KHT-tutkintoon hyväksytään hakija, joka täyttää tilintarkastuslain (459/2007) 30 §:n 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitetut edellytykset ja jolla on tämän asetuksen 2 luvun mukaiset opinnot sekä 3 luvussa tarkoitettu käytännön kokemus.

HTM-tutkintoon hyväksytään hakija, joka täyttää tilintarkastuslain 31 §:n 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdassa tarkoitetut edellytykset ja jolla on tämän asetuksen 2 luvun mukaiset opinnot sekä 3 luvussa tarkoitettu käytännön kokemus.

KHT- ja HTM-tutkinnon sekä kelpoisuuskokeen sisällöstä säädetään 4 luvussa.

KHT- ja HTM-tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakija on suorittanut yliopistolaissa (645/1997) tarkoitetussa yliopistossa tai ammattikorkeakoululain (351/2003) mukaisessa ammattikorkeakoulussa opinnot laskentatoimessa, oikeustieteessä ja muissa oppiaineissa 3―5 §:n mukaisesti.

Poikkeuksista opintoja koskeviin vaatimuksiin säädetään 6 ja 7 §:ssä.

HTM-tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on vähintään 52 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset tilintarkastuksen ja laskentatoimen opinnot 1 momentissa edellytetyllä tavalla.

HTM-tutkintoon hyväksymisen edellytyksenä on, että hakijalla on vähintään 22 opintopisteen tai 15 opintoviikon laajuiset oikeustieteen opinnot 1 momentissa edellytetyllä tavalla.

Tässä luvussa tarkoitettujen opintojen lisäksi hakijan hyväksi voidaan lukea muita vastaavia opintoja korkeakoulussa Suomessa tai muussa maassa, jos ne laajuudeltaan ja sisällöltään vastaavat 3―5 §:ssä tarkoitettuja opintoja.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta päättää KHT-tilintarkastajaksi hyväksymistä hakevan opintojen hyväksi lukemisesta ja kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta HTM-tilintarkastajaksi hyväksymistä hakevan opintojen hyväksi lukemisesta.

Tilintarkastuslain 30 §:n 4 momentissa tarkoitettu KHT-tilintarkastajan hyväksymistä hakeva ja tilintarkastuslain 31 §:n 4 momentissa tarkoitettu HTM-tilintarkastajan hyväksymistä hakeva voi korvata osan 3―5 §:ssä tarkoitetuista opinnoista KHT- tai HTM-tutkinnon yhteydessä suoritettavilla lisätehtävillä.

KHT-tilintarkastajan hyväksymistä hakeva voi korvata lisätehtävillä enintään yhdeksän opintopistettä tai kuusi opintoviikkoa tilintarkastuksen ja laskentatoimen opintoja, yhdeksän opintopistettä tai kuusi opintoviikkoa oikeustieteen opintoja ja kuusi opintopistettä tai neljä opintoviikkoa muita opintoja.

HTM-tilintarkastajan hyväksymistä hakeva voi korvata lisätehtävillä enintään kuusi opintopistettä tai neljä opintoviikkoa tilintarkastuksen ja laskentatoimen opintoja, kuusi opintopistettä tai neljä opintoviikkoa oikeustieteen opintoja ja kuusi opintopistettä tai neljä opintoviikkoa muita opintoja.

KHT- tai HTM-tilintarkastajan hyväksymistä hakevan tulee osoittaa, että hän täyttää tässä asetuksessa tarkoitetut opintovaatimukset esittämällä korkeakoulun antaman todistuksen hakijan suorittamien opintojen sisällöstä, laajuudesta ja ajankohdasta sekä siitä, että hakijan opinnot vastaavat tämän luvun mukaisia opintovaatimuksia.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta voi erityisestä syystä hyväksyä hakijan KHT-tutkintoon ja kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta HTM-tutkintoon, vaikka hakijalla ei ole 1 momentissa tarkoitettua todistusta, jos hakijan antaman selvityksen perusteella suoritetut opinnot laajuudeltaan ja sisällöltään vastaavat tämän luvun mukaisia opintovaatimuksia.

KHT- tai HTM-tilintarkastajan hyväksymistä hakevalla on oltava tilintarkastuslain 30 §:n 1 momentin 6 kohdassa tai 31 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettu vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tilintarkastuksen ja laskentatoimen tehtävistä 10 tai 11 §:n mukaisesti.

KHT-tutkintoon hyväksytään 10 ja 11 §:n estämättä hakija, jolla on tilintarkastuslain 30 §:n 4 momentissa tarkoitettu vähintään viidentoista vuoden kokemus vaativista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtävistä 12 §:n mukaisesti. HTM-tutkintoon hyväksytään 10 ja 11 §:n estämättä hakija, jolla on tilintarkastuslain 31 §:n 4 momentissa tarkoitettu vähintään viidentoista vuoden kokemus ammattimaisista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtävistä 13 §:n mukaisesti. Hakijalla, jolla on vähintään seitsemän vuoden kokemus 12 tai 13 §:n mukaisista tehtävistä, on lisäksi oltava 10 tai 11 §:ssä tarkoitettu käytännön kokemus.

KHT- tai HTM-tilintarkastajan hyväksymistä hakevalla on oltava käytännön kokemusta kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetun kirjanpitovelvollisen yhteisön tai säätiön taikka näitä vastaavan ulkomaisen yhteisön tai säätiön tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten tilintarkastuksesta taikka vastaavien taloudellisten laskelmien tarkastamisesta.

Myös osa-aikainen kokemus luetaan hakijan hyväksi, jos se vastaa kestoltaan vähintään kolmen vuoden päätoimista työskentelyä tässä pykälässä tarkoitetuissa tehtävissä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuna kokemuksena pidetään myös toimimista JHTT-tilintarkastajana.

Tilintarkastuslain 31 §:n 4 momentissa tarkoitettuina ammattimaisina laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtävinä pidetään toimimista päätoimisesti liiketoimintaa harjoittavan yhteisön tai säätiön toimitusjohtajana, toimitusjohtajan sijaisena, talousjohtajana, sisäisenä tarkastajana tai muussa vastaavassa tehtävässä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuna kokemuksena pidetään myös toimimista JHTT-tilintarkastajana.

Tutkinnon molemmat osat on suoritettava hyväksytysti.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta päättää KHT- ja HTM-tutkinnon sisällöstä ja laajuudesta. Tutkintotehtävät laaditaan tilintarkastuksen näkökulmasta.

KHT- ja HTM-tutkinnon 2-osa sisältää tehtäviä tilintarkastuskertomuksen ja muiden tilintarkastajan lausuntojen tai todistusten laatimisesta sekä näiden edellyttämistä tarkastustoimenpiteistä.

KHT- ja HTM-tutkinnon tehtävät liittyvät hakijan valmiuksiin hoitaa itsenäisesti kirjanpitovelvollista yhteisöä ja säätiötä sekä konsernia koskevia tilintarkastustehtäviä. KHT-tutkinnon tehtävät liittyvät lisäksi hakijan valmiuksiin hoitaa itsenäisesti vaativia julkisen kaupankäynnin kohteena olevaa yhteisöä ja sen konsernia koskevia tilintarkastustehtäviä.

KHT-tutkintoon osallistuva HTM-tutkinnon suorittanut henkilö suorittaa tutkinnon 1-osan aihealueita käsittelevän Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan määräämän täydennysosan sekä tutkinnon 2-osan. Täydennysosa voi laajuudeltaan olla enintään puolet KHT-tutkinnon 1-osan laajuudesta. HTM-tutkintoon osallistuva JHTT-tutkinnon suorittanut henkilö suorittaa tutkinnon 1-osan.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta päättää 7 §:ssä tarkoitettujen lisätehtävien sisällöstä ja laajuudesta.

Lisätehtävien sisällön ja laajuuden tulee vastata niillä korvattavien opintojen sisältöä ja laajuutta.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta päättää tilintarkastuslain 30 §:n 5 momentissa ja 31 §:n 5 momentissa tarkoitetun kelpoisuuskokeen sisällöstä ja laajuudesta.

Kelpoisuuskoe sisältää tilintarkastusta, kirjanpitoa, eri yhteisömuotoja ja tilintarkastukseen liittyvää muuta kansallista sääntelyä koskevia tehtäviä.

Tutkinnot ja kelpoisuuskoe järjestetään suomen ja ruotsin kielellä. Tehtävien osia voi olla myös englannin kielellä.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta päättää tutkintojen sekä kelpoisuuskokeen järjestämisen ajankohdasta ja paikasta.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta vahvistaa KHT- ja HTM-tutkinnon sekä lisätehtävien ja kelpoisuuskokeen arvosteluperusteet.

Jos tutkintosuoritusta ei hyväksytä kokonaisuudessaan, yhden osan suoritus on voimassa osasuorituksen hyväksymisvuotta seuraavan viidennen kalenterivuoden loppuun.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta julkistaa arvosteluperusteet sen jälkeen, kun tutkintovastausten arvostelu on vahvistettu.

KHT- ja HTM-tilintarkastajan hyväksymistä koskeva kirjallinen hakemus on jätettävä Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan vahvistamalla tavalla viimeistään lautakunnan määräämänä päivänä.

Asetuksen 2 luvussa tarkoitettuina opintoina otetaan KHT- ja HTM-tutkintoon hyväksyttäessä huomioon hakijan KHT- ja HTM-tutkinnon järjestämisajankohtaan mennessä suorittamat opinnot.

Asetuksen 3 luvussa tarkoitettuna käytännön kokemuksena otetaan huomioon hakijan KHT- ja HTM-tutkinnon järjestämisajankohtaan mennessä saama käytännön kokemus. Kokemus on oltava pääosin viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta antaa hakemuksesta KHT-tilintarkastajan hyväksymistä hakevalle ennakkotiedon siitä, täyttyvätkö hyväksymisen edellytykset hakijan esittämien tietojen perusteella. Vastaavasti kauppakamarin tilintarkastusvaliokunta antaa ennakkotiedon HTM-tilintarkastajan hyväksymistä hakevalle.

KHT-tilintarkastajaksi hyväksytyn henkilön on annettava tuomioistuimelle seuraava KHT-tilintarkastajan vakuutus: "Minä N.N. lupaan kunniani ja omantuntoni kautta rehellisesti, riippumattomasti ja tunnollisesti suorittaa hyvää tilintarkastustapaa noudattaen kaikki ne tehtävät, jotka minulla on KHT-tilintarkastajana, olla luvatta ilmaisematta, mitä tässä toimessa minulle uskotaan tai mitä siinä muutoin olen saanut tietooni sekä muutoinkin noudattaa ammattieettisiä periaatteita ja hyvää tilintarkastustapaa sekä niitä säännöksiä ja määräyksiä, jotka koskevat KHT-tilintarkastajia."

HTM-tilintarkastajaksi hyväksytyn henkilön on annettava tuomioistuimelle seuraava HTM-tilintarkastajan vakuutus: "Minä N.N. lupaan kunniani ja omantuntoni kautta rehellisesti, riippumattomasti ja tunnollisesti suorittaa hyvää tilintarkastustapaa noudattaen kaikki ne tehtävät, jotka minulla on HTM-tilintarkastajana, olla luvatta ilmaisematta, mitä tässä toimessa minulle uskotaan tai mitä siinä muutoin olen saanut tietooni sekä muutoinkin noudattaa ammattieettisiä periaatteita ja hyvää tilintarkastustapaa sekä niitä säännöksiä ja määräyksiä, jotka koskevat HTM-tilintarkastajia."

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2008. Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran hyväksyttäessä hakijoita vuoden 2008 KHT- ja HTM-tutkintoihin ja vuonna 2008 järjestettäviin kelpoisuuskokeisiin.

Tämän asetuksen 2 luvussa tarkoitetuista opintoja koskevista vaatimuksista voidaan poiketa hyväksyttäessä hakijoita vuosina 2008―2012 järjestettäviin KHT- ja HTM-tutkintoihin, jos hakijalla on tutkinnon järjestämisajankohtaan mennessä 25 §:n 2 momentin 1 kohdassa mainitun päätöksen 1―8 §:ssä tarkoitetut opinnot.

Tämän asetuksen 3 luvussa tarkoitetuista käytännön kokemusta koskevista vaatimuksista voidaan poiketa hyväksyttäessä hakijoita vuosina 2008―2012 järjestettäviin KHT- ja HTM- tutkintoihin, jos hakijalla on tutkinnon järjestämisajankohtaan mennessä 25 §:n 2 momentin 2 kohdassa mainitussa päätöksessä tarkoitettu käytännön kokemus. Päätöksen 5 §:n 2 momentin estämättä sovelletaan, mitä tämän asetuksen 19 §:n 2 momentissa säädetään osasuorituksen voimassaolosta.

Tämän asetuksen 10 ja 11 §:ssä tarkoitetuista käytännön kokemuksen sisältöä koskevista vaatimuksista voidaan poiketa hyväksyttäessä hakijoita vuosina 2008―2012 järjestettäviin KHT- ja HTM-tutkintoihin, jos hakija on toiminut JHTT-tilintarkastajana kumotun tilintarkastuslain (936/1994) 14 §:ssä tai voimassa olevan tilintarkastuslain 57 §:n 4 momentissa tarkoitetussa tehtävässä vähintään kolme vuotta.

Jos hakijan tutkintosuoritusta ei ole tämän asetuksen voimaantullessa kokonaisuudessaan hyväksytty 25 §:n 2 momentin 3 kohdassa mainitun päätöksen 5 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla, sovelletaan tämän asetuksen 19 §:n 2 momentin säännöksiä osasuorituksen voimassaolosta.