Eläinten hyvinvoinnin tuen tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin ja terveyden parantaminen, tuotantoeläinten lajinmukaisemman hoidon edistäminen ja viljelijöiden tietoisuuden lisääminen eläinten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.

Tätä asetusta sovelletaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 36 artiklassa tarkoitetun eläinten hyvinvointia edistäviin toimiin tarkoitetun tuen, joka on osa Euroopan yhteisöjen komission hyväksymää Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa vuosille 2007―2013, toimeenpanoon.

Viljelijälle voidaan myöntää eläinten hyvinvoinnin tukea 1 momentissa tarkoitetun ohjelman voimassaoloaikana vuodesta 2008 alkaen nautojen ja sikojen osalta siten kuin tässä asetuksessa tarkemmin säädetään. Eläinten hyvinvoinnin tukea voidaan maksaa viljelijälle valtion talousarvion momentin 30.20.43 (Maatalouden ympäristötuki, tuotantoeläinten hyvinvointituki ja ei-tuotannolliset investoinnit) perusteluissa määrätyissä rajoissa.

Viljelijän on sitouduttava noudattamaan nauta- tai sikatilan perusehtoja. Jos tilalla on sekä nauta- että sikatilan tuotantoeläimiä, viljelijä voi sitoutua noudattamaan sekä nauta- että sikatilan perusehtoja. Tilalla on tällöin oltava tuotantoeläimiä vähintään 10 tukikelpoista eläinyksikköä kummankin tuotantosuunnan osalta. Viljelijän on sitouduttava noudattamaan perusehtoja hallinnassaan olevien tuotantoeläinten osalta.

Viljelijän on toteutettava perusehtoihin kuuluvat toimenpiteet tilalla ensimmäisenä sitoumusvuonna 31 päivään joulukuuta mennessä, jollei muualla toisin säädetä.

Viljelijällä on oltava eläinlääkärin kanssa tehty kirjallinen Maaseutuviraston määräämälle lomakkeelle laadittu terveydenhuoltosopimus.

Ellei viljelijä ole tehnyt 1 momentissa tarkoitettua terveydenhuoltosopimusta, viljelijällä on oltava tilattuna terveydenhuoltosopimuksen tekemistä varten tarvittava eläinlääkärin käynti viimeistään sitoumusta koskevaa hakemusta jätettäessä. Terveydenhuoltosopimus on tehtävä ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä.

Perusehtoihin sitoutuneella nautatilalla eläinlääkärin on tehtävä vähintään yksi terveydenhuoltokäynti jokaisen sitoumusvuoden aikana. Sikatilalla eläinlääkärin on tehtävä porsastuotanto- ja yhdistelmätiloilla vähintään neljä terveydenhuoltokäyntiä vuodessa ja lihasikalassa kerran kasvatuserää kohden. Yhdistelmätilalla tarkoitetaan maatilaa, jolla harjoitetaan sekä porsas- että lihasikatuotantoa. Terveydenhuoltokäynnistä on tehtävä kirjallinen asiakirja.

Edellä 6 §:ssä tarkoitetun terveydenhuoltokäynnin tai -käyntien perusteella on laadittava kirjallinen terveydenhuoltosuunnitelma, jossa sovitaan tarvittavista korjaus- ja kehitystoimista. Terveydenhuoltosuunnitelmassa on oltava selvitys siitä, miten 8 ja 9 §:ssä asetetut vaatimukset on otettu tilalla huomioon. Suunnitelma on päivitettävä vuosittain terveydenhuoltokäynnin tai -käyntien yhteydessä. Eläinlääkäri laatii suunnitelman ja seuraa sen toteutumista. Eläinlääkärin on kirjattava havaintonsa suunnitelman toteutumisesta terveydenhuoltokäynnistä tehtävään 6 §:ssä tarkoitettuun asiakirjaan.

Viljelijän on noudatettava tilalla tautisuojaukseen liittyviä terveydenhuollon vaatimuksia. Viljelijän on noudatettava myös eläinlääkärin erikseen antamia määräyksiä tautisuojauksesta sekä eläinaineksen ja rehujen tuonnista.

Eläimiä ei saa pitää yksinään, ellei sairaus, vahingoittuminen, aggressiivinen käyttäytyminen tai muu perusteltu ja hyväksyttävä syy sitä edellytä tai tuen lisäehdoissa ole toisin edellytetty.

Lihantuotantotarkoitukseen kasvatettavia nautoja, mukaan lukien emolehmät, ei saa pitää parteen kytkettynä ellei tilapäinen, perusteltu ja hyväksyttävä syy sitä edellytä. Naudoilla on oltava ikä- ja tuotosvaiheeseen sopivaa karkeaa rehua riittävästi saatavilla. Kaikkien eläinten saatavilla on oltava jatkuvasti riittävästi hyvälaatuista vettä.

Emakoille on annettava pesäntekomateriaalia.

Jos pitopaikassa on koneellinen ilmanvaihto-, ruokinta-, juotto- tai muu vastaava järjestelmä, josta eläinten hyvinvointi on riippuvainen, nautatilalla on oltava kirjallinen suunnitelma toimenpiteistä laitteiston toimintahäiriöiden varalta. Nautatilalla on sähkökatkosten varalta oltava käytettävissä sähköntuotannon varajärjestelmä, jonka tuottamalla sähköllä saadaan koneellinen ilmanvaihto ja tarvittaessa lypsy, juotto, ruokinta ja lannanpoisto toimimaan.

Sikatiloilla tuotantorakennuksissa on oltava sellainen hälytys- ja valvontajärjestelmä, joka antaa hälytyksen lämpötilan noustessa tai laskiessa liikaa sekä sähkökatkosten, ilmanvaihtojärjestelmän toimintahäiriöiden tai muiden vastaavien eläinten hyvinvointiin vaikuttavien häiriöiden aikana. Jos pitopaikassa on koneellinen ilmanvaihto-, ruokinta-, juotto- tai muu vastaava järjestelmä, josta eläinten hyvinvointi on riippuvainen, sikatilalla on oltava kirjallinen suunnitelma toimenpiteistä laitteiston toimintahäiriöiden varalta. Sähkökatkosten varalta sikatilalla on oltava sähköntuotannon varajärjestelmä, jonka tuottamalla sähköllä saadaan koneellinen ilmanvaihto ja tarvittaessa juotto, ruokinta ja lannanpoisto toimimaan.

Jos tilalla harjoitetun eläintuotannon tuotantosuunta muuttuu toiseksi eläinten hyvinvoinnin tuessa tukikelpoiseksi tuotantosuunnaksi, tilan on noudatettava uuden tuotantosuunnan mukaisia perusehtoja jäljellä olevan sitoumuskauden ajan. Tämä muutos voidaan tehdä myös, jos kesken sitoumuskauden tehdään sukupolvenvaihdos tai muu koko maatilan hallinnansiirto ja sitoumus siirretään 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tuotantosuuntaa voidaan vaihtaa jäljellä olevaksi sitoumuskaudeksi kerran sitoumuskauden aikana.

Viljelijän on ilmoitettava tuotantosuunnan vaihtamisesta toimintalinjan 2 lain 11 §:ssä edellytettynä aikana. Muutosten osalta tuki maksetaan seuraavasta maksatuksesta alkaen.

Viljelijän on säilytettävä tilalla terveydenhuoltosopimus, vuosittain päivitetyt terveydenhuoltosuunnitelmat, eläinlääkärin antamat todistukset tehdyistä terveydenhuoltokäynneistä ja muut toimintalinjan 2 lain 12 §:ssä tarkoitetut asiakirjat.

Viljelijä voi sitoumuksen teon yhteydessä valita enintään kaksi lisäehtoa. Lisäehdon voi valita, jos viljelijä on sitoutunut kyseisen tuotantosuunnan perusehtoihin, tilan eläinmäärä on tuotantosuunnan osalta vähintään 10 eläinyksikköä koko sitoumuskauden ajan ja lisäehto soveltuu tilan tuotantorakenteeseen sekä sen teknisiin järjestelyihin. Viljelijän on sitouduttava noudattamaan lisäehtoja hallinnassaan olevien tuotantoeläinten osalta.

Jos sekä nautatilan että sikatilan perusehtoihin sitoutunut viljelijä valitsee sekä 13 §:n 1 momentin 1 kohdassa että 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun lisäehdon, katsotaan valitut lisäehdot yhdeksi ehdoksi.

Viljelijän on toteutettava lisäehtoihin kuuluvat toimenpiteet tilalla ensimmäisenä sitoumusvuonna 31 päivään joulukuuta mennessä, jollei muualla toisin säädetä.

Viljelijä, jonka luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (644/2000) tarkoittama maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpidettä koskeva sitoumus ja kyseisen asetuksen 16 §:ssä tarkoitettu tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistäminen -lisätoimenpide on voimassa koko sen sitoumusvuoden, jolloin viljelijä sitoutuu eläinten hyvinvoinnin tuen noudattamiseen, ei voi valita 13 §:n 1 momentin 6 kohdassa ja 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua lisäehtoa.

Viljelijä ei voi valita 13 §:n 1 momentin 6 kohdassa ja 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua lisäehtoa, jos tilalla on voimassa luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 25 a §:ssä tarkoitettu sopimus tai luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007―2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (366/2007) 46 §:ssä tarkoitettu sopimus. Viljelijä voi valita 13 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuista lisäehdoista vain toisen.

Viljelijä voi vaihtaa sitoutuessaan valitsemansa lisäehdot jäljellä olevaksi sitoumuskaudeksi kerran sitoumuskauden aikana. Vaihtamisen edellytyksenä on, että lisäehdon valinnalle säädetyt edellytykset täyttyvät. Viljelijä ei voi valita lisää lisäehtoja ehdon vaihtamisen yhteydessä.

Lisäehdosta on luovuttava, jos tilan siitä kotieläintuotannosta luovutaan, jota koskien lisäehto on valittu tai tilalla harjoitetun eläintuotannon olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, ettei valitun lisäehdon mukaisia toimenpiteitä enää voida toteuttaa taikka eläinmäärä vähenee muutoin kuin tilapäisesti siten, että toimintalinjan 2 lain 6 §:n 4 momentissa säädetty vähimmäiseläinmäärä ei enää täyty.

Viljelijän on ilmoitettava muutoksista toimintalinjan 2 lain 11 §:ssä edellytettynä aikana. Muutosten osalta tuki maksetaan seuraavasta maksatuksesta alkaen.

Eläimet muunnetaan eläinyksiköiksi seuraavan taulukon kertoimien mukaisesti:

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa eläinlajiluokassa muut siat otetaan huomioon viljelijän sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (1296/2001) 4 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin ilmoittamasta kolme kuukautta tai sitä nuorempien porsaiden määrästä puolet.

Nautojen määrä lasketaan nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1760/2000 tarkoitetun nautarekisterin tietojen perusteella. Tuen maksamisen perusteena oleva eläinyksikkömäärä on sitoumuksen alkamisvuonna toukokuun 1 päivän ja elokuun 1 päivän välisen ajanjakson, nämä päivät mukaan lukien, eläinyksikkömäärien keskiarvo. Seuraavina vuosina eläinyksikkömäärä on edellisen vuoden elokuun 2 päivän ja kuluvan vuoden elokuun 1 päivän välisen ajanjakson, nämä päivät mukaan lukien, eläinyksikkömäärien keskiarvo.

Sikojen osalta tuen maksamisen perusteena oleva eläinyksikkömäärä on sitoumuksen alkamisvuonna toukokuun 1 päivän, kesäkuun 1 päivän, heinäkuun 1 päivän ja elokuun 1 päivän eläinyksikkömäärien keskiarvo. Seuraavina vuosina eläinyksikkömäärä on edellisen vuoden syyskuun 1 päivän ja kuluvan vuoden elokuun 1 päivän välisen ajan kunkin kuukauden ensimmäisen päivän eläinyksikkömäärien keskiarvo. Sikojen osalta eläinyksikkömäärä voidaan laskea myös sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 4 §:ssä tarkoitetun rekisterin tietojen perusteella.

Sikojen lukumäärää laskettaessa jätetään sitoumuksen alkamisvuonna yhden suurimman ja kahden pienimmän laskentapäivän lukumäärä huomioon ottamatta. Seuraavina vuosina lukumäärää laskettaessa jätetään yksi suurin ja kaksi pienintä lukumäärää huomioon ottamatta.

Viljelijän on maksettava takaisin eläinten hyvinvoinnin tuki, jos tilalla luovutaan kotieläintuotannosta tai tuotantoeläinten määrä ei täytä toimintalinjan 2 lain 6 §:n 4 momentissa säädettyä vähimmäismäärää lukuun ottamatta tilanteita, joissa on kyseessä eläinmäärän tilapäinen väheneminen. Tilapäinen eläinmäärän väheneminen on kyseessä tilanteissa, jotka aiheutuvat tietyn tuotantosuunnan edellyttämästä tuotantotauosta, kotieläinrakennuksen peruskorjauksesta tai laajentamisesta, tuotantosuunnan muuttamisesta tai toimintalinjan 2 lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetusta syystä.

Eläinten hyvinvoinnin tukea ei ole maksettava takaisin, jos tilan eläinmäärä lyhytaikaisesti vähenee merkittävästi vastustettavan eläintaudin takia tai tilalta pois saneerattavan tartunnan takia. Lakisääteisesti vastustettavien tartuntojen hävittämisessä on noudatettava viranomaismääräyksiä ja muiden kuin lakisääteisesti vastustettavien tartuntojen osalta on noudatettava yleisesti hyväksyttyjä toimintatapoja.

Eläinten hyvinvoinnin perusehtojen tukea maksetaan vuosittain eläinten hyvinvoinnin tukea koskevan sitoumuksen tehneelle viljelijälle sitoumuksen mukaisista tukikelpoisista naudoista ja sioista eläinyksikköä kohden:

Eläinten hyvinvoinnin lisäehtojen tukea maksetaan vuosittain eläinten hyvinvoinnin tukea koskevan sitoumuksen tehneelle viljelijälle tukikelpoista eläinyksikköä kohden:

Maatilaa kohden voidaan maksaa vuosittain eläinten hyvinvoinnin tukea enintään 5 000 euroa.

Eläinten hyvinvoinnin tuen sitoumuskausi on viisi vuotta ja se alkaa sitoutumisvuoden toukokuun 1 päivänä.

Viljelijän antama sitoumus pysyy voimassa, vaikka viljelijä ei hae tuen vuosittaista maksua, jos maksun hakematta jättäminen on aiheutunut toimintalinjan 2 lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetusta ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisesta olosuhteesta.

Kun sitoumus on siirretty, jatkavan viljelijän on noudatettava kyseessä olevaa tukea koskevaa sitoumusta aiemman viljelijän antaman sitoumuksen jäljellä olevan sitoumusajan.

Viljelijä voi luopua sitoumuksesta jäädessään eläkkeelle, silloin kun kyseessä on siirtyminen täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle, osa-aikaeläkkeelle tai varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

Jos viljelijän sitoumus on ollut voimassa vähintään kolme vuotta, viljelijä voi luopua sitoumuksesta koko maatilan myynnin kautta tai lopettamalla muutoin kokonaan kotieläintuotannon harjoittaminen.

Eläinten hyvinvoinnin tuen perus- ja lisäehtojen valvonnasta säädetään erikseen.

Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä maaliskuuta 2008.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.