1 § Määräraha työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin

Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978), jäljempänä rahoituslaki, 3 a §:n 2 momentissa tarkoitetun korvauksen määrä työterveyshuollon erikoislääkärin tutkintoa kohden on 64 700 euroa.

2 § Määrärahan kohdentaminen yliopistoille

Työterveyslaitos voi maksaa rahoituslain 3 a §:n 1 momentin nojalla saamastaan määrärahasta mainitun pykälän 4 momentin mukaista korvausta Helsingin, Kuopion, Oulun, Tampereen ja Turun yliopistoille niiden antamasta työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta siten, että työterveyshuollon kliinisen opettajan tai yliopisto-opettajan tehtävän palkkaus- ja muihin kustannuksiin maksetaan kullekin yliopistolle enintään 81 000 euroa. Lisäksi mainituille yliopistoille maksetaan muihin erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin yhteensä enintään 190 000 euroa.

Työterveyslaitos maksaa korvauksen saatuaan yliopistoilta kirjallisen selvityksen työterveyshuollon kliinisen opettajan tai yliopisto-opettajan tehtävästä aiheutuvista palkkaus- ja muista kustannuksista sekä muista erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuvista kustannuksista.

Työterveyslaitos voi lisäksi maksaa 1 momentissa tarkoitetusta määrärahasta korvausta momentissa mainituille yliopistoille Helsingin yliopiston koordinoimasta yliopistojen yhteisestä virtuaaliyliopistosta aiheutuviin kustannuksiin yhteensä 295 000 euroa käytettäväksi työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen sekä sen kehittämiseen ja valtakunnalliseen koordinointiin. Työterveyslaitos maksaa korvauksen yliopistoille saatuaan Helsingin yliopistolta kirjallisen selvityksen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kehittämiseen liittyvästä virtuaaliyliopistohankkeesta ja sen toteuttamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Jos 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa selvityksissä annetut tiedot muuttuvat, yliopiston on välittömästi ilmoitettava asiasta Työterveyslaitokselle.

3 § Määrärahan kohdentaminen Työterveyslaitokselle

Työterveyslaitos voi käyttää rahoituslain 3 a §:n 1 momentin nojalla saamastaan määrärahasta mainitun pykälän 4 momentin mukaisesti 1 340 000 euroa niihin Työterveyslaitoksen itse antaman työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin, jotka aiheutuvat:

kolmen työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta antavan erikoislääkärin toimen palkkauskustannuksista ja muista kustannuksista;

yhdentoista työterveyshuollon erikoislääkärin erikoistumistoimen palkkauskustannuksista ja muista kustannuksista;

työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen seurantaan ja kehittämiseen liittyvien järjestelmien toteuttamisesta ja ylläpidosta sekä työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen yhteensovittamisesta ja hallinnoinnista.

Työterveyslaitos ei saa käyttää 1 momentissa tarkoitettua määrärahaa niihin kustannuksiin, joihin se saa rahoituslain 3 §:n 1 momentin mukaista valtionosuutta.

4 § Määrärahan kohdentaminen yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ja työnantajan ylläpitämille terveysasemille

Työterveyslaitos voi hakemuksesta maksaa rahoituslain 3 a §:n 1 momentin nojalla saamastaan määrärahasta mainitun pykälän 4 momentin mukaista korvausta yksityisille terveyspalveluiden tuottajille ja työnantajan ylläpitämille terveysasemille enintään 1 500 euroa yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaista koulutuskuukautta ja kutakin koulutuksessa ollutta lääkäriä kohden. Koulutuskuukausien yhteenlaskettu lukumäärä saa olla enintään 1 375.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta korvauksesta on jaettava kutakin koulutuksessa ollutta lääkäriä ja koulutuskuukautta kohti:

työterveyshuoltoon erikoistuvan lääkärin ohjaukseen 600 euroa;

yliopiston hyväksymään muuhun työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen järjestämiseen ja 1 kohdassa tarkoitetusta ohjauksesta maksettaviin pakollisiin palkkasivukustannuksiin yhteensä enintään 900 euroa.

5 § Yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ja työnantajan ylläpitämille terveysasemille suoritettavien korvausten hakeminen

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutusta antavien yksityisten terveyspalvelujen tuottajien ja työnantajan ylläpitämien terveysasemien on haettava Työterveyslaitokselta 4 §:ssä tarkoitettua korvausta kirjallisesti jälkikäteen viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kulloisenkin puolivuotisjakson päättymisestä.

Hakemuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että yliopisto ja koulutuspaikka ovat tehneet koulutettavien lääkäreiden toimimisesta koulutuspaikassa kirjallisen koulutuspaikkasopimuksen.

Hakemukseen on liitettävä jäljennös 2 momentissa tarkoitetusta koulutuspaikkasopimuksesta.

6 § Koulutuspaikkasopimuksen sisältö

Edellä 5 §:n 2 momentissa tarkoitetussa koulutuspaikkasopimuksessa on:

mainittava koulutettavien lääkäreiden määrä;

nimettävä yksi tai useampi yliopiston hyväksymä kouluttaja siten, että kouluttaja on työterveyshuollon erikoislääkäri, tai kuntoutuslaitoksen osalta tarvittaessa työterveyshuollon koulutusohjelman vastuuhenkilön hyväksymä muun soveltuvan alan erikoislääkäri ja että yhden kouluttajan ohjattavana on enintään kolme lääkäriä kerrallaan kalenterikuukautta kohti; sekä

oltava kouluttajan sitoumus antaa henkilökohtaista ohjausta koulutettavalle lääkärille kaksi tuntia viikossa yliopiston hyväksymän koulutusohjelman mukaisesti.

7 § Tietojen muuttuminen

Jos 5 §:ssä tarkoitetussa hakemuksessa annetut tiedot muuttuvat, yksityisen terveyspalvelujen tuottajan ja työnantajan ylläpitämän terveysaseman on ilmoitettava asiasta välittömästi Työterveyslaitokselle.

8 § Määrärahan käyttöön liittyvät selvitykset

Yliopistojen tulee antaa Työterveyslaitokselle vuotta 2010 koskeva rahoituslain 3 b §:n 3 momentissa tarkoitettu selvitys kirjallisesti maaliskuun 2011 loppuun mennessä.

Yksityisten terveyspalvelujen tuottajien ja työnantajan ylläpitämien terveysasemien tulee antaa Työterveyslaitokselle rahoituslain 3 b §:n 3 momentissa tarkoitettu selvitys korvaushakemuksen yhteydessä.

Työterveyslaitoksen tulee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle vuotta 2010 koskevat rahoituslain 3 b §:n 3 momentissa tarkoitetut selvitykset ja yhteenveto kirjallisina syyskuun 2011 loppuun mennessä.

9 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2010.