Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna Etelä-Suomen kansallisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille kotieläintalouden tukea, kasvihuonetuotannon tukea ja puutarhatuotteiden varastointitukea A- ja B-tukialueilla vuodelta 2008 siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

Etelä-Suomen kansallista tukea myönnetään siten kuin tässä asetuksessa säädetään, ellei Euroopan yhteisöjen komission tätä tukea koskevasta päätöksestä muuta johdu.

Tuen maksamisen edellytyksenä on, että Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt Etelä-Suomen kansallisia tukia koskevan valtiontukipäätöksen. Tämä ei kuitenkaan rajoita tuen ennakoiden maksamista.

Tuet maksetaan alueittain eriytettyinä liitteessä 1 olevaa tukialuejakoa noudattaen.

Etelä-Suomen kansallista tukea voidaan maksaa enintään liitteessä 2 olevan enimmäismäärän mukaisesti tuotannonalaa ja tukimuotoa kohti. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, yksikkötukea alennetaan.

Maidon tuotantotukea voidaan maksaa tuen hakijalta vuonna 2008 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:

Maidon tuotantotukea voidaan maksaa enintään maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1788/2003, jäljempänä maitoasetus, 6 artiklan mukaisesti myönnettyyn ja tuottajan hallinnassa olevaan tuottajakohtaiseen viitemäärään saakka. Maidon tuotantomäärän suhdetta tuottajakohtaiseen viitemäärään tarkastellaan tuotantojaksoittain. Tarkastelussa ei oteta huomioon maitoasetuksen 9 ja 10 artiklassa tarkoitettua rasvakorjausta.

Eläinyksikköä kohti maksettavaa kotieläintukea myönnetään tuen hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärien perusteella. Tuen määräytymisajankohta on laskentapäivä tai muu tuen määräytymisajanjakso.

Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 3 mukaisia kertoimia.

Tukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavasti:

Lisätukea myönnetään alueiden A ja B saaristoalueilla enintään seuraavasti:

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu uuhien tuottajakohtainen enimmäismäärä on tukikelpoisten eläinten enimmäismäärä.

Edellä 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettuna hallinta-aikana hevosen tulee olla Suomessa lukuun ottamatta välittömästi kilpailumatkaan ja kilpailuun liittyvää lyhytaikaista oleskelua ulkomailla. Edellytyksenä on, että kilpailu on yleisesti tunnustettu ja se pidetään hevostalousalan järjestöjen normaalien kilpailusääntöjen mukaisesti.

Kanoista voidaan myöntää tukea enintään 260 eläinyksiköstä maatilaa kohden.

Hevosista myönnetään tukea enintään viittä eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2007.

Hevosista myönnettävän tuen edellytyksenä on, että tukihakemuksen yhteydessä hevosesta ilmoitetaan hevostalouslain (796/1993) 3 §:ssä tarkoitetussa rekisteritodistuksessa oleva rekisteritunnus. Jos tunnusta ei ole, tuen hakemisen yhteydessä tulee antaa luotettava selvitys hevosen iästä ja omistussuhteista sekä tiedot mahdollisesta pysyvästä tunnisteesta tai muusta vastaavasta hevosen yksilöivästä tunnisteesta.

Vuoden 2008 aikana teurastetuista hiehoista myönnetään tukea enintään 114 euroa teurastettua eläintä kohti.

Tukea ei makseta sellaisista teurastetuista hiehoista, joille on maksettu 6 §:ssä tarkoitettua emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavaa tukea.

Tukea ei makseta teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta. Jos hiehon tai lihasian ruho on hylätty osittain, ruhosta maksetaan tukea, jos ruhon kokonaispaino, ruhon hylätty osa mukaan lukien, on vähintään 1 momentin 4 kohdassa säädetty.

Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, eläin ei ole tukikelpoinen.

Nuoren siitossian tuki maksetaan vain kerran. Tuki maksetaan sille tuen hakijalle, jonka tilalta nuori siitossika on myyty sen jälkeen, kun eläin on täyttänyt kolme kuukautta.

Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivänä. Myytäessä eläimet eloon laskentapäivänä, eläimet luetaan sen tilan eläimiksi, jonka hallinnassa ne olivat laskentapäivän alkaessa. Emakkorenkaissa emakko luetaan laskentapäivänä sen tilan emakoksi, jonka hallinnassa emakko oli laskentapäivän alkaessa. Uuhet voidaan kuitenkin toimittaa teuraaksi tai myydä eloon vasta uuhien pitoajan päättymistä seuraavana päivänä ja hevosten hallinnan siirto tehdä hevosten hallinta-ajan päättymistä seuraavana päivänä.

Jos kuttujen maidontuotanto on pienempi kuin 7 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettu, saadaan tukeen oikeuttavien kuttujen määrä jakamalla tuotetun maidon määrä määrällä, joka kutun on keskimäärin tuotettava. Tukea ei voida kuitenkaan maksaa suuremmalle määrälle tukikelpoisia kuttuja kuin mitä hakija on ilmoittanut hakemuksessaan.

Emolehmien, emolehmähiehojen, lypsylehmien, sonnien, härkien ja hiehojen keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät 1 päivän heinäkuuta 2007 ja 30 päivän kesäkuuta 2008 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, ja jakamalla summa luvulla 365.

Kun emakoiden keskimääräistä lukumäärää lasketaan, huomioon ei oteta yhtä suurinta eikä yhtä pienintä lukumäärää. Kun lasketaan kanojen, broileriemojen ja kalkkunaemojen keskimääräistä lukumäärää, huomioon ei oteta yhtä suurinta eikä neljää pienintä lukumäärää.

Jos tilalla ei ole kanoja, broileriemoja tai kalkkunaemoja viitenä tai useampana laskentapäivänä, enintään neljän ensimmäisen tällaisen laskentapäivän lukumäärä voidaan laskea pienimmiksi lukumääriksi, joita ei oteta huomioon keskimääräistä lukumäärää laskettaessa. Tuen määräytymisajanjakson vaihtuessa keskimääräinen lukumäärä lasketaan vastaavasti.

Jos jonkin eläinryhmän tuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen määräytymisajanjakson eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, eläinryhmän keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät merkitään nollaksi aloittamista edeltävinä tai lopettamista seuraavina laskentapäivinä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa tuki määräytyy kaikkien laskentapäivien eläinmäärän keskiarvona.

Tukilain 10 §:n 5 momentissa tarkoitetussa tilanteessa vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisen tukivuoden tuen perusteena ollutta eläinmäärää. Eläinmäärän alentumisesta on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä tulee lisäksi olla eläinlääkärin antama todistus.

Jos edellisen tukivuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellistä tukivuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen tukivuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa.

Jos broileritilalla broilereiden lukumäärä on laskentapäivänä broilereiden kasvatuskierrosta johtuen vähintään kymmenen prosenttia normaalia pienempi ja tuotanto on jatkuvaa, laskentapäivän eläinmääränä voidaan käyttää vakiintunutta eläinmäärää. Vakiintunut eläinmäärä saadaan kertomalla laskentapäivää edeltäviä kolmea kasvatuserää varten toimitettujen untuvikkojen keskimääräinen lukumäärä luvulla 0,98.

Jos tilalla on useampia broilereiden kasvatusosastoja ja tilan broilereiden yhteislukumäärä on laskentapäivänä broilereiden kasvatuskierrosta johtuen vähintään kymmenen prosenttia normaalia pienempi, tuottajan tulee ilmoittaa erikseen kunkin osaston broilereiden lukumäärä laskentapäivänä. Vakiintunut eläinmäärä voidaan laskea siten kuin 3 momentissa säädetään sellaisille osastoille, joissa broilereiden lukumäärä on normaalia pienempi.

Untuvikot kuuluvat samaan kasvatuserään, jos ne on toimitettu tilalle viimeistään kymmenen päivän kuluessa ensimmäisestä samaan erään kuuluvasta toimituksesta. Tukihakemuksen liitteenä tulee toimittaa untuvikkotoimittajan antamat tositteet, joista käyvät ilmi toimitusten päivämäärät ja toimitettujen untuvikkojen lukumäärät.

Kotieläintuen ennakon määräytymisperusteena on se eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2007 kotieläintuki on maksettu. Uuhista maksettavan tuen ennakon määräytymisperusteena on kuitenkin tuen hakijan vuoden 2008 tukihakemuksessa ilmoittama uuhimäärä tai mahdollisessa valvonnassa todettu tätä pienempi eläinmäärä.

Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2008 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2007 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.

Jos tuottaja on aloittanut jonkin eläinryhmän tuotannon vuoden 2007 tukihaun jälkeen tai jos tuotanto laajenee merkittävästi vuonna 2008, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella, jos selvitystä eläinmäärästä voidaan pitää luotettavana. Jos selvitystä eläinmäärästä ei voida pitää luotettavana, voidaan kyseisen eläinryhmän ennakko jättää kokonaan tai osittain maksamatta. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2008 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2007 tuen perusteeksi hyväksytty eläinmäärä.

Edellä 3 momentissa tarkoitettuna luotettavana selvityksenä voidaan pitää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muita vastaavia todisteita.

Kotieläintuen ennakkoa maksetaan 80 prosenttia lopullisesta tuesta nuorista siitosemakoista ja nuorista siitoskarjuista sekä teurastetuista hiehoista, lihasioista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista. Muista tukikelpoisista eläimistä tuen ennakkoa maksetaan 60 prosenttia.

Kotieläintuen ennakkoa ei voida maksaa ennen kuin hakijalle on myönnetty tukilain 27 §:ssä tarkoitettu poikkeus, jos hakija tarvitsee poikkeuksen voidakseen saada tukea.

Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 1 päivänä toukokuuta 2008 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen tukikelpoisen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka oli viljelykäytössä taukoa edeltäneenä aikana.

Kasvihuoneen tulee olla viljelykäytössä ja kasvihuoneiden yhteenlasketun pinta-alan tulee olla vähintään 300 neliömetriä. Tuen hakijan tulee laatia kalenteriviikon tarkkuudella kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista tulee ilmoittaa kirjallisesti työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle viimeistään kolme työpäivää ennen suunnitellun muutoksen toteutusta. Viljelysuunnitelman muutos tulee tehdä myös viljelykauden muuttuessa lyhyestä pitkäksi. Tuki määräytyy tällöin lyhyen viljelykauden mukaisena.

Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, salaatti (Lactuca sativa ja Cichorium -lajit), lehtitilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut, ruukussa viljeltävät koristekasvit. Tukea myönnetään ruukkusalaatin, -lehtitillin ja -persiljan taimituotannolle omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista.

Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Pitkän viljelykauden tukea voidaan myöntää, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2008 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin aina lyhyen viljelykauden tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.

Kasvihuonetuotannon tuen ennakko on 60 prosenttia siitä tuesta, joka myönnettäisiin haetun viljelyalan perusteella.

Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 15 päivänä lokakuuta 2008, 14 päivänä marraskuuta 2008 ja 15 päivänä joulukuuta 2008 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastointimäärien keskiarvon perusteella tukeen oikeuttavasta varastointimäärästä enintään seuraavasti:

Varastointimäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella ja siihen sisällytetään ainoastaan ne puutarhatuotteet, jotka ovat olleet kauppakelpoisia varastoon pantaessa. Tuotteet on säilytettävä normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä ilmoitettavaan varastointimäärään.

Varastointitukikelpoisia puutarhatuotteita ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali.

Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä helmikuuta 2008.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen toimeenpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.