Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille kasvintuotannon tukea, kotieläintalouden tukea, kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukea C-tukialueilla vuodelta 2008 siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

Maksettava tuki määräytyy maksun perusteena olevan tukiyksikkömäärän ja alueittain eriytetyn, liitteessä 1 esitetyn tukialuejaon mukaisen yksikkötuen tason perusteella.

Pohjoista tukea voidaan myöntää enintään tukiyksikkökertoimella kerrotulle osuudelle tukeen oikeuttavien tukiyksiköiden määrästä. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, tukiyksikkökerroin on 1,00.

Jos maksun perusteena oleva tukiyksikkömäärä tai tuen määrä ylittää liitteessä 2 säädetyn enimmäismäärän, tukiyksikkökerrointa ja yksikkötuen tasoa voidaan muuttaa ottaen huomioon liitteen 3 rajoitteet.

Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria.

Tuki maksetaan kunkin kasvulohkon osalta vain kerran, vaikka samalla lohkolla viljellään saman kasvukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin.

Kasvintuotannon tukea ei makseta, jos ala on ilmoitettu kasvimaaksi.

Pohjoista hehtaaritukea, yleistä hehtaaritukea ja nuorten viljelijöiden tukea ei makseta, jos peltoala on ilmoitettu ensimmäistä kertaa maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella numero 102B vuonna 2005, 2006 tai vuonna 2007 taikka tätä vastaavalla Maaseutuviraston lomakkeella vuonna 2008. Tukikelpoisia ovat kuitenkin vuosina 2005, 2006, 2007 tai 2008 ensimmäistä kertaa ilmoitetuista pinta-aloista ne, jotka on hyväksytty tukikelpoisiksi vuosina 2005―2008 maatalouden ympäristötuessa tai luonnonhaittakorvauksessa.

Pohjoista hehtaaritukea myönnetään vuoden 2008 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti:

Peltokasveille vehnää, ruista, mallasohraa ja rehuviljaa lukuun ottamatta myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Vehnälle voidaan maksaa pohjoista hehtaaritukea yhteensä enintään 1,66 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun määrän, yksikkötukea alennetaan.

Spelttivehnälle voidaan myöntää vehnän pohjoista hehtaaritukea.

Tukikelpoisia avomaanvihanneksia ovat ihmisravinnoksi käytettävät vihannekset. Herneistä avomaanvihanneksena tukikelpoisia ovat tarhaherneisiin kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, jotka korjataan tuleentumattomina.

Herneen tai härkäpavun ja viljan seoskasvusto on valkuaiskasvina tukikelpoinen, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen tai härkäpavun ja viljan siemenseosta niin, että herneen tai härkäpavun ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina yli 50 prosenttia on herneen tai härkäpavun siementä.

Yleistä hehtaaritukea myönnetään vuoden 2008 kasvukauden ajan viljelyksessä olevasta peltoalasta enintään seuraavasti:

Tukialueella C3 ja C4 ei makseta yleistä hehtaaritukea 5 §:ssä tarkoitettujen kasvien viljelyyn käytetystä alasta avomaanvihanneksia lukuun ottamatta.

Edellä 5 §:ssä tarkoitettua pohjoista hehtaaritukea ja yleistä hehtaaritukea voidaan maksaa peltokasveille yhteensä enintään 15,14 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tukien määrä ylittää mainitun määrän, yksikkötukia alennetaan.

Nuorille viljelijöille myönnetään vuoden 2008 kasvukauden ajan viljelyksessä olevasta peltoalasta tukea tukialueilla C1―C4 enintään 36 euroa hehtaarilta.

Mallasohran pohjoista tukea voidaan maksaa enintään tukivuoden 2008 tukihakemuksessa ilmoitetulle ja valvonnassa hyväksytylle mallasohra-alalle.

Mallasohran pohjoista tukea ei makseta, jos mallasohraksi ilmoitettu ala on ilmoitettu siemenviljelykseen.

Jos mallasohraa viljellään muualla kuin Suomen tasavallan alueella tapahtuvaa mallastusta varten, mallasohran pohjoisen tuen hakijan tulee toimittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle todistus mallasohran käytöstä. Todistuksen tulee sisältää tiedot mallasohran käytöstä mallastustarkoituksiin.

Mallasohran tuki voidaan myöntää joko vahvistetun mallasohran viljelysopimuksen mukaisen sopimuspinta-alan tai ilmoitetun ja mahdollisessa valvonnassa hyväksytyn mallasohran pinta-alan perusteella. Tuki myönnetään näistä pienemmän alan perusteella.

Mallasohran viljelysopimuksessa mallastamon tai suoraan tämän lukuun toimivan välittäjän tulee olla tunnetusti sopimustoimintaa harjoittava. Jos mallasohran viljelysopimuksen tekijän toiminnan todellisesta luonteesta on epäselvyyttä, mallasohran pohjoisen tuen hakijan tulee toimittaa toiminnan harjoittajaa koskeva tarkempi selvitys. Edellytyksenä mallasohran tuen maksamiselle on, että annettua selvitystä voidaan pitää luotettavana.

Sopimuksessa mainitusta sopimuspinta-alalta korjatusta mallasohrasta tulee olla vähintään yksi 9 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettu hyväksytty esinäyte kutakin sopimuspinta-alan alkavaa 20 hehtaaria kohti. Jos hyväksyttyjä esinäytteitä on tätä vähemmän, mallasohran tuen maksun perusteena olevaa pinta-alaa alennetaan vastaavassa suhteessa.

Ympäristön hoitoon liittyvistä ehdoista, joita tuen hakijan tulee noudattaa, säädetään suorien tukien täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (183/2006) 4, 6―13 ja 15 §:ssä.

Maidon tuotantotukea voidaan maksaa tuen hakijalta vuonna 2008 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:

Maidon tuotantotukea voidaan maksaa enintään maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1788/2003, jäljempänä maitoasetus, 6 artiklan mukaisesti myönnettyyn ja tuottajan hallinnassa olevaan tuottajakohtaiseen viitemäärään saakka. Maidon tuotantomäärän suhdetta tuottajakohtaiseen viitemäärään tarkastellaan tuotantojaksoittain. Tarkastelussa ei oteta huomioon maitoasetuksen 9 ja 10 artiklassa tarkoitettua rasvakorjausta.

Pohjoista tukea voidaan maksaa maidon määrän perusteella yhteensä enintään 157,2 miljoonaa euroa. Jos tukeen oikeutetun maitomäärän perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan.

Eläinyksikköä kohti maksettavaa kotieläintukea myönnetään tuen hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärän perusteella. Tuen määräytymisajankohta on laskentapäivä tai muu tuen määräytymisajanjakso.

Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 4 mukaisia kertoimia.

Tukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

*) C2p = C2 pohjoinen ja saaristo

*) C2p = C2 pohjoinen ja saaristo

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu uuhien tuottajakohtainen enimmäismäärä on tukikelpoisten eläinten enimmäismäärä.

Edellä 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettuna hallinta-aikana hevosen tulee olla Suomessa lukuun ottamatta välittömästi kilpailumatkaan ja kilpailuun liittyvää lyhytaikaista oleskelua ulkomailla. Edellytyksenä on, että kilpailu on yleisesti tunnustettu ja se pidetään hevostalousalan järjestöjen normaalien kilpailusääntöjen mukaisesti.

Tukeen oikeuttavia eläinyksikköjä voi tukialueilla C2 pohjoinen ja saaristo olla enintään 300, tukialueella C3 enintään 200 ja tukialueella C4 enintään 100 maatilaa kohti. Tukeen oikeuttavia kanoja voi olla tukialueilla C1, C2 ja C2 pohjoinen ja saaristo enintään 260 eläinyksikköä maatilaa kohti.

Kanojen pohjoista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 2,18 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan.

Lihasiipikarjan pohjoista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 4,69 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan.

Sikojen pohjoista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 27,96 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan.

Hevosista myönnetään tukea enintään viittä eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2007.

Hevosista myönnettävän tuen edellytyksenä on, että tukihakemuksen yhteydessä hevosesta ilmoitetaan hevostalouslain (796/1993) 3 §:ssä tarkoitetussa rekisteritodistuksessa oleva rekisteritunnus. Jos tunnusta ei ole, tuen hakemisen yhteydessä tulee antaa luotettava selvitys hevosen iästä ja omistussuhteista sekä tiedot mahdollisesta pysyvästä tunnisteesta tai muusta vastaavasta hevosen yksilöivästä tunnisteesta.

Vuoden 2008 aikana teurastetuista hiehoista, sonneista ja häristä myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Tukea ei makseta sellaisista teurastetuista hiehoista, joista on maksettu 13 §:ssä tarkoitettua emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavaa tukea.

Tukea ei makseta teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta. Jos hiehon, sonnin, härän tai lihasian ruho on hylätty osittain, ruhosta maksetaan tukea, jos ruhon kokonaispaino ruhon hylätty osa mukaan lukien, on vähintään 1 momentin 4 kohdassa säädetty.

Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, eläin ei ole tukikelpoinen.

Nuoren siitossian tuki maksetaan vain kerran. Tuki maksetaan sille tuen hakijalle, jonka tilalta nuori siitossika on myyty sen jälkeen, kun eläin on täyttänyt kolme kuukautta.

Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivänä. Myytäessä eläimet eloon laskentapäivänä, eläimet luetaan sen tilan eläimiksi, jonka hallinnassa ne olivat laskentapäivän alkaessa. Emakkorenkaissa emakko luetaan laskentapäivänä sen tilan emakoksi, jonka hallinnassa emakko oli laskentapäivän alkaessa. Uuhet voidaan kuitenkin toimittaa teuraaksi tai myydä eloon vasta uuhien pitoajan päättymistä seuraavana päivänä ja hevosten hallinnan siirto tehdä hevosten hallinta-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

Jos kuttujen maidontuotanto on pienempi kuin 14 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu, saadaan tukeen oikeuttavien kuttujen määrä jakamalla tuotetun maidon määrä määrällä, joka kutun on keskimäärin tuotettava. Tukea ei voida kuitenkaan maksaa suuremmalle määrälle tukikelpoisia kuttuja kuin mitä hakija on ilmoittanut hakemuksessaan.

Emolehmien, emolehmähiehojen, sonnien ja härkien keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät 1 päivän heinäkuuta 2007 ja 30 päivän kesäkuuta 2008 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, ja jakamalla summa luvulla 365.

Kun emakoiden keskimääräistä lukumäärää lasketaan, huomioon ei oteta yhtä suurinta eikä yhtä pienintä lukumäärää. Kun lasketaan kanojen, broileriemojen ja kalkkunaemojen keskimääräistä lukumäärää, huomioon ei oteta yhtä suurinta eikä neljää pienintä lukumäärää.

Jos tilalla ei ole kanoja, broileriemoja tai kalkkunaemoja viitenä tai useampana laskentapäivänä, enintään neljän ensimmäisen tällaisen laskentapäivän lukumäärä voidaan laskea pienimmiksi lukumääriksi, joita ei oteta huomioon keskimääräistä lukumäärää laskettaessa. Tuen määräytymisajanjakson vaihtuessa keskimääräinen lukumäärä lasketaan vastaavasti.

Jos jonkin eläinryhmän tuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen määräytymisajanjakson eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, eläinryhmän keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät merkitään nollaksi aloittamista edeltävinä tai lopettamista seuraavina laskentapäivinä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa tuki määräytyy kaikkien laskentapäivien eläinmäärän keskiarvona.

Tukilain 10 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisen tukivuoden tuen perusteena ollutta eläinmäärää. Eläinmäärän alentumisesta on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä tulee lisäksi olla eläinlääkärin antama todistus.

Jos edellisen tukivuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellistä tukivuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen tukivuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa.

Jos broileritilalla broilereiden lukumäärä on laskentapäivänä broilereiden kasvatuskierrosta johtuen vähintään kymmenen prosenttia normaalia pienempi ja tuotanto on jatkuvaa, laskentapäivän eläinmääränä voidaan käyttää vakiintunutta eläinmäärää. Vakiintunut eläinmäärä saadaan kertomalla laskentapäivää edeltäviä kolmea kasvatuserää varten toimitettujen untuvikkojen keskimääräinen lukumäärä luvulla 0,98.

Jos tilalla on useampia broilereiden kasvatusosastoja ja tilan broilereiden yhteislukumäärä on laskentapäivänä broilereiden kasvatuskierrosta johtuen vähintään kymmenen prosenttia normaalia pienempi, tuottajan tulee ilmoittaa erikseen kunkin osaston broilereiden lukumäärä laskentapäivänä. Vakiintunut eläinmäärä voidaan laskea siten kuin 3 momentissa säädetään sellaisille osastoille, joissa broilereiden lukumäärä on normaalia pienempi.

Untuvikot kuuluvat samaan kasvatuserään, jos ne on toimitettu tilalle viimeistään kymmenen päivän kuluessa ensimmäisestä samaan erään kuuluvasta toimituksesta. Tukihakemuksen liitteenä tulee toimittaa untuvikkotoimittajan antamat tositteet, joista käyvät ilmi toimitusten päivämäärät ja toimitettujen untuvikkojen lukumäärä.

Kotieläintuen ennakon määräytymisperusteena on se eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2007 kotieläintuki on maksettu. Uuhista maksettavan tuen ennakon määräytymisperusteena on kuitenkin tuen hakijan vuoden 2008 tukihakemuksessa ilmoittama uuhimäärä tai mahdollisessa valvonnassa todettu tätä pienempi eläinmäärä.

Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2008 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2007 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.

Jos tuottaja on aloittanut jonkin eläinryhmän tuotannon vuoden 2007 tukihaun jälkeen tai jos tuotanto laajenee merkittävästi vuonna 2008, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella, jos selvitystä eläinmäärästä voidaan pitää luotettavana. Jos selvitystä eläinmäärästä ei voida pitää luotettavana, voidaan kyseisen eläinryhmän ennakko jättää kokonaan tai osittain maksamatta. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2008 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2007 tuen perusteeksi hyväksytty eläinmäärä.

Edellä 3 momentissa tarkoitettuna luotettavana selvityksenä voidaan pitää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muita vastaavia todisteita.

Ennakko myönnetään enintään sen eläinyksikkömäärän perusteella, joka saadaan kertomalla ennakkoon oikeuttava eläinyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella.

Kotieläintuen ennakkoa maksetaan 80 prosenttia lopullisesta tuesta nuorista siitosemakoista ja nuorista siitoskarjuista sekä teurastetuista hiehoista, sonneista, lihasioista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista. Muista tukikelpoisista eläimistä tuen ennakkoa maksetaan 60 prosenttia.

Kotieläintuen ennakkoa ei voida maksaa ennen kuin hakijalle on myönnetty tukilain 27 §:ssä tarkoitettu poikkeus, jos hakija tarvitsee poikkeuksen voidakseen saada tukea.

Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 1 päivänä toukokuuta 2008 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen tukikelpoisen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka oli viljelykäytössä taukoa edeltäneenä aikana.

Kasvihuoneen tulee olla viljelykäytössä ja kasvihuoneiden yhteenlasketun pinta-alan tulee olla vähintään 300 neliömetriä. Tuen hakijan tulee laatia kalenteriviikon tarkkuudella kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista tulee ilmoittaa kirjallisesti työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle viimeistään kolme työpäivää ennen suunnitellun muutoksen toteutusta. Viljelysuunnitelman muutos tulee tehdä myös viljelykauden muuttuessa lyhyestä pitkäksi. Tuki määräytyy tällöin lyhyen viljelykauden mukaisena.

Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, salaatti (Lactuca sativa ja Cichorium -lajit), lehtitilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut, ruukussa viljeltävät koristekasvit. Tukea myönnetään ruukkusalaatin, -lehtitillin ja -persiljan taimituotannolle omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista.

Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Pitkän viljelykauden tukea voidaan myöntää, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2008 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin aina lyhyen viljelykauden tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.

Kasvihuonetuotannon tuen ennakko on 60 prosenttia siitä tuesta, joka myönnettäisiin haetun viljelyalan perusteella.

Pohjoista tukea kasvihuonetuotannolle voidaan maksaa enintään 20,71 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan.

Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 15 päivänä lokakuuta 2008, 14 päivänä marraskuuta 2008 ja 15 päivänä joulukuuta 2008 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastointimäärien keskiarvon perusteella tukeen oikeuttavasta varastointimäärästä enintään seuraavasti:

Varastointimäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella ja siihen sisällytetään ainoastaan ne puutarhatuotteet, jotka ovat olleet kauppakelpoisia varastoon pantaessa. Tuotteet tulee säilyttää normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä ilmoitettavaan varastointimäärään.

Varastointitukikelpoisia puutarhatuotteita ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali.

Puutarhatuotteiden varastoinnille voidaan maksaa pohjoista tukea enintään 0,9 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan.

Metsämarjojen ja -sienten varastointituki määräytyy 30 päivänä kesäkuuta 2008 varastointimäärän perusteella.

Varastointitukikelpoisia ovat ihmisravinnoksi tarkoitetut ennen 1 päivänä tammikuuta 2008 poimitut metsämarjat ja -sienet. Metsämarjojen tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna, soseena, täysmehuna tai täysmehutiivisteenä. Metsäsienten tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna tai suolattuna.

Tukea myönnetään tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti:

Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä helmikuuta 2008.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.