1 luku Opetuksen järjestäminen ja oppilaan vuosiluokan määräytyminen

1 § Kieliosastot

Koulussa on suomenkielinen, englanninkielinen ja ranskankielinen kieliosasto.

2 § Opetusryhmät

Koulun opetusryhmät tulee muodostaa siten, että opetus voidaan järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ottaen huomioon koulun voimavarat.

3 § Oppilaan vuosiluokan määräytyminen

Jos oppilaaksi hakevan iän mukainen vuosiluokka ei hänen viimeisen koulutodistuksensa tai vastaavan muun osallistumistodistuksensa perusteella vastaa hänen tietojaan ja taitojaan, hakijan tieto- ja taitotaso arvioidaan kokeella sekä liitteen A mukaisen vastaavuustaulukon avulla. Edellä tarkoitettuja kokeita voidaan järjestää äidinkielessä, matematiikassa ja vieraissa kielissä rehtorin päätöksen mukaisesti.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun arvioinnin tuloksena hakija voidaan ottaa oppilaaksi vuosiluokalle, jonka oppilaista ikäjärjestyksessä keskimmäiseen verrattuna hakija on alakoulussa ja yläkoulu-lukion vuosiluokilla 1―4 korkeintaan kaksi ja yläkoulu-lukion vuosiluokilla 5―7 korkeintaan kolme vuotta vanhempi.

2 luku Oppilaiden työaika

4 § Lukuvuoden työajat

Lukuvuosi alkaa 1 päivänä syyskuuta ja päättyy 31 päivänä elokuuta.

5 § Opetuksen viikkotuntimäärät

Opetusta annetaan oppilaalle esikoulussa ja alakoulun ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla keskimäärin vähintään 50, alakoulun 3―5 vuosiluokilla keskimäärin vähintään 36 ja yläkoulu-lukiossa keskimäärin vähintään 31 oppituntia työviikossa.

Esikoulussa sekä alakoulun ensimmäisellä ja toisella vuosiluokalla oppitunnin pituus on 30 minuuttia ja muilla vuosiluokilla 45 minuuttia. Opetukseen ja välitunteihin käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi jaksoiksi.

6 § Korvaava opetus

Opinnoistaan osan korvanneelle oppilaalle tulee järjestää korvaavaa opetusta tai muuta ohjattua toimintaa korvattujen opintojen tilalle.

3 luku Hallinto

7 § Koulun johtokunta

Opetushallitus nimeää johtokunnan jäsenet ja varajäsenet Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain (1463/2007) 31 §:n 2 momentissa mainittujen tahojen ehdotuksesta sekä päättää mahdollisten muiden jäsenten nimeämisestä johtokunnan toimikaudeksi.

Opetushallitus nimeää johtokunnan jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Jos johtokunnan jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, opetushallitus nimeää hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Johtokunnan sihteerinä toimii koulun rehtori.

8 § Asian käsittely johtokunnassa

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Johtokunta on kutsuttava koolle, jos vähintään kolme jäsentä sitä vaatii.

Johtokunta käsittelee toimivaltaansa kuuluvat asiat rehtorin esittelystä.

Johtokunta on päätösvaltainen, jos puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä ovat saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Henkilövalinta ratkaistaan äänten mennessä tasan arvalla.

4 luku Rehtorin ja opettajien kelpoisuusvaatimukset

9 § Rehtorin kelpoisuusvaatimukset

Rehtorin kelpoisuusvaatimuksena on:

ylempi korkeakoulututkinto;

tässä asetuksessa säädetty opettajan kelpoisuus;

riittävä työkokemus opettajan tehtävissä;

riittävä opetushallinnon tuntemus; sekä

erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä kielitaito koulun muiden kieliosastojen kielissä.

10 § Opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimukset

Esikoulun opettajan kelpoisuuteen sovelletaan, mitä opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) säädetään esiopetuksen opettajan kelpoisuudesta.

Alakoulun opettajan kelpoisuuteen sovelletaan, mitä mainitussa asetuksessa säädetään luokanopettajan kelpoisuudesta.

Yläkoulu-lukion aineenopettajan kelpoisuuteen sovelletaan, mitä mainitussa asetuksessa säädetään lukion aineenopettajan kelpoisuudesta. Jos opetusta annetaan vain yläkoulun 1―3 vuosiluokkien oppilaille, aineenopettajan kelpoisuuteen sovelletaan, mitä mainitussa asetuksessa säädetään perusopetuksen aineenopettajan kelpoisuudesta.

Opinto-ohjaajan kelpoisuuteen sovelletaan, mitä mainitussa asetuksessa säädetään perusopetuksen oppilaanohjaajan tai lukion opinto-ohjaajan kelpoisuudesta.

Sen estämättä, mitä 1―4 momentissa säädetään, opettajaksi tai opinto-ohjaajaksi on kelpoinen henkilö, joka on kelpoinen vastaavaan virkaan tai tehtävään siinä Euroopan yhteisön jäsenmaassa, josta hän on virkaan tai tehtävään tarvittavan tutkintotodistuksensa saanut.

11 § Opetushenkilöstön kielitaitovaatimukset

Opettajalta edellytetään oman äidinkielensä ja lisäksi vähintään yhden koulun kieliosaston kielen riittävää suullista ja kirjallista hallintaa.

Esikoulun ja alakoulun opettajalta, äidinkielen aineenopettajalta sekä ensimmäisen vieraan kielen opettajalta edellytetään, että opetuskieli on opettajan äidinkieli. Muiden oppiaineiden opettajilta edellytetään riittävää opetuksessa käytettävän kielen suullista ja kirjallista hallintaa.

12 § Aineenopettajan kelpoisuusvaatimukset eräissä tapauksissa

Luonnontutkimusta, taloustietoa, uskontotietoa, historia-maantietoa yhtenä oppiaineena tai opetussuunnitelmaan kuuluvaa oppiainetta, jota ei mainita Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetussa laissa, on aineenopetuksena kelpoinen opettamaan henkilö, jolla on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 5 a tai 10 a §:ssä säädetty kelpoisuus.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, aineenopettajaksi on kelpoinen henkilö, joka on kelpoinen vastaavaan virkaan tai tehtävään siinä Euroopan yhteisön jäsenmaassa, josta hän on virkaan tai tehtävään tarvittavan tutkintotodistuksensa saanut.

5 luku Voimaantulo

13 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä tammikuuta 2008.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.