1 luku Yleiset säännökset

1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään tarkemmin Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan myöntämän rahoituksen valtion talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.

Kehittämiskeskus voi valtion talousarvion puitteissa myöntää yrityksille avustusta ja lainaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

Tätä asetusta sovelletaan myös kehittämiskeskuksen ja Euroopan yhteisöjen sekä Euroopan atomienergiayhteisön välisiin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 169 ja 171 artiklan sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 4 ja 7 artiklan nojalla toteutettaviin yhteisrahoitteisiin hankkeisiin.

Kehittämiskeskus voi lisäksi myöntää yrityksille avustusta tutkimus-, kehittämis- tai innovaatiotoimintaan perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen (EY) N:o 1998/2006 nojalla. Vähämerkityksisen tuen myöntämisen, maksamisen ja käytön osalta sovelletaan, mitä tämän asetuksen 15 §:ssä säädetään hyväksyttävistä kustannuksista.

2 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

tutkimus- ja kehittämistoiminnalla perustutkimusta, teollista tutkimusta ja kokeellista kehittämistä sekä teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen yhdistelmää;

perustutkimuksella kokeellista tai teoreettista työtä, jolla pyritään hankkimaan uutta tietoa ilmiöiden ja havainnoitavissa olevien tosiseikkojen perusteista ilman, että tavoitteena on tietty sovellus tai käyttötarkoitus;

teollisella tutkimuksella suunniteltua tutkimusta tai uuden tiedon saamiseen pyrkiviä kriittisiä selvityksiä, jos niiden tavoitteena on, että näitä uusia tietoja ja taitoja voidaan käyttää uusien tuotteiden, menetelmien tai palveluiden kehittämiseen tai että olemassa olevat tuotteet, menetelmät tai palvelut paranevat huomattavasti; teollisella tutkimuksella tarkoitetaan myös teollisen tutkimuksen harjoittamiseen, erityisesti geneerisen teknologian toimivuuden varmistamiseen tarvittavien monimutkaisten järjestelmien komponenttien luomista jäljempänä kokeellisen kehittämisen soveltamisalaan kuuluvia prototyyppejä lukuun ottamatta;

kokeellisella kehittämisellä olemassa olevan tieteellisen, teknisen, liiketoimintaa koskevan ja muun asiaa koskevan tiedon ja taitojen hankkimista, yhdistämistä, muokkaamista ja käyttöä suunnitelmien tai mallien laatimiseksi uusille, muutetuille tai parannetuille tuotteille, prosesseille ja palveluille; kokeellisella kehittämisellä tarkoitetaan myös muuta sellaista toimintaa, jonka tarkoituksena on uusien tuotteiden, prosessien ja palveluiden peruskäsitteiden määrittely, suunnittelu ja dokumentointi; toimintaan voi kuulua luonnosten, piirustusten, suunnitelmien ja muun aineiston laatimista edellyttäen, että niitä ei ole tarkoitettu kaupalliseen käyttöön; kokeelliseksi kehittämiseksi katsotaan myös kaupallisesti hyödynnettävissä olevien prototyyppien ja pilottihankkeiden kehittäminen, jos prototyyppi on lopullinen kaupallinen tuote ja sen tuottaminen pelkästään esittelyä ja toimivuuden varmistamista varten olisi liian kallista; kokeelliseksi kehittämiseksi katsotaan myös tuotteiden, prosessien ja palveluiden koetuotanto ja testaus edellyttäen, että kyseisiä tuotteita, prosesseja ja palveluita ei voida käyttää tai muuttaa käytettäväksi teollisissa sovelluksissa tai kaupallisiin tarkoituksiin; kokeelliseksi kehittämiseksi ei katsota tuotteisiin, tuotantolinjoihin, valmistusmenetelmiin, olemassa oleviin palveluihin tai muihin meneillään oleviin toimintoihin tehtyjä rutiiniluonteisia tai säännöllisesti tehtäviä muutoksia, vaikka nämä muutokset merkitsisivät parannuksia;

kaupallisella tarkoituksella tavoitetta tuottaa kokeellisessa kehittämistoiminnassa välitöntä taloudellista hyötyä myymällä prototyypin, esittelyhankkeen tai koetuotannon tulokset; kaupalliseen tarkoitukseen ei katsota kuuluvan prototyyppiin, esittelyhankkeeseen tai koetuotantoon liittyvien satunnaisten ja kustannuksiin verrattuna vähäisten tulojen toteutumista;

yrityksellä oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikkia yksiköitä, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa, ei kuitenkaan luonnollista henkilöä;

pienellä yrityksellä mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetun komission suosituksen 2003/361/EY, jäljempänä suositus 2003/361/EY, liitteen 2 artiklassa tarkoitettua pientä yritystä;

keskisuurella yrityksellä suosituksen 2003/361/EY liitteen 2 artiklassa tarkoitettua keskisuurta yritystä;

pk-yrityksellä yritystä, joka on pieni yritys tai keskisuuri yritys;

10)

suurella yrityksellä yritystä, joka ei ole pk-yritys;

11)

nuorella innovatiivisella yrityksellä pientä yritystä, jonka merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut alle kuusi vuotta tuen myöntämisajankohtaan mennessä ja jonka tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset ovat vähintään 15 prosenttia sen kaikista liiketoiminnan kuluista vähintään yhtenä vuonna tuen myöntämistä edeltävistä kolmesta vuodesta;

12)

vaikeuksissa olevalla yrityksellä yhteisön suuntaviivoista valtiontuelle vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseksi ja rakenneuudistukseksi (2004/C 244/02) annetussa komission tiedonannossa tarkoitettua vaikeuksissa olevaa yritystä;

13)

julkisella pääomasijoitusyhtiöllä pääomasijoitustoimintaa harjoittavaa yritystä, jonka pääomasta yli puolet on saatu julkisista varoista ja joka noudattaa toiminnassaan EY:n valtiontukisääntöjä;

14)

tutkimusorganisaatiolla korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kaltaista yksikköä sen oikeudellisesta asemasta tai rahoitustavasta riippumatta, jos sen päätavoitteena on harjoittaa perustutkimusta, teollista tutkimusta tai kokeellista kehittämistä ja levittää tutkimustuloksia koulutuksen, julkaisujen tai teknologiansiirron kautta, joka investoidaan edelleen tutkimustoimintaan, tulosten levittämiseen tai opetukseen; tällaisessa yksikössä vaikutusvaltaa osakkaana tai jäsenenä käyttävällä yrityksellä ei ole etuoikeusasemaa yksikön tutkimuskapasiteetin käyttöön tai sen saavuttamiin tutkimustuloksiin;

15)

rahoituksella tämän asetuksen perusteella myönnettävää avustusta tai lainaa taikka niiden yhdistelmää;

16)

tuella tämän asetuksen perusteella myönnettävää avustusta, lainan ja pääomalainan tukivaikutusta sekä niiden yhteismäärää;

17)

tuki-intensiteetillä tuen bruttomäärää ilmaistuna suhteellisena osuutena hankkeen tukikelpoisista kustannuksista; kaikki käytettävät luvut on ilmaistava ennen verojen tai muiden maksujen vähentämistä; jos tuki myönnetään muussa muodossa kuin avustuksena, tuen määräksi katsotaan tuen avustusekvivalentti; useammassa erässä maksettava tuki diskontataan myöntämishetken arvoon; tuki-intensiteetti lasketaan tuensaajakohtaisesti;

18)

pääomalainalla osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun 1 §:ssä tarkoitettua pääomalainaa;

19)

riskipääomalla julkisen pääomasijoitusyhtiön myöntämää rahoitusta;

20)

Euroopan yhteismarkkinoiden alueella Euroopan talousalueen ja Sveitsin valaliiton muodostamaa aluetta.

3 § Rahoituksen myöntämisen yleiset edellytykset

Rahoitusta voidaan myöntää, maksaa ja käyttää Suomessa rekisteröityjen ja Suomessa toimivien yritysten toteuttamiin hankkeisiin, joiden toteuttamiseksi on laadittu hankkeen luotettavan seurannan kannalta riittävän yksityiskohtainen projektisuunnitelma Jos rahoituksen saaja haluaa poiketa projektisuunnitelmasta, siihen on saatava kehittämiskeskuksen suostumus.

Rahoitusta ei voida myöntää vaikeuksissa olevalle yritykselle.

2 luku Tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävä rahoitus

4 § Tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoituksen edellytykset

Kehittämiskeskus voi myöntää tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukea yritysten hankkeisiin, jos niiden voidaan katsoa hyödyttävän yhteiskuntaa, kansantaloutta tai ympäristöä työ- ja elinkeinoministeriön kehittämiskeskukselle asettamien elinkeino-, teknologia- ja innovaatiopoliittisten tavoitteiden mukaisesti.

Rahoitettavien hankkeiden tulee edistää rahoituksen saajan osaamista, yritysten verkottumista kansallisesti tai kansainvälisesti taikka sen työpaikkojen, liikevaihdon tai viennin kasvua.

Kehittämiskeskuksen tulee myöntämispäätöksessään määritellä rahoitettavan hankkeen tavoiteltavat vaikutukset sekä sisällyttää päätökseen 3 ja 5 §:ssä tarkoitetut rahoituksen myöntämistä, maksamista ja käyttöä koskevat ehdot sekä 6 §:n palauttamisvelvollisuutta koskevat ehdot. Nämä ehdot eivät saa häiritä Euroopan yhteismarkkinoiden toimintaa.

5 § Suostumus eräisiin liiketoimintajärjestelyihin

Sen lisäksi mitä 3 ja 4 §:ssä säädetään, tutkimus- ja kehitystyöhön myönnettävän rahoituksen myöntämisen, maksamisen ja käytön edellytyksenä on, että rahoituksen saajalla on kehittämiskeskuksen suostumus hankkeen tuloksena syntyneiden immateriaalioikeuksien tai muiden oikeuksien myymiseen, panttaamiseen tai muuhun luovuttamiseen Euroopan yhteismarkkinoiden alueen ulkopuolelle. Suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos oikeuksien lisensointi on oleellinen osa hankkeessa alun perin tavoiteltavaa liiketoimintaa.

Rahoituksen saajalla on oltava 1 momentissa tarkoitettu suostumus myös hankkeen tuloksena syntyneen liiketoiminnan tai sen osan myymiseen, panttaamiseen tai muuhun luovuttamiseen Euroopan yhteismarkkinoiden alueen ulkopuolelle, sekä muiden liiketoimintamuutoksien taikka yritysjärjestelyiden toteuttamiseen, jotka vaarantavat hankkeen tavoiteltavien vaikutusten toteutumisen Euroopan yhteismarkkinoiden alueella.

6 § Palauttamisvelvollisuus

Rahoituksen saaja on velvollinen palauttamaan jo maksetun rahoituksen, jos se menettelee 3―5 §:ssä tarkoitettujen ehtojen vastaisesti rahoituksen myöntämispäätöksessä asetetun käyttöajan kuluessa ja jos mainittu toimenpide vaikuttaa rahoitetun hankkeen tuloksiin. Rahoituksen saaja on velvollinen ilmoittamaan kehittämiskeskukselle 3 ja 5 §:ssä tarkoitetuista toimenpiteistä rahoituksen myöntämispäätöksessä mainitun käyttöajan kuluessa.

Kehittämiskeskus voi antaa 3 ja 5 §:ssä tarkoitetun suostumuksensa, jos hankkeen tavoiteltavien vaikutusten ei arvioida jäävän olennaisilta osin toteutumatta rahoituksen saajan toimen vuoksi. Palauttamisvelvollisuuden kohtuullistamiseen sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) 26 §:ää. Kehittämiskeskus voi erityisestä syystä vapauttaa rahoituksen saajan palauttamisvelvollisuudesta.

Tässä pykälässä säädetyn rahoituksen palauttamisvelvollisuuden edellytys on, että rahoituksen saajan 5 §:ssä tarkoitettu toimenpide on tehty viiden vuoden kuluessa rahoituksen viimeisen erän maksamisesta. Kehittämiskeskus voi erityisestä syystä soveltaa myös tapauskohtaisesti lyhyempää tai pidempää käyttöaikaa, ei kuitenkaan kymmentä vuotta pidempää, jos hankkeen erityispiirteet sitä edellyttävät.

7 § Tuki-intensiteetin enimmäismäärä

Hankkeen tukikelpoisten kustannusten perusteella laskettu tuki-intensiteetti voi olla perustutkimuksen osalta enintään 100 prosenttia, teollisen tutkimuksen osalta enintään 50 prosenttia ja kokeellisen kehittämisen osalta enintään 25 prosenttia, ellei 8 §:stä muuta johdu. Perustutkimuksen osalta edellytetään, että hankkeen tulokset ovat julkisia ja että enimmäistuki-intensiteetin käyttöön on perusteltuja syitä. Jos tulosten tai osan niistä julkisuutta rajoitetaan, noudatetaan teollisen tutkimuksen tuki-intensiteettejä.

Perustutkimushankkeeseen ei voi sisältyä muita tutkimusvaiheita. Teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen hankkeille määritellään myöntämispäätöksessä, kuinka suuri osuus hankkeesta on teollista tutkimusta ja kokeellista kehittämistä.

8 § Tuki-intensiteetin korottaminen

Teolliselle tutkimukselle ja kokeelliselle kehittämiselle 7 §:ssä säädettyjä tuki-intensiteetin enimmäismääriä voidaan perustellusta syystä korottaa pienille yrityksille myönnettävän rahoituksen osalta 20 prosenttiyksikköä ja keskisuurille yrityksille myönnettävän rahoituksen osalta 10 prosenttiyksikköä.

Teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen osalta 7 §:ssä säädettyjä tuki-intensiteetin enimmäismääriä voidaan lisäksi korottaa 15 prosenttiyksikköä, jos:

hankkeeseen liittyy vähintään kahden toisistaan riippumattoman yrityksen välistä yhteistyötä ja yhden yrityksen osuus yhteistyöhankkeen tukikelpoisista kustannuksista on enintään 70 prosenttia ja hankkeeseen liittyy yhteistyötä vähintään yhden pk-yrityksen kanssa tai yhteistyötä vähintään kahdessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa;

hankkeeseen liittyy yhteistyötä yrityksen ja tutkimusorganisaation välillä erityisesti kansallisen tutkimus- ja kehityspolitiikan yhteensovittamiseksi ja tutkimusorganisaation osuus tukikelpoisista kustannuksista on vähintään 10 prosenttia ja tutkimusorganisaatiolla on oikeus julkistaa tutkimushankkeiden tulokset siltä osin kuin ne ovat peräisin kyseisen organisaation toteuttamasta tutkimuksesta; taikka

teollisen tutkimuksen osalta hankkeen tulokset levitetään laajasti teknisissä ja tieteellisissä konferensseissa tai ne julkaistaan tieteellisissä tai teknisissä aikakauslehdissä tai avoimissa tietoarkistoissa taikka vapaan tai avoimen lähdekoodin ohjelmiston avulla.

Edellä 2 momentin 1 ja 2 kohdassa alihankintaa ei katsota yhteistyöksi.

Korotettu tuki-intensiteetti voi olla teollisen tutkimuksen ja kokeellisen kehittämisen osalta enintään 75 prosenttia.

9 § Suurten yritysten tuki

Rahoitusta voidaan myöntää suurelle yritykselle vasta, kun kehittämiskeskus on varmistanut, että rahoituksella on kannustava vaikutus. Rahoituksella katsotaan olevan kannustava vaikutus, jos hankkeen koko kasvaa, sen soveltamisala laajenee tai sen toteuttaminen nopeutuu taikka jos rahoitusta saava yritys lisää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintansa kokonaismenoja niin, että sillä on merkittävä vaikutus ottaen huomioon yrityksen tavanomainen käyttäytyminen kyseisellä alalla.

10 § Julkisen tuen enimmäismäärä

Jos tutkimus- ja kehittämistoimintaan on myönnetty valtion, kunnan tai muun julkisen rahoittajan taikka Euroopan yhteisöjen komission varoista muita lainoja tai avustuksia taikka luottolaitosten lainoja, joihin kohdistuu valtion tai muun julkisen rahoittajan myöntämää korkotukea, näiden ja tämän asetuksen perusteella myönnetyn avustuksen ja lainan yhteenlaskettu tuki-intensiteetti ei saa ylittää 7 ja 8 §:n perusteella määräytyvää tuki-intensiteetin enimmäismäärää.

11 § Lainan ehdot

Laina maksetaan takaisin vuosittaisin lyhennyksin. Laina-aika on enintään kymmenen vuotta. Laina voidaan kuitenkin myöntää siten, että enintään viisi ensimmäistä lainavuotta ovat lyhennyksistä vapaita. Jos pääomalainan pääoma tai korko on osakeyhtiölain 12 luvun 1 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa säädetyistä syistä laina-ajan päätyttyä kokonaan tai osittain maksamatta, laina-aika pitenee kuitenkin siihen asti, kun laina on kokonaisuudessaan maksettu takaisin.

12 § Lainan korko

Lainan korko on kolme prosenttiyksikköä alempi kuin kulloinkin voimassa oleva valtiovarainministeriön vahvistama peruskorko, kuitenkin vähintään yksi prosentti.

13 § Lainan tukivaikutus

Lainan tukivaikutus lasketaan diskonttaamalla lainan sisältämä korkotuki myöntöhetken mukaiseen arvoon. Diskonttauksessa ja laskettaessa tukivaikutusta käytetään lainan myöntöhetkellä voimassa olleen todellisen koron ja myöntöhetkellä voimassa olleen Euroopan yhteisöjen komission määrittelemän ja julkaiseman viitekoron erotusta koko laina-ajalta. Jos laina ei sisällä turvaavia vakuuksia, viitekorkoa on korotettava riskipreemiolla noudattaen, mitä viite- ja diskonttokorkojen vahvistamismenetelmästä (97/C 273/03) annetussa komission tiedonannossa määrätään tai sen korvaavassa tiedonannossa määrätään.

14 § Muutokset lainaehtoihin

Jos hanke tai sen tulosten hyödyntäminen viivästyy, 11 §:ssä säädettyä enimmäislaina-aikaa voidaan erittäin painavista syistä pidentää enintään kahteenkymmeneen vuoteen. Lyhennyksistä vapaita vuosia voi olla enintään kymmenen. Laina-aikaa voidaan jatkaa enintään kolmella vuodella kerrallaan.

Jos hanke tai sen tulosten hyödyntäminen viivästyy, laina voidaan myös muuttaa pääomalainaksi kokonaan tai osittain. Pääomalainaksi muutetun lainan korko on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin 12 §:ssä säädetty korko.

Jos tutkimus- tai kehittämistoiminta epäonnistuu tai sen tuloksena ei synny taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa, lainan maksamaton pääoma ja korot voidaan poikkeustapauksessa jättää perimättä 7 ja 8 §:n perusteella määräytyvän tuki-intensiteetin enimmäismäärän puitteissa. Jos rahoituksen saaja on olennaisesti laiminlyönyt lainan takaisinmaksuvelvoitteensa, kehittämiskeskus voi jättää lainan maksamattoman pääoman ja korot tältä osin perimättä vain erittäin painavasta syystä.

Jos hanke ja sen tulosten kaupallistaminen onnistuvat osittain, lainan takaisinmaksun on oltava oikeassa suhteessa onnistumisasteeseen.

Tässä pykälässä säädettyjä lainaehtojen muutoksia voidaan tehdä vain, jos yritys täyttää 3 §:ssä säädetyt rahoituksen myöntämisen yleiset edellytykset.

15 § Tutkimus- ja kehittämistoiminnan hyväksyttävät kustannukset

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannuksina voidaan hyväksyä:

henkilöstökustannukset hankkeeseen suoraan osallistuvien ja siinä avustavien henkilöiden osalta;

välineiden ja laitteiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, jolloin niitä on käytetty tutkimus- ja kehittämishankkeessa; jos välineitä ja laitteita ei käytetä tutkimus- ja kehittämishankkeen tarpeisiin koko niiden käyttöiän ajan, tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimus- ja kehittämishankkeen kestoa laskettuna hyvän kirjanpitotavan mukaan;

rakennusten ja maa-alueiden kustannukset siltä osin ja siltä ajalta, jolloin niitä on käytetty tutkimus- ja kehittämishankkeessa; rakennusten osalta tukikelpoisiksi katsotaan ainoastaan poistokustannukset, jotka vastaavat tutkimus- ja kehittämishankkeen kestoa laskettuna hyvän kirjanpitotavan mukaan; maa-alueiden osalta tukikelpoisiksi katsotaan kaupallisin ehdoin toteutetun luovutuksen kustannukset tai toteutuneet pääomakustannukset;

ulkopuolisista lähteistä markkinahintaan ostettujen tai käyttöluvalla hankittujen sopimukseen perustuvien tutkimusten, teknisen tietämyksen ja patenttien kustannukset, jos liiketoimi on toteutettu tavanomaisen kaupan edellytysten mukaisesti eikä siihen liity kilpailunvastaista yhteistyötä;

konsultoinnin ja vastaavien palveluiden kustannukset, jos niitä on käytetty yksinomaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa varten;

tutkimus- ja kehittämishankkeesta suoraan aiheutuvat yleiskustannukset;

materiaalien, tarvikkeiden ja vastaavien tuotteiden kustannukset, matkakustannukset sekä muut suoraan tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvat kustannukset.

Jos tuen saaja on arvonlisäverovelvollinen, 1 momentissa mainittuihin kustannuksiin sisältyvä arvonlisävero ei ole hyväksyttävä kustannus.

Jos prototyyppiä tai esittelyhankkeen taikka koetuotannon tuloksia käytetään hankkeen aikana kaupallisiin tarkoituksiin, kehittämiskeskuksen on vähennettävä tällaisesta käytöstä saatava tulo tukikelpoisista kustannuksista. Kehittämiskeskus voi vähentää myös välittömästi hankkeen päätyttyä syntyneen tulon tukikelpoisista kustannuksista, jos on ilmeistä, että tulo on saatu aikaan hankkeen kustannuksilla.

Rahoitusta voidaan myöntää vain toimintaan, joka tapahtuu rahoitushakemuksen jättämisen jälkeen.

3 luku Rahoitus nuorille innovatiivisille yrityksille

16 § Rahoitus ja sen enimmäismäärä

Rahoitus voidaan myöntää avustuksena, lainana tai näiden yhdistelmänä. Kehittämiskeskus voi myös hyväksyä julkisen pääomasijoitusyhtiön tekemän riskipääomasijoituksen osaksi nuoren innovatiivisen yrityksen rahoitusta.

Nuoren innovatiivisen yrityksen rahoitusta voidaan myöntää enintään 1 000 000 euroa. Rahoitusta voidaan kuitenkin myöntää enintään 1 250 000 euroa alueilla, jotka Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan c alakohdan soveltamisalaan.

Nuoren innovatiivisen yrityksen lainaan sovelletaan 11―14 §:ää. Lainan pääomaa ja korkoja ei voida kuitenkaan jättää takaisin perimättä.

17 § Rahoituksen myöntämisen edellytykset

Rahoitus voi jatkua vain niin kauan kuin yritys on kokoluokaltaan pk-yritys.

Rahoitusta voidaan myöntää vain toimintaan, joka toteutetaan ennen kuin yrityksen merkitsemisestä kaupparekisteriin on kulunut kahdeksan vuotta.

Rahoitusta voidaan myöntää vain toimintaan, joka tapahtuu rahoitushakemuksen jättämisen jälkeen.

Kehittämiskeskuksen on ennen rahoituksen myöntämistä varmistuttava siitä, että yritys on nuori innovatiivinen yritys. Tämän varmistamiseksi kehittämiskeskuksen on vaadittava yrityksen ulkopuolisen auktorisoidun tilintarkastajan vahvistus siitä, että yrityksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kustannukset ovat vähintään 15 prosenttia sen kaikista liiketoiminnan kuluista vähintään yhtenä vuonna tuen myöntämistä edeltävistä kolmesta vuodesta. Jos kyse on vastaperustetusta yrityksestä, jolla ei vielä ole taloudellista historiaa, vastaava 15 prosentin taso on saavutettava ensimmäisen tilikauden tilinpäätöksessä, jonka yrityksen ulkopuolinen tilintarkastaja on vahvistanut.

18 § Tuen kasautuminen

Tuki voi kasautua yhteisön puitteista tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävälle valtiontuelle annetun komission tiedonannon (2006/C 323/01) mukaisesti myönnetyn tuen, komission asetuksen (EY) N:o 70/2001 muuttamisesta sen soveltamisalan laajentamiseksi koskemaan tukea tutkimus- ja kehitystyöhön annetun komission asetuksen (EY) N:o 364/2004 mukaisesti myönnetyn tuen tai yhteisön suuntaviivoista valtiontuelle pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten edistämiseksi annetun komission tiedonannon (2006/C/194/02) perusteella hyväksymän tuen kanssa.

Rahoituksen saaja voi saada tutkimus- ja kehitystyöhön sekä innovaatiotoimintaan myönnettävän tuen ja riskipääomatuen lisäksi muuta valtiontukea vasta kolme vuotta sen jälkeen, kun sille ensimmäisen kerran myönnettiin nuoren innovatiivisen yrityksen rahoitusta.

19 § Rahoitettava toiminta

Rahoitus on tarkoitettu kaikkiin niihin nuoren innovatiivisen yrityksen toimintoihin, jotka edistävät rahoituksen myöntöpäätöksessä tarkoitettujen tavoitteiden toteutumista. Rahoitus voi olla enintään 75 prosenttia toiminnan kustannuksista.

4 luku Rahoitus innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin

20 § Rahoitus ja sen enimmäismäärä

Rahoitusta innovaatiotoiminnan neuvontapalveluihin ja innovaatiotoimintaa tukeviin palveluihin voidaan myöntää pk-yritykselle enintään 200 000 euroa kolmen vuoden aikana. Rahoitus voi Euroopan unionin osittain rahoittamissa hankkeissa perustelluista syistä olla enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Jos palveluntarjoajalla ei ole kansallista tai eurooppalaista sertifiointia, rahoitus voi kuitenkin olla enintään 75 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

Rahoitus voidaan myöntää avustuksena tai palveluseteleinä. Jos palveluntarjoaja on voittoa tavoittelematon organisaatio, rahoitus voidaan myöntää maksetun hinnan ja markkinahinnan erotuksena. Markkinahinnan sijaan hinnanalennuksen laskemisessa voidaan käyttää myös palvelun kokonaiskustannuksia, joihin on lisätty kohtuullinen marginaali. Tällöin innovaatiotoiminnan neuvonta- ja tukipalveluiden kokonaiskustannukset on voitava eriyttää.

21 § Tuen kasautuminen

Rahoitus ei saa kasautua muun tuen kanssa samojen tukikelpoisten kustannusten osalta.

22 § Hyväksyttävät kustannukset

Rahoitusta innovaatiotoiminnan neuvontapalveluiden hankintaan voidaan myöntää liikkeenjohdon konsultointiin, tekniseen apuun, teknologiansiirtopalveluihin, koulutukseen, standardien käyttöä koskeviin konsultointipalveluihin sekä konsultointipalveluihin, jotka kohdistuvat teollis- ja tekijänoikeuksien hankkimiseen, suojeluun, kauppaan ja lisenssisopimuksiin.

Rahoitusta innovaatiotoimintaa tukevien palveluiden hankintaan voidaan myöntää toimistotiloihin, tietopankkeihin, teknisiin kirjastoihin, markkinatutkimuksiin, laboratorion käyttöön sekä laatumerkintä-, testaus- ja sertifiointipalveluihin.

Rahoitusta voidaan myöntää vain toimintaan, joka tapahtuu rahoitushakemuksen jättämisen jälkeen.

23 § Rahoituksen muut edellytykset

Rahoitusta saavan yrityksen on käytettävä rahoitus palveluiden ostamiseen markkinahintaan. Jos palveluntarjoaja on voittoa tavoittelematon organisaatio, ostohinta voi kuitenkin vastata kokonaiskustannuksia, joihin on lisätty kohtuullinen marginaali.

5 luku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

24 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä toukokuuta 2008 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2013.

Tällä asetuksella kumotaan teknologisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuesta 27 päivänä toukokuuta 2004 annettu valtioneuvoston asetus (435/2004) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

25 § Siirtymäsäännökset

Rahoitukseen joka perustuu ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehtyyn päätökseen, sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Laina-ajan pidentämiseen sovelletaan kuitenkin tämän asetuksen 14 §:n 1 momenttia.