2009

1695/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, säädetään annetun eräiden työ ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoituksesta 29 päivänä joulukuuta 2009 annetun lain (1652/2009) nojalla:

 1 luku Yleiset säännökset
1 § Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan eräiden ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta annetun lain ( rahoituslaki) 2 luvussa tarkoitettuun tukeen, ellei valtioneuvoston asetuksessa rakennerahastoista osarahoitettavien menojen tukikelpoisuudesta (1079/2007) muuta säädetä.

2 luku Maakunnan liiton myöntämä tuki
2 § Alueellinen kehittämistuki

Maakunnan liitto voi myöntää tukea:

 1)

alueen elinkeinotoiminnan kehittämistä koskeviin hankkeisiin;

 2)

kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin;

 3)

muihin kehittämishankkeisiin alueen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi;

 4)

Suomen ja muiden maiden välisiin elinkeinopoliittisiin ja muihin alueellista kehitystä edistäviin yhteistyöhankkeisiin;

 5)

ohjelmien toteuttajille alueiden kehittämisestä annetun lain (1651/2009) 24 §:ssä tarkoitettujen erityisohjelmien hallinnointiin, johon kuuluu ohjelmien hallintorakenteiden ja ohjelma-alueen toimijoiden välisen yhteistyön edistämistä.

Maakunnan liitto ei voi myöntää tukea yksittäisen yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen.
3 § Alueelliseen kehittämiseen liittyvä kehittämishanke

Tukea voidaan myöntää kehittämishankkeesta aiheutuviin kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin hyväksyttäviin kustannuksiin:

 1)

palkka- ja palkkiokustannuksiin ja niihin liittyviin lakisääteisiin kustannuksiin;

 2)

matkakustannuksiin;

3)

ostopalveluiden hankintaan;

 4)

vuokrakustannuksiin;

 5)

muihin kehittämishankkeen toteuttamisesta välittömästi aiheutuviin eriteltyihin kustannuksiin.
4 § Alueelliseen kehittämistuen enimmäismäärä

Alueellinen kehittämistuki kehittämishankkeelle on enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Erityisen painavista syistä voidaan 70 prosentin enimmäismäärä yksittäisen hankkeen kohdalla ylittää.
5 § Alueellisen kehittämistuen kehittämishankkeeseen liittyvä investointi

Investointia voidaan tukea, jos investointi on välttämätön kehittämishankkeen toteuttamiselle ja jos investointikustannusten osuus on enintään puolet hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

6 § Alueelliseen kehittämishankkeeseen liittyvän investoinnin hyväksyttävät kustannukset

Tukea voidaan myöntää investoinnista aiheutuviin kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin hyväksyttäviin:

 1)

rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamisessa, korjaamisessa tai laajentamisessa tarvittavien aineiden ja tarvikkeiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin, taikka rakennuksiin tai rakenteisiin kiinteästi liittyvien laitteiden hankkimisesta, suunnittelusta sekä työpalkoista aiheutuviin kustannuksiin ja urakkakustannuksiin;

 2)

koneen, laitteen tai aineettoman oikeuden hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin;

 3)

tietoverkkojen ja vastaavien verkkojen suunnittelusta, rakentamisesta ja laitehankinnoista sekä verkkojen rakentamiseksi ja käyttämiseksi välttämättömien käyttöoikeuksien hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin.

Käytettynä hankittavan koneen tai laitteen hankintahinta ei saa ylittää koneen tai laitteen käypää arvoa. Koneen tai laitteen jäljellä olevan käyttöiän tulee olla riittävä investoinnin tavoitteeseen nähden, ja sen on oltava teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen suunniteltuun käyttöön. Koneen tai laitteen hankintaan viiden edellisen vuoden aikana saadusta julkisesta tuesta on toimitettava selvitys tukikelpoisuuden arviointia varten.
7 § Alueelliseen kehittämishankkeeseen liittyvän investointihankkeen tuen määrä

Alueelliseen kehittämishankkeeseen liittyvän investoinnin tuen määrä on enintään 50 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.
8 § Perusrakenteen investointituki

Perusrakenteen investointitukea voidaan myöntää Euroopan yhteisön rakennerahastojen varoista perusrakennetta koskeviin investointeihin. Myöntämisen edellytyksenä on, että kansallinen julkinen rahoitusosuus tulee kokonaan kunnilta.

Laajakaistarakentamisen osalta voi kansalliseen julkiseen rahoitusosuuteen sisältyä myös valtion rahoitusosuutta.

Ennen tuen myöntämistä maakunnan liiton tulee tarvittaessa pyytää lausunto asianomaiselta valtion viranomaiselta.
9 § Perusrakenteen investointituen hyväksyttävät kustannukset

Tukea voidaan myöntää perusrakenteen investoinnista aiheutuviin kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin hyväksyttäviin:

 1)

rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamisessa, korjaamisessa tai laajentamisessa tarvittavien aineiden ja tarvikkeiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin, taikka rakennuksiin tai rakenteisiin kiinteästi liittyvien laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin, suunnittelusta sekä työpalkoista aiheutuviin kustannuksiin ja urakkakustannuksiin;

 2)

koneen, laitteen tai aineettoman oikeuden hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin;

 3)

tietoverkkojen ja vastaavien verkkojen suunnittelusta, rakentamisesta ja laitehankinnoista sekä verkkojen rakentamiseksi ja käyttämiseksi välttämättömien käyttöoikeuksien hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin.

Käytettynä hankittavan koneen tai laitteen hankintahinta ei saa ylittää koneen tai laitteen käypää arvoa. Koneen tai laitteen jäljellä olevan käyttöiän on oltava riittävä investoinnin tavoitteeseen nähden, ja koneen tai laitteen on oltava teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen suunniteltuun käyttöön. Koneen tai laitteen hankintaan viiden edellisen vuoden aikana saadusta julkisesta tuesta on toimitettava selvitys tukikelpoisuuden arviointia varten.
10 § Perusrakenteen investointituen tuen määrä

Perusrakenteen investointituki on enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Tukiprosentti on määrättävä siten, että myönnettävä rahoitus vastaa Euroopan aluekehitysrahaston osuutta.

Laajakaistarakentamiseen liittyvä perusrakenteen investointituki on enintään 70 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.
11 § Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön toimialan hankkeet

Rahoituslain 7 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun hankkeeseen myönnetyn tuen myöntämisen edellytyksenä on, että maakunnan liitto on pyytänyt merkittävimmistä hankkeista lausunnon sen varmistamiseksi, ettei hankkeessa poiketa laista, asetuksesta, toimialoja koskevista eduskunnan tai valtioneuvoston päätöksistä eikä opetusministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön tai opetushallituksen ratkaisuvaltaan kuuluvasta lakiin perustuvasta päätöksestä.

Opetusministeriöltä on aina pyydettävä lausunto kansallisten rakennerahasto-ohjelmien sekä Euroopan alueellinen yhteistyö tavoitteen ohjelmien hankkeista, jotka koskevat korkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen aloittamista tai korkeakouluverkon muutoksia.

Maakunnan liitto lähettää lausuntopyynnön työ- ja elinkeinoministeriöön, joka toimittaa sen opetusministeriölle tai sosiaali- ja terveysministeriölle. Opetusministeriön tai sosiaali- ja terveysministeriön lausunto on maakunnan liittoa sitova, jos se sisällöllisesti perustuu edellä 2 momentissa mainittuihin säädöksiin tai päätöksiin.
12 § Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön toimialan kehittämishankkeiden hyväksyttävät kustannukset.

Tukea voidaan myöntää kehittämishankkeesta johtuviin kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin hyväksyttäviin kustannuksiin:

 1)

palkka- ja palkkiokustannuksiin ja niihin liittyviin lakisääteisiin kustannuksiin;

 2)

matkakustannuksiin;

 3)

ostopalveluiden hankintaan;

 4)

vuokrakustannuksiin;

 5)

muihin kehittämishankkeen toteuttamisesta välittömästi aiheutuviin eriteltyihin kustannuksiin.
13 § Tuen määrä opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön toimialan kehittämishankkeissa

Kehittämishankkeen tuki on enintään 85 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Erityisen painavista syistä voidaan enimmäismäärä yksittäisen hankkeen kohdalla ylittää.
14 § Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön toimialan investointihankkeiden hyväksyttävät kustannukset

Tukea voidaan myöntää investoinnista aiheutuviin kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin ja hyväksyttäviin:

 1)

rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamisessa, korjaamisessa tai laajentamisessa tarvittavien aineiden ja tarvikkeiden hankkimisesta taikka rakennuksiin tai rakenteisiin kiinteästi liittyvien laitteiden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin sekä suunnittelukustannuksiin, työpalkoihin ja urakkakustannuksiin;

 2)

koneen, laitteen tai aineettoman oikeuden hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin;

3)

tietoverkkojen ja vastaavien verkkojen suunnittelusta, rakentamisesta ja laitehankinnoista sekä verkkojen rakentamiseksi ja käyttämiseksi välttämättömien käyttöoikeuksien hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin.

Käytettynä hankittavan koneen tai laitteen hankintahinta ei saa ylittää koneen tai laitteen käypää arvoa. Koneen tai laitteen tai laitteen jäljellä olevan käyttöiän on oltava riittävä investoinnin tavoitteeseen nähden, ja sen tulee olla teknisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen suunniteltuun käyttöön. Koneen tai laitteen hankintaan viiden edellisen vuoden aikana saadusta julkisesta tuesta on toimitettava selvitys tukikelpoisuuden arviointia varten.
15 § Opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön toimialan investointihankkeiden tuen määrä

Tuki on enintään 85 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Erityisen painavista syistä voidaan enimmäismäärä yksittäisen hankkeen kohdalla ylittää.
3 luku Työ- ja elinkeinoministeriön ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämä tuki
16 § Työ- ja elinkeinoministeriön kehittämishankkeet

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää maakunnan kehittämisrahaa tai Euroopan aluekehitysrahaston tai Euroopan sosiaalirahaston varoja ja niitä vastaavia valtion varoja rahoituslain 6 §:n mukaisiin kehittämishankkeisiin ja tekniseen tukeen. Edellytyksenä on, että hanke hyödyttää useampaa kuin yhtä aluetta tai on valtakunnallisesti tärkeä.
17 § Kehittämishankkeen hyväksyttävät kustannukset

Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää tukea kehittämishankkeesta aiheutuviin kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin hyväksyttäviin kustannuksiin:

 1)

palkka- ja palkkiokustannuksiin ja niihin liittyviin lakisääteisiin kustannuksiin;

 2)

matkakustannuksiin;

 3)

ostopalvelujen hankintaan;

 4)

vuokrakustannuksiin;

 5)

muihin kehittämishankkeen toteuttamisesta välittömästi aiheutuviin eriteltyihin kustannuksiin.
18 § Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämä tuki

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää tukea Euroopan sosiaalirahastosta ja niitä vastaavista kansallisista valtion varoista alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ESR -ohjelma-asiakirjan mukaisiin kehittämishankkeisiin . Tukea voidaan myöntää kehittämishankkeista aiheutuviin kohtuullisiin ja hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisiin hyväksyttäviin :

1)

palkka- ja palkkiokustannuksiin ja niihin liittyviin lakisääteisiin kustannuksiin;

 2)

matkakustannuksiin;

 3)

ostopalvelujen hankintakustannuksiin;

 4)

vuokrakustannuksiin;

 5)

muihin kehittämishankkeen toteuttamisesta välittömästi aiheutuviin eriteltyihin kustannuksiin.
19 § Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettujen kehittämishankkeiden tuen määrä

Tuki on enintään 85 prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Erityisen painavista syistä voidaan enimmäismäärä yksittäisen hankkeen kohdalla ylittää.
4 luku Tukimenettely
20 § Tuen saajat

Tuen saajalla tai hankkeen toteuttajalla on oltava riittävät taloudelliset ja muut edellytykset sekä osaaminen hankkeen toteuttamiseen.
21 § Tuen siirtäminen

Tuen myöntävä viranomainen voi hakemuksessa esitetystä perustellusta syystä päättää, että tuen saaja voi siirtää osan myönnetystä tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten.

Tuki voidaan myöntää 1 momentin mukaisesti, jos ennen tuen myöntämistä on toimitettu hakijan ja muiden hankkeen toteuttajien kesken tehty sopimus hankkeen toteuttamisesta ja tuen siirtämisestä.

Sopimuksesta on käytävä ilmi ainakin sopimusosapuolet ja niiden osuus hankkeen toteuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja kustannuksista sekä siirrettävän tuen määrästä. Sopimuksessa on kuvattava lisäksi julkisia hankintoja koskevat menettelyt, kirjanpitovelvollisuus, tuen käytön valvonta- ja tiedonantomenettelyt sekä hankkeen toteuttamiseen liittyvät muut ehdot.
22 § Yhteishanke

Jos tuki myönnetään useammalle kuin yhdelle tuen saajalle yhteisesti, tuen myöntämisen edellytyksenä on, että tukea on haettu yhdessä. Yhteishankkeen kunkin osapuolen on osallistuttava hankkeen rahoitukseen, ellei se hankkeen luonteen vuoksi ole tarpeetonta. Hankkeen toteuttamisesta on laadittava 21 §:n 3 momentin mukainen sopimus.
23 § Tuen hakeminen

Tukea on haettava tarkoitusta varten vahvistetulla lomakkeella. Hakemus on allekirjoitettava.

Hakemus on toimitettava sille maakunnan liitolle tai elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jonka alueella hanke on tarkoitus toteuttaa. Jos hanke on tarkoitus toteuttaa useamman maakunnan liiton alueella tai kyseessä on maakunnan liittojen yhteishanke, hakemus on toimitettava sille maakunnan liitolle, jolle työ- ja elinkeinoministeriö on osoittanut varat hankkeen toteuttamista varten.

Jos tuen myöntäjänä on työ- ja elinkeinoministeriö, hakemus toimitetaan työ- ja elinkeinoministeriöön.
24 § Tuen hakemisen yhteydessä toimitettavat tiedot

Hakemukseen tai sen liitteenä olevaan hankesuunnitelmaan tulee sisältyä ainakin:

 1)

tiedot hakijasta ja hakijan organisaatiosta ja tarvittaessa sen taloudellisesta tilanteesta sekä hankkeen yhteyshenkilöistä;

 2)

hankkeen nimi ja eritelty sisältö, kuvaus hankkeen toteuttamistavasta sekä mahdollisen rahoituslain 11 §:n mukaisen tuen siirtämisen aiheuttama vaikutus hankkeen toteuttamiseen;

 3)

hankkeen toteuttamiseen osallistuvat tahot, eri tahojen vastuu hankkeen toteuttamisessa ja rahoittamisessa sekä mahdolliset sopimusjärjestelyt;

 4)

hankkeen kustannusarvio kustannuserittelyineen;

 5)

hankkeen rahoitussuunnitelma, joka sisältää hankkeen tulot;

 6)

hankkeen tavoitteet, toimenpiteet, tavoitellut tulokset ja vaikutukset;

 7)

kuvaus hankkeen tulosten raportoinnista ja niistä tiedottamisesta;

 8)

selvitys siitä, miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa tullaan jatkamaan tuen päättymisen jälkeen, jollei se ole toiminnan luonteen vuoksi ilmeisen tarpeetonta;

 9)

ilmoitus hankkeeseen saadusta tai haetusta muusta julkisesta tuesta;

 10)

ilmoitus hakijan kuluvan ja kahden edeltävän verovuoden aikana saamasta vähämerkityksisestä tuesta eriteltyinä kunkin hakijan tai hankkeeseen osallistuvan osalta, jos kyseessä on rahoituslain 10 §:n 4 momentin mukainen tuki;

 11)

muut tuen myöntävän viranomaisen edellyttämät tiedot.

Tässä asetuksessa tarkoitettuja tukia voidaan hakea jatkuvasti, jollei tuettavaa hanketta koskevassa ohjelma-asiakirjassa toisin määrätä tai jollei ohjelman täytäntöönpanosta vastaava viranomainen toisin päätä.
25 § Tukipäätös

Tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä on mainittava ainakin :

1)

tuen saaja;

 2)

hanke, johon tuki myönnetään;

 3)

tuen enimmäismäärä, tarvittaessa erikseen mahdollinen EY:n ja kansallinen osuus sekä prosentteina että euroina;

 4)

hyväksyttävät kustannukset ja niiden jakautuminen;

 5)

tuen myöntämisen ehdot;

 6)

maksatuksen ajoittuminen sekä sen ehdot ja menettely;

 7)

tuen takaisinperimistä koskevat ehdot.

Yhteishankkeessa on mainittava valtiontukena myönnetyn tuen jakautuminen tuen saajille.

Tukea voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
26 § Tuen käyttöä koskevat ehdot

Jos hankkeeseen liittyvään hankintaan ei ole sovellettava julkisista hankinnoista annettua lakia (348/2007) , tuen saajan on osoitettava, että hankinnasta aiheutuva kustannus on kohtuullinen esittämällä selvitys siitä, että kustannus perustuu tavanomaiseen hintatasoon. Julkisista hankinnoista annetun lain mukaisen kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa on varmistettava hankintojen avoimuus, tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu, markkinoiden toimivuus, ostotoiminnan tehokkuus sekä hyvän hallinnon periaatteet.

27 § Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset

Tukea ei myönnetä:

 1)

arvonlisäveroon, joka ei jää hakijan lopulliseksi menoksi;

 2)

korkoihin, provisioihin tai muihin rahoituksesta johtuviin kustannuksiin;

 3)

kustannuksiin, jotka aiheutuvat hakijan tavanomaisesta toiminnasta tai siihen liittyvästä suhdetoiminnasta;

 4)

palkkoihin tai palkkioihin siltä osin, kuin ne ylittävät hakijaorganisaation vastaavasta tehtävästä yleisesti maksettavan palkan tai palkkion määrän;

 5)

muihin palkkaukseen kuuluviin kustannuksiin kuin lakisääteisistä tai työnantajaa velvoittavasta virka- tai työehtosopimuksesta johtuviin kustannuksiin.

Ulkomaan matkasta aiheutuvat kustannukset voivat olla hyväksyttäviä vain, jos ne ovat hankkeen asianmukaiselle toteuttamiselle tarpeellisia. Matkasuunnitelma sekä siihen liittyvät kustannukset ja perustelu matkan tarpeellisuudesta on hyväksytettävä etukäteen tuen myöntävällä viranomaisella, jollei tuen myöntäjä katso sitä hankkeen luonteen vuoksi tarpeettomaksi.
28 § Tekninen tuki

Tekniseen tukeen käytetään Euroopan aluekehitysrahaston tai Euroopan sosiaalirahaston varoja sekä vastaavia valtion varoja. Teknisen tuen käytöstä on laadittava käyttösuunnitelma, jonka ohjelman seurantakomitea hyväksyy.

Viranomainen käyttää teknistä tukea itse toteutettuna hankkeena.
29 § Kirjanpitovelvollisuus

Tuen myöntämisen ehtona on, että tuen saaja pitää tuettavan hankkeen osalta erillistä kirjanpitoa. Erillistä kirjanpitovelvollisuutta ei ole, jos hankkeen menot ja tulot voidaan esittää tuensaajan kirjanpitolain (1336/1997) mukaisessa kirjanpidossa luotettavasti omalla kustannuspaikalla tai omilla tileillä niin, että tilinpidon ja tositteiden tarkastaminen on vaikeuksitta mahdollista.
30 § Tuen maksaminen

Tuen maksamista koskevaan hakemukseen on liitettävä selvitys hankkeen etenemisestä, hankkeen kirjanpitotietoihin perustuva pääkirjaraportti sekä muu tarvittava aineisto hankkeesta aiheutuneiden menojen ja rahoituksen tarkastamiseksi. Maksettavan tuen määrää laskettaessa on hyväksyttävistä kustannuksista vähennettävä hankkeesta aiheutuneet tulot.

Loppuerän maksamista on haettava neljän kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä.

Tuki maksetaan takautuvasti toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten ja rahoituspäätöksessä määrätyn tukiprosentin perusteella yhdessä tai useammassa erässä. Viimeisen erän maksamisen edellytyksenä on, että tuen myöntäneelle viranomaiselle on toimitettu hyväksyttävä selvitys hankkeen toteuttamisesta, saavutetuista tuloksista ja varojen käytöstä sekä rahoituksen toteutumisesta tukipäätöksen ehtojen mukaisesti.

Ennen viimeisen erän maksamista tuen saajan on esitettävä hyväksyttävä selvitys siitä, miten tuettua toimintaa on tarkoitus jatkaa, jollei tuen myöntäjä katso sitä hankkeen luonteen vuoksi tarpeettomaksi.
31 § Ennakko ja sen maksaminen

Maakunnan liitto sekä työ- ja elinkeinoministeriö voivat maksaa hankkeelle ennakkoa, jos se on välttämätöntä hankkeen toteuttamiselle.

Ennakko voi olla enintään 30 prosenttia hankkeelle myönnetystä tuesta. Ennakkoa on haettava erikseen ja sen tarve tulee perustella. Ennakkoa ei voida maksaa julkisoikeudelliselle yhteisölle, ellei siihen ole erityisiä syitä. Ennakkoa voidaan maksaa vain kerran.

Kainuun hallintokokeilualueella Kainuun maakunta -kuntayhtymä voi myöntää hallintokokeilun kannalta merkittävälle hankkeelle ennakkoa useammin kuin kerran.
32 § Luontoissuoritukset

Maakunnan liitto tai työ- ja elinkeinoministeriö voi päättää, että hankkeen omarahoitusosuus voi muodostua myös vastikkeetta luovutetusta työstä ja tuotantopanoksista ( luontoissuoritus). Luontoissuorituksen on oltava perusteltua hankkeen sisällön tai hankkeelle asetettujen tavoitteiden kannalta.Luontoissuorituksen arvona otetaan huomioon enintään aiheutuneet kustannukset tai vastaavasta työstä maksettu palkka taikka tuotantopanosten osalta palvelun tai tuotteen käypä arvo tai aiheutuneet kustannukset. Luontoissuorituksesta on pidettävä kirjanpitoa, josta voidaan selvittää luontoissuorituksen rahamäärä. Luotoissuorituksen rahallinen arvo ja laskentaperusteet hyväksytään tukipäätöksessä.

Luontoissuorituksen arvo voi olla enintään puolet omarahoitusosuudesta.
5 luku Erinäiset säännökset
33 § Ohjausryhmä

Kehittämishankkeen ja tarvittaessa muun hankkeen ohjausta ja seurantaa varten voidaan valita ohjausryhmä, jonka tuen myöntänyt viranomainen hyväksyy. Tuen hakija voi tehdä esityksen ohjausryhmän kokoonpanosta. Ohjausryhmään tulee kuulua riittävä määrä asiantuntijoita.

Hankkeen toteuttamista, sisältöä ja rahoitusta koskevat muutostarpeet käsitellään ohjausryhmässä pääsääntöisesti ennen kuin niitä koskeva hakemus toimitetaan tuen myöntäneelle viranomaiselle.
34 § Asiakirjojen säilytysvelvollisuus

Kirjanpito ja siihen liittyvä aineisto on säilytettävä siten kuin kirjanpitolaissa säädetään.

Euroopan yhteisön rakennerahastovaroista rahoitettavien tukien osalta kirjanpito, muistiinpanot, tositteet ja muut hankkeen toteuttamiseen liittyvät asiakirjat on kuitenkin säilytettävä ainakin siihen saakka, kun kolme vuotta on kulunut ajankohdasta, jolloin Euroopan yhteisöjen komissio on suorittanut ohjelman loppumaksun.

Kirjanpito ja siihen liittyvä aineisto sekä muut hankkeen toteuttamiseen liittyvät asiakirjat on säilytettävä niin, että ne ovat vaikeudetta tarkastettavissa.
35 § Seuranta

Tuen myöntäneen viranomaisen on seurattava hankkeen toteuttamista ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jos hanke ei etene tukipäätöksen ehtojen mukaisesti.
36 § Seurantaa varten toimitettavat tiedot

Tuen seurantaa varten tuen saajan on esitettävä hankkeen toteuttamisesta selvitys tarkoitusta varten vahvistetulla lomakkeella. Selvityksestä on käytävä ilmi miten hankkeelle asetetut tavoitteet on toteutettu ja muut tuen myöntäneen viranomaisen pyytämät tiedot.

37 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2009

Ministeri Mari Kiviniemi Hallitusneuvos Tuula Manelius