2008

331/2008 Maa- ja metsätalousministeriön asetus satovahinkojen korvaamisesta

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään satovahinkojen korvaamisesta 21 päivänä joulukuuta 2000 annetun lain (1214/2000) sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 13 §:n, sellaisena kuin se on laissa 428/2007, nojalla:
1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään satovahinkojen korvaamisesta annetun lain (1214/2000), jäljempänä satovahinkolaki, sekä satovahinkojen korvaamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (297/2008), jäljempänä satovahinkoasetus, nojalla myönnettävien satovahinkokorvausten määräytymisestä ja korvausten käsittelyssä ja maksamisessa noudatettavasta menettelystä.

2 § Laadullinen vahinko

Satovahinkolain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetulla laadullisella vahingolla tarkoitetaan jonkin mainitun pykälän 1 momentissa mainitun vahinkotekijän sadolle laajalla alueella aiheuttamaa satovahinkoarvioinnin yhteydessä havaittavissa olevaa vahinkoa, jonka johdosta:

 1)

nurmisiementen itävyys alenee siten, että ne eivät täytä siemenkauppalain (728/2000) 4 §:n nojalla säädettyjä vaatimuksia; tai

 2)

syntyy sadon kauppakuntoisuuteen tai käyttökelpoisuuteen vaikuttava homevaurio.
3 § Paikkakunnan tavanomainen viljelytapa

Satovahinkolain 4 §:n 4 momentissa korvauksen maksamisen edellytykseksi säädetyllä paikkakunnan tavanomaisella viljelytavalla tarkoitetaan sitä, että:

 1)

peltoa muokataan ja lannoitetaan tarkoituksenmukaisella tavalla;

 2)

kylvö tai istutus tehdään tasaisen itämisen mahdollistavalla tavalla;

 3)

viljelyssä käytetään alueelle soveltuvia kasvilajeja ja -lajikkeita;

 4)

viljelyssä käytetään laadultaan ja määrältään riittävää siemen- tai taimimäärää;

 5)

kasvinsuojelusta on huolehdittu tarkoituksenmukaisella tavalla ja hukkakaura on torjuttu;

 6)

lohkon kasvukunto mahdollistaa alueella tavallisen korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottamisen;

 7)

huolehditaan asianmukaisesta kasvinvuorottelusta; sekä

 8)

kun korjuu on mahdollista, korjuu tapahtuu kasvin tavanomaisena korjuuaikana.

Raiviolla viljelyn katsotaan täyttävän satovahinkolain 4 §:n 4 momentissa säädetyn paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan vaatimukset aikaisintaan kolmantena kasvukautena.
4 § Marjakasvustojen ikävaatimukset

Satovahinkokorvausta voidaan maksaa musta- ja viherherukalle aiheutuneesta vahingosta toisena istutusvuoden jälkeisenä kasvuvuotena. Puna- ja valkoherukalle aiheutuneesta vahingosta satovahinkokorvausta voidaan maksaa kolmantena istutusvuoden jälkeisenä kasvuvuotena.

Jos marjakasvusto on uudistettu alasleikkaamalla, satovahinkokorvausta ei makseta marjakasvustolle aiheutuneesta vahingosta alasleikkausvuotena tai, jos alasleikkaus on tehty syksyllä, leikkaamista seuraavana kasvukautena.

Jos marjakasvustoa ei ole uudistettu alasleikkaamalla, satovahinkokorvausta ei makseta yli 15-vuotiaalle kasvustolle aiheutuneesta vahingosta. Yli 20-vuotiaalle marjakasvustolle aiheutuneesta vahingosta satovahinkokorvausta ei makseta, vaikka kasvustoa olisi uudistettu alasleikkaamalla.
5 § Korvauksen maksamisen yleinen edellytys

Satovahinkokorvausta voidaan maksaa ainoastaan sille kasville ja sille käyttötarkoitukselle aiheutuneesta vahingosta, jotka on ilmoitettu kasvukautta ja viljeltyä lohkoa koskevassa tukihakemuksessa.

Satovahinkokorvauksen perusteena olevan vahinkoalan ulkopuolelle tavanomaisen viljelytavan noudattamatta jättämisen tai muun syyn vuoksi jääneet pinta-alat otetaan mukaan normisadon laskemisessa käytettyyn pinta-alaan.
6 § Satovahinkojen arviointi

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on arvioitava sen vahingon suuruus, jonka satovahinkolain 2 §:ssä tarkoitettu vahinkotekijä on aiheuttanut. Tämän asetuksen 2 pykälässä tarkoitetun laadullisen vahingon toteamiseksi satovahinkokorvauksen hakijan on toimitettava sadon laadun osoittavat analyysitodistukset kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Jos muiden kuin satovahinkolain 2 §:ssä säädettyjen vahinkotekijöiden havaitaan aiheuttaneen viljelmälle vahinkoa, tiedot myös niistä on merkittävä arviointiasiakirjoihin. Myös vahinkotekijät ja vahingon laajuus on arvioitava.

Jos samalla kasvulohkolla on tapahtunut sekä satovahinko että hirvi- tai petoeläinten aiheuttama vahinko, satovahinkoa arvioitaessa ei oteta huomioon hirvi- tai petoeläinten aiheuttamaa vahinkoa.
7 § Arviointimaksut ja korvaukset

Satovahinkojen viljelmäkohtaisesta arvioinnista kunta voi periä satovahinkokorvauksen hakijalta maksun, jonka suuruus on enintään 20 euroa arviointikerralta ja enintään kaksi euroa kultakin alueen alkavalta hehtaarilta.

Kunta hyväksyy satovahinkojen arvioinnissa käytetyn neuvontajärjestön laskun, minkä jälkeen lasku lähetetään Maaseutuvirastoon.

Satovahinkojen arvioinnissa käytettävästä asiantuntija-avusta korvausta voidaan maksaa seuraavasti:

 1)

tehtävään käytetyltä ajalta tuntipalkkiota enintään 50 euroa; ja

 2)

matkakustannusten korvauksena enintään kulloinkin voimassa olevan verovapaista matkakustannusten korvauksista annetun verohallituksen päätöksen mukaan verosta vapaaksi katsottavan korvauksen enimmäismäärä.
8 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä toukokuuta 2008.

Tällä asetuksella kumotaan satovahinkojen korvaamisesta 15 päivänä toukokuuta 2003 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (364/2003) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 2008

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Neuvotteleva virkamies Esa Hiiva