2009

1108/2009 Valtioneuvoston asetus Rikosseuraamuslaitoksesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetäänRikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun lain (953/2009) nojalla:
1 § Soveltamisala

Tällä asetuksella säädetään Rikosseuraamuslaitoksen tehtävistä ja organisaatiosta sekä asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta Rikosseuraamuslaitoksessa.
2 § Organisaatio

Rikosseuraamuslaitokseen kuuluu keskushallintoyksikkö, kolme rikosseuraamusaluetta sekä terveydenhuoltoyksikkö.

Keskushallintoyksikössä on yksiköitä siten kuin laitoksen työjärjestyksessä määrätään. Keskushallintoyksikkö toimii Helsingissä.

Rikosseuraamusalueella toimii arviointikeskus, yhdyskuntaseuraamustoimistoja ja vankiloita sekä tarvittaessa muita rangaistusten täytäntöönpanosta ja tutkintavankeuden toimeenpanosta vastaavia yksiköitä.

Terveydenhuoltoyksikössä on sairaaloita ja poliklinikoita, joilla voi olla toimipaikkoja rikosseuraamusalueen eri yksiköissä, sekä tarvittaessa muita toimintayksiköitä. Terveydenhuoltoyksikön päätoimipaikka on Hämeenlinna.
3 § Rikosseuraamusalueet

Rikosseuraamusalueet ovat:

 1)

Etelä-Suomen rikosseuraamusalue, jonka toimialueena ovat Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat ja jonka päätoimipaikkana on Helsinki;

 2)

Länsi-Suomen rikosseuraamusalue, jonka toimialueena ovat Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat sekä Ahvenanmaa ja jonka päätoimipaikkana on Tampere;

 3)

Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue, jonka toimialueena ovat Keski-Suomen, Etelä-Savon, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat ja jonka päätoimipaikkana on Kuopio.
4 § Yksiköiden perustaminen ja lakkauttaminen

Vankilan perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää oikeusministeriö. Arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston sekä terveydenhuoltoyksikön sairaalan ja poliklinikan perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää pääjohtaja. Rikosseuraamusalueen muun yksikön perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää aluejohtaja ja terveydenhuoltoyksikön muun toimintayksikön perustamisesta ja lakkauttamisesta johtava ylilääkäri.
5 § Johto

Laitosta johtaa pääjohtaja.

Rikosseuraamusaluetta johtaa aluejohtaja. Arviointikeskusta, yhdyskuntaseuraamustoimistoa ja vankilaa johtaa johtaja.

Terveydenhuoltoyksikköä johtaa johtava ylilääkäri. Sairaalaa ja poliklinikkaa johtaa ylilääkäri.
6 § Asioiden ratkaiseminen

Pääjohtajan, aluejohtajan ja yksikön päällikön ratkaisuvallasta säädetään Rikosseuraamuslaitoksesta annetussa laissa (953/2009).

Pääjohtaja voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka ratkaiseminen on muualla kuin laissa uskottu laitoksen muulle virkamiehelle, sekä aluejohtaja, johtaja, johtava ylilääkäri taikka sairaalaa tai poliklinikkaa johtava ylilääkäri asiassa, jonka ratkaiseminen on muualla kuin laissa uskottu hänen alaiselleen virkamiehelle.
7 § Rikosseuraamuskeskus

Rikosseuraamusalueen yhdyskuntaseuraamustoimistoista, vankiloista ja muista saman rikosseuraamusalueen yksiköistä voidaan yhteistyön järjestämiseksi muodostaa yksi tai useampi rikosseuraamuskeskus. Rikosseuraamuskeskuksen muodostamisesta päättää laitoksen pääjohtaja.

Keskuksen johtajana toimii tehtävään määrätty yhdyskuntaseuraamustoimiston tai vankilan johtaja. Johtaja ratkaisee asiat, jotka työjärjestyksessä on määrätty hänen ratkaistavikseen.
8 § Asioiden ratkaiseminen esittelystä

Laitoksessa päätettävät asiat ratkaistaan esittelystä, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
9 § Edustus viranomaisissa

Pääjohtaja tai hänen valtuuttamansa virkamies edustaa laitosta tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa. Rikosseuraamusaluetta koskevassa asiassa laitosta edustaa kuitenkin aluejohtaja tai hänen valtuuttamansa virkamies ja arviointikeskusta, yhdyskuntaseuraamustoimistoa tai vankilaa koskevassa asiassa yksikön johtaja. Terveydenhuoltoyksikköä edustaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa johtava ylilääkäri tai hänen valtuuttamansa virkamies sekä sairaalaa ja poliklinikkaa ylilääkäri tai hänen valtuuttamansa virkamies.
10 § Henkilöstö

Keskushallintoyksikössä on pääjohtajan viran lisäksi laitoksen johtamista, ohjaamista, kehittämistä sekä muuta keskushallintoa varten muita virkoja sekä työsopimussuhteista henkilöstöä. Keskushallintoyksikön virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää pääjohtaja.

Rikosseuraamusalueella on aluejohtajan sekä arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vankilan johtajan virat sekä muita virkoja ja työsopimussuhteista henkilöstöä. Aluejohtajan sekä arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vankilan johtajan virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää pääjohtaja. Muiden virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää aluejohtaja.

Terveydenhuoltoyksikössä on johtavan ylilääkärin virka, ylilääkärin virkoja sekä muita virkoja ja työsopimussuhteista henkilöstöä. Johtavan ylilääkärin viran perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää pääjohtaja. Muiden virkojen perustamisesta, siirtämisestä, lakkauttamisesta ja muuttamisesta päättää johtava ylilääkäri.

Virkojen siirtämisestä ja muuttamisesta rikosseuraamusalueiden välillä sekä terveydenhuoltoyksikön ja rikosseuraamusalueiden välillä päättää pääjohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty keskushallintoyksikön virkamies.
11 § Vankeuslain 1 luvun 8 §:n mukaista päätösvaltaa käyttävät virkamiehet

Vankeuslain (767/2005) 1 luvun 8 §:n 1 momentin 4 – 8 kohdassa tarkoitettuja virkamiehiä ovat:

 1)

täytäntöönpanosta vastaavana virkamiehenä täytäntöönpanopäällikkö;

 2)

toiminnoista vastaavana virkamiehenä apulaisjohtaja tai työjärjestyksessä määrätty, johtajan sijaisena toimiva virkamies;

 3)

turvallisuudesta vastaavana virkamiehenä apulaisjohtaja tai työjärjestyksessä määrätty, johtajan sijaisena toimiva virkamies;

 4)

ohjauksen tai valvonnan esimiestehtävissä toimivana virkamiehenä rikosseuraamusesimies;

 5)

ohjaus- tai valvontatehtävissä toimivana virkamiehenä erityisohjaaja, ohjaaja, rikosseuraamustyöntekijä, työnjohtaja ja vartija.
12 § Päätösvalta yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanossa

Yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanossa laitokselle säädettyä päätösvaltaa käyttävät työjärjestyksessä määrätyt virkamiehet.
13 § Virkamiesten erityiset kelpoisuusvaatimukset

Jollei muualla laissa toisin säädetä, kelpoisuusvaatimuksena on:

 1)

pääjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän tuntemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

 2)

keskushallintoyksikön johtajalla ja yksikön päälliköllä ylempi korkeakoulututkinto sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

 3)

aluejohtajalla sekä arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vankilan johtajalla ylempi korkeakoulututkinto sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

 4)

apulaisjohtajalla korkeakoulututkinto;

 5)

opinto-ohjaajalla ylempi korkeakorkeakoulututkinto;

 6)

rikosseuraamusesimiehellä, erityisohjaajalla ja rikosseuraamustyöntekijällä korkeakoulututkinto;

 7)

vartijalla vankeinhoitoalan ammatillinen tutkinto tai soveltuva korkeakoulututkinto.

Edellä 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetusta vartijan kelpoisuusvaatimuksesta voidaan työharjoittelun turvaamiseksi, työvoiman kausiluonteisen saatavuuden varmistamiseksi tai muusta vastaavasta syystä poiketa määräaikaisessa, yhteensä enintään kahden vuoden pituisessa virkasuhteessa. Tällöinkin vartijalta vaaditaan sellainen taito ja kyky, jota tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää. Edellä mainittuun kahden vuoden määräaikaan ei lueta määräaikaisessa vartijan virkasuhteessa toteutettavaa rikosseuraamusalan tutkinnon suorittamiseen liittyvää työssä oppimista ja työharjoittelua.
14 § Terveydenhuoltoyksikön virkamiesten erityiset kelpoisuusvaatimukset

Kelpoisuusvaatimuksena terveydenhuoltoyksikön virkoihin on oikeus toimia terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 §:ssä tarkoitettuna laillistettuna tai nimikesuojattuna ammattihenkilönä.

Lisäksi vaaditaan:

 1)

johtavalta ylilääkäriltä erikoislääkärin tutkinto ja hallinnollinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

 2)

sairaalaa johtavalta ylilääkäriltä ja poliklinikkaa johtavalta ylilääkäriltä soveltuva erikoislääkärin tutkinto ja hallinnollinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;

 3)

ylilääkäriltä ja osastonylilääkäriltä soveltuva erikoislääkärin tutkinto taikka oikeus harjoittaa lääkärintointa ja riittävä kokemus kliinisestä lääkärintyöstä;

 4)

ylihammaslääkäriltä erikoishammaslääkärin tutkinto sekä hallinnollinen kokemus ja käytännössä osoitettu johtamistaito;

 5)

terveydenhuollon tarkastajalta ylempi korkeakoulututkinto ja terveydenhuollon ammatillinen tutkinto;

 6)

ylihoitajalta terveystieteiden maisterin tai terveydenhuollon kandidaatin tutkinto sekä sairaanhoitajan tutkinto;

 7)

osastonhoitajalta terveystieteiden maisterin tai terveydenhuollon kandidaatin tutkinto ja sairaanhoitajan tai sairaanhoitajan erikoisalan tutkinto taikka sairaanhoitajan tutkinto ja riittävä hallinnollinen ja työnjohdollinen koulutus.
15 § Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset

Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista virkaan, johon vaaditaan korkeakoulututkinto, säädetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:ssä.

Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on:

 1)

suunnittelupäälliköllä, ylitarkastajalla, erityisasiantuntijalla ja erikoissuunnittelijalla suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito;

 2)

tiedottajalla ja toimittajalla suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito;

 3)

virkamiehellä, jonka tehtäviin lain, asetuksen tai työjärjestyksen mukaan kuuluu esitellä tai ratkaista yksilön oikeuksia tai velvollisuuksia koskevia päätöksiä taikka jolla on itsenäiseen harkintaan perustuva oikeus käyttää voimakeinoja, suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.

Laitoksen kaksikielisessä yksikössä työskentelevällä virkamiehellä kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on suomen tai ruotsin kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito.
16 § Nimitystoimivalta

Valtioneuvosto nimittää pääjohtajan.

Pääjohtaja nimittää aluejohtajan, johtavan ylilääkärin ja keskushallintoyksikön virkamiehet sekä ottaa keskushallintoyksikön työsopimussuhteisen henkilöstön. Pääjohtaja voi siirtää toimivallan keskushallintoyksikön virkamiesten nimittämiseen ja työsopimussuhteisen henkilöstön ottamiseen sijaisenaan toimivalle virkamiehelle.

Aluejohtaja sekä arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vankilan johtaja nimittää alaisensa virkamiehet ja ottaa alaisensa työsopimussuhteisen henkilöstön.

Johtava ylilääkäri nimittää alaisensa virkamiehet ja ottaa alaisensa työsopimussuhteisen henkilöstön sekä nimittää sairaalaa tai poliklinikkaa johtavan ylilääkärin. Sairaalaa tai poliklinikkaa johtava ylilääkäri nimittää alaisensa virkamiehet ja ottaa alaisensa työsopimussuhteisen henkilöstön.
17 § Nimittäminen määräajaksi virkasuhteeseen

Nimittämisestä enintään yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen päättää se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu virkavapauden myöntäminen, ja nimittämisestä yli yhden vuoden määräajaksi virkasuhteeseen se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu nimittää virkamies kyseiseen virkaan.
18 § Pastorin nimittäminen

Evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvan pastorin nimittämisestä laitokseen säädetään kirkkolaissa (1054/1993). Laitoksen yhteisiin kuuluvan pastorin virkaa tai määräaikaista virkasuhdetta täytettäessä asianomaisen rikosseuraamusalueen aluejohtaja antaa viranhakijoista lausuntonsa nimittävälle viranomaiselle.

Keskushallintoyksikkö päättää laitoksen yhteisiin kuuluvan pastorin viran täyttämisestä ortodoksisen kirkkokunnan pastorin virkana. Kyseisen pastorin nimittää asianomaisen hiippakunnan piispa hankittuaan viranhakijoista asianomaisen rikosseuraamusalueen aluejohtajan lausunnon. Ortodoksisen kirkkokunnan pastorin nimittää määräajaksi asianomaisen hiippakunnan piispa.

Pastorin virkaa perustettaessa, siirrettäessä, lakkautettaessa tai muutettaessa aluejohtajan tulee hankkia asianomaisen tuomiokapitulin lausunto.
19 § Virkavapauden myöntäminen

Pääjohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty keskushallintoyksikön virkamies myöntää virkavapauden muulle keskushallintoyksikön virkamiehelle kuin pääjohtajalle.

Pääjohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty keskushallintoyksikön virkamies myöntää virkavapauden aluejohtajalle. Aluejohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty virkamies myöntää virkavapauden aluejohtajan välittömässä alaisuudessa toimivalle virkamiehelle ja johtajalle. Arviointikeskuksen, yhdyskuntaseuraamustoimiston ja vankilan johtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty virkamies myöntää virkavapauden johtajan alaiselle virkamiehelle.

Pääjohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty keskushallintoyksikön virkamies myöntää virkavapauden johtavalle ylilääkärille. Johtava ylilääkäri tai muu työjärjestyksessä määrätty virkamies myöntää virkavapauden sairaalaa tai poliklinikkaa johtavalle ylilääkärille. Sairaalaa tai poliklinikkaa johtava ylilääkäri taikka muu työjärjestyksessä määrätty virkamies myöntää virkavapauden sairaalaa tai poliklinikkaa johtavan ylilääkärin alaiselle virkamiehelle.
20 § Erinäiset säännökset virkojen täyttämisestä

Laitoksen virkaa täytettäessä kiinnitetään erityistä huomiota hakijan henkilökohtaiseen sopivuuteen rikosseuraamusalan tehtäviin. Virkaan tai tehtävään hakeutuvasta tai koulutukseen otettavasta tehtävästä turvallisuusselvityksestä säädetään turvallisuusselvityksistä annetussa laissa (177/2002).

Virkaa hakevasta terveydenhuollon ammattihenkilöstä voidaan hankkia Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston lausunto.

Virkaa täytettäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että suomen tai ruotsin kielen käyttämistä edellyttävät virkatehtävät voidaan jakaa kyseistä kieltä taitavien hoidettaviksi.
21 § Muiden toimintayksiköiden tehtävien hoitaminen

Pääjohtaja tai muu työjärjestyksessä määrätty keskushallintoyksikön virkamies voi määrätä rikosseuraamusalueen hoitamaan myös toisen rikosseuraamusalueen taikka terveydenhuoltoyksikön tehtäviä.

Aluejohtaja tai terveydenhuoltoyksikön johtava ylilääkäri voi määrätä alaisensa virkamiehen hoitamaan toisen rikosseuraamusalueen taikka terveydenhuoltoyksikön tehtäviä. Näin hoidettavasta tehtäväkokonaisuudesta sovitaan kyseisen virkamiehen ja toimintayksiköiden kesken.
22 § Henkilökortti

Laitoksen henkilöstöön kuuluvalla on laitoksen henkilökortti. Tarkemmat määräykset henkilökortista ja sen käytöstä antaa keskushallintoyksikkö.
23 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
24 § Kelpoisuusvaatimuksia koskevat siirtymäsäännökset

Tämän asetuksen voimaan tullessa Kriminaalihuoltolaitoksessa apulaisjohtajan, johtavan sosiaalityöntekijän, sosiaalityöntekijän, kriminaalihuoltotyöntekijän, erityisohjaajan, vastaavan ohjaajan tai ohjaajan taikka Vankeinhoitolaitoksessa apulaisjohtajan tai erityisohjaajan virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettynä oleva säilyttää kelpoisuutensa vastaaviin tehtäviin Rikosseuraamuslaitoksessa. Tämän asetuksen voimaan tullessa vankeinhoitoesimiehen virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettynä oleva taikka ennen tämän asetuksen voimaantuloa vankeinhoitotutkinnon tai sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut on kelpoinen rikosseuraamusesimiehen virkaan.

Tämän asetuksen voimaan tullessa Rikosseuraamusviraston, Kriminaalihuoltolaitoksen tai Vankeinhoitolaitoksen virkaan nimitettynä oleva on kielitaidon osalta edelleen kelpoinen sellaiseen vastaavia tehtäviä sisältävään virkaan, johon hän oli kielitaidon osalta kelpoinen tämän asetuksen tullessa voimaan.

Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2009

Oikeusministeri Tuija Brax Hallitussihteeri Anne Hartoneva