2009

240/2009 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä,

muutetaan luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007―2013 4 päivänä huhtikuuta 2007 annetun valtioneuvoston asetuksen ( 366/2007 ) 2 §, 4 §:n 3 momentti, 5 §:n 2 momentti, 6 §:n 1 momentti, 14 §:n 3 momentti, 15 §:n 2 momentti, 20 §, 21 §:n 1 momentti, 22 §:n 3 momentti, 29 §:n 1 momentti, 31 §:n 3 momentti, 37 §:n 1 ja 3 momentti, 42 §:n 2 momentti, 43 §:n 2 momentti, 44 §:n 1 ja 4 momentti, 45 §:n 3 momentti, 54 a §:n 1 momentti, 54 b, 54 c ja 56 §, 59 §:n 1 momentti, 60 §:n 1 ja 2 momentti, 61 §:n 1 momentti, 62 §:n 3 momentti, 69 §, 70 §:n 2 momentti ja liite 3, sellaisina kuin niistä ovat 2 § ja liite 3 asetuksessa 155/2008, 6 §:n 1 momentti, 14 §:n 3 momentti, 20 §, 37 §:n 3 momentti, 54 a §:n 1 momentti, 54 b ja 54 c § asetuksessa 335/2008, 21 §:n 1 momentti, 22 §:n 3 momentti ja 56 § asetuksessa 995/2007, seuraavasti:
2 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

A―C4-tukialueilla vuodelta 2007 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (32/2007) ja vuodelta 2007 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (27/2007) tarkoitettuja vastaavia tuen aluejakoja;

digitoinnilla kartalle piirrettyjen peruslohkojen siirtämistä digitaalisen ilmakuvakartan päälle;

erityistuella tämän asetuksen mukaisen maatalouden ympäristötuen erityistukea koskevan sopimuksen perusteella maksettavaa tukea;

hoidetulla viljelemättömällä pellolla sellaisia luonnonhoitopeltoja ja kesantopeltoja, joille maksetaan yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaista tilatukea ja joilla noudatetaan täydentävien ehtojen vaatimuksia;

kasvihuoneella puutarhakasvien viljelyyn tarkoitettua pysyväisluonteista rakennusta, joka on katettu valoa läpäisevällä materiaalilla ja jossa on lämmityslaitteisto;

kasvulohkolla yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jolla viljellään yhtä kasvilajia tiettyä tarkoitusta varten, pidetään hoidettuna viljelemättömänä tai jota käytetään muihin tarkoituksiin;

kesantopellolla hoidettua viljelemätöntä peltoa, joka on avo- tai sänkikesantoa, taikka yksi- tai monivuotista nurmipeltoa;

luonnonhoitopellolla hoidettua viljelemätöntä peltoa, joka on monivuotista nurmipeltoa tai riista-, maisema- taikka niittykasveilla kylvettyä monimuotoisuuspeltoa;

perheenjäsenellä viljelijän puolisoa ja viljelijän alle 18-vuotiasta lasta;

perinnebiotoopilla ketoa, niittyä, lehdesniittyä, hakamaata, metsälaidunta tai nummea, jossa on nähtävissä selviä merkkejä laidunnuksesta tai alueen käytöstä karjan rehuntuotantoon;

peruslohkolla hakijan viljelemää ja hänen hallinnassaan olevaa maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta tai muuta aluetta, jota rajoittaa esimerkiksi kunnan raja, omistusoikeuden raja, tuki- tai sopimusalueen raja, vesistö, piiri- tai valtaoja, tie tai metsä;

pinta-alatukea koskevalla hakemuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä neuvoston asetuksessa (EY) N:o 479/2008 säädettyjen täydentävien ehtojen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 796/2004 2 artiklan 11 alakohdassa tarkoitettua yhtenäishakemusta;

puutarhatilalla maatilaa, jolla viljellään vuosittain liitteessä 1 tarkoitettuja puutarhakasveja vähintään 0,5 hehtaarin peltoalalla;

sitoumuksella tämän asetuksen mukaista luonnonhaittakorvausta ja ympäristötukea koskevaa sitoumusta;

sopimuksella tämän asetuksen mukaista maatalouden ympäristötuen erityistukea koskevaa sopimusta;

TE-keskuksella työ- ja elinkeinokeskusta;

tilapäisesti viljelemättömällä pellolla sellaista peltoa, joka on viljelykiertokesantona tai joka on lantapatterin tai muun vastaavan tilapäisen syyn perusteella viljelemättä; tilapäisesti viljelemättömäksi ei hyväksytä alueita, jotka on pysyvästi poistettu viljelystä tai jotka ovat muutoin pysyvästi viljelemättömiä tai jotka eivät ole vielä olleet viljelykäytössä;

tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 73/2009;

toimintalinjan 2 lailla luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista annettua lakia (1440/2006);

transaktiokustannuksilla Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 1974/2006 27 artiklan 10 kohdan mukaisesti kustannuksia, jotka liittyvät itse transaktion toteutumiseen eivätkä liity suoraan itse sitoumuksen toteuttamiseen;

valtaojalla kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista tulevat vedet sekä yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta;

vertailualalla pellolla olevien vähintään yhden aarin suuruisten tukikelpoisten sekä tukikelpoisiksi haettujen ja sellaisiksi hyväksyttyjen peruslohkojen pinta-alojen yhteenlaskettua alaa; yhteenlaskettu ala todetaan toimintalinjan 2 lain 5 §:ssä tarkoitetulla tavalla sitouduttaessa kyseiseen tukeen;

vuoden 2000 valtioneuvoston asetuksella luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annettua valtioneuvoston asetusta (644/2000);

vuoden 2003 tilatukiasetuksella yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1782/2003;

ympäristötuella maatalouden ympäristötuen perustoimenpiteiden ja mahdollisten lisätoimenpiteiden muodostamaa kokonaisuutta;

ympäristötukipäätöksellä maatalouden ympäristötuesta annettua valtioneuvoston päätöstä (760/1995).

4 § Peltoalan harkinnanvarainen tukikelpoisuus

Tukikelpoiseksi peltoalaksi luonnonhaittakorvauksessa ja ympäristötuessa voidaan sitoumusta annettaessa hakea ja hyväksyä tukikelvoton peltoala, joka on tullut sitoumuksen antavan viljelijän hallintaan kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 88 §:ssä tarkoitetussa uusjakosuunnitelmassa päätettyjen tilusten järjestelyjen kautta edellyttäen, että uusjakosuunnitelma on saanut lainvoiman ja tilukset on otettu haltuun uusjakosuunnitelman mukaisesti. Mitä edellä säädetään omistajasta, sovelletaan myös vuokramieheen, jos vuokra-alue on kiinteistönmuodostamislain 86 §:n nojalla uusjakosuunnitelman mukaisesti siirretty toiseen paikkaan. Näitä viljelijän hallintaan tulleita tukikelvottomia peltoaloja voidaan kuitenkin hyväksyä tukikelpoisiksi ja tätä kautta sitoumukseen vain, jos viljelijän hallinnasta on lainvoimaisen uusjakosuunnitelman mukaan poistunut 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tukikelpoisia peltoaloja.
5 § Tukikelpoisuuden rajoitukset

Tukikelpoiseksi peltoalaksi ei hyväksytä viljelemätöntä alaa, luonnonlaidunta ja -niittyä eikä avointa hakamaata. Viljelemättömäksi alaksi katsotaan ne viljelemättömät peltolohkot, jotka eivät ole hoidettua viljelemätöntä peltoa tai tilapäisesti viljelemättömiä. Jos tukikelpoiseksi ilmoitettu lohko ilmoitetaan ensimmäisen sitoumusvuoden jälkeen viljelemättömäksi tai se todetaan sellaiseksi valvonnassa, se katsotaan 8 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi poistetuksi pinta-alaksi.
6 § Tukikelpoisuuden vaihtaminen

Sitoumuksen antava viljelijä voi hakea tukikelpoisuuden vaihtamista 3 §:ssä tarkoitetun tukikelpoisen peltoalan ja tukikelvottoman peltoalan välillä. Vaihdettava tukikelpoinen peltoala on tullut ilmoittaa peruslohkona vuonna 2008. Tukikelpoisuus on vaihdettava pois koko peruslohkolta. Jos vaihdettava ympäristötuessa tukikelpoinen peltoala sijaitsee C1―C4-tukialueella, tukikelpoisuutta ei voi vaihtaa A- tai B-tukialueella sijaitsevalle peltoalalle. Luonnonhaitta-korvauksessa tukikelpoista peltoalaa ei voi vaihtaa eri tukialueiden välillä, jos maksettava tukimäärä hehtaarilta kasvaisi tukialueen vaihdon vuoksi. Tukikelpoisuutta ei voi vaihtaa, jos vaihdettava peltoala on tilakohtaisesti alle kaksi hehtaaria. Tukikelpoisuutta ympäristötuessa ei voi vaihtaa peruslohkolta, jota koskee voimassa oleva erityistukisopimus. Tukikelpoisuuden vaihtaminen ei saa johtaa tukikelpoisen peltoalan kasvamiseen. Tukikelpoisuuden vaihtaminen on pysyvä toimenpide. Vaihtamista voidaan hakea vain viljelijän omistuksessa olevien, sitoumuksen antamista edeltävänä tukivuonna pinta-alatukea koskevalla hakemuksella ilmoitettujen peltoalojen välillä.
14 § Sopimuskaudet ja -vuodet

Jäljempänä 45, 46 ja 52 §:ssä tarkoitetun sopimuksen sopimuskausi alkaa 1 päivänä toukokuuta. Jäljempänä 40, 54 ja 54 a― 54 c §:ssä tarkoitetun sopimuksen sopimuskausi voi alkaa joko 1 päivänä toukokuuta tai 1 päivänä lokakuuta. Jos sopimukseen haettu alue sisältyy suojavyöhykkeiden yleissuunnittelualueelle ja haetulla alalla on edellisenä vuonna tai aiemmin perustettu nurmi, 40 §:ssä tarkoitettu sopimus voi alkaa 1 päivänä toukokuuta. Jos kyse on 41, 49 tai 50 §:ssä tarkoitetusta sopimuksesta ja sopimusalueella on toteutettu toimintalinjan 2 lain 4 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu ei-tuotannollinen investointi, sopimus voi alkaa 1 päivänä toukokuuta. Jos sopimukseen haetulle alalle kylvetään syksyllä alkuperäiskasvi, 54 §:ssä tarkoitettu sopimus voi alkaa 1 päivänä lokakuuta. Muiden sopimusten sopimuskausi alkaa 1 päivänä lokakuuta.
15 § Suunnitelmaan perustuvat sopimukset

TE-keskuksen on hankittava lausunto ennen suunnitelmaan perustuvan sopimuksen tekemistä toimialueensa alueelliselta ympäristökeskukselta, jos kyseessä ei ole 40, 43 taikka 54 a §:ssä tarkoitettu sopimus, jos ensiksi mainittuun sopimukseen haettu alue kuuluu yleissuunnittelualueeseen, jossa suojavyöhykkeen tarve on todettu.
20 § Toteuttamisaikataulu eräissä sopimuksissa

Jos kyseessä on 40―43, 49, 51, 54 a tai 54 c §:ssä tarkoitettu sopimus, toimenpiteet on aloitettava jokaisella sopimukseen sisältyvällä lohkolla ensimmäisenä sopimusvuotena, jollei hyväksytyssä suunnitelmassa muuta edellytetä.
21 § Sopimuksen kohteena olevan alueen pinta-alan väheneminen

Sopimuksen kohteena olevan alueen pinta-alaa voidaan vähentää sopimuskauden aikana 15 §:ssä sekä 45 ja 46 §:ssä tarkoitetun sopimuksen osalta enintään 20 prosenttia edellyttäen, että sopimuksen tekijä palauttaa sopimuksesta poistetulle alalle maksetut erityistuet. Kuitenkin 15 §:ssä tarkoitetun sopimuksen mukaista pinta-alaa voidaan vähentää vain, jos sopimukselle asetetut tavoitteet eivät vaarannu. Edellä säädetystä poiketen 45 ja 46 §:ssä tarkoitetun sopimuksen kohteena olevan alueen pinta-ala saa vähentyä, jos sopimuksesta poistuva ala sisällytetään toiseen 45 tai 46 §:ssä tarkoitettuun sopimukseen. Jäljempänä 54 b §:ssä tarkoitetun sopimuksen kohteena oleva pinta-ala saa koko sopimuskauden aikana vähentyä yhteensä enintään 20 prosenttia. Maksettuja erityistukia ei tarvitse palauttaa.
22 § Sopimusalan kasvaminen eräissä sopimuksissa

Uusilla peltoaloilla ei tarkoiteta lohkoja, jotka ovat tulleet 45, 46 ja 54 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tehneen viljelijän hallintaan kiinteistönmuodostamislain 88 §:ssä tarkoitetussa uusjakosuunnitelmassa päätettyjen tilusten järjestelyjen kautta edellyttäen, että uusjakosuunnitelma on saanut lainvoiman ja tilukset on otettu haltuun uusjakosuunnitelman mukaisesti edellä mainitun sopimuksen sopimuskauden alkamisen jälkeen. Mitä edellä on säädetty omistajasta, sovelletaan myös vuokramieheen, milloin vuokra-alue on kiinteistönmuodostamislain 86 §:n nojalla uusjakosuunnitelman mukaisesti siirretty toiseen paikkaan. Näitä viljelijän hallintaan tulleita uusia peltoaloja voidaan kuitenkin hyväksyä tukikelpoiseksi ja tätä kautta 45, 46 ja 54 §:ssä tarkoitettuun sopimukseen vain, jos viljelijän hallinnasta on lainvoimaisen uusjakosuunnitelman mukaan poistunut 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tukikelpoisia peltoaloja.
29 § Maatalouden ympäristötuen perustoimenpiteet

Viljelijän, joka sitoutuu noudattamaan perustoimenpiteitä, on noudatettava kokonaisuutta, joka muodostuu seuraavista toimista: viljelyn ympäristönsuojelun suunnittelu ja seuranta, peltokasvien lannoitus, puutarhakasvien lannoitus, pientareet ja suojakaistat sekä luonnon monimuotoisuuden ja maiseman ylläpito. Viljelijä voi perustoimenpiteiden osana perustaa luonnonhoitopellon.
31 § Perustoimenpiteen sisällön muuttaminen

Jos maatilalla aloitetaan kotieläintuotanto tai sitä lisätään siten, että tuotantoeläinten määrä täyttää 30 §:n 1 momentissa säädetyn vähimmäismäärän jäljellä olevan sitoumuskauden ajan, voidaan viljelijälle maksaa perustoimenpiteiden tuki peltokasveista kotieläintilan mukaisena jäljellä olevan sitoumuskauden ajan. Tämä muutos voidaan tehdä myös, jos kesken sitoumuskauden tehdään sukupolvenvaihdos tai muu koko maatilan hallinnansiirto ja sitoumus siirretään. Tuotantosuunnan muutos voidaan tehdä enintään kaksi kertaa sitoumusaikana. Annetun sitoumuksen ja tukihakemuksella annettuihin tietoihin perustuvan tuen maksamista voidaan muuttaa edellyttäen, että viljelijä ilmoittaa muutoksen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle kyseisen vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Myöhemmin ilmoitettavien muutosten osalta tuki maksetaan seuraavan sitoumusvuoden alusta alkaen muutoksen mukaisena.
37 § Lisätoimenpiteen muuttaminen ja siitä luopuminen

Lisätoimenpide voidaan muuttaa, jos:

 1)

viljelijä lopettaa puutarhakasvien viljelyn tai aloittaa tai lisää niiden vuosittaisen viljelyn vähintään 0,5 hehtaarin tasolle; aloittaessaan tai lisätessään puutarhakasvien viljelyalan viljelijä voi valita puutarhatilan lisätoimenpiteen;

 2)

viljelijä lopettaa kotieläintuotannon tai vähentää eläinmäärää siten, että 30 §:n 1 momentissa säädetyt, eläinmäärää koskevat edellytykset eivät enää täyty; tällöin viljelijä voi valita muun kuin kotieläintilalle tarkoitetun lisätoimenpiteen;

 3)

viljelijä aloittaa maatilalla kotieläintuotannon tai lisää sitä siten, että 30 §:n 1 momentissa säädetyt eläinmäärää koskevat edellytykset täyttyvät jäljellä olevan sitoumuskauden ajan; tällöin viljelijä voi valita kotieläintilalle tarkoitetun lisätoimenpiteen;

 4)

kesken sitoumuskauden tapahtuu sukupolvenvaihdos tai muu koko maatilan hallinnansiirto ja sitoumus siirretään 11 §:n mukaisesti;

 5)

maatilalla harjoitettu kasvinviljely muuttuu pääasiallisesti peltoenergiatuotantoon suuntautuvaksi ja lisätoimenpiteen muuttamiseen on erityisen perusteltuja syitä;

 6)

viljelijä aloittaa 45 tai 46 §:ssä tarkoitetun tuotannon harjoittamisen ja tekee sitä koskevan sopimuksen tai lopettaa kyseisen tuotannon harjoittamisen;

 7)

viljelijällä on ollut tukihaun viimeisenä hakupäivänä vuonna 2007 tai 2008 vuoden 2003 tilatukiasetuksen 53 artiklan mukaisia kesannointioikeuksia ja hän on valinnut jonkin 32 §:n 3―6 kohdassa tarkoitetun lisätoimenpiteen vuonna 2007 tai 2008.

Lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos maatilan kotieläintuotannosta luovutaan tai eläinmäärä vähenee muutoin kuin tilapäisesti siten, että 30 §:n 1 momentissa säädetyt, eläinmäärää koskevat edellytykset eivät täyty, ja lisätoimenpiteeksi on valittu 32 §:n 7 tai 8 kohdassa tarkoitettu lisätoimenpide. Valitusta 32 §:n 1 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos viljelijä hakee 45 tai 46 §:ssä tarkoitettua sopimusta. Edellä 32 §:n 3 ja 4 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos kotieläintilan ehtoihin sitoutuneella maatilalla nautojen, hevosten, lampaiden tai vuohien määrä ylittää 2 eläinyksikköä. Puutarhatilan lisätoimenpiteestä voi luopua silloin, jos puutarhakasvien viljelyala vähenee alle 0,5 hehtaarin. A- ja B-tukialueille kohdistuvista 32 §:n 4―7 ja 10 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos viljelijä luopuu kaikista kyseisillä alueilla sijaitsevista peltoaloistaan. Viljelijä voi luopua yhdestä vuonna 2007 tai 2008 valitsemastaan 32 §:n 3―6 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä, jos hänellä on ollut vuoden 2003 tilatukiasetuksen 53 artiklan mukaisia kesannointioikeuksia ja hän on valinnut A- tai B-tukialueella kolme tai neljä lisätoimenpidettä tai C-tukialueella kaksi lisätoimenpidettä. Luopuessaan edellä mainitusta lisätoimenpiteestä viljelijän on palautettava siitä maksettu tuki. Valitusta 32 §:n 8 kohdassa tarkoitetusta lisätoimenpiteestä on luovuttava, jos viljelijä tekee 54 b §:ssä tarkoitetun sopimuksen. Tästä lisätoimenpiteestä luopuminen ei kuitenkaan ole mahdollista, jos se on viljelijän valitsema ainoa lisätoimenpide A- tai B-tukialueella.
42 § Pohjavesialueiden peltoviljely

Sopimukseen sisältyvät toimenpiteet tai rajoitukset voivat koskea:

 1)

pellon muokkauksen vähentämistä tai lopettamista;

 2)

lannoituksen tai karjanlannan käytön vähentämistä tai lopettamista;

 3)

kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistä tai lopettamista;

 4)

luonnonhoitopeltojen perustamista ja sijoittamista vesiensuojelu huomioon ottaen;

 5)

laiduntamisen lopettamista tai vähentämistä; tai

 6)

heinäkasvien viljelyä aluskasveina.

43 § Valumavesien käsittelymenetelmät

Säätösalaojitus voidaan tehdä hyvin vettä läpäisevillä hiekka- ja hietapitoisilla peltomailla sekä liejusavimailla, joiden pellon pinnan kaltevuus on enintään 2 prosenttia. Säätökastelussa ja kuivatusvesien kierrätyksessä maalajin on oltava hyvin vettä läpäisevää hienoa tai karkeaa hietaa, hienoa tai karkeaa hiekkaa taikka liejusavea ja pellon pinnan kaltevuuden on oltava alle 1 prosentti.
44 § Luonnonmukainen tuotantotapa ja viljelijää koskevat edellytykset

Jäljempänä 45 ja 46 §:ssä tarkoitetun sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että viljelijä on hyväksytty luonnonmukaisesta tuotannosta, luonnonmukaisten tuotteiden merkinnöistä ja valvonnasta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (846/2008) tarkoitettuun valvontajärjestelmään. Hakemus valvontajärjestelmään liittymisestä on sopimuksen hakuvuonna tehtävä pinta-alatukien viimeiseen hakupäivään mennessä. Viljelijän maatilalla on tullut tehdä valvontajärjestelmän mukainen TE-keskuksen toimeenpanema alkutarkastus ja viljelijällä on oltava valvontajärjestelmään kuulumisesta hyväksyntä ensimmäisenä sopimusvuonna viimeistään 15 päivänä syyskuuta. Viljelijän on kuuluttava valvontajärjestelmään peltokasvi- ja kasvihuonetuotannon osalta. Jos kysymys on 46 §:ssä tarkoitetusta sopimuksesta, sopimuksen tekemisen edellytyksenä on lisäksi, että viljelijä on hyväksytty valvontajärjestelmään 46 §:n 5 momentissa tarkoitetun eläinlajin osalta. Tuotantosuunnan voi vaihtaa sopimuskaudella eläintuotantosuunnasta toiseen tai eläintuotantosuunnasta kasvinviljelytuotantoon siten kuin 47 §:ssä säädetään. Myös tuotantosuunnan vaihtamistilanteissa valvontajärjestelmän on koskettava toteutettavaa tuotantosuuntaa. Viljelijän on kuuluttava valvontajärjestelmään koko sopimuskauden ajan.

Koko sopimusala voi olla nurmea vain maatilalla, jolla sato käytetään pääosin oman karjan rehuksi. Viherlannoitusalana ja hoidettuna viljelemättömänä peltoalana ilmoitettuja lohkoja voidaan hyväksyä pinta-alaltaan vuosittain yhteensä enintään puolet sopimusalasta. Viherlannoitusalan perustamisesta ja hoidosta säädetään 59 §:n 2 momentissa.
45 § Luonnonmukainen tuotanto

Maatilan peltoalan viljeleminen luonnonmukaisesti on aloitettava ensimmäisen sopimusvuoden alusta vähintään kolmen hehtaarin alalla tai, jos on kyse luonnonmukaisesta puutarhaviljelystä, vähintään 0,5 hehtaarin alalla siten, että kaikkien lohkojen on oltava luonnonmukaisesti viljeltyjä viimeistään toisesta sopimusvuodesta alkaen. Nautakarja-, hevos-, lammas- ja vuohitiloilla kaikkien lohkojen on oltava luonnonmukaisesti viljeltyjä viimeistään kolmannesta sopimusvuodesta alkaen. Siirtyminen luonnonmukaiseen tuotantoon voi tapahtua myös kasvulohkoittain. Nautakarja-, hevos-, lammas- ja vuohitiloilla tarkoitetaan sellaisia maatiloja, joilla kasvatetaan kyseisiä eläimiä vähintään yhtä eläinyksikköä vastaava määrä.
54 a § Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen

Sopimus voidaan tehdä viljelyksessä olevalle lohkolle, jonka fosforin viljavuusluokka on korkea tai arveluttavan korkea. Sopimus voidaan tehdä myös viljelyksessä olevalle lohkolle, jonka fosforin viljavuusluokka on vähintään hyvä, jos lohko sijaitsee valtaojan tai sitä suuremman vesiuoman varrella tai lammen, järven tai meren rannalla ja on kyseisiin vesialueisiin päin kalteva. Sopimus voidaan tehdä lohkolle, joka sijaitsee A- tai B-tukialueella. Sopimus voidaan tehdä koskemaan koko peruslohkoa tai osaa siitä.
54 b § Lietelannan sijoittaminen peltoon

Tuki maksetaan peruslohkolle tai sen osalle, jolle on tilalla voimassa olevan ympäristötukisitoumuksen sekä mahdollisten muiden 39 §:ssä tarkoitettujen sopimusten ehtojen mukaisesti levitetty lietelantaa tai virtsaa vähintään 20 m 3 hehtaarille vuodessa. Lietelanta tai virtsa on levitettävä lohkolle sijoittavilla tai multaavilla laitteilla, jotka sijoittavat lannan suoraan maahan levittämisen yhteydessä. Jos sopimuslohkolle on kyseisenä vuonna levitetty naudan tai sian lietelantaa, lohkolle ei saa tämän lisäksi levittää fosforilannoitteita pintalevityksenä.

54 c § Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely

Sopimus voidaan tehdä peruslohkolle tai sen osalle, jonka maalaji on turvetta tai multamaata. Maalaji todetaan voimassa olevan viljavuustutkimuksen perusteella. Sopimus voidaan tehdä koskemaan koko peruslohkoa tai osaa siitä.

Sopimuksen voi tehdä myös viljelijä, joka on valinnut 32 §:n 6 kohdan mukaisen lisätoimenpiteen. Sopimuslohkolla voi täyttää peltojen talviaikaisen kasvipeitteisyyden ehtoja, mutta lohkolle ei makseta 32 §:n 3―5 kohdan mukaista lisätoimenpiteen tukea. Jos viljelijä aloittaa maatilalla nautojen, hevosten, lampaiden tai vuohien kasvatuksen taikka lisää kyseisten tuotantoeläinten määrää siten, että eläinten määrä ylittää kaksi eläinyksikköä, tuki maksetaan jäljellä olevan sopimuskauden ajan kotieläintilan tukena. Jos sopimuksen tehneellä maatilalla luovutaan nautojen, hevosten, lampaiden tai vuohien kasvatuksesta taikka kyseisten tuotantoeläinten määrä ei täytä vähimmäismäärää, tuki maksetaan jäljellä olevan sopimuskauden ajan kasvinviljelytilan tukena.

Sopimusta ei voida tehdä, jos sitä on haettu alkavaksi 1 päivänä toukokuuta ja sopimukseen haetulla alalla on viljelty ruokohelpiä vuonna 2007. Jos sopimusta on haettu alkavaksi 1 päivänä lokakuuta, sitä ei voida tehdä, jos sopimukseen haetulla alalla on viljelty ruokohelpiä vuonna 2008.
56 § Pinta-alojen, eläinyksikköjen ja eläinten vähimmäismäärät

Sopimus voidaan tehdä silloin, kun sopimuksen pinta-ala, eläinyksikkömäärä tai eläinmäärä on vähintään:

Sopimus

Vähimmäismäärät

Pinta-ala(ha)/eläinyksikkö(ey)- tai

eläinmäärä (kpl)

Pohjavesialueiden peltoviljely

1,00 (ha)

Valumavesien käsittelymenetelmät

- säätösalaojitus

1,00 (ha)

- säätökastelu

1,00 (ha)

- kuivatusvesien kierrätys

1,00 (ha)

Luonnonmukainen tuotanto

3,00 (ha)

Luonnonmukainen kotieläintuotanto, peltoala

3,00 (ha)

Luonnonmukainen puutarhaviljely

0,80 (ha)

Alkuperäisrotujen kasvattaminen

- lampaat/vuohet

0,45 (ey)

- naudat

0,6 (ey)

- hevoset

1 (ey)

- maatiaiskanat ja -kukot

20 (kpl)

Alkuperäiskasvien viljely

1,00 (ha)

Lietelannan sijoittaminen peltoon

2,00 (ha)

Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely

1,50 (ha)
59 § Hoidetut peltoalat

Hoidettuja peltoaloja, joista luonnonhaittakorvauksia ja ympäristötukea voidaan maksaa, ovat viherlannoitusalat, hunajantuotantoon käytettävät alat, satovahinko- ja talvituhoalat, suojakaistat, pientareet, luonnonhoitopellot sekä viljelytekniset päistealat. Luonnonhaittakorvauksia voidaan lisäksi maksaa 60 §:ssä tarkoitetuista peltoaloista ja ympäristötukea 61 §:ssä tarkoitetuista peltoaloista.
60 § Luonnonhaittakorvaukset ja hoidetut peltoalat

Luonnonhaittakorvauksia voidaan maksaa sellaisesta hoidetusta viljelemättömästä peltoalasta, josta maksetaan tilatukiasetuksen mukaista tilatukea ja jota on hoidettu täydentävien ehtojen mukaisesti. Pinta-alaltaan hoidettu viljelemätön peltoala voi olla enintään 50 prosenttia koko maatilan luonnonhaittakorvauksessa vuosittain tukikelpoisesta alasta. Tämä ala ei kuitenkaan voi olla suurempi kuin ala, joka on pelto- ja puutarhakasvien viljelyksessä tai hoidettuna 59 §:ssä tai tämän pykälän 2 tai 3 momentissa säädetyllä tavalla.

Luonnonhaittakorvauksia voidaan maksaa peltoalasta, joka on vuoden 2000 valtioneuvoston asetuksen 16 §:ssä tarkoitettu maatilan monimuotoisuuskohteita koskeva lisätoimenpidekohde. Tässä tarkoitettuja monimuotoisuuspeltoja, joiden sato käytetään riistan ruokintaan tai joiden satoa ei korjata, voi kuitenkin olla enintään viisi prosenttia ensimmäisenä ympäristötuen sitoumusvuonna tukikelpoiseksi hyväksyttyjen peruslohkojen pinta-alasta, jotta niistä voidaan maksaa luonnonhaittakorvaus.
61 § Ympäristötuki ja hoidetut peltoalat

Luonnonhoitopellolle, joka on perustettu hoidetulle viljelemättömälle peltoalalle, maksetaan ympäristötuen perustoimenpiteen tuki 69 §:n mukaisesti. Tukea maksetaan enintään 15 prosentille tilan tukikelpoisen peltoalan vuosittaisesta kokonaismäärästä. Luonnonhoitopeltojen tukea ei makseta tavanomaisessa nurmi-, heinä- tai energiakasvien viljelyssä olevalle pellolle taikka pysyvälle laitumelle. Tukea ei makseta myöskään muulle erityistukisopimusalalle kuin 45 ja 46 §:ssä tarkoitetulle peltoalalle.
62 § Peltoalat, joista luonnonhaittakorvauksia ja ympäristötukea ei makseta

Metsäpuiden taimiaineiston tuottamisesta, puuvartisten energiakasvien alasta, joulupuiden kasvatuksesta ja muun hampun kuin EU:n kokonaan rahoittamaan tilatukeen oikeuttavan hampun alasta ei makseta luonnonhaittakorvauksia eikä ympäristötukea. Tukikelpoisista hamppulajikkeista säädetään tilatukiasetuksen 39 artiklassa ja yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä neuvoston asetuksessa (EY) N:o 479/2008 säädettyjen täydentävien ehtojen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 796/2004 33 artiklan 1 kohdassa.
69 § Perustoimenpiteiden tukimäärät

Perustoimenpiteiden tukea maksetaan vuosittain ympäristötukea koskevan sitoumuksen tehneelle viljelijälle tukikelpoista peltohehtaaria kohden seuraavasti:

Euroa

Peltokasvit

- kasvinviljelytilat

93

- kotieläintilat

107

Luonnonhoitopelto

-monivuotiset nurmipellot

170

-monimuotoisuuspellot

300

Puutarhakasvit

- ryhmä 1

450

- ryhmä 2

438

- eräät siemenmaustekasvit

181
70 § Lisätoimenpiteiden tukimäärät

Lisätoimenpiteen tukea maksetaan niistä tukikelpoisista peltoaloista, joista maksetaan perustoimenpiteen tukea. Niistä peltoaloista, joista maksetaan luonnonhoitopellon tukea, ei lisätoimenpiteen tukea kuitenkaan makseta. Lisätoimenpiteen tuki maksetaan pelto-alan sijainnin perusteella. Edellä 32 §:n 1, 2, 7 ja 9 kohdassa tarkoitetun lisätoimenpiteen tukea ei makseta liitteen 1 mukaisista puutarhakasvialoista. Liitteessä 1 määritellyistä ryhmän 2 puutarhakasvialoista ei makseta 32 §:n 3―5 kohdassa tarkoitetun lisätoimenpiteen tukea.

Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä huhtikuuta 2009.

Vuodesta 2009 alkaen tehtävien sitoumusten perusteella maksettava 69 §:n mukainen luonnonhoitopeltojen tuki voidaan maksaa vain, jos viljelijän ympäristötuessa tukikelpoisesta peltoalasta joka vuosi vähintään 0,5 hehtaaria ja 5 prosenttia on luonnonhoitopeltoa.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 16 päivänä huhtikuuta 2009

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Hallitussihteeri Suvi Ruuska

Liite 3

Erityistuen maksaminen pinta-alatukea koskevalla hakemuksella ilmoitettavien kasvien/kasvikoodien perusteella

Viljelijälle voidaan maksaa erityistuki edellyttäen, että pinta-alatukea koskevalla hakemuksella ilmoitetaan seuraavat kasvit/kasvikoodit sopimuksittain:

Suojavyöhyke (5v ja 10v)

Suojavyöhykenurmi

Suojakaista

Erityistukisopimus, pysyvä laidun

Erityistukisopimus, muu ala

Kosteikko (5v ja 10v)

Suojakaista

Erityistukisopimus, muu ala

Säätösalaojitus, säätökastelu, kuivatusvesien kierrätys (5v)

Kaikki yksi- ja monivuotiset peltoviljely- ja puutarhakasvit, joita viljellään sadontuottotarkoituksissa

Viherlannoitusnurmi

Pysyvät kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehu- ja laidunnurmet

Monimuotoisuuskohde

Viljelyyn liittyvä kesanto

Tilapäisesti viljelemätön ala

Kasvimaa

Hoidettu viljelemätön pelto

Suojakaista

Luonnon ja maiseman monimuotoisuus (5v ja 10v)

Yksi- ja monivuotiset peltoviljely- ja puutarhakasvit, joita viljellään sadontuotto tarkoituksissa (kuitenkin vain sopimuksen sallimat kasvit)

Pysyvät kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehu- ja laidunnurmet (kuitenkin vain sopimuksen sallimat kasvit)

Käytössä oleva luonnonlaidun ja -niitty

Luonnonlaidun ja -niitty, puustoinen

Metsälaidun

Hakamaa, avoin

Hakamaa, puustoinen

Erityistukisopimusala, pysyvä laidun

Erityistukisopimusala, muu ala

Erityistukisopimusala, pelto

Suojakaista

Perinnebiotooppi (5v)

Käytössä oleva luonnonlaidun ja -niitty

Luonnonlaidun ja -niitty, puustoinen

Metsälaidun

Hakamaa, avoin

Hakamaa, puustoinen

Erityistukisopimusala, pysyvä laidun

Erityistukisopimusala, muu ala

Luonnonmukainen tuotanto, Luonnonmukainen kotieläintuotanto (5v)

Kaikki yksi- ja monivuotiset peltoviljely- ja puutarhakasvit, joita viljellään sadontuottotarkoituksissa

Viherlannoitusnurmi

Pysyvät kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehu- ja laidunnurmet

Kasvimaa

Hoidettu viljelemätön pelto

Suojakaista

Pohjavesialueiden peltoviljely (5v)

Kaikki yksi- ja monivuotiset peltoviljely- ja puutarhakasvit, joita viljellään sadontuottotarkoituksissa

Viherlannoitusnurmi

Pysyvät kuivaheinä-, säilörehu-, tuorerehu- ja laidunnurmet

Monimuotoisuuskohde

Viljelyyn liittyvä kesanto

Kasvimaa

Hoidettu viljelemätön pelto

Suojakaista

Alkuperäiskasvien viljely (5v)

Vehnät, rukiit, ohrat ja kaura, yksi- ja monivuotiset siemennurmet sekä puna-apilan siementuotantonurmet sekä herne ja härkäpapu

Ravinnekuormituksen tehostettu vähentäminen (5v)

Monivuotiset kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmet sekä laidun- ja siemennurmet

Pysyvät kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmet

Ruokohelpi

Monivuotisten nurmikasvien valvottu siementuotanto

Lietelannan sijoittaminen peltoon (5v)

Kaikki yksi- ja monivuotiset peltoviljely- ja puutarhakasvit, joita viljellään sadontuottotarkoituksiin

Viherlannoitusnurmi

Pysyvät kuivaheinä- säilörehu-, tuorerehu- ja laidunnurmet

Monimuotoisuuskohde

Kasvimaa

Monivuotinen viherkesanto, viljelyyn liittyvä kesanto ja luonnonhoitopelto joko kasvustoa perustettaessa tai syksyllä viljelykasvin kylvön yhteydessä

Tilapäisesti viljelemätön ala syksyllä viljelykasvin kylvön yhteydessä

Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely (10v)

Monivuotiset kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmet sekä laidun- ja siemennurmet

Pysyvät kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmet

Ruokohelpi

Monivuotisten nurmikasvien valvottu siementuotanto