2008

615/2008 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus rahoitusvälineiden, sijoituskiinteistöjen ja biologisten hyödykkeiden merkitsemisestä vakuutusyrityksen tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen

Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 18 päivänä heinäkuuta 2008 annetun vakuutusyhtiölain (521/2008) 8 luvun 28 §:n 2 kohdan, 31 päivänä joulukuuta 1987 annetun vakuutusyhdistyslain (1250/1987) 10 luvun 5 c §:n 6 ja 7 momentin, ulkomaisista vakuutusyhtiöistä 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun lain (398/1995) 40 §:n 3 momentin, 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun merimieseläkelain (1290/2006) 197 §:n 1 momentin ja 22 päivänä joulukuuta 2006 annetun maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 127 §:n 1 momentin nojalla, sellaisina kuin niistä ovat vakuutusyhdistyslain 10 luvun 5 c §:n 6 ja 7 momentti laissa 1320/2004 ja ulkomaisista vakuutusyhtiöistä annetun lain 40 §:n 3 momentti laissa 525/2008:
1 § Määritelmä

Rahoitusjohdannaisilla tarkoitetaan tässä asetuksessa rahoitusvälineisiin tai hyödykkeisiin perustuvia sopimuksia, joissa jommallekummalle sopimuspuolelle annetaan oikeus sopimuksen selvitykseen käteisellä tai jollakin muulla rahoitusvälineellä lukuun ottamatta sopimuksia, jotka:

1)

alun perin on tehty täyttämään ja jotka edelleen täyttävät hyödykettä koskevat yrityksen odotetut hankinta-, myynti- tai käyttövaatimukset; ja

 2)

odotetaan selvitettävän hyödykkeen toimituksella.
2 § Rahoitusvelkojen arvostaminen käypään arvoon

Rahoitusveloista arvostetaan käypään arvoon velat, jotka ovat osa kaupankäyntisalkkua tai rahoitusjohdannaisia.
3 § Rahoitusvälineet, joita ei arvosteta käypään arvoon

Seuraavia rahoitusvälineitä ei arvosteta käypään arvoon:

 1)

rahoitusvälineet, jotka eivät ole johdannaisia ja joita pidetään niiden eräpäivään saakka;

 2)

lainat ja muut saamiset;

 3)

osakkeet ja osuudet tytär-, omistusyhteys- ja yhteisyrityksissä, lukuun ottamatta vakuutusyrityksen tytäryrityksenä olevan asunto- tai kiinteistöyhtiön osakkeita ja osuuksia;

 4)

yrityksen oman pääoman ehdoin liikkeelle laskemat rahoitusvälineet;

 5)

ehdollista vastiketta koskevat sopimukset yritysten yhteenliittymässä; ja

 6)

muut sellaiset rahoitusvälineet, jotka on niiden erityispiireiden takia yleisesti hyväksytyn käytännön mukaisesti arvostettava käyvästä arvosta poikkeavasti.
4 § Suojauslaskennassa sovellettava arvostaminen ja merkitseminen tilinpäätökseen

Vara tai velka, jota voidaan pitää suojattuna eränä käypää arvoa koskevan suojauslaskentamenettelyn mukaisesti taikka tällaisen varan tai velan yksilöity osa arvostetaan kyseisessä menettelyssä edellytetyn määräisenä.
5 § Käypä arvo

Käypä arvo määritetään käyttäen markkina-arvoa niiden rahoitusvälineiden osalta, joille on vaikeuksitta määriteltävissä luotettavat markkinat.

Muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen rahoitusvälineiden osalta käypä arvo määritetään:

 1)

rahoitusvälineen osista tai samanlaisten rahoitusvälineiden markkina-arvosta johdettuun arvoon, jos niiden markkina-arvo on luotettavasti määriteltävissä; tai

 2)

yleisesti hyväksyttyjen arvostusmallien ja -tekniikoiden avulla laskettuun arvoon, jos se on luotettavasti määriteltävissä.

Jos rahoitusvälineen käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti 1 tai 2 momentin mukaisesti, rahoitusväline arvostetaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 8 luvun 16 §:n 1 ja 2 momentin ja vakuutusyhdistyslain (1250/1987) 10 luvun 5 c §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti.

Niiden sijoituskiinteistöjen, joille on vaikeuksitta määriteltävissä luotettavat markkinat, käypä arvo määritellään käyttäen markkina-arvoa.

Muiden kuin 4 momentissa tarkoitettujen sijoituskiinteistöjen käypä arvo määritetään:

 1)

sijoituskiinteistön osista tai vastaavien sijoituskiinteistöjen markkina-arvoista johdettuun arvoon, jos niiden markkina-arvo on luotettavasti määriteltävissä; tai

 2)

yleisesti hyväksyttyjen tuottoarvoon perustuvien arvostusmallien ja -tekniikoiden avulla laskettuun arvoon, jos se on luotettavasti määriteltävissä.

Jos sijoituskiinteistön käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti 4 tai 5 momentin mukaisesti, sijoituskiinteistö arvostetaan vakuutusyhtiölain 8 luvun 16 §:n 1 momentin ja vakuutusyhdistyslain 10 luvun 5 c §:n 1 momentin mukaisesti.

Biologisen hyödykkeen käyvän arvon määrityksen on perustuttava halukkaan myyjän ja riippumattoman ostajan välisessä kaupassa saatavaan markkina-arvoon tai vuosittain tehtävään sijoituskohdekohtaiseen luotettavaan arvioon. Jos biologisen hyödykkeen käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, se arvostetaan kertyneillä poistoilla ja arvonalennuksilla vähennettyyn hankintamenoon.

Jos vakuutusyritys merkitsee taseeseen rahoitusvälineen, sijoituskiinteistön tai biologisen hyödykkeen käypään arvoon vakuutusyhtiölain 8 luvun 17 §:n ja vakuutusyhdistyslain 10 luvun 5 c §:n 6 ja 7 momentin mukaisesti, kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen väliaikaisista eroista johtuva laskennallinen verovelka tai -saaminen merkitään taseeseen ja tuloslaskelmaan erityistä varovaisuutta noudattaen.
6 § Käyvän arvon muutosten merkitseminen tuloslaskelmaan

Käypään arvoon merkittävien rahoitusvälineiden, sijoituskiinteistöjen ja biologisten hyödykkeiden tilinpäätöshetken käyvän arvon ja edellisen tilinpäätöksen kirjanpitoarvon erotus merkitään tuloslaskelmaan tilikauden tuotoksi tai kuluksi.

Jos käypään arvoon merkittävä rahoitusväline, sijoituskiinteistö tai biologien hyödyke on hankittu tilikauden aikana, tilikauden tuotoksi tai kuluksi kirjataan rahoitusvälineen, sijoituskiinteistön ja biologisen hyödykkeen tilinpäätöshetken käyvän arvon ja vakuutusyhtiölain 8 luvun 16 §:n 1 momentin ja vakuutusyhdistyslain 10 luvun 5 c §:n 1 momentin mukainen hankintamenon erotus.
7 § Käyvän arvon muutosten merkitseminen taseeseen

Edellä 6 §:ssä säädetystä poiketen mainitussa pykälässä tarkoitettu erotus merkitään rahoitusvälineen osalta omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon, jos:

 1)

kyseessä on suojauslaskentamenettelyssä käytetyn välineen kirjaus, jolla mahdollistetaan koko arvonmuutoksen tai sen osan kirjaamatta jättäminen tuloslaskelmaan;

 2)

tällainen arvonmuutos aiheutuu kirjanpitovelvollisen ulkomaiseen yritykseen tekemiin nettoinvestointeihin sisältyvän valuuttaerän kurssimuutoksesta.

Rahoitusvälineen käyvän arvon muutos merkitään omaan pääomaan sisältyvään käyvän arvon rahastoon, jos kyseessä ovat sellaiset käyvän arvon mukaan arvostettavat rahoitusvälineet, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa ja jotka eivät ole rahoitusjohdannaisia.

Käyvän arvon rahastoa on oikaistava, kun rahoitusväline luovutetaan tai se erääntyy.
8 § Liitetiedot

Käypään arvoon merkityistä rahoitusvälineistä esitetään liitetietona:

 1)

käytettyjen arvostusmallien ja tekniikkojen perusteet niiden rahoitusvälineiden osalta, joiden arvo on määritelty 5 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaisesti;

 2)

rahoitusvälineryhmittäin käypä arvo ja suoraan tuloslaskelmaan merkityt arvonmuutokset sekä käyvän arvon rahastoon merkityt muutokset;

 3)

käyvän arvon erittely tase-eräkohtaisesti käyttötarkoituksen mukaisiin ryhmiin ryhmiteltynä;

 4)

tase-eräkohtainen tieto eräpäivään asti pidettävien rahoitusvälineiden käyvistä arvoista ja niiden jaksotetuista hankintamenoista;

 5)

niiden myytävissä olevien ryhmään kuuluvien rahoitusvälineiden kirjanpitoarvo, joiden käypää arvoa ei ole voitu määrittää luotettavasti eikä siitä syystä ole voitu merkitä kirjanpitoon käypään arvoon sekä syyt, miksi kyseisten varojen käypiä arvoja ei ole voitu määrittää luotettavasti;

 6)

tiedot johdannaisten käytön laajuudesta ja niiden luonteesta kunkin rahoitusjohdannaisten lajin osalta, sekä olennaiset ehdot, jotka saattavat vaikuttaa tulevien kassavirtojen määrään, ajoitukseen ja varmuuteen; ja

 7)

erittely, josta ilmenee käyvän arvon rahaston muutokset tilikauden aikana.

Käypään arvoon merkityistä sijoituskiinteistöistä esitetään liitetietoina:

 1)

käytettyjen arvostusmallien ja -tekniikoiden perusteet niiden sijoituskiinteistöjen osalta, joiden käypä arvo on määritelty 5 §:n 5 momentin 2 kohdan mukaisesti;

 2)

tuloslaskelmaan merkittyjen arvonmuutosten määrä;

 3)

kuvaus sijoituskiinteistöstä, jos jonkin sijoituskiinteistön käypää arvoa ei pystytä määrittämään luotettavasti ja selvitys, miksi käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti;

 4)

kiinteistöjen realisoitavuutta tai tuoton ja myyntitulon siirtämistä koskevien rajoitusten olemassaolo ja määrä;

 5)

olennaiset sopimuksiin perustuvat velvoitteet, jotka koskevat kiinteistöjen ostamista, rakentamista tai kunnostamista taikka niiden korjaamista, huoltoa tai perusparannusta; ja

 6)

periaatteet, joita käytetään sijoituskiinteistöjen erottamiseen omassa käytössä olevista kiinteistöistä.

Käypään arvoon merkityistä biologisista hyödykkeistä esitetään liitetietoina:

 1)

kuvaus käypään arvoon arvostettavista biologisista hyödykkeistä ja niiden ryhmittelystä; jos biologisten hyödykkeiden osalta niiden markkina-arvo ei ole luotettavasti määritettävissä esitetään käytettyjen arvostusmallien ja -tekniikoiden perusteet sekä merkittävät oletukset, joilla biologisten hyödykkeiden käypä arvo on määritelty;

 2)

tuloslaskelmaan merkittyjen arvonmuutosten määrä;

 3)

käyvän arvon erittely tase-eräkohtaisesti;

 4)

olennaiset tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida biologisten hyödykkeiden vaikutus vakuutusyrityksen taloudelliseen asemaan tai tulokseen.
9 § Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja konsernin emoyrityksen toimintakertomuksessa annettavat tiedot

Sellaisen emoyrityksenä olevan vakuutusyrityksen tai vakuutusomistusyhteisön konsernitilinpäätöksen liitetietoina, jonka tytäryritysten toimialan osuus ei ylitä rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004) 4 §:n mukaisia kynnysarvoja ja jos vakuutusyhtiölain 8 luvun 22 §:n 2 momentista tai vakuutusyhdistyslain 10 luvun 9 §:n 8 momentista ei muuta johdu, esitetään 8 §:ssä tarkoitetut tiedot konsernista.
10 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2008.

Tällä asetuksella kumotaan rahoitusvälineiden, sijoituskiinteistöjen, biologisten hyödykkeiden ja eräiden muiden sijoitusten merkitsemisestä vakuutusyrityksen tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen 31 päivänä joulukuuta 2004 annettu sosiaali- ja terveysministeriön asetus (1412/2004).

Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran tilikaudelta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2009 tai sen jälkeen.

Asetusta sovelletaan vuodelta 2008 laadittaviin tilinpäätöksiin ja konsernitilinpäätöksiin, jos vakuutusyritys soveltaa vakuutusyhtiölain 8 luvun säännöksiä vuodelta 2008 laadittaviin tilinpäätöksiin ja konsernitilinpäätöksiin.

Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 2008

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä Vakuutusylitarkastaja Tom Strandström