisestä jarruvoimansäätimestä merkitään rekisteriin.
17 § Perävaunun jarrujen käsiohjausventtiili

1. Auton jarrujärjestelmään saa asentaa liukkaissa maasto-olosuhteissa ajettaessa tai liukkaissa olosuhteissa suoritettavassa kuorman lastauksessa tai purussa käytettäväksi tarkoitetun perävaunun jarrujen käsiohjausventtiilin, jolla perävaunun käyttöjarrua voidaan käyttää vetoauton jarruista riippumatta. Käsiohjausventtiilin käyttölaitteen läheisyyteen on kiinnitettävä pysyvästi ohje säätimen oikeasta käytöstä.

2. Käsiohjausventtiilillä saavutettava perävaunun suurin jarrutuspaine tulee rajoittaa enintään puoleen käyttöjarrulla saavutettavasta maksimijarrutuspaineesta.

3. Käsiohjausventtiilin asentajalla on oltava asennustyön edellyttämät laitteet ja asiantuntemus. Käsiohjausventtiilin asentajalla tulee olla käytössään ajoneuvon jarrujärjestelmää ja siihen liittyviä sähköisiä toimintoja koskevat asiakirjat.

4. Jarrujärjestelmän toiminnasta tulee käsiohjausventtiilin asennukseen liittyviltä osin laatia kuvaus ja paineilmakaavio.

5. Tieto käsiohjausventtiilistä merkitään rekisteriin.
4 luku Perävaunuja koskevat vaatimukset
18 § Perävaunun käyttöjarrun teho

1. Vastaavuus kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen II tyyppi 0 -testiin (käyttöjarrun tehotesti jarrut kylminä, ajoneuvo kuormattuna) voidaan osoittaa laskennallisesti tai käytännön jarrutustestein kansainvälisen jarruvaatimuksen mukaisesti. Jarrutettujen pyörien kehille kohdistuvien jarruvoimien summan tulee korkeintaan 6,5 barin ohjauspainetta käytettäessä olla vähintään:

a)

50 % suurimmasta staattisesta pyöräkuormituksesta täyteen kuormatulla ja kuormaamattomalla varsinaisella perävaunulla;

 b)

45 % suurimmasta staattisesta pyöräkuormituksesta täyteen kuormatulla ja kuormaamattomalla puoliperävaunulla;

 c)

50 % suurimmasta staattisesta pyöräkuormituksesta täyteen kuormatulla ja kuormaamattomalla keskiakseliperävaunulla.

2. Mahdollisen lisäakselin jarruvoiman tulee suhteessa siihen kohdistuvaan massaan vastata muiden akseleiden jarruvoimia. Tämä voidaan todeta akselikohtaisesta kitkatarvekuvaajasta.

3. Jos vastaavuus osoitetaan laskennallisesti, ajoneuvosta tulee esittää seuraavat jarrulaskelmat:

 a)

akselikohtaiset jarruvoimat 6,0 barin jarrusylinteripaineella tai muulla valmistajan ilmoittamalla laskentapaineella kaikille akseleille; tarvittaessa akselikohtaiset jarruvoimat tarkastetaan käytännön testein;

 b)

laskennallinen hidastuvuus kuormatulle ajoneuvolle akselikohtaisten jarruvoimien avulla ottaen huomioon käytettävissä oleva kitka; jarrutettaessa vallitsevia akselipainoja määritettäessä otetaan huomioon dynaaminen painonsiirto akseleiden välillä ja akseliryhmien sisällä; laskennallisen hidastuvuuden tulee täyttää kansainvälisen jarruvaatimuksen hidastuvuusvaatimus kyseiselle ajoneuvoluokalle.

4. Edellä 3 momentissa tarkoitetussa laskennassa käytetään renkaan ja tien välisen kitkan arvoa 0,8. Jarrupalan tai -hihnan kitkana käytetään valmistajan antamaa minimikitkakerrointa lämpötilassa 100 °C. Laskennassa käytetyt tiedot on kirjattava.

5. Tyyppi 0 -testi (ajoneuvo kuormaamattomana) voidaan osoittaa laskennallisesti tai todeta vertailuajoneuvon asiakirjoista. Jos kuormaamattoman ajoneuvon tiekosketuksessa olevien akseleiden lukumäärä poikkeaa vertailuajoneuvon vastaavasta, epävarmassa tapauksessa voidaan kuitenkin vaatia käytännön testaus vaatimusten täyttymisen toteamiseksi.

19 § O 3 -luokan ajoneuvon testi jatkuvalla jarrutuksella

Vastaavuus kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen II mukaiseen tyyppi I-testiin ( O 3 - luokan ajoneuvon testi jatkuvalla jarrutuksella) voidaan osoittaa vertailuajoneuvon asiakirjoilla, jotka tarvittaessa sisältävät testausselosteita. Jos hyväksyttävän ajoneuvon ja vertailuajoneuvon akselistorakenteet poikkeavat toisistaan, vaatimustenmukaisuus voidaan tältä osin osoittaa erillisillä asiakirjoilla, joihin on tarvittaessa liitetty tuloksia käytännön testeistä.

20 § O 4 -luokan ajoneuvon jarrujen häipymistesti

Vastaavuus kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen II mukaiseen tyyppi III-testiin ( O 4 -luokan ajoneuvon jarrujen häipymistesti ) voidaan osoittaa vertailuajoneuvon asiakirjoilla, jotka tarvittaessa sisältävät testausselosteita. Jos hyväksyttävän ajoneuvon ja vertailuajoneuvon akselistorakenteet poikkeavat toisistaan, vaatimustenmukaisuus voidaan tältä osin osoittaa erillisillä asiakirjoilla, joihin on tarvittaessa liitetty tuloksia käytännön testeistä.

21 § Perävaunun seisontajarru

1. Varsinaisen perävaunun ja puoliperävaunun seisontajarrujärjestelmän on kyettävä pitämään kuormattu, vetoajoneuvosta irrotettu ajoneuvo paikallaan ylä- tai alamäessä, jonka kaltevuus on 18 %. Vastaavuus todetaan käytännön kokeella tai teoreettisten jarruvoimien mukaan laskemalla. Laskennassa otetaan huomioon tien ja renkaan välinen kitka käyttämällä kitkakertoimen arvoa 0,8.

2. Perävaunussa tulee olla erillinen seisontajarruventtiili. Seisontajarruventtiilin käyttölaitteen läheisyyteen on kiinnitettävä pysyvät merkinnät venttiilin oikeasta käytöstä. Perävaunun seisontajarrun on toimittava myös perävaunun ollessa irrotettuna vetoautosta. Perävaunun vieressä seisovan henkilön on pystyttävä kytkemään ja vapauttamaan seisontajarru.

3. Jousijarrujen toiminnan on täytettävä kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen V vaatimukset.
22 § Automaattinen jarrujärjestelmä

Jos paine perävaunun ilmansyöttöjohdoista häviää kokonaan, automaattisen jarrujärjestelmän tulee kytkeytyä toimintaan. Automaattijarrutuksen tehon on oltava täyteen kuormatulla ajoneuvolla 40 km/h:n nopeudella vähintään 13,5 % suurimmasta staattisesta pyöräpainosta. Vastaavuus todetaan vertailuajoneuvon asiakirjoista ja mahdollista akselistorakennemuutosta koskevista tai hyväksyttävän ajoneuvon ja vertailuajoneuvon eroja koskevista asiakirjoista. Vaatimusten täyttymisestä on tarvittaessa varmistuttava käytännön kokeella.
23 § Jarrutustehon jakautuminen perävaunun akseleille

1. Vastaavuus kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen II lisäykseen (jarrutustehon jakautuminen ajoneuvon akseleille (kitkatarvekuvaaja)) voidaan osoittaa ajoneuvon valmistajan tai muutoksen tekijän toimittamilla laskelmilla. Laskennassa noudatetaan kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen II lisäyksessä kerrottuja vaatimuksia, määritelmiä ja ohjeita. Laskelmissa esitetään:

a)

varsinaisen perävaunun ja keskiakseliperävaunun paine/jarrutussuhteesta kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen II lisäyksen kaavion 2 mukainen kuvaaja;

 b)

puoliperävaunun paine/jarrutussuhteesta kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen II lisäyksen kaavion 4A/4B mukainen kuvaaja;

 c)

kitkakuvaajat akseleittain kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen II lisäyksen kaavion 1B mukaisesti.

2. Kuvaajat esitetään ajoneuvo kuormittamattomana ja täyteen kuormattuna. Täyteen kuormatun ajoneuvon laskelmat voidaan tehdä suurimmilla teknisesti sallituilla akselimassoilla.

3. Lisäakselin jarruvoiman tulee suhteessa siihen kohdistuvaan massaan vastata muiden akseleiden jarruvoimia.
24 § Perävaunun jarrujen toimintaviiveet

1. Vastaavuus kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen III mukaisiin jarrujen toimintaviivevaatimuksiin voidaan osoittaa mainitun liitteen III mukaisella käytännön testillä.

2. Hyväksynnän hakijan toimittamat mittaustulokset voidaan hyväksyä, jos 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun lausunnon antaja on tarkastanut mittauslaitteiston toiminnan.

3. Jarrujen toimintaviiveiden mittauksessa tulee käyttää kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen III lisäyksen mukaista simulaattoria.
25 § Perävaunun paineilmajärjestelmien energia- säiliöiden tilavuus

1. Vastaavuus kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen IV mukaisiin paineilmajärjestelmien energiasäiliöiden tilavuudelle ja energialähteille asetettuihin vaatimuksiin voidaan arvioida vertailuajoneuvon asiakirjojen perusteella.

2. Lisäakselin yhteyteen asennettavan paineilmasäiliön tilavuuden tulee olla suhteessa muiden akselien yhteyteen asennettujen paineilmasäiliöiden tilavuuteen, mutta kuitenkin vähintään 20 litraa, jollei esitetä luotettavaa selvitystä pienemmän tilavuuden riittävyydestä.

3. Vastaavuus kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen IV mukaisiin paineilmajärjestelmien energiasäiliöiden tilavuudelle ja energialähteille asetettuihin vaatimuksiin voidaan osoittaa myös käytännön testein kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen IV mukaisesti tai toisen vastaavan ajoneuvon asiakirjoilla.
26 § Perävaunun jarrujen lukkiutumisenestojärjestelmää koskevat vaatimukset

1. Vastaavuus kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteen X (lukkiutumattomilla jarruilla varustettujen ajoneuvojen testeihin sovellettavat vaatimukset) tai liitteen XIV (vaihtoehtoinen perävaunujen lukkiutumattomien jarrujen testausmenettely) vaatimuksiin nähden voidaan osoittaa vertailuajoneuvon testausselosteella ja muulla vertailuajoneuvon asiakirjoilla.

2. Jos hyväksyttävän ajoneuvon ja vertailuajoneuvon akselistorakenteet poikkeavat toisistaan, vertailuajoneuvon lukkiutumattoman jarrujärjestelmän hyvyyssuhteentien tulee olla vähintään 80 % tai hyväksyttävän ajoneuvon akseleista vähintään puolet tulee olla varustettu lukkiutumisenestojärjestelmää ohjaavilla pyörimisnopeustunnistimilla.

3. Vertailuajoneuvon tulee täyttää kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteessä X säädetty hyvyyssuhdevaatimus 75 % kuormaamattomana mainitussa liitteessä X tarkoitetun korkean kitkakertoimen (kitkakerroin ≥ 0,8) pinnoilla.

4. Jos vertailuajoneuvon hyvyyssuhde ei ole tiedossa eikä 2 momentissa säädetty vaatimus pyörimisnopeustunnistimien lukumäärästä toteudu, vaatimustenmukaisuus voidaan 2 momentista poiketen osoittaa käytännön testein. Hyvyyssuhdevaatimus katsotaan täytetyksi, jos ajoneuvo täyttää kuormaamattomana korkean kitkakertoimen (kitkakerroin ≥ 0,8) pinnalla kansainvälisen jarruvaatimuksen liitteessä X säädetyn hyvyyssuhdevaatimuksen 75 %. Mittausmenetelmä laskukaavoineen on esitetty mainitussa liitteessä X.

5. Lukkiutumisenestojärjestelmän on säädettävä ainakin kahta ajoneuvon vastakkaisilla puolilla olevaa pyörää suoraan ja kaikkia muita pyöriä joko suoraan tai välillisesti. Varsinaisessa perävaunussa vähintään kahta pyörää yhdellä etuakselilla ja kahta pyörää yhdellä taka-akselilla on säädettävä suoraan siten, että jokaisella näistä akseleista on vähintään yksi riippumaton jarrutusvoiman muunnin (ABS-venttiili), ja kaikkia muita pyöriä on säädettävä joko suoraan tai välillisesti.
5 luku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
27 § Voimaantulo

1. Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä huhtikuuta 2009.

2. Tällä asetuksella kumotaan paineilmajarruilla varustettujen autojen ja niiden perävaunujen jarrulaitteista 29 päivänä kesäkuuta 1990 annettu liikenneministeriön päätös (631/1990) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
28 § Voimassa olevien säädösten soveltaminen

Edellä 27 §:n 2 momentissa mainittua liikenneministeriön päätöstä voidaan soveltaa erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista annetun liikenneministeriön päätöksen (1715/1992) 11 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa. Lisäksi 27 §:n 2 momentissa mainittua liikenneministeriön päätöstä voidaan soveltaa yksittäishyväksynnässä sekä rekisteröinti- ja muutoskatsastuksessa 31 päivään joulukuuta 2009 ja kansallisesti tyyppihyväksytyn ajoneuvon ensimmäisessä käyttöönotossa autojen ja perävaunujen puitedirektiivin 2007/46/EY liitteessä XIX mainittuihin, käyttöönottoa koskeviin päivämääriin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/46/EY, (32007L0046); EYVL N:o 263; 9.10.2007, s. 1

Helsingissä 21 päivänä huhtikuuta 2009

Liikenneministeri Anu Vehviläinen Yli-insinööri Juhani Puurunen