Tätä asetusta sovelletaan L-luokan ajoneuvon korjaamiseen ja rakenteen muuttamiseen sekä muun ajoneuvon muuttamiseen L-luokan ajoneuvoksi. Asetusta sovelletaan myös muutetun tai rakennetun ajoneuvon rekisteröintikatsastukseen.

1. Ajoneuvoa saa korjata tai rakenteen muuttaa 2 luvun vaatimusten mukaisesti tai siten, että ajoneuvo muuttamisen jälkeen täyttää kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen sekä nelipyörien rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (1250/2002), jäljempänä L-luokan rakenneasetus, liitteen 2 vaatimukset tai ajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana tai myöhemmin voimassa olleet tekniset vaatimukset.

2. Ennen ensirekisteröintiä muutetun ajoneuvon tai rakennettuna ajoneuvona rekisteröitävän ajoneuvon rekisteröintikatsastuksessa voidaan soveltaa tämän asetuksen tai ajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana tai myöhemmin voimassa olleita teknisiä vaatimuksia. Päästöjä ja melutasoa koskevia vaatimuksia sovelletaan kuitenkin vain, jos voidaan osoittaa, että ajoneuvo on ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana tai myöhemmin täyttänyt päästöjen ja melutason osalta vähintään L-luokan rakenneasetuksen liitteen 2 ensimmäisen käyttöönoton ajankohtaa vastaavat tai uudemmat vaatimukset.

3. Ajoneuvon rakenneosaa tai varustetta, jonka käyttöönottoajankohtana edellytetään 1 momentin edellytysten mukaisesti olevan EY-tyyppihyväksytty, E-hyväksytty tai hyväksytty muun kansainvälisen standardin mukaisesti, ei saa käytössä muuttaa tai vaihtaa siten, etteivät käyttöönottoajankohtana vaaditun hyväksynnän edellytyksenä olevat vaatimukset tai niitä uudemmat vaatimukset täyty.

4. Korjatun tai rakenteeltaan muutetun ajoneuvon vaatimuksista säädetään lisäksi vaurioituneen ajoneuvon kunnostamisesta ja kokoamisesta osista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (1258/2002), autoverolain (1482/1994) 3 §:ssä ja ajoneuvolain (1090/2002) 7 §:ssä. Velvollisuudesta esittää rekisteröintikatsastukseen uusi EY-tyyppihyväksytty ennakkoilmoitettu ajoneuvo, jota on muutettu, säädetään ajoneuvolain 60 §:ssä.

Muutoskatsastusvelvollisuudesta säädetään ajoneuvolain 61 §:ssä ja ajoneuvojen hyväksynnästä annetun valtioneuvoston asetuksen (1244/2002) 25 §:ssä. Muutoskatsastusvelvollisuuden edellytysten ei katsota täyttyvän 11 §:n osalta, jos ajoneuvoon vaihdetaan renkaat, jotka eivät edellytä vannemuutoksia tai selvitystä jarrulaitteen tehosta taikka 15 §:n 3 momentin muiden kuin c kohdassa tarkoitettujen osanvaihtojen tai 16 §:ssä tarkoitetun vähemmän kuin 10 % moottorin tehon kasvun johdosta taikka jos ajoneuvoon vaihdetaan siihen tarkoitettu alkuperäistä osaa korvaava EY- tai E-hyväksytty varaosakatalysaattori tai -äänenvaimennin.

Katsastuksen suorittaja merkitsee muutoskatsastettavasta ajoneuvosta rekisteriin ajoneuvojen hyväksynnästä annetun valtioneuvoston asetuksen 21 a §:ssä määritellyt muuttuneet tiedot.

Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää erityisestä syystä asetuksen vaatimuksista yksittäiselle ajoneuvolle poikkeuksen, jos poikkeus ei vaaranna liikenneturvallisuutta eikä vääristä kilpailua.

1. Valmistajan ajoneuvolle ilmoittamaa suurinta teknisesti sallittua massaa ei saa ylittää ilman valmistajan lupaa ja ilman selvitystä uutta massaa vastaavien ajoneuvon käyttöönottoajankohtana tai myöhemmin voimassa olleiden teknisten vaatimusten täyttymisestä. Omamassan lisäystä voidaan korvata varusteita siirtämällä, korin osia keventämällä tai henkilö- tai tavarakantavuutta pienentämällä. Tarvittaessa rungon lujuudesta tulee esittää selvitys.

2. L _2e -, L _5e -, L _6e - ja L _7e -luokan ajoneuvoille kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen massoista ja mitoista annetussa neuvoston direktiivissä (93/93/EY) asetettuja enimmäismassarajoja ei saa L _7e -luokan ajoneuvolle 25 §:ssä säädettyä työkäyttöön liittyvää poikkeusta lukuun ottamatta ylittää.

1. Ajoneuvon rungon rakenteen saa muuttaa, ja korjata hitsaamalla tässä pykälässä säädetyin ehdoin. Rungon saa vaihtaa malliltaan alkuperäisestä poikkeavaan vähintään suurimmalta teknisesti sallitulta massaltaan ja teholtaan samansuuruiseen ajoneuvoon tarkoitettuun. Kevytmetallista tehtyä runkoa saa työstää sen kantavien rakenteiden lujuuteen vaikuttavalta osalta vain ajoneuvon valmistajan ohjeiden mukaisesti.

2. Runkomuutoksissa on käytettävä tarkoitukseen soveltuvia ominaisuuksiltaan alkuperäisen kaltaisia materiaaleja tai kyseiseen ajoneuvoon soveltuvia ruuviliitoksella kiinnitettäviä valmisosia. Hitsattaessa on käytettävä rungon perusaineelle soveltuvia hitsauslisäaineita ja hitsaustapaa. Runkorakenteen sekä kiinnikkeiden ja korvakkeiden liitosten on oltava rakenteeltaan lujia ja huomioitava kasvaneet rasitukset. Hitsaussaumat on varauduttava tarvittaessa esittämään tarkastettaviksi viimeistelemättöminä.

3. Vaurioitunut runko on uusittava vauriokohtaan nähden riittävän laajalta alueelta käyttäen tarkoitukseen soveltuvaa materiaalia. Taipuneen tai vääntyneen rungon saa oikaista, jos vauriossa syntynyt muodonmuutos on vähäinen ja jos runkoputkiin ei ole syntynyt litistymiä, painumia tai halkeamia.

1. Ajoneuvon rakenteen on turvattava ajoneuvon hallittavuuden kannalta riittävä ohjattavuus, kaarreajo- ja jarrutusominaisuudet sekä kääntyvyys. Ajoneuvon hallittavuus testataan muutoskatsastuksessa koeajolla, jollei ajoneuvolta edellytetä 5 momentin mukaista erillistä selvitystä.

2. Ajoneuvoon ei saa tehdä muutoksia, joilla valmistajan ilmoittamaan suurimpaan teknisesti sallittuun massaan kuormatun ajoneuvon maavara alittaa 80 mm. L _6e - ja L _7e -luokan ajoneuvon alustan korkeuden suurentaminen verrattuna pyörien keskiöön ei ole sallittua.

3. Moottoripyörän ja L _5e -luokan ajoneuvon etuhaarukan putket saa vaihtaa alkuperäisiä pidemmiksi ja muun kuin teleskooppietuhaarukan putkia jatkaa.

4. Ohjattavuuden varmistamiseksi moottoripyörän ja yhdellä etupyörällä varustetun L _5e -luokan ajoneuvon ohjausakselin keskiön kautta kulkevan suoran on kohdattava maataso 50―175 mm eturenkaan kosketuspisteen etupuolella (etujättö).

5. Jos etuhaarukan pituuden kasvattamisen tai kulmamuutoksen seurauksena moottoripyörän tai L _5e -luokan ajoneuvon akseliväli ylittää muutettuna 2,00 metriä tai teleskooppietuhaarukan kallistuskulma 47 astetta, ajoneuvo hyväksytään katsastuksessa liitteen 1 mukaisen, vähintään ajoneuvolaissa määritellyn nimetyn tutkimuslaitoksen vaatimukset tai hyväksytyn asiantuntijan vaatimukset täyttävän testaajan tekemän testin perusteella. Ajoneuvon jarrujen riittävästä suorituskyvystä tulee lisäksi toimittaa tarvittaessa selvitys 13 §:n mukaisesti.

1. Ajoneuvon ohjaustangon saa vaihtaa toisen malliseen. L _7e -luokan ajoneuvoon jossa on ohjaustangon sijasta ohjauspyörä, saa vaihtaa ohjauspyörän ja ajoneuvoon saa tehdä ohjauslaitetta koskevia muutoksia auton rakenteen muuttamisesta annetun liikenneministeriön päätöksen (779/1998) 12 §:n mukaisesti.

2. Mitä 7 §:ssä säädetään rungosta, koskee soveltuvin osin myös pyöräntuentalaitteita ja ohjaustankoa.

3. Ajoneuvon jousitustyypin saa vaihtaa erityyppiseksi sekä L _3e -, L _4e -ja L _5e -luokan ajoneuvon taka-akselin muuttaa jousittamattomaksi. Jarrujen tulee tällöin täyttää vähintään 13 §:n vaatimukset.

4. Jos kaksipyöräisen ajoneuvon takahaarukan pituutta muutetaan, jousitukseen on tarvittaessa tehtävä uutta mitoitusta vastaavat muutokset.

1. Umpinaisella korirakenteella varustetun ajoneuvon korinmuutoksiin sovelletaan soveltuvin osin 9 §:n 1 momentissa mainitun päätöksen 16―18 ja 20―22 §:n vaatimuksia.

2. Vanteiden ja renkaiden sekä akseliston muutoksiin sovelletaan soveltuvin osin 9 §:n 1 momentissa mainitun päätöksen 10 ja 11 §:ää.

1. Ajoneuvon renkaat vanteineen saa vaihtaa halkaisijaltaan tai leveydeltään alkuperäisistä poikkeaviin vähintään valmistajan ilmoittamalta suurimmalta teknisesti sallitulta massaltaan ja teholtaan samansuuruiselle ajoneuvolle tarkoitettuihin. Renkaat saa vaihtaa kuormitus- ja nopeusluokaltaan vastaaviin L-luokan rakenneasetuksen liitteen 2 mukaisesti hyväksyttyihin renkaisiin. Renkaiden tulee mahtua pyörimään esteettä.

2. L _3e -luokan ajoneuvoon voidaan 1 momentin estämättä muutoskatsastuksessa hyväksyä käytettäväksi takana kuormitus- ja nopeusluokaltaan vähintään vastaavaan ajoneuvoon moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen renkaista ja renkaiden asentamisesta annetun neuvoston direktiivin (92/23/ETY) mukaisesti hyväksytty henkilöautonrengas. Tarvittaessa ajoneuvolta voidaan edellyttää erillistä 8 §:n 5 momentin mukaista selvitystä kaarreajosta ja kääntyvyydestä.

3. Jos renkaan ulkohalkaisija kasvaa enemmän kuin 15 %, jarrulevyn kokoa on kasvatettava vastaavassa suhteessa tai esitettävä vähintään nimetyn tutkimuslaitoksen vaatimukset tai hyväksytyn asiantuntijan vaatimukset täyttävän testaajan selvitys jarrulaitteen riittävästä suorituskyvystä.

4. Tarvittaessa tulee osoittaa ajoneuvon nopeusmittarin täyttävän sitä koskevat tarkkuusvaatimukset myös rengasmuutosten jälkeen.

1. Ajoneuvon jarrulaitteiden tienpintaan välittämä jarruvoima ei saa jarrulaitteiden muutosten seurauksena heikentyä. Jarrulevyn halkaisijan pienentäminen on korvattava lisäämällä jarrulaitteen kitkavoimaa tai lisäämällä samalle akselille toinen jarrulevy.

2. Jarrulaitteiden hydraulijärjestelmään liittyvien osien ja jarrupalojen on oltava tehdasvalmisteisia ja ajoneuvoon soveltuvia. L _1e -L _5e -luokan ajoneuvoon, joka on hyväksytty jarrujen osalta E-säännön 78 mukaisesti, saa vaihtaa myös kyseiseen ajoneuvotyyppiin E-säännön 90 mukaisesti hyväksytyt jarrupalat.

3. Jarrulaite voidaan vaihtaa vähintään valmistajan ilmoittamalta suurimmalta teknisesti sallitulta massaltaan ja teholtaan samansuuruiseen ajoneuvoon tarkoitettuun jarrulaitteeseen tai jarrulaitteeseen, jonka suorituskyvystä on annettu vähintään 13 §:n mukainen selvitys.

4. Ajoneuvon rumpujarrut voidaan vaihtaa tarkoituksenmukaisiin levyjarruihin.

5. L _5e -luokan ajoneuvon yhdistelmäjarru voidaan jakaa kahdeksi erilliseksi tai jaetuksi käyttöjarrulaitteeksi, joista taka-akseliin vaikuttava jarrulaite toimii jalkakäyttöisenä. Muun kuin umpinaisella korirakenteella varustetun satulaistuimella varustetun L _7e -luokan ajoneuvon yhdistelmäjarru voidaan muuttaa toimimaan käsikäyttöisellä hallintalaitteella. Jarrujen hallintaa koskevat muutokset tulee toteuttaa luotettavasti, yleisesti käytössä olevien toimintaperiaatteiden mukaan. Jarrujen käyttölaitteiden ja jarruilla varustettujen pyörien määrää ei saa vähentää alkuperäisestä.

6. Lukkiutumattomilla jarruilla tai sähköohjatuilla jarruilla varustetun ajoneuvon tulee muutosten jälkeen täyttää vähintään nimetyn tutkimuslaitoksen vaatimukset tai hyväksytyn asiantuntijan vaatimukset täyttävän testaajan suorittamassa testissä L-luokan rakenneasetuksen liitteen 2 vaatimukset. Hyväksyntätodistusta ja -merkkiä ei vaadita.

2. L _5e -luokan ajoneuvolle, jossa ei ole erillisiä jarrulaitteita, testi suoritetaan ainoastaan yhdistelmäjarrulle nopeudesta 60 km/h ja hidastuvuuden tulee olla vähintään 5,0 m/s ². Seisontajarrun on pidettävä kuormitettu ajoneuvo paikallaan tasolla, jonka pitkittäissuuntainen kaltevuus on 18 %.

3. Testi suoritetaan suurimpaan teknisesti sallittuun massaan kuormitetulla ja kuormittamattomalla ajoneuvolla.

4. Jarrutuksen aikana ei saa esiintyä hallittavuutta vaikeuttavia sivuttaissuuntaisia liikepoikkeamia tai tärinää. Etujousituksen on kyettävä vastaanottamaan jarrutuksen aikana tapahtuva painonsiirtymä niin, että ajoneuvon hallinta jarrutettaessa on vaivatonta.

1. Ajoneuvon käytönaikainen äänitaso on mitattava ajoneuvon ollessa paikallaan ja moottorin käydessä nopeudella, joka vastaa puolta moottorin suurimman tehon pyörintänopeudesta. Kun tasainen pyörintänopeus on saavutettu, kaasu päästetään mahdollisimman nopeasti nolla-asentoon. Testitulos on testisarjan korkein lähimpään kokonaislukuun pyöristettynä ilmoitettava L _AF -tulos, eli enimmäistaso määritettynä taajuuspainostusta A ja aikapainotusta F (Fast) käyttäen, koko mittausjaksolta alkaen tasaisista kierroksista ja päättyen heti kun moottori saavuttaa tyhjäkäynnin pyörintänopeuden. Huomioon otetaan vain kolmessa peräkkäisessä mittauksessa saadut mittaustulokset, joiden väliset erot eivät ole yli 2 dB(A).

2. Mittalaitteena käytetään äänenpainetason mittaria, joka täyttää vähintään standardin ISO/IEC 61672 tarkkuustason 2 tai vastaavat vaatimukset. Mittarin tulee olla kalibroitu valmistajan ohjeiden mukaan. Mittarin tuloksen pysyvyys tulee testata ennen testisarjaa ja sen jälkeen. Mittauslaitteen virhemarginaali vähennetään mittaustuloksesta ennen pyöristystä.

3. Mittalaite asetetaan vaakasuunnassa 0,5 m etäisyydelle poistoaukosta 45 asteen kulmaan pakoputken poistoaukon suuntaan nähden sekä pystysuunnassa pakoputken ulostulon tai vähintään 0,2 m korkeudelle testiradan suuntaisesti. Jos pakoputkessa on useampia ulostuloja, mittalaite asetetaan niistä korkeimmalla sijaitsevan korkeudelle. Jos ulostulot sijaitsevat eri puolilla ajoneuvoa tai yli 0,3 m päässä toisistaan, melutaso mitataan eri ulostuloille erikseen ja testituloksena käytetään korkeinta arvoa.

4. Melutaso mitataan asfaltti- tai betonialustalla taikka muulla vastaavalla alustalla, joka ei aiheuta merkittäviä akustisia häiriöitä. Mittauspaikalla 3 m etäisyydellä ajoneuvosta ei saa olla muita akustisia esteitä kuin enintään kaksi mittauksen suorittajaa. Mittauspaikan taustaäänitason on oltava vähintään 10 dB(A) pienempi kuin mitattavan ajoneuvon äänitaso.

5. Jos ajoneuvossa ei ole kierroslukumittaria, oikea pyörintänopeus tulee määrittää erillisellä laitteella.

1. Mopolle (L _1e - ja L _2e -luokka) ajoneuvolain 11 §:ssä säädettyä suurinta sallittua rakenteellista nopeutta (45 km/h), sylinteritilavuutta (50cm ³) tai nettotehoa (sähkömoottori 4 kW) ei saa ylittää ilman muutoskatsastusta siten, että ajoneuvoluokka muuttuu. Pienitehoinen mopo, joka ylittää ajoneuvolaissa säädetyt enimmäisarvot rakenteelliselle nopeudelle (25 km/h) tai nettoteholle (1 kW), katsotaan muuksi kuin pienitehoiseksi mopoksi ja sen tulee muutoskatsastuksessa täyttää muun kuin pienitehoisen mopon tekniset vaatimukset.

2. Moottoripyörään, jonka sylinteritilavuus on enintään 125 cm ³ ja teho korkeintaan 11 kW, ei saa tehdä näitä arvoja suurempia, sylinteritilavuutta kasvattavia tai tehoa lisääviä muutoksia ilman muutoskatsastusta teholtaan rajoittamattomaan luokkaan kuuluvaksi.

4. Muutoskatsastuksessa EY-tyyppihyväksytyn ajoneuvon katsotaan täyttävän melulle kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tietyistä osista ja ominaisuuksista annetun neuvoston ja parlamentin direktiivin (97/24/EY) luvussa 9 asetetut vaatimukset, jos paikallaan suoritettavassa 14 §:n mukaisessa mittauksessa ajoneuvon melu ei ylitä enempää kuin 5 dB(A) valmistajan kilvessä ilmoitettua käytönaikaista meluarvoa. Sellaiseen ajoneuvoon, jolta ei edellytetä EY-tyyppihyväksyntää tai jonka meluarvosta ei muutoin ole tietoa, sovelletaan paikallaan suoritettavassa testissä 16 § 5 momentin b kohdan raja-arvoja.

1. Ajoneuvolain 13 §:ssä säädettyä suurinta L _6e -luokan ajoneuvon rakenteellista nopeutta (45 km/h), sylinteritilavuutta (50 cm ³) ja nettotehoa (sähkömoottori 4 kW) taikka L _7e -luokan ajoneuvon moottorin suurinta nettotehoa (15 kW) ei saa ylittää ilman muutoskatsastusta siten, että ajoneuvoluokka muuttuu.

2. Ajoneuvossa ensimmäisen käyttöönottovuoden mukaisesti edellytettyä äänenvaimenninta ei saa vaihtaa tai muuttaa vaimennusteholtaan alkuperäistä heikommaksi. EY-tyyppihyväksytyssä ajoneuvossa käyttöönottovuoden mukaisesti edellytettyä EY- tai E-hyväksyttyä äänenvaimenninta ei saa korvata äänenvaimentimella, joka ei täytä tyyppihyväksynnän edellytyksenä olevia vaatimuksia.

3. Jos ajoneuvoon on ensimmäisenä käyttöönottoajankohtana sovellettu L-luokan rakenneasetuksen liitteen 1 nojalla kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen päästöjen vähentämisestä ja direktiivin 97/24/EY muuttamisesta annettua parlamentin ja neuvoston direktiiviä (2002/51/EY) tai siihen myöhemmin tulleita muutoksia, ajoneuvoon saa asentaa vain kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 97/24/EY ja 2002/24/EY muuttamisesta niiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen annetun komission direktiivin (2005/30/EY) mukaisesti kyseisessä ajoneuvossa käytettäväksi hyväksytyn varaosakatalysaattorin tai pakojärjestelmän tai sen osan taikka L-luokan rakenneasetuksen liitteen 2 vaatimukset pakokaasupäästöille ja melulle täyttävän kyseiseen ajoneuvoon tarkoitetun moottorin muutossarjan tai viritysosan. Tällaiseen ajoneuvoon sovelletaan muutoskatsastuksessa lisäksi melun mittauksessa 15 §:n 4 momentin vaatimuksia.

6. Ajoneuvon, joka ei täytä 5 momentin b kohdan vaatimuksia, katsotaan kuitenkin täyttävän sen ensimmäisenä käyttöönottoajankohtana voimassa olleet vaatimukset, jos ajoneuvo ohiajomelutestissä, joka voidaan suorittaa myös muutoskatsastuksessa, täyttää L-luokan rakenneasetuksen käyttöönottovuoden käytettyä ajoneuvoa koskevat raja-arvot. Tällaisesta ajoneuvosta katsastaja merkitsee valvontaa varten rekisteritietoihin tiedon myös paikallaan mitatusta melutasosta.

1. Moottoripyörän ja L _5e -luokan ajoneuvon polttoainesäiliön, polttoaineletkujen ja polttoainejärjestelmän liitäntöjen on oltava tiiviitä ja riittävän tukevasti kiinnitettyjä. Säiliön täyttöaukon tulee sijaita sellaisessa tilassa, josta polttoainevuoto voidaan välittömästi havaita.

2. Muusta aineesta kuin metallista valmistettuun polttoainesäiliöön sovelletaan lisäksi L-luokan rakenneasetuksen liitteen 2 vaatimuksia. Tyyppihyväksyntätodistusta ja -merkkiä ei vaadita.

1. Ajoneuvon valaisinlaitteisiin ja niiden asennukseen sovelletaan 2―5 momentissa säädetyin poikkeuksin L-luokan rakenneasetuksen liitteen 2 vaatimuksia. Poikkeukset asennusvaatimuksista koskevat vain moottoripyörää.

2. Takaheijastin voidaan ryhmittää epäsymmetrisesti moottoripyörän vasemmalle sivulle rekisterikilven ja sen valaisimen kanssa, jos ne täyttävät vähintään 20 §:n rekisterikilven asennusta koskevat etäisyys- ja näkyvyysvaatimukset. Rekisterikilven valaisimen ja takaheijastimen hyväksyntämerkkiä ei vaadita, jos ne on tarkoitettu käytettäväksi liikenteessä kyseisessä tarkoituksessa, niiden väri vastaa vaatimuksia, takaheijastin ei ole kolmion muotoinen ja rekisterikilven valaisin valaisee kilvelle varatun tilan, eikä valoa kohdistu suoraan taaksepäin.

3. Takavalaisin ja jarruvalaisin voidaan asentaa ryhmitettynä epäsymmetrisesti moottoripyörän vasemmalle sivulle rekisterikilven välittömään yhteyteen edellyttäen, että ne ovat sivuttaissuunnassa ajoneuvon äärilinjojen sisäpuolella, täyttävät taka- ja jarruvalaisimen etäisyysvaatimukset sekä vähintään jarruvalaisimen näkyvyyttä sivulle koskevat vaatimukset.

4. Katsastustoimipaikka voi muutoskatsastuksessa hyväksyä takasuuntavalaisinten vähimmäisetäisyydeksi maasta 280 mm, jos ne muutoin täyttävät etäisyys- ja näkyvyysvaatimukset.

5. Ajoneuvoon sallitaan kyseiselle ajoneuvoluokalle tarkoitettu EY- tai E-hyväksytty kaasupurkausvalaisin ilman automaattista korkeudensäätölaitetta, jos valaisin on asennettu siten, että valokeila on näkemän kannalta hyväksytyn mukainen ja valaisin ei tavanomaisissa ajo- ja kuormitustilanteissa häikäise vastaantulijoita.

EY- tai E-hyväksytyn äänimerkinantolaitteen tilalle ajoneuvoon voidaan muutoskatsastuksessa hyväksyä yhtenäistä ja jatkuvaa ääntä tuottava äänimerkinantolaite, jonka tuottaman äänitason ajoneuvoon asennettuna on todettu olevan 93―112 dB(A). Mittaukseen sovelletaan 14 §:n vaatimuksia mittauslaitteistolle ja -ympäristölle ja mittaus suoritetaan 0,5―1,5 m korkeudelta ja 7 m etäisyydeltä ajoneuvon edestä.

1. Ajoneuvon rekisterikilpi pohjalevyineen on kiinnitettävä ajoneuvon taakse siten, että mikään osa kilvestä ei ole sivuttaissuunnassa ajoneuvon ulommaisin osa.

2. Rekisterikilven on kokonaisuudessaan sijaittava vähintään 20 cm ja enintään 150 cm maanpinnan yläpuolella.

3. Rekisterikilven kallistuskulma pystytasoon nähden saa olla enintään 30 astetta alareunasta ulospäin tai 15 astetta alareunasta sisäänpäin.

4. Rekisterikilven sivuttaissuuntaisten näkyvyyskulmien on oltava vähintään 30 astetta kummallekin sivulle.

5. Rekisterikilvestä säädetään lisäksi ajoneuvojen rekisteröinnistä annetun valtioneuvoston asetuksen (893/2007) 6 luvussa.

Jos kipinäsytytteisellä polttomoottorilla varustetussa moottoripyörässä tai L _5e -luokan ajoneuvossa ei ole välittömästi sen hallintaan vaikuttavia sähköisiä järjestelmiä kuten sähkötoimisia jarruja, L-luokan rakenneasetuksen liitteessä 2 säädetyt vaatimukset katsotaan muutetun tai korjatun ajoneuvon osalta täytetyiksi, jos lataus- ja sytytysjärjestelmään kuuluvat laitteet on koteloitu metallilla ja sytytystulpan johtimissa ja -hatussa on häiriösuojaus. Häiriösuojauksesta on oltava merkintä johtimien kuoressa ja -hatussa. Muussa tapauksessa edellytetään vähintään nimetyn tutkimuslaitoksen vaatimukset tai hyväksytyn asiantuntijan vaatimukset täyttävän testaajan selvitystä siitä, että tehdyt muutokset eivät aiheuta häiriötä ajoneuvon sähkömagneettisen yhteensopivuuden osalta.

1. Moottoripyörässä ja L _5e -luokan ajoneuvossa on oltava kaksi säädettävää taustapeiliä. Ajoneuvossa, jossa on sen käyttöönottoajankohtana edellytetty EY- tai E-tyyppihyväksyttyjä taustapeilejä, taustapeilit saa korvata vain tyyppihyväksytyillä taustapeileillä tai muuttaa 2 ja 3 momentin edellytykset täyttämällä.

2. Pyöreän taustapeilin halkaisijan on oltava 94―150 mm. Muun kuin pyöreän taustapeilin heijastinpinnan sisään on mahduttava halkaisijaltaan vähintään 78 mm ympyrä ja heijastinpinnan on kokonaisuudessaan mahduttava mitoiltaan 120 mm x 200 mm suorakulmion sisään. Heijastinpinnan on oltava tasainen tai kupera, eikä se saa vääristää siitä heijastuvia värejä. Taustapeilien reunat on suojattava siten, että niissä ei ole teräviä kulmia.

1. Kaksipyöräisessä L-luokan ajoneuvossa on oltava sivu- tai keskiseisontatuki tai molemmat. EY- tai E-tyyppihyväksytyn seisontatuen saa muuttaa tai vaihtaa, jos seuraavat 2 ja 3 momentin muutoskatsastuksessa todettavat vaatimukset täyttyvät.

2. Sivuseisontatuen on käännyttävä suljettuun asentoon taaksepäin itsetoimivasti nostettaessa moottoripyörä pystyasentoon tai maakosketuksesta ajon aikana ja sen on ajon aikana pysyttävä suljetussa asennossa. Keskiseisontatuen on käännyttävä suljettuun asentoon taaksepäin ja sen on ajon aikana pysyttävä suljetussa asennossa. Vaihtoehtoisesti ajoneuvon on oltava suunniteltu siten, että moottori ei voi saada sitä liikkeelle sivuseisontatuen tai keskiseisontatuen ollessa aukivedetyssä asennossa.

3. Sivuseisontatuen on toiminta-asennossa kyettävä pitämään ajoneuvo vakaasti pystyssä vaakasuoralla alustalla sekä tasolla, jonka sivuttaissuuntainen kallistus oikealle ja vasemmalle on moottoripyörällä enintään 6 % ja mopolla enintään 5 % sekä pitkittäissuuntainen kallistus moottoripyörällä eteenpäin enintään 6 % ja taaksepäin enintään 8 % sekä mopolla vastaavasti 5 ja 6 %. Keskiseisontatuen on toiminta-asennossa kyettävä pitämään ajoneuvo vakaasti pystyssä vaakasuoralla alustalla sekä tasolla, jonka sivuttaissuuntainen kallistus oikealle ja vasemmalle on moottoripyörällä enintään 8 % ja mopolla 6 % sekä pitkittäissuuntainen kallistus eteenpäin enintään 8 % ja taaksepäin enintään 14 % sekä mopolla vastaavasti 6 ja 12 %.

1. Ajoneuvossa on oltava valaistu nopeustietonsa ja virtansa ajoneuvosta saava nopeusmittari, jonka näytön on oltava kuljettajan vaikeuksitta luettavissa ja ilmaistava nopeus kilometreinä tunnissa ja katettava ajoneuvolla saavutettavat nopeudet 250 km/h asti, mopossa ja L _6e -luokan ajoneuvossa kuitenkin enintään 80 km/h asti.

2. Nopeusmittari ei saa näyttää todellista pienempää nopeutta, mutta se saa näyttää todellista nopeutta enintään 10 % + 8 km/h sekä mopossa ja L _6e -luokan ajoneuvossa kuitenkin enintään 10 % + 4 km/h suurempaa nopeutta. Ajoneuvoon asennettavan muun kuin E- tai EY-hyväksytyn nopeusmittarin tarkkuudesta on esitettävä erillinen selvitys nopeuksissa 60 km/h ja 100 km/h sekä mopolle ja L _6e -luokan ajoneuvolle 40 km/h tehdyn mittauksen tuloksista.

1. L _7e -luokan ajoneuvoon voidaan muutoskatsastuksessa hyväksyä tilapäisesti asennettavaksi kiinteistönhuoltolaite, joka kuormattuna ja ajoneuvoon kiinnitettynä aiheuttaa yhden akselin osalta ajoneuvon valmistajan yleisesti salliman akselimassan tai kokonaismassan ylityksen valmistajan erityisehdoin. Kiinteistönhuoltolaitteesta ei saa aiheutua tarpeetonta vaaraa tai haittaa.

2. Jos ajoneuvon valmistaja sallii massan ylityksen vain tietyllä alennetulla ajonopeudella, tulee kiinteistönhuoltolaitteen ollessa ajoneuvoon kiinnitettynä ajoneuvossa olla alennettua nopeutta kilometreinä tunnissa osoittava taaksepäin näkyvä ja muilta ominaisuuksiltaan autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (1248/2002) 32 §:n 1 momentin mukainen keltainen kilpi.

3. Alennettua ajonopeutta koskevasta erityisrajoituksesta tulee olla kuljettajalle helposti näkyvään paikkaan pysyvästi kiinnitetty tarra tai kilpi, josta ilmenee suurin sallittu nopeus kiinteistönhuoltolaitteiden ollessa kiinnitettynä ajoneuvoon.

4. L _7e -luokan ajoneuvon istuintilan takapuolelle voidaan muutoskatsastuksessa hyväksyä ajon aikana alas taitettava työkäyttöön tarkoitetun valaisinlaitteen kiinnitysjärjestelmä. Kiinnitysjärjestelmän tulee sijaita ajon aikana paikalleen lukittuna ajoneuvon rungon pitkittäissuuntaisten sivujen sisäpuolella, eikä siinä saa olla ulkonevia osia, jotka voivat muodostaa vaaraa tai haittaa, eikä se saa peittää säädösten vaatiman valaisin- tai heijastinlaitteen taikka kilven näkyvyyttä tai haitata kuljettajan näkemää. Kiinnitysjärjestelmään pikakiinnityksellä kytkettävä valaisinlaite tulee olla irtikytketty tai peitetty ja kiinnitysjärjestelmä alas taitettuna ja paikalleen lukittuna, kun ajoneuvolla ajetaan yleiselle liikenteelle tarkoitetulla alueella.

Ajoneuvon on täytettävä muutoksen jälkeen ne uutta ajoneuvoluokkaa koskevat tekniset vaatimukset, jotka olivat voimassa alkuperäisen ajoneuvon ensimmäisenä käyttöönottoajankohtana tai myöhäisemmät vaatimukset, jollei ajoneuvolain 7 §:stä muuta johdu.