2008

550/2008 Ulkoasiainministeriön työjärjestys

Ulkoasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) 7 §:n 2 momentin nojalla:

 1 luku Yleiset säännökset
1 § Soveltamisala

Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 7 §:n mukaisesti ministeriö jakautuu osastoihin ja tarpeen mukaan muihin toimintayksikköihin ministeriön tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi.

Ministeriön järjestysmuodosta ja toiminnan yleisestä järjestämisestä säädetään ulkoasiainministeriöstä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1171/2005). Tarkempia säännöksiä asiasta annetaan tässä työjärjestyksessä.

Toimintayksiköllä tarkoitetaan tässä työjärjestyksessä ministeriön organisaatioon kuuluvia osastoja ja yksikköjä sekä työjärjestyksessä määriteltyjä palvelukokonaisuuksia.
2 § Toimintayksikköjen työjärjestykset, sisäinen työnjako ja esimiestehtävät

Osastolla, oikeuspalvelulla, kansalaispalveluilla ja hallintopalveluilla on työjärjestys, jossa määrätään toimintayksikön tehtävistä ja työnjaosta sekä annetaan tarvittaessa tarkempia määräyksiä toiminnasta. Lisäksi osastoihin ja edellä mainittuihin palvelukokonaisuuksiin kuulumattomalla toimintayksiköllä voi olla työjärjestys. Työjärjestyksessä voidaan määrätä henkilöstömäärältään suurten toimintayksiköiden jakautumisesta ryhmiin.

Osastopäällikkö tai osastojaon ulkopuolisen toimintayksikön päällikkö vahvistaa työjärjestyksen sekä tarvittaessa määrää henkilöstön sijoittumisesta ryhmiin ja tekee esityksiä ryhmän esimiehen tehtävään määräämisestä. Ryhmän esimiehen tehtävään määrätään tehtäväänmääräämispäätöksellä.
3 § Sisäinen valvonta

Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että ulkoasiainhallinnon:

 1)

toiminnalle ja taloudelle asetetut tavoitteet saavutetaan;

 2)

toiminnassa ja taloudessa noudatetaan lakia sekä ulkoasiainhallinnon vastuulla oleva omaisuus ja varat on turvattu; ja

 3)

toiminnasta ja taloudesta tuotetaan ulkoisia ja sisäisiä tarpeita varten oikeat ja riittävät tiedot.

Ulkoasiainhallinnon sisäisestä valvonnasta ja sen menettelyiden järjestämisestä vastaa kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri.

Ministeriön ja edustustojen sisäinen valvonta toteutetaan ensisijaisesti huolehtimalla sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisen turvaavilla toimintatavoilla ja työjärjestelyillä sekä toimintaketjuihin ja menettelyihin sisältyvinä johtamis-, ohjaus-, seuranta- ja raportointitoimenpiteillä ulkoasiainhallinnon kaikissa toimintayksiköissä. Ministeriön osastot ja yksiköt sekä edustustot vastaavat sisäisen valvonnan edellyttämistä toimenpiteistä omalla vastuualueellaan ja omissa tehtävissään siten kuin tehtävistä ja vastuista säädetään valtioneuvoston asetuksessa ulkoasiainhallinnosta (256/2000), jäljempänä ulkoasiainhallintoasetus, ja tässä työjärjestyksessä. Ministeriön sisäisiin määräyksiin ja ohjeisiin sisällytetään tarvittavat yksityiskohtaisemmat määräykset menettelyistä, joilla sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan.

Sisäisen valvonnan tehtävät ja vastuu niiden asianmukaisesta hoitamisesta kuuluu ulkoasiainhallinnon eri toimintayksiköille ja virkamiehille ulkoasiainhallintoasetuksessa ja tässä työjärjestyksessä säädettyjen tehtävä- ja vastuujakojen mukaisesti.
4 § Sisäinen tarkastus ja arviointi

Sisäisen valvonnan asianmukaisuuden ja riittävyyden varmistamiseksi sekä muita johdon määräämiä tarkastus- ja arviointitehtäviä varten ministeriössä on toiminnallisesti riippumaton sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin yksikkö.

Yksikkö sijoittuu kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin alaisuuteen. Alivaltiosihteeri, jonka vastuualueeseen kuuluu kehitysyhteistyö, toimii valtiosihteerin apuna kehitysyhteistyön tarkastusta ja arviointia koskevissa asioissa.

Yksikön toiminta jakautuu kahteen osa-alueeseen siten, että kehitysyhteistyötä koskevissa asioissa yksikkö raportoi asianomaiselle alivaltiosihteerille ja muissa asioissa suoraan valtiosihteerille kansliapäällikkönä. Sisäisestä tarkastuksesta määrätään tarkemmin valtion talousarviosta annetussa asetuksessa (1243/1992), jäljempänä talousarvioasetus, tarkoitetussa sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.
5 § Taloussääntö ja muut taloushallinnon määräykset

Ulkoasiainministeriön taloussäännössä määrätään talousarvioasetuksessa säädetyllä tavalla tarkemmin hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnittelun, valtion talousarvion toimeenpanon ja tulos- ja tilinpäätösraportoinnin menettelyiden yksityiskohdista sekä ulkoasiainhallinnon taloushallintotehtävien hoidosta ja siihen liittyvistä sisäisen valvonnan yksityiskohdista.
6 § Yhteistoimintamenettely

Henkilöstö voi vaikuttaa työhönsä ja työoloihinsa vaikuttavaan, viraston toimintaa koskevaan päätöksentekoon siten, kuin yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) säädetään ja sen nojalla yhteistoimintasopimuksin sovitaan.
7 § Sisäisessä viestinnässä noudatettavat periaatteet

Sisäisessä viestinnässä noudatetaan avoimuuden ja vastuullisuuden periaatetta. Ministeriön johdon viestintä on säännöllistä, avointa ja vuorovaikutteista. Johtoryhmät ja toimintayksiköt tiedottavat aktiivisesti käsiteltävänä olevista asioista.
2 luku Ohjaus- ja johtamisjärjestelmät
8 § Ministeriön tulosjohtaminen ja edustustojen tulosohjaus

Ministeriön toiminta on tulosjohdettua. Ministeriön ja edustustojen välillä noudatetaan tulosohjausta.

Ministeri johtaa ministeriön toimintaa apunaan ministeriön johtoryhmät. Kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri vastaa ministeriön tulosjohtamisesta, ohjaa osastopäälliköitä ja suoraan alaisuudessaan olevien yksiköiden päälliköitä sekä asettaa näille tulostavoitteet. Oikeuspalvelusta, kansalaispalveluista, protokollapalveluista, hallintopalveluista ja talousyksiköstä vastaava alivaltiosihteeri toimii valtiosihteerin kansliapäällikkönä alaisuudessa ohjaten mainittujen toimintayksikköjen päälliköitä ja asettaa näille toimintayksiköille tulostavoitteet. Toimintayksikköjen päälliköt ohjaavat alaisuuteensa kuuluvien yksikköjen päälliköitä ja asettavat niille tulostavoitteet.

Ministeriön toimintayksiköt vastaavat niille asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä tavoitteiden saavuttamista vaarantavien seikkojen tunnistamisesta ja hallinnasta omalla tehtäväalueellaan.

Osastot ja muut toimintayksiköt vastaavat ministeriön strategioiden toteuttamisesta sekä toiminnan tuloksellisuudesta ja sisäisestä valvonnasta. Toiminnan tuloksellisuutta ja tulosvastuuta painotetaan ministeriön johtamisessa ja edustustojen ohjauksessa.

Kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri johtaa edustustojen tulosohjausta. Osastot ja muut toimintayksiköt huolehtivat edustustojen tulosohjauksesta kukin toimialallaan. Talousyksikkö huolehtii tulosohjauksen järjestämisestä.
9 § Ministeriön johtoryhmä

Ministeriön johtoryhmän tehtävänä on käsitellä valmistavasti hallinnonalan toimintaa ja taloutta koskevat strategisesti tärkeät asiat sekä muut asiat, jotka puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ottaa ministeriön johtoryhmän käsiteltäväksi. Ministeriön johtoryhmään kuuluvat ulkoasiainministeri ja muut hallinnonalan ministerit, valtiosihteerit, valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerit.

Ministeriön johtoryhmän virkamieskokoonpanoon kuuluvat ryhmän virkamiesjäsenet. Tällä kokoonpanolla ministeriön johtoryhmä käsittelee ja yhteensovittaa kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin ja alivaltiosihteerien tehtäviin kuuluvia asioita.

Ministeriön johtoryhmän puheenjohtajana toimii ulkoasiainministeri, varapuheenjohtajina muut hallinnonalan ministerit ja sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Ministerien estyneenä ollessa, johtoryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri. Virkamieskokoonpanon puheenjohtajana on kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri ja varapuheenjohtajana osastojaon ulkopuolisista palvelukokonaisuuksista vastaava alivaltiosihteeri. Ryhmä kokoontuu ministerin tai kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla.
10 § Ministeriön laajennettu johtoryhmä

Ministeriön laajennettu johtoryhmä osallistuu hallinnonalan toimintaa koskevien laajakantoisten ja periaatteellisesti tärkeiden asioiden käsittelyyn sekä käsittelee valmistavasti muut asiat, jotka johtoryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ottaa johtoryhmän käsiteltäväksi. Johtoryhmän tehtävänä on lisäksi edistää ministeriön sisäistä tiedonkulkua.

Johtoryhmään kuuluvat valtiosihteeri kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerit, osastopäälliköt, hallintojohtaja, oikeuspäällikkö, kansalaispalvelupäällikkö, protokollapäällikkö, pohjoismaisen yhteistyön sihteeristön päällikkö, ulkoasiainhallinnon tarkastaja, suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö, talousjohtaja ja tietohallintojohtaja sekä henkilöstöjärjestöjen nimeämät edustajat. Valtiosihteerillä on oikeus osallistua laajennetun johtoryhmän kokouksiin.

Johtoryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Varapuheenjohtajana toimivat alivaltiosihteerit kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämässä järjestyksessä sekä sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Johtoryhmä kokoontuu kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin kutsusta tai muulla johtoryhmän päättämällä tavalla.
11 § Avainryhmä

Avainryhmä käsittelee valmistavasti seuraavien virkojen ja tehtävien täyttämistä koskevat asiat:

 1)

valtiosihteerin kansliapäällikkönä, alivaltiosihteerin ja hallintojohtajan virat;

 2)

osastopäällikön, oikeuspäällikön, kansalaispalvelupäällikön, protokollapäällikön, apulaisosastopäällikön ja apulaisprotokollapäällikön tehtävät;

 3)

ulkoasiainhallinnon tarkastajan; sekä

 4)

edustuston päällikön ja kiertävän suurlähettilään tehtävät lukuun ottamatta lähetetyn konsulaatin ja varakonsulaatin päällikön tehtävää.

Lisäksi avainryhmä voi ottaa käsiteltäväkseen muita henkilöstöpoliittisesti merkittäviä virkanimityksiä ja tehtävään määräämistä koskevia asioita.

Avainryhmään kuuluvat valtiosihteeri kansliapäällikkönä ja alivaltiosihteerit. Hallintojohtajalla ja henkilöstöjohtajalla on oikeus olla läsnä avainryhmän kokouksissa.

Avainryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä, varapuheenjohtajana hallintopalveluista vastaava alivaltiosihteeri ja sihteerinä kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Avainryhmä kutsutaan koolle puheenjohtajan määräämällä tavalla.
12 § Toimintayksikköjen johtoryhmät

Osastopäällikön apuna osaston johtamisessa on johtoryhmä, joka käsittelee valmistavasti merkittävimmät osaston toimintaan liittyvät asiat ja muut osastopäällikön määräämät asiat. Vastaava johtoryhmä on oikeuspalvelulla, kansalaispalveluilla ja hallintopalveluilla. Lisäksi muullakin kuin edellä mainituilla toimintayksiköillä voi olla johtoryhmä.

Johtoryhmän puheenjohtajana on osaston, palvelukokonaisuuden tai yksikön päällikkö, joka myös määrää varapuheenjohtajan, muut jäsenet ja sihteerin sekä mahdolliset muut johtoryhmän kokoukseen kutsuttavat virkamiehet. Johtoryhmä kutsutaan koolle puheenjohtajan määräämällä tavalla.
13 § Kehityspoliittinen ohjausryhmä

Kehityspoliittinen ohjausryhmä käsittelee valmistavasti kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön liittyvät laajat ja periaatteelliset asiakokonaisuudet.

Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii kehityspoliittisen osaston päällikkö ja varapuheenjohtajana kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö. Muita jäseniä ovat Eurooppa-osaston, itäosaston, Amerikan ja Aasian osaston sekä Afrikan ja Lähi-idän osaston päälliköt ja varajäseniä näiden sijaiset. Kauppapoliittisen ja poliittisen osaston sekä viestintä- ja kulttuuriosaston edustajilla on oikeus osallistua ohjausryhmän kokouksiin. Ohjausryhmän sihteerinä toimii puheenjohtajan määräämä virkamies. Ohjausryhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla.
14 § Kehitysyhteistyön laaturyhmä

Kehitysyhteistyön laaturyhmä käsittelee kehitysyhteistyöhankkeiden ja -ohjelmien sekä muiden rahoitettaviksi valmisteltavien toimien suunnitelmat ennen rahoitusesityksen tekemistä. Laaturyhmän tavoitteena on varmistaa toimien yhdenmukaisuus hallituksen vahvistaman kehityspolitiikan kanssa. Laaturyhmä antaa suosituksensa tai muun palautteen suunnitelmille.

Laaturyhmän puheenjohtajana toimii kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö ja jäseninä Afrikan ja Lähi-idän, Amerikan ja Aasian, Eurooppa- ja Itäosaston nimeämät edustajat; kehityspoliittisen osaston nimeämät kolme edustajaa, sekä niiden muiden osastojen nimeämät edustajat, joiden osallistumisen laaturyhmä asian luonteen johdosta katsoo tarpeelliseksi. Laaturyhmän sihteerinä toimii puheenjohtajan määräämä virkamies. Laaturyhmä kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai muulla ryhmän päättämällä tavalla.
15 § Valmiusryhmä

Ministeriössä on valmiusryhmä, joka käsittelee kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista koskevia hallinnonalan suunnitelmia ja toimenpiteitä.

Valmiusryhmän puheenjohtajana ja ulkoasiainhallinnon valmiuspäällikkönä toimii valtiosihteeri kansliapäällikkönä tai muu tehtävää hoitamaan määrätty virkamies. Valmiusryhmän sihteerinä toimii turvallisuuspäällikkö.

Valmiusryhmän tarkemmista tehtävistä, kokoonpanosta ja valmiuspäällikön sijaisena toimivasta varapuheenjohtajasta määrätään valmiusryhmän asettamispäätöksessä.
16 § Väestönsuojelu ja pelastustoiminta

Väestönsuojelua ja pelastustoimintaa varten ministeriössä on suojelujohtaja, jona toimii turvallisuuspäällikkö tai muu kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies. Suojelujohtajan tehtävänä on valmistella ja toteuttaa ministeriölle kuuluvia väestönsuojeluun ja pelastustoimintaan liittyviä tehtäviä. Suojelujohtajan sijaisena ja apulaissuojelujohtajana toimii kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin määräämä virkamies.

Ministeriön pelastusorganisaatiosta ja pelastustoimenpiteistä määrätään ministeriön pelastussuunnitelmassa, jonka vahvistaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Jokainen virkamies on velvollinen hoitamaan ne tehtävät, jotka hänelle pelastussuunnitelmassa mahdollisesti määrätään.
17 § Ministerin erityisavustajan tiedonsaantioikeus

Ministerin erityisavustaja toimii ministerin avustajana ja suorittaa ministerin hänelle antamia tehtäviä toimimatta ministeriössä esittelijänä. Ministerin erityisavustajalle on pyynnöstään annettava ne tiedot, joita hän tarvitsee tehtävänsä suorittamiseksi.

Ministerin erityisavustajalla on oikeus osallistua ministeriön johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän sekä muiden suunnittelu- ja valmisteluelinten kokouksiin.
3 luku Ministeriön organisaatio
18 § Ministeriön organisaatio

Ulkoasiainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1171/2005) mukaisesti ministeriössä on poliittinen osasto, kauppapoliittinen osasto, kehityspoliittinen osasto, Eurooppa-osasto, itäosasto, Amerikan ja Aasian osasto, Afrikan ja Lähi-idän osasto sekä viestintä- ja kulttuuriosasto. Lisäksi ministeriössä on osastojaon ulkopuolisina toimintoina oikeuspalvelu, kansalaispalvelut, protokollapalvelut, hallintopalvelut, talousyksikkö, sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin yksikkö sekä suunnittelu- ja tutkimusyksikkö.
19 § Poliittisen osaston organisaatio

Poliittisella osastolla on seuraavat yksiköt:

 1)

turvallisuuspolitiikan yksikkö;

 2)

asevalvonnan yksikkö;

 3)

EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yksikkö;

 4)

ihmisoikeuspolitiikan yksikkö; sekä

 5)

YK- ja yleisten globaaliasioiden yksikkö.

Lisäksi poliittisella osastolla on ETYJ-puheenjohtajuussihteeristö, jonka päällikkö esittelee yksikön toimialaan kuuluvat asiat suoraan ulkoasiainministerille. ETYJ-puheenjohtajuussihteeristön päälllikkö kuuluu 10 §:ssä mainittuun ministeriön laajennettuun johtoryhmään. ETYJ-puheenjohtajuussihteeristön päälliköllä on soveltuvin osin samat tehtävät kuin osastopäälliköllä.
20 § Kauppapoliittisen osaston organisaatio

Kauppapoliittisella osastolla on seuraavat yksiköt:

 1)

EY:n yhteisen kauppapolitiikan ja taloudellisten ulkosuhteiden yksikkö;

 2)

markkinoillepääsyasioiden yksikkö; ja

 3)

vientivalvonta-asioiden yksikkö.
21 § Kehityspoliittisen osaston organisaatio

Kehityspoliittisella osastolla on seuraavat yksiköt:

 1)

yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö;

 2)

toimialapolitiikan yksikkö;

 3)

kansalaisjärjestöyksikkö;

 4)

YK:n kehityskysymysten yksikkö;

 5)

kehitysrahoituslaitosten yksikkö;

 6)

kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikkö; ja

 7)

humanitaarisen avun yksikkö.
22 § Eurooppa-osaston organisaatio

Eurooppa-osastolla on seuraavat yksiköt:

 1)

Pohjois-Euroopan yksikkö;

 2)

yleisten EU-asioiden ja yhteensovittamisen yksikkö;

 3)

Keski-, Länsi- ja Etelä-Euroopan yksikkö; sekä

 4)

EU:n laajentumisen ja Länsi-Balkanin yksikkö.

Osana Pohjois-Euroopan yksikköä toimii pohjoismaisen yhteistyön sihteeristö, jonka päällikkö esittelee sihteeristön toimialaan kuuluvat asiat suoraan pohjoismaisen yhteistyön ministerille.
23 § Itäosaston organisaatio

Itäosastolla on seuraavat yksiköt:

 1)

Venäjän yksikkö;

 2)

Itä-Euroopan ja Keski-Aasian yksikkö; sekä

 3)

alueellisen yhteistyön yksikkö.
24 § Amerikan ja Aasian osaston organisaatio

Amerikan ja Aasian osastolla on seuraavat yksiköt:

 1)

Aasian ja Oseanian yksikkö;

 2)

Pohjois-Amerikan yksikkö; ja

 3)

Latinalaisen Amerikan ja Karibian yksikkö.
25 § Afrikan ja Lähi-idän osaston organisaatio

Afrikan ja Lähi-idän osastolla on seuraavat yksiköt:

 1)

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan yksikkö;

 2)

Itä- ja Länsi-Afrikan yksikkö; ja

 3)

Eteläisen Afrikan yksikkö.
26 § Viestintä- ja kulttuuriosaston organisaatio

Viestintä- ja kulttuuriosastolla on seuraavat yksiköt:

 1)

julkisuusdiplomatian yksikkö;

 2)

viestintäyksikkö; sekä

 3)

Eurooppa-tiedotuksen ja kansalaisviestinnän yksikkö.
27 § Hallintopalvelujen organisaatio

Hallintopalveluihin kuuluvat seuraavat yksiköt:

 1)

henkilöstöyksikkö;

 2)

kiinteistöyksikkö;

 3)

tietohallintoyksikkö;

 4)

virastopalveluyksikkö; ja

 5)

turvallisuusyksikkö.
28 § Oikeuspalvelun organisaatio

Oikeuspalveluun kuuluvat seuraavat yksiköt:

 1)

kansainvälisen oikeuden yksikkö;

 2)

EU- ja valtiosopimusoikeuden yksikkö;

 3)

EU-tuomioistuinasiat; sekä

 4)

ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikkö.
29 § Kansalaispalvelujen organisaatio

Kansalaispalveluihin kuuluvat seuraavat yksiköt:

 1)

konsuliasioiden yksikkö; sekä

 2)

passi- ja viisumiyksikkö.
4 luku Toimintayksikköjen tehtävät
30 § Poliittisen, kauppapoliittisen ja kehityspoliittisen osaston yhteensovittamistehtävät

Poliittisen osaston tehtäviin kuuluu ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa, kauppapoliittisen osaston tehtäviin kuuluu ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä kauppapoliittisissa asioissa ja kehityspoliittisen osaston tehtäviin kuuluu ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä kehityspoliittisissa asioissa.
31 § Poliittisen osaston tehtävät

Poliittisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

 1)

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka yleisesti sekä maailmanlaajuiset poliittiset ja turvallisuuskysymykset;

 2)

EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP);

 3)

EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (ETPP);

 4)

Pohjois-Atlantin liitto (Nato) ja rauhankumppanuustoiminta;

 5)

sotilaallinen kriisinhallinta ja siviilikriisinhallinta;

 6)

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö;

 7)

Euroopan neuvosto;

 8)

asevalvonta, puolustustarvikkeiden vientikysymykset, puolustusmateriaaliyhteistyö ja kansainvälinen vientivalvontayhteistyö sekä suomalaisten valtionilma-alusten ja valtionalusten kulkuluvat;

 9)

ihmisoikeuspolitiikka, yleiset ihmisoikeusasiat ja demokratiaa koskevat asiat;

 10)

pakolais-, maahanmuutto- ja turvapaikkapoliittiset asiat;

 11)

yleiset YK-asiat, YK-asioiden yhteensovittaminen, YK:n yleiskokous ja turvallisuusneuvosto;

 12)

globaalihallintaan liittyvät kysymykset; sekä

 13)

osallistuminen osaston tehtäviin liittyvien kansainvälisten sopimusten valmisteluun ja säädösvalmisteluun yhteistyössä oikeuspalvelun kanssa.
32 § Kauppapoliittisen osaston tehtävät

Kauppapoliittisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

 1)

Euroopan yhteisön kauppapolitiikka;

 2)

markkinoillepääsykysymykset, kaupan esteet, tuontisuoja ja polkumyynti;

 3)

Maailman kauppajärjestöä (WTO) koskevat asiat;

 4)

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöä (OECD) sekä muita taloudellisen alan järjestöjä ja laitoksia koskevat asiat, siltä osin kuin ne eivät kuulu toisen toimintayksikön tehtäviin;

 5)

kauppa ja kehitys -asiat ja niitä hoitavat monenkeskiset järjestöt ;

 6)

Suomen viennin edistämistä ja yritysten kansainvälistymistä koskevan yleisen politiikan valmistelu, arviointi ja yhteensovittaminen;

 7)

kaksikäyttötuotteiden vientivalvonta ja lupa-asiat sekä vientivalvonta-asioiden yhteensovittaminen;

 8)

suomalaisten investointien edistäminen ja suojaaminen;

 9)

kansainväliset sopimukset kauppapolitiikan alalla ja osaston tehtäviin kuuluvia asioita koskeva säädösvalmistelu; ja

 10)

muut Suomen kauppa- ja taloussuhteita vieraisiin valtioihin koskevat asiat siltä osin kuin ne eivät kuulu toisen toimintayksikön tehtäviin.
33 § Kehityspoliittisen osaston tehtävät

Kehityspoliittisen osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

 1)

Suomen kansainvälinen kehityspolitiikka, kehitysyhteistyöpolitiikka ja kehitysrahoitus;

 2)

kehitysyhteistyötä koskeva kokonaissuunnittelu ja seuranta, toiminta- ja taloussuunnittelu, talousarvion valmistelu, taloushallinto sekä tilastointi ja raportointi;

 3)

kehitysyhteistyön laadun valvonta, kehittäminen ja neuvonta sekä kehitystutkimus;

 4)

kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö EU:ssa ja OECD:ssä;

 5)

kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö, tuki kansainvälisille kansalaisjärjestöille siltä osin kuin ne eivät kuulu toisen toimintayksikön tehtäviin;

 6)

Finnfund, korkotukipolitiikka ja liikekumppanuusohjelma;

 7)

YK:n kehityskysymykset, YK:n operatiiviset kehitysohjelmat ja -rahastot;

 8)

kauppa ja kehitys -asioiden kehityspoliittiset ulottuvuudet sekä kauppaa tukeva kehitysyhteistyö;

 9)

kehitysrahoituslaitokset, kehitysmaiden velkakysymykset ja innovatiiviset rahoitusmekanismit;

 10)

kestävä kehitys ja kansainvälinen ympäristöpolitiikka sekä niihin liittyvä rahoitus;

 11)

humanitaarinen apu;

 12)

apulaisasiantuntijatoiminnan suunnittelu ja ohjaus; sekä

 13)

osaston tehtäviin liittyvät kansainväliset sopimukset, säädösvalmistelu ja muut oikeudelliset asiat.
34 § Eurooppa-osaston alue ja tehtävät

Eurooppa-osaston maantieteelliseen alueeseen kuuluvat Alankomaat, Albania, Andorra, Belgia, Bosnia-Hertsegovina, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Islanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kosovo, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Liettua, Luxemburg, Makedonia (FYROM), Malta, Monaco, Montenegro, Norja, Portugali, Puola, Pyhä istuin, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, San Marino, Serbia, Slovakia, Slovenia, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Turkki, Unkari ja Viro.

Eurooppa-osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

 1)

kahdenvälisiin suhteisiin, EU:n ulkosuhteisiin ja monenkeskisiin toimielimiin liittyvät poliittiset, kauppapoliittiset, kaupallis-taloudelliset ja kehitysyhteistyöasiat alueeseen kuuluvien maiden osalta;

 2)

yleiset EU-asiat, mukaan lukien EU:n kehittäminen;

 3)

EU:n laajentuminen;

 4)

Länsi-Balkanin rauhanprosessi, EU:n vakautus- ja assosiaatioprosessi sekä Kaakkois-Euroopan alueelliset yhteistyöjärjestelyt;

 5)

ministeriön sisäinen yhteensovittaminen keskeisissä EU-asioissa; ja

 6)

Pohjoismaisen yhteistyön sihteeristölle kuuluvat asiat, joita ovat Pohjoismaiden ministerineuvoston työjärjestyksen mukaiset tehtävät sekä muut pohjoismaisten yhteistyökysymysten suunnittelua ja yhteensovittamista koskevat asiat.
35 § Itäosaston alue ja tehtävät

Itäosaston maantieteelliseen alueseen kuuluvat Venäjä sekä Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Tadzhikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan ja Valko-Venäjä.

Itäosaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

 1)

kahdenvälisiin suhteisiin sekä EU:n ulkosuhteisiin ja monenkeskisiin toimielimiin liittyvät poliittiset, kauppapoliittiset, kaupallis-taloudelliset ja kehitysyhteistyöasiat alueeseen kuuluvien maiden osalta;

 2)

alueelliset järjestöt ja muut yhteistyöelimet;

 3)

kahdenvälinen ja monenkeskinen lähialueyhteistyö sekä siihen liittyvät kansainväliset rahoitusjärjestelyt; ja

 4)

pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvät asiat.
36 § Amerikan ja Aasian osaston alue ja tehtävät

Amerikan ja Aasian osaston maantieteelliseen alueeseen kuuluvat Yhdysvallat ja Kanada, Argentiina, Brasilia, Chile, Meksiko, Nicaragua, Peru ja Venezuela sekä muut Latinalaisen Amerikan ja Karibian maat sekä Afganistan, Filippiinit, Indonesia, Intia, Japani, Kiina, Korean tasavalta, Korean demokraattinen kansantasavalta, Malesia, Mongolia, Nepal, Pakistan, Singapore, Thaimaa, Vietnam ja muut Aasian maat sekä Australia, Uusi-Seelanti ja muu Oseania.

Amerikan ja Aasian osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

 1)

kahdenvälisiin suhteisiin, EU:n ulkosuhteisiin ja monenkeskisiin toimielimiin liittyvät poliittiset, kauppapoliittiset, kaupallis-taloudelliset ja kehitysyhteistyöasiat alueeseen kuuluvien maiden osalta;

 2)

alueelliset järjestöt ja muut yhteistyöelimet;

 3)

transatlanttiset suhteet; ja

 4)

EU:n suhteet latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden sekä Aasian maiden alueellisiin yhteistyöjärjestelyihin.
37 § Afrikan ja Lähi-idän osaston alue ja tehtävät

Afrikan ja Lähi-idän osaston maantieteelliseen alueeseen kuuluvat Afrikan, Lähi-idän ja Persianlahden alueen maat.

Afrikan ja Lähi-idän osaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

 1)

kahdenvälisiin suhteisiin, EU:n ulkosuhteisiin ja monenkeskisiin toimielimiin liittyvät poliittiset, kauppapoliittiset, kaupallis-taloudelliset ja kehitysyhteistyöasiat alueeseen kuuluvien maiden osalta;

 2)

alueelliset järjestöt ja muut yhteistyöelimet; ja

 3)

EU:n Välimeri-yhteistyö ja muut yhteistyöhankkeet osaston maantieteellisellä alueella.
38 § Viestintä- ja kulttuuriosaston tehtävät

Viestintä- ja kulttuuriosaston tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

 1)

Suomen ulkopoliittisten, kaupallis-taloudellisten ja kehityspoliittisten tavoitteiden edistäminen viestinnän ja kulttuurin keinoin sekä julkisuusdiplomatian yleinen kehittäminen;

 2)

Suomen tunnetuksi tekeminen ja sitä koskevan tiedotusaineiston tuotanto, hankinta ja jakelu;

 3)

ministeriön ulkoinen viestintä;

 4)

ulkoasiainhallinnon sisäinen viestintä;

 5)

Suomen maakuvan kehittäminen ja sen seuranta;

 6)

kansainväliset media- ja kulttuurisuhteet sekä korkean tason vierailujen ja kansainvälisten kokousten mediajärjestelyt;

 7)

Suomen kulttuuriviennin kehittäminen ja tukeminen;

 8)

kehitys- ja globaalikysymysten tunnetuksi tekeminen Suomessa;

 9)

tuki kehitysviestintäalan kansainvälisille järjestöille sekä viestintä- ja kulttuurialan kehitysyhteistyöhankkeet;

 10)

Euroopan unionia ja Suomen EU-politiikkaa koskeva kansalaisviestintä ja tuki kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukselle;

 11)

uutis- ja mediaseuranta ulkoasiainhallinnon tarpeisiin.
39 § Hallintopalvelut

Hallintopalveluista vastaavien yksiköiden pääasiallisista tehtävistä säädetään tässä pykälässä. Tarkemmat tehtävät ja työnjako määritellään hallintopalvelujen työjärjestyksessä.

Henkilöstöyksikön tehtäviin kuuluvat henkilöstöhallinto ja henkilöstön kehittäminen, työsuojelu ja työhyvinvointi, yleishallinto, edustustoverkon muutosten koordinointi sekä kunniakonsuliasiat.

Kiinteistöyksikön tehtäviin kuuluvat kiinteistö- ja toimitilahallinto.

Tietohallintoyksikön tehtäviin kuuluvat tietotekniikka, tietoliikenne, tietopalvelut, asiakirjahallinto ja kirjastotoimi.

Virastopalveluyksikön tehtäviin kuuluvat virastopalvelut ja materiaalihallinto.

Turvallisuusyksikön tehtäviin kuuluvat turvallisuusasiat ja kansallisen turvallisuusviranomaisen (NSA) tehtävät.
40 § Talousyksikön tehtävät

Talousyksikön tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

 1)

hallinnonalan voimavarojen yhteensovittaminen;

 2)

tulosohjauksen yhteensovittaminen ja kehittäminen;

 3)

taloussuunnittelu;

 4)

tilivirastotehtävät; sekä

 5)

muut taloushallinnon tehtävät.
41 § Oikeuspalvelun tehtävät

Oikeuspalvelun tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

 1)

kansainvälinen oikeus;

 2)

terrorisminvastainen kansainvälinen yhteistyö ja terrorismikoordinaatio;

 3)

ihmisoikeussopimus- ja tuomioistuinasiat sekä muut ihmisoikeuksia koskevat oikeudelliset asiat;

 4)

Euroopan unionia koskevat oikeudelliset asiat, jollei asia kuulu muulle toimintayksikölle;

 5)

Suomen edustaminen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimissa ja Suomea Euroopan unionin jäsenenä koskevissa valvontamenettelyissä;

 6)

kansainväliset sopimusasiat, jollei asia kuulu muulle toimintayksikölle;

 7)

säädösvalmistelu, jollei asia kuulu muulle toimintayksikölle; sekä

 8)

Suomen valtion edustaminen kansainvälisissä lainkäyttö- ja tutkintaelimissä.
42 § Kansalaispalvelujen tehtävät

Kansalaispalvelujen tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

 1)

konsuliasiat;

 2)

passi- ja viisumiasiat; laillistamiset, maahanmuuttoviraston ja työvoimaviranomaisten lupa-asioiden koordinointi edustustoissa; ja

 3)

ulkomailla toimitettavat vaalit.
43 § Protokollapalvelujen tehtävät

Protokollapalvelujen tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

 1)

tasavallan presidentin ja vieraiden valtioiden päämiesten sekä tasavallan presidentin ja Suomessa toimivien diplomaattisten edustustojen ja edustajien väliset suhteet ja niihin liittyvät järjestelyt;

 2)

valtionpäämies-, pääministeri- ja ulkoministeritason vierailut;

 3)

kansainvälisiin sopimuksiin ja tapaan sekä Suomen lainsäädäntöön perustuvat diplomaattiset erioikeudet ja -vapaudet;

 4)

oleskelulupien myöntäminen diplomaattisten edustustojen ja niihin rinnastettavien edustustojen henkilökunnan jäsenille sekä heidän perheenjäsenilleen;

 5)

toimilupien myöntäminen vieraiden valtioiden Suomessa oleville konsuliedustajille; ja

 6)

juhlamenot ja kansainvälisten suhteiden hoitamiseen liittyvät muotoseikat.
44 § Sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin yksikön tehtävät

Sen lisäksi, mitä ministeriön taloussäännössä on sisäisestä valvonnasta määrätty, sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin yksikön tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

 1)

ulkoasiainhallinnon toiminnan ja talouden tarkastaminen;

 2)

ministeriön toimintayksikköjen ja edustustojen tarkastus;

 3)

aloitteiden tekeminen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi sekä havaittujen puutteiden poistamiseksi;

 4)

sisäiseen tarkastustoimintaan liittyvät tutkintatoimet;

 5)

tarkastustoiminnan yhteydessä esitettyjen toimenpiteiden toteutumisen seuranta;

 6)

yhteydenpito muihin valtionhallinnon tarkastusviranomaisiin ja niiden avustaminen tarkastustoiminnassa; ja

 7)

valvonta- ja tarkastustoiminnan yleinen kehittäminen; sekä

 8)

kehitysyhteistyön evaluointi.
45 § Suunnittelu- ja tutkimusyksikön tehtävät

Suunnittelu- ja tutkimusyksikkö on toiminnallisesti suoraan ulkoasiainministerin alaisuudessa ja hallinnollisesti valtiosihteein kansliapäällikkönä alaisuudessa. Yksikön tehtäviin kuuluvat seuraavat asiat:

 1)

ministeriön toimialaan liittyvä suunnittelu, analyysi ja tutkimus;

 2)

osallistuminen keskeisten ulkopoliittisten linjausten valmisteluun yhteistyössä vastuuosastojen kanssa; ja

 3)

ministeriön tutkimustoiminnan, mukaan lukien sektoritutkimuksen, ohjaus ja koordinaatio.
5 luku Ministeriön ja toimintayksikköjen johtotehtävät
46 § Valtiosihteeri kansliapäällikkönä

Tässä työjärjestyksessä valtiosihteerillä kansliapäällikkönä tarkoitetaan kansliapäällikkönä toimivaa valtiosihteeriä, jonka tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännön 45 §:ssä ja talousarvioasetuksen 63 §:ssä.
47 § Valtiosihteeri

Tässä työjärjestyksessä valtiosihteerillä tarkoitetaan ministerin toimikaudeksi nimitettyä valtiosihteeriä, jonka tehtävistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännön 44 §:n 2 momentissa.

Ministeri voi antaa apunaan ja edustajanaan toimivan valtiosihteerin tehtävistä pysyväismääräyksen, jossa valtiosihteerin tehtävät tarkemmin määritellään.

Valtiosihteeri on pidettävä tietoisena niistä ministeriössä valmisteltavista asioista, jotka kuuluvat sen ministerin toimialaan, jonka toimikaudeksi valtiosihteeri on nimetty.

Valtiosihteerin on pidettävä ministeriön virkamiesjohto tietoisena toimivaltaansa kuuluvien asioiden edistymisestä.
48 § Alivaltiosihteeri

Ministeriössä on neljä alivaltiosihteeriä, joiden tehtävät jakautuvat seuraaviin kokonaisuuksiin:

 1)

ulko- ja turvallisuuspolitiikka, Eurooppa, Venäjä, ja Keski-Aasia

 2)

kauppapoliittiset asiat ja talousyhteistyö, Amerikka, Aasia ja Oseania;

 3)

kehitysyhteistyö ja kehityspolitiikka, Afrikka ja Lähi-itä; sekä

 4)

oikeuspalvelu, kansalaispalvelut, protokollapalvelut, hallintopalvelut ja talousyksikkö.

Alivaltiosihteeri:

 1)

käsittelee ministerin ja kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin apuna kansliapäällikkönä toimivalle valtiosihteerille kuuluvia tehtäviä;

 2)

edistää ja sovittaa yhteen ulkoasiainministeriön ja muiden viranomaisten toimintaa kansainvälisten asioiden hoitamisessa;

 3)

sovittaa yhteen tehtäväkokonaisuuteensa kuuluvien asioiden käsittelyä ministeriössä; ja

 4)

seuraa erityisesti tehtäväkokonaisuutensa kannalta keskeisten osastojen toimintaa.
49 § Osastopäällikkö

Osastopäällikkö:

 1)

johtaa osaston toimintaa asetettujen toimintalinjojen ja tulostavoitteiden mukaisesti,

 2)

vastaa osaston toiminnan yleisestä kehittämisestä,

 3)

johtaa osaston toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvioehdotuksen valmistelua ja seuraa niiden toteutumista,

 4)

vastaa osaston laajakantoisten suunnitelmien ja hankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja seurannasta,

 5)

sovittaa yhteen alaistensa toimintayksikköjen toimintaa, ja

 6)

ratkaisee toimivaltaansa kuuluvat asiat.
50 § Apulaisosastopäällikkö

Osastopäällikön avuksi osaston johtamisessa voidaan määrätä apulaisosastopäällikkö, jonka tehtävänä on:

 1)

avustaa osastopäällikköä osaston toiminnan johtamisessa,

 2)

toimia osastopäällikön sijaisena tämän ollessa estynyt,

 3)

osallistua osaston toiminnan kehittämiseen, osaston toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvioehdotuksen valmisteluun ja niiden toteutumisen seurantaan, ja

 4)

hoitaa mahdolliset muut osaston työjärjestyksessä määrätyt tehtävät.

Apulaisosastopäällikkö voidaan lisäksi määrätä samalla toimimaan osastoon kuuluvan yksikön päällikkönä.
51 § Osastojaon ulkopuolisten palvelukokonaisuuksien johto

Hallintopalveluja johtaa hallintojohtaja, oikeuspalvelua johtaa oikeuspäällikkö, kansalaispalveluja johtaa kansalaispalvelupäällikkö ja protokollapalveluja johtaa protokollapäällikkö. Näissä johtotehtävissä toimivilla on soveltuvin osin samat tehtävät ja ratkaisuvalta kuin osastopäälliköllä.
52 § Yksikköjen johtaminen

Yksikköä johtaa yksikönpäällikkö, jollei toisin ole säädetty. Asianomaisten yksikköjen päällikköinä toimivat myös talousjohtaja, henkilöstöjohtaja, kiinteistöjohtaja ja tietohallintojohtaja.

Yksikönpäällikkö:

 1)

johtaa, valvoo ja kehittää yksikön toimintaa asetettujen toimintalinjojen ja tulostavoitteiden mukaisesti,

 2)

johtaa yksikön toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvioehdotuksen valmistelua ja seuraa niiden toteutumista,

 3)

vastaa yksikön tehtäviin kuuluvien hankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja seurannasta, ja

 4)

ratkaisee toimivaltaansa kuuluvat asiat.
53 § Erillisten yksikköjen päälliköt

Sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin yksikköä johtaa ulkoasiainhallinnon tarkastaja, jolla on soveltuvin osin samat tehtävät kuin osastopäälliköllä.

Suunnittelu- ja tutkimusyksikköä johtaa suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö, jolla on soveltuvin osin samat tehtävät kuin yksikön päälliköllä.
54 § Kiertävä suurlähettiläs

Kiertävä suurlähettiläs hoitaa toimialueeseensa kuuluvissa maissa soveltuvin osin niitä tehtäviä, jotka kuuluvat suurlähetystölle.

Kiertävä suurlähettiläs toimii ministeriössä sijoitettuna siihen yksikköön, jonka hoitamaan alueeseen hänen toimialueensa kuuluu.
6 luku Asioiden valmistelu
55 § Työnjaon mukainen asioiden valmistelu

Käsiteltävien asioiden valmistelusta vastaa se toimintayksikkö, jonka tehtäviin asia kuuluu. Jos asia kuuluu useamman kuin yhden osaston tai muun toimintayksikön tehtäviin, vastaa valmistelusta se toimintayksikkö, jonka tehtäviin asia pääasiallisesti kuuluu. Tällöin muiden toimintayksikköjen kanssa on asiasta neuvoteltava tai niiltä on pyydettävä lausunto.
56 § Vahvistetusta työnjaosta poikkeaminen

Ministeri tai valtiosihteeri kansliapäällikkönä voivat määrätä asian valmistelusta vahvistetusta työnjaosta poiketen. Poikkeuksista työnjakoon voivat vastaavasti määrätä alivaltiosihteeri, osastopäällikkö ja määriteltyjä palvelukokonaisuuksia johtavat virkamiehet vastuualueellaan käsiteltävien asioiden osalta.

Virkamies on lisäksi vahvistetusta työnjaosta riippumatta velvollinen suorittamaan ne tehtävät, jotka häneen esimiesasemassa oleva toimintayksikön päällikkö tai ministeri vahvistetusta työnjaosta poiketen yksittäistapauksessa määrää hänen suoritettavakseen.
57 § Esittelymenettely

Valtioneuvostosta annetun lain 25 §:n mukaisesti ministeriössä asiat ratkaistaan esittelystä, jollei valtioneuvoston asetuksella erityisestä syystä toisin säädetä. Ratkaisusta ilman esittelyä säädetään valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 38 §:ssä ja ulkoasiainministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 7 §:ssä.
58 § Esittelijät

Valtioneuvoston esittelijöistä säädetään valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 21 §:ssä.

Ministeriössä päätettäviä asioita esittelevät valtioneuvoston esittelijät sekä ulkoasiainsihteeri, lakimies, lainsäädäntösihteeri, turvallisuuspäällikkö, tietotekniikkapäällikkö, ylitarkastaja, tarkastaja, talousjohtaja, taloussuunnittelija, laskentapäällikkö, kamreeri, reviisori ja ne muut virkamiehet, jotka ministeriö määrää esittelijöiksi.
59 § Esittelylupa

Tasavallan presidentin esittelyn, valtioneuvoston yleisistunnon tai raha-asiainvaliokunnan istunnon esittelylistaa ei saa jakaa ennen kuin ministeri on hyväksynyt sen ottamisen esittelyyn, jollei ministeri ole hyväksynyt muuta menettelytapaa.
60 § Työryhmät

Hanketta, projektia tai muuta erityistä tehtävää varten voidaan asettaa työryhmä, jonka jäseniksi voidaan määrätä ministeriön henkilöstöä vahvistetusta työnjaosta riippumatta ja kutsua jäseniä myös ministeriön ulkopuolelta.

Työryhmän asettamisesta päättää valtiosihteeri kansliapäällikkönä. Pääasiallisesti tietyn osaston tai palvelukokonaisuuden tehtäviin liittyvän työryhmän asettamisesta päättää kuitenkin asianomaisen toimintayksikön päällikkö. Tällaiseen työryhmään voidaan määrätä myös muun toimintayksikön henkilöstöä asianomaisen esimiehen suostumuksella.

Työryhmän asettamispäätöksessä määrätään työryhmän tehtävistä, kokoonpanosta, työn aikataulusta, työtä ohjaavasta toimintayksiköstä ja työryhmälle mahdollisesti asetettavista kuulemis-, tiedottamis- tai muista velvoitteista. Projektia varten asetetun projektiryhmän tulee esittää sitä ohjaavan toimintayksikön tai projektia varten asetetun valvontaryhmän hyväksyttäväksi projektisuunnitelma ennen työnsä suorittamista.
7 luku Ratkaisuvalta
61 § Kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin ratkaisuvalta

Valtiosihteeri kansliapäällikönä ratkaisee, sen lisäksi mitä valtioneuvoston ohjesäännön 45 §:ssä on säädetty, seuraavat asiat:

 1)

lausunnot, nootit, toimintaohjeet ja muut viralliset kannanotot useita osastoja tai palvelukokonaisuuksia koskevissa asioissa;

 2)

ministeriön sisäiset sekä edustustoihin kohdistuvat määräykset ja ohjeet (normit) useita osastoja tai palvelukokonaisuuksia koskevissa asioissa;

 3)

hallinnonalan toimintaan osoitettujen määrärahojen jakaminen;

 4)

valtion virkamieslain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettujen alivaltiosihteerin ja ulkoasiainneuvoksen viran perustaminen, lakkauttaminen ja viran nimen muuttaminen; ja

 5)

lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntäminen sekä harkinnanvaraisen virkavapauden myöntäminen enintään vuodeksi alivaltiosihteerille.
62 § Hallintopalveluista vastaavan alivaltiosihteerin ratkaisuvalta

Alivaltiosihteeri, jonka vastuualueeseen kuuluvat hallintopalvelut, ratkaisee asiat, jotka koskevat ulkoasiainneuvosten sijoittamista ministeriön toimintayksikköön tehtäväänmääräämispäätöksellä.
63 § Osastopäällikön ratkaisuvalta

Osastopäällikkö ratkaisee seuraavat asiat:

 1)

osaston sisäinen tulosjohtaminen;

 2)

lausunnot, nootit, toimintaohjeet ja muut viralliset kannanotot osaston tehtäviin kuuluvissa merkittävissä asioissa;

 3)

osaston tehtäviin liittyvät ministeriön sisäiset sekä edustustoihin kohdistuvat määräykset ja ohjeet (normit);

 4)

ministeriön edustaminen suomalaisessa tuomioistuimessa, vahingonkorvausasiat ja muut yksityisoikeudelliset asiat, jotka liittyvät osaston tehtäviin, jollei toisin säädetä;

 5)

osastolle osoitettujen määrärahojen jakaminen yksiköille sekä jakamattomien määrärahojen käyttö; ja

 6)

määrärahojen käyttöön liittyvät sitoumukset, sopimukset ja toimeksiannot, jollei toisin säädetä.
64 § Yksikönpäällikön ratkaisuvalta

Yksikönpäällikkö ratkaisee seuraavat asiat:

 1)

lausunnot, nootit, toimintaohjeet ja muut viralliset kannanotot yksikön tehtäviin kuuluvissa asioissa;

 2)

yksikölle osoitettujen määrärahojen käyttö; ja

 3)

määrärahojen käyttöön liittyvät sitoumukset, sopimukset ja toimeksiannot, jollei toisin säädetä.
65 § Erillisten yksikköjen päälliköiden ja kiertävän suurlähettilään ratkaisuvalta

Ulkoasiainhallinnon tarkastaja ja suunnittelu- ja tutkimuspäällikkö sekä soveltuvin osin kiertävä suurlähettiläs ratkaisevat seuraavat asiat:

 1)

lausunnot, nootit, toimintaohjeet ja muut viralliset kannanotot toimintayksikön tehtäviin kuuluvissa asioissa;

 2)

toimintayksikölle osoitettujen määrärahojen käyttö; ja

 3)

määrärahojen käyttöön liittyvät sitoumukset, sopimukset ja toimeksiannot, jollei toisin säädetä.
66 § Hallintojohtajan ratkaisuvalta

Hallintojohtaja ratkaisee 63 §:ssä määrätyn lisäksi seuraavat asiat:

 1)

hallinnonalan virkamiesten virkatoimista tehtyjä kanteluja koskevat asiat ja niistä aiheutuvat toimenpiteet;

 2)

ratkaisu valitukseen, jolla edustuston antamaan päätökseen haetaan muutosta ministeriöltä;

 3)

edustuston sisäiseen hallintoon kuuluvien asioiden siirtäminen ulkoasiainministeriön tai toisen edustuston ratkaistavaksi;

 4)

korvausten ja määrärahojen käyttöön liittyvien väärinkäytösten saattaminen hallinnonalan ulkopuolisen tutkintaviranomaisen tutkittavaksi; ja

 5)

ministeriön sisäistä hallintoa ja järjestystä koskevat asiat, jos asia ei kuulu muulle virkamiehelle.
67 § Henkilöstöjohtajan ratkaisuvalta

Henkilöstöjohtaja ratkaisee 64 §:ssä säädetyn lisäksi seuraavat asiat:

 1)

ulkoasiainhallinnon muun kuin 61 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun viran perustaminen, lakkauttaminen ja viran nimen muuttaminen;

 2)

osastosihteerien ja heitä virka-asemaltaan alempien yleisvirkamiesten ja virka-asemaltaan heihin rinnastettavien erityisvirkamiesten virkaan nimittäminen, irtisanominen, virkasuhteen purkaminen ja virkapaikan määrääminen;

 3)

määräaikaiseen virkasuhteeseen tai määräajaksi virkaan nimitettävän virkamiehen nimittäminen lukuun ottamatta avustajan virkoja;

 4)

hallinnollisten avustajien ja heitä virka-asemaltaan ylempien virkamiesten, ei kuitenkaan ulkoasiainneuvosten, määrääminen vaativuusluokan 11 B tai sitä vastaavaan tai vähemmän vaativaan tehtävään ministeriössä tai ulkomaanedustuksessa;

 5)

ministeriön neuvottelemaa tarkentavaa virkaehtosopimusta koskevat asiat;

 6)

ratkaisu oikaisuvaatimukseen, jolla haetaan muutosta ministeriön tai edustuston päätökseen palvelussuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta tai kustannusten korvausta koskevassa asiassa;

 7)

muun kuin ulkoasiainhallinnon palveluksessa olevan henkilön oikeus toimia edustustossa ja näiden henkilöiden ilmoittaminen edustuston henkilökuntaan kuuluvaksi;

 8)

ulkoasiainhallinnossa käytettävien virka- ja tehtävänimikkeiden, arvonimien sekä ministeriön toimintayksikköjen ja edustustojen nimien vieraskielisten vastineiden vahvistaminen;

 9)

diplomaattipassin myöntäminen sekä muut diplomaattipassin myöntämistä, peruuttamista ja poisottamista koskevat asiat;

 10)

lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan sekä harkinnanvaraisen virkavapauden myöntäminen ulkoasiainneuvoksille;

 11)

sivutoimilupaa ja -ilmoitusta koskevat asiat;

 12)

virkamiehen määrääminen ministeriön esittelijäksi; ja

 13)

virkaan nimittämistä ja tehtävään määräämistä lukuun ottamatta muut ulkoasiainhallinnon palveluksessa olevia henkilöitä koskevat henkilöstöhallintoon kuuluvat asiat, jollei toisin säädetä.
68 § Henkilöstösuunnittelusta vastaavan virkamiehen ratkaisuvalta

Henkilöstösuunnittelusta vastaava virkamies ratkaisee seuraavat asiat:

 1)

osastosihteerien ja heitä virka-asemaltaan alempien virkamiesten sijoittaminen ministeriön toimintayksikköön tehtäväänmääräämispäätöksellä;

 2)

virka-arvon myöntäminen ulkomaanedustuksessa toimivalle virkamiehelle ja muulle työntekijälle siksi ajaksi, jonka hän toimii määrätyssä edustustossa;

 3)

työsopimussuhteisen henkilöstön ja harjoittelijoiden palvelukseen ottaminen, irtisanominen ja työsuhteen purkaminen sekä sijoittaminen ministeriöön, jollei asia kuulu muun virkamiehen ratkaistavaksi;

 4)

lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan ja harkinnanvaraisen virkavapauden myöntäminen virkamiehille sekä sitä vastaavan vapautuksen myöntäminen muulle työntekijälle, lukuun ottamatta kansliapäällikkönä toimivaa valtiosihteeriä, alivaltiosihteereitä ja ulkoasiainneuvoksia;

 5)

virkamiehen ja muun työntekijän taholta tapahtuvaa irtisanoutumista ja muuta virkasuhteen päättämistä koskevat asiat, sekä työtodistusten ja muiden palvelussuhdetta koskevien todistusten antaminen;

 6)

vuorotteluvapaasopimuksen tekeminen;

 7)

säästövapaata tai lomarahan vaihtamista palkalliseksi vapaaksi koskevan sopimuksen tekeminen; sekä

 8)

virkaehtosopimuksiin, muihin sopimuksiin sekä palvelussuhteen ehtoja koskeviin säännöksiin ja määräyksiin perustuvien palkanlisien ja lisäpalkkioiden myöntäminen.
69 § Henkilöstölle maksettavista korvauksista vastaavan virkamiehen ratkaisuvalta

Henkilöstölle maksettavista korvauksista vastaavan virkamiehen ratkaisee seuraavat asiat:

 1)

palvelussuhteesta johtuvaa etuutta ja korvausta sekä niiden takaisinperintää koskevat asiat, jollei asia kuulu muulle virkamiehelle;

 2)

valtion virkamiesten ja työntekijäin terveydenhuollosta ulkomailla annetussa laissa (176/1987) tarkoitettujen korvausten maksamista koskevat asiat; ja

 3)

lupa jatkuvaan oman auton käyttöön virkamatkoilla Suomessa.
70 § Koulutusasioista vastaavan virkamiehen ratkaisuvalta

Koulutusasioista vastaava virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat koulutusmäärärahojen käyttöä, jollei joiltakin osin toisin säädetä.
71 § Matka-asioista vastaavan virkamiehen ratkaisuvalta

Matka-asioista vastaava virkamies ratkaisee matkakustannusten korvauksiin liittyvät asiat, jotka koskevat:

 1)

myöhästyneenä esitetyn matkalaskun hyväksymistä käsiteltäväksi;

 2)

hotellikorvauksen ylittämistä; ja

 3)

matkatavaran ylipaino-oikeuksia.
72 § Kiinteistöyksikön päällikön ratkaisuvalta

Kiinteistöyksikön päällikkö ratkaisee 64 §:ssä määrätyn lisäksi seuraavat asiat:

 1)

kiinteistöjen, toimitilojen ja edustuston päällikköjen virka-asuntojen sekä muiden tilojen ostaminen, vuokraus, alivuokraus, hallinta, käyttö ja luovuttaminen, jollei asia kuulu muulle toimintayksikölle tai edustustolle;

 2)

rakennus- ja sisustamishankkeiden kustannusarvioita, suunnittelijoita ja toteuttajia koskevat asiat;

 3)

kiinteistöjen ja tilojen uudisrakennus-, peruskorjaus- ja kunnossapitotöiden suunnittelua, suunnitelmien hyväksymistä ja toteuttamista, sisustamista sekä näihin liittyviä ostopalveluja koskevat asiat;

 4)

kaluston hankinta, käyttö ja luovuttaminen; ja

 5)

henkilöstön tilapäisasuntoina Suomessa käytettävien huoneistojen hallinta ja vuokraaminen.
73 § Kiinteistöyksikön virkamiesten ratkaisuvalta

Kiinteistöyksikön virkamiehet ratkaisevat kiinteistöjohtajan ohella 72 §:n 1 momentin 3―4 kohdassa tarkoitettuja asioita sisäisen työnjakonsa sekä käyttöönsä osoitettujen määrärahojen puitteissa.
74 § Tietohallintojohtajan ratkaisuvalta

Tietohallintojohtaja ratkaisee 64 §:ssä määrätyn lisäksi seuraavat asiat:

 1)

ulkoasiainhallinnon asiakirjoja, niiden käyttölupia, julkisuutta ja salaisuutta sekä arkistoja koskevat asiat;

 2)

tietojärjestelmissä ja rekistereissä käytettävät tunnukset ja nimikkeet;

 3)

kirjastoa koskevat asiat; sekä

 4)

tieto- ja viestitystekniikkaa sekä tietoliikennettä koskevat laitteisto-, ohjelmisto-, sovellus- ja palveluhankinnat, sekä tällaisen omaisuuden hallinta ja luovuttaminen.
75 § Tietohallintoyksikön virkamiesten ratkaisuvalta

Tietohallintoyksikön virkamiehet ratkaisevat vahvistetun työnjaon ja käyttöönsä osoitettujen määrärahojen puitteissa investointihankintoja sekä suunnittelu-, huolto- ja palvelusopimuksia koskevat asiat, jotka ovat raha-arvoltaan alle 25 000 euroa.
76 § Virastopalveluyksikön päällikön ratkaisuvalta

Virastopalveluyksikön päällikkö ratkaisee 64 §:ssä määrätyn lisäksi seuraavat asiat:

 1)

kuriiripostia, monistamista ja painatusta koskevat asiat;

 2)

materiaali- ja palveluhankinnat; ja

 3)

painotekniikkaan ja logistiiikkaan liittyvien palveluiden hankinta.
77 § Virastopalveluyksikön virkamiesten ratkaisuvalta

Virastopalveluyksikön virkamiehet ratkaisevat vahvistetun työnjaon ja käyttöönsä osoitettujen määrärahojen puitteissa materiaali- ja palveluhankintoja, jotka ovat raha-arvoltaan alle 25 000 euroa.
78 § Turvallisuuspäällikön ratkaisuvalta

Turvallisuuspäällikkö ratkaisee 64 §:ssä määrätyn lisäksi asiat, jotka koskevat:

 1)

turvallisuusjärjestelmien, -laitteiden ja -välineiden hankintaa, huoltoa ja luovuttamista;

 2)

turvallisuuspalveluiden ja -koulutuksen hankintaa; ja

 3)

kansallisen turvallisuusviranomaisen (NSA) ratkaisuvaltaan lainsäädännön ja Suomea sitovien sopimusten mukaan kuuluvia asioita.
79 § Talousjohtajan ratkaisuvalta

Talousjohtaja ratkaisee 64 §:ssä määrätyn lisäksi taloussuunnitteluun ja taloushallintoon kuuluvat asiat siltä osin kuin ne eivät kuulu muun virkamiehen tai ministerin ratkaistavaksi.
80 § Talouspalveluista vastaavan virkamiehen ratkaisuvalta

Talousyksikön talouspalveluista vastaava virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat ministeriön kirjanpitoa ja maksuliikettä.
81 § Kansalaispalvelupäällikön ratkaisuvalta

Kansalaispalvelupäällikkö ratkaisee 63 §:ssä määrätyn lisäksi asiat, jotka koskevat edustuston valtuuttamista ottamaan vastaan meriselitys.
82 § Konsuliasioiden yksikön päällikön ratkaisuvalta

Konsuliasioiden yksikön päällikkö ratkaisee 64 §:ssä määrätyn lisäksi seuraavat asiat:

 1)

konsulipalvelulain (498/1999) 33 §:ssä tarkoitettujen valtuuksien myöntäminen edustustossa palvelevalle nimetylle Suomen kansalaiselle ja kunniakonsulille;

 2)

ulkomailla asuville Suomen kansalaisille myönnettäviä pysyväisavustuksia koskevat asiat;

 3)

taloudellisen avun takaisinperintää koskevat asiat;

 4)

konsulikomennuskuntien ylityömääräykset ja varallaolokorvaukset; ja

 5)

virkamatkamääräyksen antaminen konsulikomennuskunnalle.
83 § Passi- ja viisumiyksikön päällikön ratkaisuvalta

Passi- ja viisumiyksikön päällikkö ratkaisee 64 §:ssä määrätyn lisäksi seuraavat asiat:

 1)

virka- ja virkamatkapassin myöntämistä, peruuttamista ja poisottamista koskevat asiat; ja

 2)

passin- ja viisuminanto-oikeuksien myöntäminen edustustossa palvelevalle nimetylle Suomen kansalaiselle ja kunniakonsulaatissa palvelevalle Suomen kansalaiselle.
84 § Protokollapäällikön ratkaisuvalta

Protokollapäällikkö ratkaisee 63 §:ssä määrätyn lisäksi asiat, jotka koskevat vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen diplomaattisten edustajien Suomen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin perustuvia erioikeuksia ja vapauksia.
85 § Protokollapalvelujen veroasioita käsittelemään määrätyn virkamiehen ratkaisuvalta

Protokollapalvelujen veroasioita käsittelemään määrätty virkamies ratkaisee lausunnot Wienin diplomaattisuhteita koskevan yleissopimuksen tarkoittamista verovapauksista ja oikeudesta arvonlisäveron palautukseen arvonlisäverolain (1501/1993) mukaisesti.
86 § Protokollapalvelujen oleskelulupa-asioita hoitamaan määrätyn virkamiehen ratkaisuvalta

Protokollapalvelujen oleskelulupa-asioita hoitamaan määrätty virkamies ratkaisee asiat, jotka koskevat oleskelulupien myöntämistä vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen Suomessa olevien edustustojen diplomaattisen, hallinnollisen ja teknisen henkilökunnan jäsenille sekä heidän perheenjäsenilleen.
87 § Kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskeva ratkaisuvalta

Kaksikäyttötuotteiden vientiä koskevat lupa-asiat ratkaisee vientivalvonta-asioiden yksikön päällikkö.
88 § Lähialueyhteistyömäärärahojen hallinnointi

Ministeri ratkaisee ministeriön toimivaltaan kuuluvat asiat, jotka koskevat lähialueyhteistyöhön osoitettujen määrärahojen käyttöä hankkeisiin, ohjelmiin ja muihin kohteisiin.

Itäosaston päällikkö ratkaisee kuitenkin seuraavat asiat:

 1)

tässä pykälässä tarkoitettujen määrärahojen käyttöön liittyviä sitoumuksia, sopimuksia ja toimeksiantoja koskevat asiat; ja

 2)

määrärahojen käyttöä hankkeisiin, ohjelmiin ja muihin kohteisiin koskevat asiat, jotka ovat merkitykseltään vähäisiä.
89 § Kehitysyhteistyömäärärahojen jakaminen

Ministeri päättää kehitysyhteistyömäärärahojen tulosaluekohtaisesta jakamisesta.
90 § Kehitysyhteistyömäärärahojen ja -valtuuksien käyttö

Ministeri päättää kehityspoliittista osastoa kuultuaan kehitysyhteistyömäärärahojen sekä kehitysyhteistyön myöntö- ja sopimusvaltuuksien käytöstä kehitysyhteistyön hankkeisiin ja ohjelmiin sekä määrärahojen asettamisesta edustustojen käyttöön.

Kehityspoliittisen osaston päällikkö päättää 1 momentissa tarkoitetuista, enintään 200 000 euron määrärahoista ja valtuuksista, jollei kyse ole monenvälisen järjestön vuosiavustuksesta, kansainvälisten ja kehitysmaiden järjestöjen kautta ohjattavasta tai kansainvälisille tutkimuslaitoksille ja ohjelmille annettavasta temaattisesta tuesta, humanitaarisesta avusta, tuesta kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle, liikekumppanuusohjelman kautta annettavasta avustuksesta tai muusta yhteiskunnallisesti merkittävästä asiasta.

Kehitysyhteistyömäärärahoja hallinnoivien osastojen päälliköt sekä yksiköiden päälliköt 91 §:n mukaisesti päättävät vastuualueellaan määrärahojen ja valtuuksien käytöstä aiheutuvien menojen aikataulun muuttamisesta ja hankkeiden peruuttamisesta voimassa olevan tulosaluekohtaisen jaon puitteissa sekä kansalaisjärjestölle myönnetyn valtionavustuksen takaisinperinnästä.
91 § Kehitysyhteistyön suunnittelu, täytäntöönpano ja valvonta

Kehitysyhteistyömäärärahoja hallinnoivien osastojen virkamiehet ratkaisevat vahvistettujen määrärahojen ja valtuuksien rajoissa vastuualueellaan asiat, jotka koskevat 90 §:n mukaisesti tehtyjen päätösten täytäntöönpanoa, kehitysyhteistyön suunnittelua ja valvontaa sekä niihin liittyviä sitoumuksia, sopimuksia ja toimeksiantoja, seuraavasti:

 1)

osastopäällikkö vieraille valtioille sekä hallitusten välisille kansainvälisille järjestöille ja kansainvälisille kehitysrahoituslaitoksille annettavaa tukea koskevat sitoumukset ja sopimukset, silloin kun kyse on ministeriön toimivaltaan kuuluvasta asiasta, jollei kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu, sekä kansalaisjärjestölle myönnetyn valtionavustuksen takaisinperintää koskevan asian; ja

 2)

yksikönpäällikkö kansalaisjärjestölle myönnetyn valtionavustuksen maksatuksen keskeytystä, maksuaikataulun tai käyttötarkoituksen muutosta ja palautusta koskevat asiat, sekä muut kuin 1 kohdassa mainitut, suunnitteluun, täytäntöönpanoon ja valvontaan liittyvät asiat.

Jos 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu asia ei kuulu minkään yksikön vastuualueeseen, sen ratkaisee osastopäällikkö.

Kiertävä suurlähettiläs ratkaisee tarkoitukseen osoitettujen varojen puitteissa asiat, jotka koskevat kehitysyhteistyön paikallisiin hankkeisiin liittyviä sopimuksia ja muita oikeustoimia hänen toimialueellaan.

Osastopäällikkö ja yksikönpäällikkö voivat valtuuttaa muun ulkoasiainhallinnon virkamiehen allekirjoittamaan sitoumuksen tai sopimuksen, jonka osastopäällikkö tai yksikönpäällikkö on hyväksynyt.
92 § Kehitysyhteistyön asiantuntijan palvelukseen ottaminen

Kehityspoliittisen osaston päällikkö ratkaisee asiat, jotka koskevat työsuhteeseen kehitysyhteistyön neuvonantajaksi ulkoasiainministeriöön otettavan henkilön palvelukseen ottamista ja työsopimusta.
93 § Valtionasiamies

Valtionasiamiehenä EU:n tuomioistuimessa toimii EU-tuomioistuinasiat -yksikön päällikkö ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikön päällikkö. Toiminnasta valtionasiamiehenä muissa tapauksissa ja valtionasiamiesten sijaisista määrätään tarvittaessa erikseen ministeriön päätöksellä.
94 § Virkamatkamääräykset ministeriössä

Virkamatkamääräyksen antaa:

 1)

ministeri valtiosihteerille ja kansliapäälikkönä toimivalle valtiosihteerille;

 2)

valtiosihteeri kansliapäällikkönä alivaltiosihteerille, ulkoasiainhallinnon tarkastajalle sekä suunnittelu- ja tutkimuspäällikölle;

 3)

valtiosihteeri kansliapäällikkönä tai tämän määräämä alivaltiosihteeri osastopäällikölle;

 4)

osastopäällikkö, hallintojohtaja, oikeuspäällikkö, kansalaispalvelupäällikkö ja protokollapäällikkö apulaisosastopäällikölle, yksikönpäällikölle sekä muulle suoraan alaisuudessaan toimivalle virkamiehelle;

 5)

ulkoasiainhallinnon tarkastaja alaiselleen virkamiehelle; ja

 6)

yksikönpäällikkö alaiselleen virkamiehelle.

Edustustoon sijaiseksi tai perehdyttämistä varten virkamatkalle lähetettävälle virkamiehelle virkamatkamääräyksen antaa kuitenkin henkilöstöjohtaja.

Kriisinhallintatehtävissä ja vastaavissa muissa tehtävissä virkamatkalle lähetettävälle virkamiehelle, jota ei ole sijoitettu mihinkään toimintayksikköön, virkamatkamääräyksen antaa sen toimintayksikön päällikkö, jonka määrärahoista matkan kustannukset suoritetaan.

Matkamääräyksen antamisessa työsuhteessa olevalle työntekijälle noudatetaan soveltuvin osin virkamiehiä koskevia säännöksiä.

Tapauksissa, joissa ratkaisuvalta ei määräydy 1―4 momentin tai 82 §:n mukaisesti, virkamatkamääräyksen antaa hallintojohtaja.
95 § Virkamatkamääräyksen antaminen edustuston virkamiehelle

Ulkoasiainministeriön määrätessä virkamatkalle virkamiehen, jonka virkapaikka on edustustossa, virkamatkamääräyksen antaa sen toimintayksikön päällikkö, jonka valmistelemaan asiaan tai tehtäviin matka liittyy. Jos matka ei liity minkään toimintayksikön toimintaan, virkamatkamääräyksen antaa valtiosihteeri kansliapäällikkönä.
96 § Matkoja koskeva menettely eräissä tapauksissa

Jos samalle virkamatkalle osallistuu virkamiehiä eri toimintayksiköistä, virkamatkamääräyksen antava virkamies voi asianomaisen esimiehen suostumuksella antaa virkamatkamääräyksen myös alaisuuteensa kuulumattomalle virkamiehelle.

Matkakustannusten korvaaminen ulkoasiainhallinnon ulkopuoliselle henkilölle kuuluu toimintayksikön päällikön ratkaisuvaltaan työjärjestyksen 63―65 §:n mukaisesti.
97 § Vuosilomien vahvistaminen

Ulkoasiainministeri vahvistaa valtiosihteerin ja kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin vuosiloman. Kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteeri vahvistaa alivaltiosihteerien, ulkoasiainhallinnon tarkastajan sekä suunnittelu- ja tutkimuspäällikön vuosilomat.

Kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri tai tämän määräämä alivaltiosihteeri vahvistaa osastopäällikön vuosiloman.

Osastopäällikkö, hallintojohtaja, oikeuspäällikkö, kansalaispalvelupäällikkö ja protokollapäällikkö vahvistavat apulaisosastopäällikön, yksikönpäällikön sekä muun suoraan alaisuudessaan toimivan virkamiehen vuosiloman.

Ulkoasiainhallinnon tarkastaja vahvistaa alaisensa henkilöstön vuosilomat.

Yksikönpäällikkö vahvistaa alaisensa henkilöstön vuosilomat.
98 § Virkamiesten sijaisuudet

Kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin ja alivaltiosihteerien sijaiset määrää ministeri.

Osastopäällikön, hallintojohtajan, oikeuspäällikön, kansalaispalvelupäällikön, protokollapäällikön ja suoraan kansliapäällikkönä toimivan valtiosihteerin alaisuudessa toimivien erillisyksiköiden päällikköiden sijaiset määrää kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri. Yksiköiden päälliköiden sijaiset määrää asianomaisen osaston osastopäällikkö tai palvelukokonaisuuden päällikkö.

Muissa kuin edellä tarkoitetuissa tapauksissa määrää tehtävien hoidosta virkamiehen estyneenä ollessa asianomaisen toimintayksikön päällikkö.
8 luku Erityiset säännökset
99 § Ulkoasiainministeriön suoritteista perittävät maksut

Ministeriön suoritteen maksuttomuudesta ja hinnoittelusta tapauksissa, joissa maksu ei määräydy suoraan ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista annetun ulkoasiainministeriön asetuksen säännösten nojalla päättää vastuualueensa osalta kunkin yksikön päällikkö.
100 § Voimaantulo

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2008 ja sillä kumotaan 22 päivänä joulukuuta 2005 annettu ulkoasiainministeriön työjärjestys (1174/2005) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen työjärjestyksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
101 § Siirtymäsäännös

Tämän työjärjestyksen voimaantullessa oikeudellisen osaston päällikkönä toimiva henkilö toimii työjärjestyksen voimaantultua oikeuspäällikkönä, protokollaosaston päällikkönä toimiva protokollapäällikkönä, hallinnollisen osaston osastopäällikkönä toimiva hallintojohtajana ja hallinnollisen osaston apulaisosastopäällikkönä toimiva henkilöstöjohtajana kunnes nämä tehtävät on asianmukaisessa järjestyksessä täytetty.

Helsingissä 28 päivänä elokuuta 2008

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb Lainsäädäntöneuvos Ari Rouhe