2009

188/2009 Maa- ja metsätalousministeriön asetus erikoistuista

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1100/1994) 11 §:n, sellaisena kuin se on laissa 423/2007, ja maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 §:n, sellaisena kuin se on laissa 428/2007, nojalla:
1 § Soveltamisala

Tämä asetus koskee seuraavia Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamia erikoistukia:

 1)

yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädetty energiakasvituki;

 2)

yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 73/2009, jäljempänä neuvoston tilatukiasetus, säädetty:

a)

tärkkelysperunan tuki;

 b)

valkuaiskasvipalkkio;

 c)

siementuki;

 3)

maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1234/2007 säädetty kuivatun rehun tuki.
2 § Edustavat satotasot energiakasvituessa

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat mainitun asetuksen IV ja IV a osastossa säädettyjä tukijärjestelmiä sekä kesannoidun maan käyttöä raaka-aineiden tuottamiseen annetun komission asetuksen (EY) N:o 1973/2004, jäljempänä soveltamisasetus, 26 ja 153 artiklan tarkoittamat edustavat satotasot eli raaka-aineen toimituksen vähimmäismäärät ovat kiloina hehtaaria kohti:

a)

rypsillä ja rapsilla 1 100;

 b)

öljypellavalla 650;

 c)

sinapilla 1 000;

 d)

kuminalla 500;

 e)

ohralla, kauralla ja vehnällä 3 000;

 f)

rukiilla 2 000;

 g)

öljyhampulla 900;

 h)

auringonkukalla 1 100;

 i)

hampulla varsien kuiva-ainesato 5 000;

 j)

maissilla kuiva-ainesato 12 000;

 k)

nurmikasveilla 15 500; ja

 l)

ruokohelvellä kuiva-ainesato 3 000.

Edellä 1 momentissa säädetyissä edustavan sadon kilomäärissä öljyhampun, ohran, kauran, vehnän ja rukiin kosteusprosentti on enintään 14 ja rypsin ja rapsin enintään yhdeksän. Näiden sopimuskasvien sato voidaan toimittaa jalostajalle tai keräilijälle myös kuivempana tai kosteampana, kunhan toimitetun sadon kilomäärä vastaa mainitun määrityskosteuden mukaista edustavaa satotasoa. Edellä 1 momentin a―h kohdassa tarkoitettujen kasvilajien oljet ja varret voidaan laskea mukaan hyvän viljelytavan mukaisesti täystiheäksi kylvetyn kasvin raaka-aineen edustavaan satoon, jos ne toimitetaan samalle ensijalostajalle tai keräilijälle jyvä- tai siemensadon yhteydessä ja edelleen tukijärjestelmän edellyttämään käyttöön.

Monivuotisille kasveille, ruokohelpeä ja monivuotisia nurmikasveja lukuun ottamatta, ei aseteta soveltamisasetuksen 26 artiklan tarkoittamaa edustavaa satotasoa energiakasvitukijärjestelmässä.
3 § Viljelijän ilmoitus tilatason energiakäytön lohkojen korjuusta

Viljelijän on ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle energiakasvituen sitoumuslohkojen korjuuajankohdan yhteydessä, jos 2 §:ssä säädetty edustava satotaso ei todennäköisesti täyty.
4 § Tilatason energiakäyttö energiakasvituessa

Viljelijä voi:

 1)

käyttää CN-koodiin 1205 10 90 kuuluvaa rypsiä tai rapsia tai niistä jalostettua polttoainetta energian lähteenä tilan rakennusten lämmityksessä tai tilalla käytettävissä työkoneissa ja -laitteissa;

 2)

jalostaa nurmikasveja CN-koodiin 2711 29 00 kuuluvaksi biokaasuksi, joka käytetään tilalla.

Energiakasveina käytettävien rypsin, rapsin, ruokohelven ja nurmikasvien 2 §:n mukainen edustava raaka-ainemäärä on käytettävä soveltamisasetuksen 34 artiklan 1 kohdan mukaisesti tilatason energiaksi viimeistään sadonkorjuuvuotta seuraavan toisen vuoden 31 päivänä heinäkuuta.
5 § Sopimus energiaraaka-aineen tuottamisesta

Viljelijän ja raaka-aineen ensijalostajan tai keräilijän välinen sopimus energiakasvien raaka-aineen tuottamisesta on tehtävä siten kuin soveltamisasetuksen 25 artiklassa säädetään.
6 § Sitoumus energiaraaka-aineen tuottamisessa

Soveltamisasetuksen 33 artiklan mukaisesta CN-koodiin 1205 10 90 kuuluvan rypsin ja rapsin sekä nurmikasvien, jotka jalostetaan CN-koodiin 2711 29 00 kuuluvaksi biokaasuksi, tilatason energiakäytöstä viljelijän on tehtävä sitoumus siten kuin soveltamisasetuksen 33 artiklan 2 kohdassa säädetään.
7 § Asiakirjat, jotka jalostajien ja keräilijän on säilytettävä energiakasvituessa

Keräilijän ja jalostajien säilyttämistä asiakirjoista on käytävä ilmi vähintään soveltamisasetuksen 38 artiklassa säädetyt tiedot. Asiakirjat on säilytettävä vähintään tuen hakuvuoden sekä sitä seuraavien kolmen kalenterivuoden ajan.
8 § Valkuaiskasvin ja viljan seoskasvusto valkuaiskasvipalkkiossa

Viljan ja neuvoston tilatukiasetuksen 79 artiklassa tarkoitettujen valkuaiskasvien seoskasvusto on tukikelpoinen, jos kasvulohkolle on kylvetty valkuaiskasvin ja viljan siemenseosta niin, että valkuaiskasvin ja viljan yhteenlasketusta kylvösiemenmäärästä kiloina yli 50 prosenttia on valkuaiskasvin siementä.
9 § Makean lupiinin hyväksytty siemen

Makean lupiinin osalta on sallittua käyttää omalla tilalla viljeltyä hyväksytyn lajikkeen siementä. Siemenen alkuperä on pystyttävä osoittamaan.
10 § Valkuaiskasvipalkkioon vaikuttavista poikkeuksellisista sääolosuhteista ilmoittaminen

Jos viljelijä vetoaa neuvoston tilatukiasetuksen 80 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettuun poikkeukselliseen sääolosuhteeseen, viljelijän on ilmoitettava asiasta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle välittömästi, kun poikkeuksellisten sääolosuhteiden vaikutukset valkuaiskasvipalkkiolohkojen kasvustoon on havaittu.

Viljelijän on 1 momentissa mainituissa tapauksissa säilytettävä valkuaiskasvipalkkiolohkojen kasvusto kylvämättä uutta kasvustoa tilalle. Säilytystä on jatkettava elokuun 15 päivään saakka. Luomutila voi, jos se on rikkaruohon torjunnan kannalta välttämätöntä ja asianomainen työ- ja elinkeinokeskus on tarkastanut tuhoutuneen alan, muokata alaa ennen edellä mainittua määräaikaa.
11 § Kuivattujen rehujen tuotantotuki

Kuivattujen rehujen tuotantotuki maksetaan kuivaamolle viherheinälohkon raakaaineesta kuivatun rehun perusteella.

Kuivaamon tekemässä sopimuksessa on oltava tiedot sopimuskasvulohkoista, joilla raaka-ainetta viljellään sekä viittaus tukihakemukseen siten kuin siitä kuivatun rehun yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1786/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 382/2005 14 artiklassa säädetään. Kuivaamon on ilmoitettava 31 päivänä maaliskuuta varastossa olleen kuivatun rehun määrä vuosittain viimeistään 10 päivänä huhtikuuta työ- ja elinkeinokeskukselle.
12 § Tukikelpoisuuden vähimmäisedellytykset

Kaikissa pinta-alaperusteisissa erikoistuissa pienin tukikelpoiseksi hyväksyttävissä oleva kasvulohko on 0,05 hehtaaria.
13 § Toimivaltaiset viranomaiset

Soveltamisasetuksen tarkoittamia toimivaltaisia viranomaisia ovat maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto, tullilaitos, työ- ja elinkeinokeskukset sekä kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset.
14 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2009.

Tällä asetuksella kumotaan erikoistuista 23 päivänä huhtikuuta 2008 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (282/2008).

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2009

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Hallitussihteeri Suvi Ruuska