2009

1008/2009 Valtioneuvoston asetus oikeusavusta annetun asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä,

kumotaan oikeusavusta 23 päivänä toukokuuta 2002 annetun valtioneuvoston asetuksen ( 388/2002 ) 2 §:n 3 momentti sekä 15 ja 16 §, sekä muutetaan 1 §:n 2 momentti, 2 §:n 1 momentti, 4–7 §, 8 §:n 1 momentti, 9 §, 10 §:n 2 momentti sekä 17 ja 18 §, sellaisina kuin niistä ovat 5 ja 6 § asetuksessa 867/2007 ja 17 § asetuksessa 997/2004, seuraavasti:
1 §

Oikeusavun myöntämisen lähtökohtana on hakijan ilmoitus ja hänen esittämänsä selvitys tuloista, elatusvelvollisuudesta, menoista, varallisuudesta sekä selvitys asiasta, johon oikeusapua haetaan. Oikeusavun edellytykset on selvitettävä mahdollisimman luotettavasti ottaen huomioon, mitä oikeusapulain (257/2002) 10 §:n 2 momentissa säädetään.
2 §

Käyttövara lasketaan vähentämällä kuukausittaisista tuloista ennakonpidätyksen tai ennakonkannon mukainen vero ja työntekijän lakisääteiset maksut. Tuloista vähennetään myös kohtuulliset asumismenot, päivähoitomaksut, elatusapumaksut, ulosottosuoritukset sekä velkajärjestelyn maksuohjelman mukaiset suoritukset.
4 §

Jos oikeusapu määräytyy oikeusapulain 3 §:n 1 momentin mukaan vain hakijan taloudellisen aseman perusteella, lasketaan käyttövara ja varallisuus yksinäiselle henkilölle säädettyjen perusteiden mukaan. Tällöin käyttövaraa laskettaessa hyväksytään 2 §:n mukaisista menoista ne, jotka hakija tosiasiallisesti maksaa. Huollettavina otetaan huomioon lapset, joiden katsotaan olevan hakijan elatuksen varassa.

Lisäomavastuu määräytyy 1 momentin mukaan, jos hakijan puolison varallisuuden huomioon ottaminen olisi erityisestä syystä kohtuutonta.
5 §

Perusomavastuu on oikeusavun saajan maksettavaksi tuleva prosenttiosuus avustajan palkkiosta ja kulukorvauksesta arvonlisäveroineen. Se määräytyy hakijan käyttövaran mukaan seuraavasti:

Yksinäisen henkilön käyttövara

Perusomavastuu

enintään 600 euroa

0 %

enintään 800 euroa

20 %

enintään 900 euroa

30 %

enintään 1 050 euroa

40 %

enintään 1 150 euroa

55 %

enintään 1 300 euroa

75 %

Puolisoiden käyttövara henkilöltä

Perusomavastuu

enintään 550 euroa

0 %

enintään 700 euroa

20 %

enintään 800 euroa

30 %

enintään 1 000 euroa

40 %

enintään 1 100 euroa

55 %

enintään 1 200 euroa

75 %
6 §

Oikeusapua ei myönnetä, jos yksinäisen henkilön käyttövara on yli 1 300 euroa tai puolisoiden käyttövara on yli 1 200 euroa henkilöltä.
7 §

Lisäomavastuu tulee oikeusavun saajan maksettavaksi, jos hänellä ja hänen puolisollaan on muuta kuin 2 momentissa tarkoitettua varallisuutta, jonka arvo on yli 5 000 euroa. Lisäomavastuu on puolet 5 000 euroa ylittävästä varallisuudesta. Varallisuus lasketaan vähentämällä sen käyvästä arvosta siihen kohdistuvat velat. Lisäomavastuulla katetaan sitä osaa avustajan palkkiosta ja kulukorvauksesta, joka jää jäljelle sen jälkeen kun siitä on vähennetty 5 §:n mukainen perusomavastuu.

Lisäomavastuuta kerryttävää varallisuutta eivät ole:

 1)

perheen vakinainen asunto, tavanomainen vapaa-ajan asunto ja auto, jos niiden arvo on kohtuullinen suhteessa perheen kokoon ja tarpeeseen;

 2)

osuus kuolinpesästä siltä osin kuin sen varallisuus muodostuu muusta omaisuudesta kuin talletuksista ja niihin rinnastettavasta varallisuudesta;

 3)

elinkeinotoimintaan tai maatalouden harjoittamiseen liittyvä omaisuus siltä osin kuin sen myymisestä aiheutuisi merkittävää haittaa elinkeinotoiminnalle tai maatalouden harjoittamiselle.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun varallisuuden hankkimiseksi otettua velkaa ei oteta huomioon lisäomavastuuosuutta laskettaessa.
8 §

Hakijan on oikeusaputoimiston pyynnöstä esitettävä tuloista ja vähennettäväksi vaadittavista menoista tositteet sekä selvitys omaisuudesta ja veloista. Oikeusaputoimisto tarkastaa tulot kuitenkin ensisijaisesti viimeksi vahvistetusta verotuksesta, jos kuukausittaiset tulot verojen ja työntekijän lakisääteisten maksujen jälkeen ovat yksinäisellä henkilöllä enintään 600 euroa kuukaudessa ja puolisoilla enintään 550 euroa henkilöä kohden.
9 §

Esittäessään yksityisen avustajan määräämistä hakijan on perusteltava avustajan tarve ja esitettävä riittävä selvitys asiasta, johon oikeusapua haetaan. Tuomioistuinasiassa selvitystä on esitettävä seuraavasti:

 1)

riita-asiassa kantajan ja vastaajan on esitettävä haastehakemus tai sen luonnos, haastehakemukseen annettu vastaus tai sen luonnos tai erityisestä syystä muu riittävä selvitys;

 2)

rikosasiassa vastaajan ja asianomistajan on esitettävä syyttäjän keskeiset vaatimukset, asianomistajan keskeiset vaatimukset, lääkärinlausunnon keskeinen sisältö tai muu riittävä selvitys;

 3)

hakemusasiassa hakijan ja asiaan osallisen on esitettävä hakemus, vastaus tai muu riittävä selvitys.
10 §

Tuloista yleensä riippumatonta tiettyyn tarkoitukseen myönnettyä sosiaalista etuutta ei oteta huomioon.
17 §

Jos oikeusapua haetaan perunkirjoitusta varten, 7 §:n mukaiseen lisäomavastuuosuuteen lisätään täysimääräisesti vainajan varat ennen velkojen kattamista. Varattoman pesän perunkirjoitusasiassa Valtiokonttorille tai muulle perunkirjoitusvelvolliselle voidaan erityisistä syistä antaa korvauksetta oikeusapua.
18 §

Kun oikeusapu on myönnetty perinnönjakoa tai ositusta koskevassa asiassa, asian päätyttyä lasketaan hakijan saama perintö tai tasinko hänen varoikseen ja vahvistetaan oikeusavun saajan lopullinen lisäomavastuuosuus siten kuin 7 §:ssä säädetään. Samoin menetellään, kun oikeusavun saaja saa rahanarvoisen hyödyn muussa asiassa, jossa oikeusapu on myönnetty.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnettyyn oikeusapuun sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 2009

Oikeusministeri Tuija Brax Hallitusneuvos Merja Muilu