Tällä asetuksella pannaan täytäntöön neuvoston asetus (EY) N:o 834/2007 luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä sekä asetuksen (ETY) N:o 2092/91 kumoamisesta, jäljempänä neuvoston asetus sekä komission asetus (EY) N:o 889/2008 luonnonmukaisesta tuotannosta ja luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden merkinnöistä annetun asetuksen (EY) N:o 834/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä luonnonmukaisen tuotannon, merkintöjen ja valvonnan osalta, jäljempänä toimeenpanoasetus.

Luonnonmukaisessa tuotannossa on käytettävä luonnonmukaisesti tuotettua lisäysaineistoa aina kun sitä on markkinoilta saatavissa.

Elintarviketurvallisuusvirasto pitää rekisteriä niistä lajeista ja lajikkeista, joista siementen ja siemenperunoiden luonnonmukaisesti tuotettua lisäysaineistoa on saatavilla, siten kuin toimeenpanoasetuksen 48―56 artiklassa säädetään. Elintarviketurvallisuusvirasto pitää rekisteriä samojen menettelyjen mukaisesti kasvullisesti lisätystä aineistosta. Lisäysaineistorekisteriä on päivitettävä ympäri vuoden lisäysaineiston toimittajalta saadun tiedon perusteella.

Elintarviketurvallisuusvirasto on toimeenpanoasetuksen 50 artiklan 2 alakohdassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen, joka voi hylätä lisäysaineiston toimittajan rekisteröintihakemuksen tai poistaa jo hyväksytyn rekisteröinnin.

Elintarviketurvallisuusviraston on varmistettava, että luonnonmukaisen maataloustuotannon valvontajärjestelmään kuuluvat toimijat tietävät mistä ja miten rekisterin sisältämät tiedot ovat saatavilla.

Elintarviketurvallisuusvirasto voi myöntää 3 §:stä poiketen kasvukaudeksi kaikille käyttäjille tarkoitetun yleisen luvan käyttää tietyn siemenen tai siemenperunan lajiketta tai lajia toimeenpanoasetuksen 45 artiklan 8 alakohdan mukaisesti.

Viljelijä voi 3 §:stä poiketen käyttää työvoima- ja elinkeinokeskuksen luvalla muuta kuin luonnonmukaisesti tuotettua siementä ja siemenperunaa. Luvan myöntäminen edellyttää, että toimeenpanoasetuksen 45 artiklan edellytykset täyttyvät. Lupaa on haettava vuosittain viimeistään 1 päivänä toukokuuta Elintarviketurvallisuusviraston vahvistamalla lomakkeella siltä työvoima- ja elinkeinokeskukselta, jonka alueella viljelijän tila sijaitsee.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on käsiteltävä 2 momentissa annetun määräajan jälkeen jätetty lupahakemus, jos kyse on kokonaan uudesta viljelijästä tai jos siihen on painava syy. Sellaisena voidaan pitää luonnonmukaisesti tuotetun lisäysaineiston toimitusongelmaa, kasvihuonetuotantoa, sääolosuhteita, syyskylvöisiä lajikkeita ja muuta näihin rinnastettavaa erityistä syytä.

Työvoima- ja elinkeinokeskus voi lisäksi myöntää yksittäistapauksessa ja erityisestä syystä luvan käyttää lisäysaineistoa, jota on käsitelty muilla kuin toimeenpanoasetuksen liitteessä II luetelluilla tuotteilla. Lupa voidaan myöntää vain sillä edellytyksellä, että lisäysaineisto käytetään uuden lisäysaineiston tuottamiseen.

Kasvullisesti lisätyn aineiston osalta sovelletaan 1―4 momenteissa säädettyjä menettelyjä.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on toimeenpanoasetuksen 54 artiklan mukaisesti toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä Elintarviketurvallisuusvirastolle yhteenveto edellisenä kalenterivuonna tämän asetuksen nojalla myöntämistään luvista. Yhteenvedon tulee sisältää tiedot lajeista ja lajikkeista, niiden ilmoitetut käyttömäärät sekä myönnettyjen lupien perustelut toimeenpanoasetuksen 54 artiklan mukaisesti. Elintarviketurvallisuusviraston tulee helmikuun loppuun mennessä toimittaa selvitys edellisenä kalenterivuonna myönnetyistä luvista maa- ja metsätalousministeriölle.

Toimeenpanoasetuksen 55 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on maa- ja metsätalousministeriö.

Elintarviketurvallisuusvirasto hyväksyy neuvoston asetuksen 42 artiklassa tarkoitetun tietyn eläinlajin yksityisen standardin.

Hakemuksen standardin hyväksymisestä voi jättää rekisteröity yhdistys tai muu yhteisö sellaisen eläinlajin osalta, jolle toimeenpanoasetuksessa ei ole vahvistettu yksityiskohtaisia tuotantosääntöjä. Hakijan on osoitettava, että standardi, jolle hyväksymistä haetaan, noudattaa neuvoston asetuksessa ja toimeenpanoasetuksessa säädettyjä periaatteita ja vaatimuksia.

Elintarviketurvallisuusvirasto voi peruuttaa yksityisen standardin hyväksymisen, jos se ei enää täytä hyväksymisen edellytyksiä.

Tämän pykälän mukaan hyväksyttyä yksityistä standardia valvotaan tämän asetuksen 5 luvun mukaisessa valvontajärjestelmässä.

Neuvoston asetuksen 42 artiklassa tarkoitettujen tiettyjen vesikasvien ja mikrolevien sekä toimeenpanoasetuksen 95 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun lemmikkieläinten ruokaa koskevien yksityisten standardien osalta sovelletaan tässä pykälässä säädettyjä menettelyjä.

Toimeenpanoasetuksen 18 artiklassa tarkoitetuista eläimille suoritettavista toimenpiteistä ovat sallittuja eläinsuojeluasetuksen (396/1996) 23 §:n 1 momentin 1, 2, 5 ja 9 kohdissa mainitut toimenpiteet.

Lisäksi eläinsuojeluasetuksen 23 §:n 1 momentin toimenpiteistä ovat sallittuja 7 kohdassa mainitut toimenpiteet ainoastaan eläinlääkärin suorittamana käyttäen asianmukaista anestesiaa ja kivunlievitystä. Lisäksi sallittu on 8 kohdassa mainituista toimenpiteistä ainoastaan porsaiden kulmahampaan terävän kärjen hiominen.

Märehtijöille voidaan käyttää synteettisiä vitamiineja A, D ja E, jotka ovat luonnonvitamiinien kanssa identtisiä.

Toimeenpanoasetuksen 12 artiklan mukainen toimivaltainen viranomainen on Elintarviketurvallisuusvirasto, jonka tehtävänä on määritellä hitaasti kasvavia linjoja koskevat perusteet tai laatia niiden luettelo.

Työvoima- ja elinkeinokeskus voi myöntää toimeenpanoasetuksen 39 artiklassa tarkoitetun luvan pitää pienellä tilalla kytkettyinä yli kuuden kuukauden ikäisiä nautoja, joita käytetään tai tullaan käyttämään maidontuotannossa, siitoseläiminä maidontuotannossa, emolehminä tai siitoseläiminä emolehmätuotannossa. Lupaa ei voida myöntää lihantuotantoon käytettäville naudoille.

Luvasta päätettäessä on otettava huomioon, mitä toimeenpanoasetuksessa säädetään nautojen pääsystä laitumelle tai ulkojaloittelualueelle.

Toimeenpanoasetuksen 15 artiklan nojalla vahvistetut eläinyksikkömäärät sallitusta eläintiheydestä annetaan tämän asetuksen liitteessä 1.

Toimeenpanoasetuksen 23 artiklan 5 alakohdan mukaisesti säädetään, että siipikarjan ulkotarhaa on pidettävä tyhjillään vähintään kaksi kuukautta kunkin kasvatetun siipikarjaerän jälkeen. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan sovelleta rajattuun alueeseen, joka on välittömästi rakennuksen ulosmenoluukkujen ulkopuolella, jos kyseisen alueen alusta vaihdetaan tai puhdistetaan säännöllisesti.

Toimeenpanoasetuksen 13 artiklan 2 alakohdan mukaisesti säädetään, että mehiläishoitoa ei saa harjoittaa alueella, joka sijaitsee vähemmän kuin kuuden kilometrin etäisyydellä sokeritehtaasta, kaatopaikasta, jätteenpolttolaitoksesta tai tiestä, jolla kulkee vuorokaudessa keskimäärin yli 6 000 ajoneuvoa.

Työvoima- ja elinkeinokeskus hyväksyy toimeenpanoasetuksen 13 artiklassa tarkoitetun mehiläishoitoon sopivan alueen hakijan toimittamien selvitysten ja karttojen perusteella. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on peruutettava mehiläishoitoon sopivan alueen hyväksyntä, jos alue ei enää täytä luvan myöntämisen edellytyksiä.

Mehiläisten lisäruokinta on sallittu toimeenpanoasetuksen 47 artiklan d alakohdassa tarkoitetuilla tuotteilla, jos mehiläisten eloonjääminen on vaarassa.

Työvoima- ja elinkeinokeskus on toimivaltainen viranomainen sovellettaessa toimeenpanoasetuksen 47 artiklan a ja b alakohtia. Elintarviketurvallisuusvirasto on toimivaltainen viranomainen sovellettaessa toimeenpanoasetuksen 47 artiklan c alakohtaa.

Tämän luvun täytäntöönpanon ylin johto ja valvonta kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle.

Elintarviketurvallisuusvirasto suunnittelee, ohjaa ja valvoo Suomessa luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden tuotannon valvontaa. Luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden tuottajia ja tuotantoa valvovat työvoima- ja elinkeinokeskukset käyttäen apunaan Elintarviketurvallisuusviraston valtuuttamia tarkastajia siten kuin jäljempänä säädetään.

Luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden, kylvösiemenen ja taimiaineiston pakkaamista, varastointia ja tukkukauppaa harjoittavia toimijoita ja kaupan pitämistä valvoo Elintarviketurvallisuusvirasto. Luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden kaupan pitämistä vähittäismyynnissä valvovat työvoima- ja elinkeinokeskukset.

Tässä pykälässä tarkoitetusta valvonnasta säädetään tarkemmin 5 luvussa.

Elintarviketurvallisuusvirasto suunnittelee ja ohjaa luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden valmistuksen, varastoinnin, tukkukaupan ja kaupan pitämisen valvontaa. Elintarviketurvallisuusvirasto valvoo luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden valmistajia, valmistuttajia, valmistusta, varastoijia, varastointia, tukkukauppoja ja tukkukauppaa käyttäen apunaan valtuuttamiaan tarkastajia. Tässä momentissa tarkoitetusta valvonnasta säädetään tarkemmin 5 luvussa.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, maatilalla harjoitettua omien maataloustuotteiden käsittelyä vähäiseksi valmistukseksi katsottavalla tavalla valvotaan tämän asetuksen 16 §:n 1 momentin mukaisesti. Elintarviketurvallisuusvirasto antaa tarkemmat ohjeet siitä, mitä tarkoitetaan maataloustuotteiden käsittelyllä vähäiseksi valmistukseksi katsottavalla tavalla.

Luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden kaupan pitämistä vähittäismyynnissä valvovat elintarvikelaissa (23/2006) tarkoitetut valvontaviranomaiset. Elintarviketurvallisuusvirasto toimittaa elintarvikelaissa tarkoitetuille valvontaviranomaisille niiden tarvitsemat 26 §:ssä tarkoitetut luonnonmukaista tuotantoa harjoittavia toimijoita koskevat rekisteritiedot.

Elintarviketurvallisuusvirasto suunnittelee ja ohjaa luonnonmukaisesti tuotettujen rehujen valmistuksen, varastoinnin, tukkukaupan ja kaupan pitämisen valvontaa. Elintarviketurvallisuusvirasto valvoo luonnonmukaisesti tuotettujen rehujen valmistajia, valmistuttajia, valmistusta, varastointia, kaupan pitämistä ja tukkukauppaa harjoittavia toimijoita käyttäen apunaan valtuuttamiaan tarkastajia. Tässä pykälässä tarkoitetusta valvonnasta säädetään tarkemmin 5 luvussa.

Elintarviketurvallisuusvirasto suunnittelee ja ohjaa EU:n ulkopuolisesta valtiosta (kolmas maa) tapahtuvan luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden, elintarvikkeiden, rehujen, kylvösiemenen ja taimiaineiston maahantuonnin ja maastaviennin valvontaa. Elintarviketurvallisuusvirasto valvoo, käyttäen apunaan valtuuttamiaan tarkastajia, toimijoita, jotka tuovat maahan kolmansista maista tai vievät kolmansiin maihin edellä mainittuja tuotteita. Tässä pykälässä tarkoitetusta valvonnasta säädetään tarkemmin 5 luvussa.

Luonnonmukaisesti tuotettujen alkoholijuomien valmistusta, valmistuttamista, varastointia, kaupan pitämistä ja tukkukauppaa valvoo Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto suunnittelee ja ohjaa kolmansista maista tapahtuvan luonnonmukaisesti tuotettujen alkoholijuomien maahantuonnin ja maastaviennin valvontaa ja valvoo edellä mainittujen tuotteiden maahantuontia ja maastavientiä harjoittavia toimijoita. Tässä pykälässä tarkoitetusta valvonnasta säädetään tarkemmin 5 luvussa.

Tullilaitoksen tehtävänä on huolehtia kolmansista maista tuotavien luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden, elintarvikkeiden, rehujen, alkoholijuomien, kylvösiementen ja taimiaineiston maahantuonnin valvonnasta siten kuin siitä säädetään neuvoston asetuksessa ja sitä täydentävässä Euroopan yhteisön lainsäädännössä.

Tullilaitoksen tehtävänä on myös valvoa Euroopan yhteisön jäsenmaista Suomeen toimitettavien muiden kuin eläimistä saatavien luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuutta niiden Suomessa tapahtuvan elintarvike-erän purkamisen ja varastoinnin yhteydessä.

Toimijan, joka haluaa saada toimintansa luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmän piiriin, on tehtävä tätä koskeva hakemus asianomaiselle valvontaviranomaiselle. Myös sellaisen toimijan, joka on sopimuksella antanut kolmannen osapuolen tehtäväksi luonnonmukaisesti tuotettujen maataloustuotteiden, elintarvikkeiden, rehujen, alkoholijuomien, kylvösiementen ja taimiaineiston tuotannon, varastoinnin, valmistuksen, maahantuonnin tai maastaviennin on hakeuduttava asianomaiseen valvontajärjestelmään.

Hakemus valvontajärjestelmään on tehtävä viranomaisen vahvistamalla lomakkeella. Lomakkeen vahvistaa 1 momentin 1, 2, 3 ja 4 kohdan osalta Elintarviketurvallisuusvirasto ja 5 kohdan osalta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto.

Toimijan, joka kaupan pitämistä varten valmistaa, tuo maahan taikka vie maasta rehuja, jotka sisältävät vain muita kuin luonnonmukaisesti tuotettuja rehuaineita tai siirtymävaiheessa tuotettuja rehuaineita ja joissa käytetään merkintää "voidaan käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa asetuksen (EY) N:o 834/2007 ja (EY) N:o 889/2008 mukaisesti", ei tarvitse kuulua 22 §:ssä mainittuun rehujen valvontajärjestelmään.

Toimijan, joka harjoittaa ainoastaan vähittäiskauppaa ja joka pitää kaupan luonnonmukaisesti tuotettuja maataloustuotteita, elintarvikkeita, rehuja, alkoholijuomia sekä kylvösiemeniä ja taimiaineistoa suoraan loppukuluttajalle tai loppukäyttäjälle edellyttäen, että hän ei tuota, valmista tai varastoi niitä muualla kuin myyntipisteen yhteydessä taikka tuo niitä kolmannesta maasta, eikä myöskään ole antanut tällaisia toimia kolmannen osapuolen tehtäväksi, ei tarvitse kuulua 22 §:ssä tarkoitettuun valvontajärjestelmään.

Toimijan on varmistettava, että vastaanotettua erää luonnonmukaisesti tuotettuja maataloustuotteita, rehuja, elintarvikkeita, alkoholijuomia, kylvösiemeniä ja taimiaineistoa seuraa erän ja sen alkuperän ja tuotantotavan yksilöivä asiakirja. Mainittu asiakirja ja siihen liittyvä luonnonmukaista tuotantoa koskeva kirjanpitoaineisto on säilytettävä viisi vuotta.

Saatuaan 22 §:ssä tarkoitetun hakemuksen asianomaisen valvontaviranomaisen on tehtävä tai toimeenpantava alkutarkastus toimijan tiloissa. Tarkastuksesta on laadittava kertomus (alkutarkastuskertomus), joka toimijan on allekirjoitettava ja josta on annettava jäljennös toimijalle. 29 §:ssä tarkoitettu valtuutettu tarkastaja toimittaa kertomuksen asianomaiselle valvontaviranomaiselle. Asianomainen valvontaviranomainen päättää hakemuksen ja sen liitteenä olevien selvitysten sekä alkutarkastuskertomuksen perusteella toimijan hyväksymisestä valvontajärjestelmään.

Maataloustuotannon valvontajärjestelmässä hyväksyminen tapahtuu 1 momentista poiketen tuotantosuunnittain, joita ovat peltoviljely, kasvihuonetuotanto ja sientenviljely sekä luonnonvaraisten syötävien kasvien keräily (keräilytuotanto), tuotteiden vähäinen valmistus ja eläintuotanto sekä vesiviljelyeläinten tuotanto. Eläintuotannon ja vesiviljelyeläinten tuotannon osalta tuotantosuunnat määräytyvät lisäksi eläinlajin ja sen käyttötavan mukaan.

Maataloustuotannon valvontajärjestelmässä alkutarkastus on toimeenpantava tuotantotavasta riippumatta toimijan kaikissa tuotantoyksiköissä (kaikilla tiloilla).

Asianomaisen valvontaviranomaisen on toimitettava tieto tullilaitokselle maahantuontia harjoittavasta toimijasta, joka on hyväksytty valvontajärjestelmään.

Toimija, joka täyttää neuvoston asetuksessa ja tässä asetuksessa säädetyt edellytykset, merkitään maataloustuotannon, elintarvikkeiden, rehujen sekä kylvösiementen ja taimiaineistojen valvontajärjestelmän osalta Elintarviketurvallisuusviraston pitämään luonnonmukaisen tuotannon rekisteriin. Maataloustuotannon osalta merkintä tehdään siihen luonnonmukaisen tuotannon tuotantosuuntaan, johon toimija on hyväksytty. Alkoholijuomien osalta toimija merkitään Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston pitämään luonnonmukaisen tuotannon rekisteriin.

Toimijan, joka haluaa erota luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmästä, on jätettävä tätä koskeva kirjallinen ilmoitus asianomaiselle valvontaviranomaiselle.

Kirjallisen ilmoituksen perusteella toimija voidaan poistaa valvontajärjestelmästä joko kokonaan tai tietyn tuotantosuunnan osalta. Päätöksen toimijan poistamisesta tekee asianomainen valvontaviranomainen.

Tieto toimijan poistamisesta maataloustuotannon ja elintarvikkeiden valvontajärjestelmistä on toimitettava tiedoksi toimijan kunnan elintarvikevalvontaviranomaisille. Tieto maahantuontia harjoittavan toimijan poistamisesta valvontajärjestelmästä on toimitettava tiedoksi tullilaitokselle.

Toimijaa koskevat 26 § 2 momentissa tarkoitetut tiedot tulee poistaa luonnonmukaisen tuotannon rekisteristä viimeistään viiden vuoden kuluttua siitä, kun toimija on poistettu valvontajärjestelmästä.

Asianomaisen valvontaviranomaisen on tehtävä tai toimeenpantava valvontajärjestelmään kuuluvalle toimijalle tuotantotarkastus vähintään kerran kalenterivuoden aikana, lukuun ottamatta niitä toimijoita, jotka harjoittavat ainoastaan valmiiksi pakattujen tuotteiden varastointia tai tukkukauppaa. Valmiiksi pakattujen tuotteiden varastointia tai tukkukauppaa koskeva valvonta kohdennetaan riskinarvioinnin perusteella ja valvontaan voidaan käyttää yrityksen omavalvontaa ja siihen perustuvia raportteja.

Tarkastajan on laadittava tarkastuksesta kertomus (tuotantotarkastuskertomus), joka toimijan on allekirjoitettava. Jäljempänä 29 §:ssä tarkoitettu valtuutettu tarkastaja toimittaa kertomuksen asianomaiselle valvontaviranomaiselle. Asianomainen valvontaviranomainen päättää tuotantotarkastuskertomuksen perusteella tuotantotarkastuksen hyväksymisestä 60 vuorokauden kuluessa siitä, kun valvontaviranomainen on saanut tuotantotarkastuskertomuksen.

Asianomaisen valvontaviranomaisen on lisäksi tehtävä vuosittain valvontasuunnitelmassa edellytetyt ylimääräiset tuotantotarkastukset.

Neuvoston asetuksen edellyttämät edellä 25 ja 28 §:ssä tarkoitetut tarkastukset toimijoiden tiloissa tekee maataloustuotannon valvontajärjestelmän osalta työvoima- ja elinkeinokeskus tai Elintarviketurvallisuusviraston valtuuttama tarkastaja. Rehujen, elintarvikkeiden sekä kylvösiementen ja taimiaineiston valvontajärjestelmien osalta tarkastukset tekee Elintarviketurvallisuusvirasto tai sen valtuuttama tarkastaja. Teurastamoissa ja niiden yhteydessä olevissa laitoksissa, joihin on nimetty valtion tarkastuseläinlääkäri, tarkastuksen tekee valtion tarkastuseläinlääkäri. Alkoholijuomien valvontajärjestelmän osalta tarkastukset tekee Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto.

Elintarviketurvallisuusvirasto voi tehdä ylimääräisiä valvontatarkastuksia, jotka koskevat 25 ja 28 §:ssä tarkoitettuja tarkastuksia, seuratessaan työvoima- ja elinkeinokeskusten toimintaa tämän asetuksen mukaisissa tehtävissä.

Elintarviketurvallisuusviraston tehtävänä on päättää toimeenpanoasetuksen 29 artiklan nojalla siitä, voidaanko luonnonmukaisesti tuotetuissa elintarvikkeissa ja alkoholijuomissa käyttää tilapäisesti sellaisia maataloudesta peräisin olevia raaka-aineita, joita ei ole tuotettu luonnonmukaisesti.

Elintarviketurvallisuusviraston tehtävänä on päättää luvasta tuoda maahan luonnonmukaisesti tuotettuja maataloustuotteita, siemeniä ja taimiaineistoa, rehuja, elintarvikkeita ja alkoholijuomia kolmansista maista.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen tehtävänä on toimia toimeenpanoasetuksen 36 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena koskien kasvintuotannon siirtymävaihetta sekä 40 artiklassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena koskien rinnakkaista tuotantoa.

Oikeus käyttää viittausta luonnonmukaiseen tuotantotapaan neuvoston asetuksessa säädetyin edellytyksin alkaa päivästä, jolloin toimija on hyväksytty valvontajärjestelmään. Oikeus jatkuu siihen päivään asti, jolloin päätös toimijan poistamisesta valvontajärjestelmästä on tehty, paitsi jos toimijalle on annettu neuvoston asetukseen perustuva kielto tai määräys.

Kaikissa Suomessa pakatuissa maataloustuotteissa, kylvösiemenissä, taimiaineistossa, rehuissa, elintarvikkeissa ja alkoholijuomissa, joita markkinoidaan luonnonmukaisesti tuotettuina, on ilmoitettava viimeisen tuotanto- tai valmistustoimen suorittanutta toimijaa valvovan asianomaisen valvontaviranomaisen tunnusnumero tämän asetuksen liitteen 2 mukaisesti.

Tunnusnumero on sijoitettava pakkausmerkinnöissä toimijan nimen ja osoitteen välittömään yhteyteen. Jos pakkausmerkinnöissä käytetään toimeenpanoasetuksen 57 artiklassa tarkoitettua yhteisön tunnusta, on tunnusnumero sijoitettava välittömästi yhteisön tunnuksen alapuolelle.

Mitä tässä asetuksessa määrätään luonnonmukaisen maataloustuotannon valvonnasta, noudatetaan soveltuvin osin myös neuvoston asetuksessa tarkoitetun keräilytuotannon valvontaan.

Toimeenpanoasetuksen 95 artiklan 6 alakohdan soveltamiseksi ja siihen asti kunnes neuvoston asetuksen 16 artiklan 1 kohdan f alakohdassa mainitut aineet on sisällytetty toimeenpanoasetuksen luetteloon, voidaan kasvintuotannossa käyttää puhdistus- ja desinfiointiaineina aineita, joita ei ole lueteltu tämän asetuksen liitteessä 3.

Seuraamuksista neuvoston asetuksen sekä tämän asetuksen säännösten rikkomisesta säädetään Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain (1100/1994) 8 §:ssä sekä neuvoston asetuksen 30 artiklan 1 kohdassa.

Neuvoston asetuksen säännöksiin perustuvista kielloista ja määräyksistä päättää asianomainen valvontaviranomainen, ja ne on annettava määräaikaisina. Kiellot ja määräykset on peruutettava, jos puutteellisuus on poistettu tai jos sillä ei enää ole kiellon tai määräyksen kannalta merkitystä.

Toimija, joka ei täytä tässä asetuksessa tai neuvoston asetuksessa säädettyjä valvontajärjestelmään merkitsemisen edellytyksiä, voidaan poistaa kokonaan tai osaksi valvontajärjestelmästä enintään kahden vuoden määräajaksi. Päätöksen toimijan poistamisesta tekee asianomainen valvontaviranomainen.

Elintarviketurvallisuusvirasto ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto voi oman tehtäväalueensa osalta poistaa 5 luvussa tarkoitetusta valvontajärjestelmästä ja siihen liittyvästä rekisteristä toimijan, joka on tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyönyt säädetyt maksut.

Tämän asetuksen nojalla annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla noudattaen sitä, mitä muutoksenhausta hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Tämän asetuksen mukaisista viranomaisen suoritteista peritään valtiolle maksuja valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädettyjen perusteiden mukaan.

Valtuutetuille tarkastajille voidaan suorittaa tämän asetuksen mukaisista valvontatehtävistä palkkiota ja kustannusten korvausta.

Elintarviketurvallisuusviraston ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tehtävänä on laatia vuosittain valvontasuunnitelma 4 luvussa tarkoitetun valvonnan toteuttamista varten.

Elintarviketurvallisuusviraston tehtävänä on seurata työvoima- ja elinkeinokeskusten ja tullilaitoksen toimintaa tämän asetuksen mukaisissa tehtävissä ja laatia tästä valvonnasta vuosittain kertomus maa- ja metsätalousministeriölle seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Elintarviketurvallisuusviraston ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston tulee laatia suorittamastaan valvonnasta vuosittain kertomus maa- ja metsätalousministeriölle seuraavan kalenterivuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Elintarviketurvallisuusvirasto vastaa valtuuttamiensa tarkastajien ja työvoima- ja elinkeinokeskusten koulutuksesta tässä asetuksessa tarkoitettuihin tehtäviin.