Valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetussa laissa (1336/2006) tarkoitettua yrityksen kehittämisavustusta ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta myönnettäessä noudatetaan sen lisäksi, mitä mainitussa laissa säädetään, tätä asetusta.

Avustuksen myöntämisessä on otettava huomioon Euroopan yhteisön rakennerahasto-ohjelmien tavoitteet ja soveltamisedellytykset.

Rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanossa, valvonnassa ja tarkastuksessa noudatetaan, mitä asiasta säädetään rakennerahastolaissa (1401/2006) ja sen nojalla annetuissa valtioneuvoston asetuksissa.

Avustuksen myöntämistä puoltavana tekijänä pidetään hankkeen myönteisiä työllisyys-, ympäristö- ja tasa-arvovaikutuksia.

Yrityksen kehittämisavustusta myönnettäessä noudatetaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen annettua komission asetusta (EY) N:o 70/2001 sekä perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta kansalliseen alueelliseen investointitukeen annettua komission asetusta (EY) N:o 1628/2006.

Investointiin myönnettävän yrityksen kehittämisavustuksen enimmäisprosenttiosuus investoinnin hankintamenosta on:

Avustusta ei voida myöntää II tukialueella suurelle yritykselle Ylä-Pirkanmaan seutukunnan alueella ja Kuusankosken kaupungissa.

Jos III tukialueella avustuksen prosenttiosuus investoinnin hankintamenosta mikroyrityksellä ylittää 15 prosenttia, avustus on myönnettävä kokonaan de minimis -tukena.

Harvaan asutulla maaseudulla tarkoitetaan maaseudun yritystoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (632/2007) 29 §:ssä määriteltyjä alueita.

Investointiin myönnettävän yrityksen kehittämisavustuksen ja muun valtion tueksi katsottavan tuen prosenttiosuuksien yhteenlaskettu enimmäismäärä voi olla investoinnin hankintamenosta enintään 8 §:ssä säädetyn enimmäisprosenttiosuuden mukainen.

Mikroyritykselle myönnettävän yrityksen kehittämisavustuksen ja muun valtion tueksi katsottavan tuen prosenttiosuuksien yhteenlaskettu enimmäismäärä voi III tukialueella ylittää 15 prosenttia ainoastaan siinä tapauksessa, että sekä yrityksen kehittämisavustus että muu valtion tueksi katsottava tuki myönnetään de minimis -tukena.

Investointiin myönnettävän yrityksen kehittämisavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että avustuksen saaja rahoittaa investoinnin hankintamenosta vähintään 25 prosenttia sellaisella rahoituksella, jossa ei ole julkisen rahoittajan myöntämää rahoitusta.

Investointiin myönnettävän avustuksen ohella julkista rahoitusta on kaikki julkisten tai julkisomisteisten rahoittajien myöntämä rahoitus riippumatta siitä, sisältyykö rahoitukseen valtion tukea vai ei. Julkiseksi rahoitukseksi luetaan myös julkisen tai julkisomisteisen rahoittajan takaama laina.

Mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei sovelleta kunnan tai sen pääosin omistaman yhteisön investointihankkeeseen siltä osin kuin kyse on kunnan myöntämästä rahoituksesta.

Kunnalle tai sellaiselle kiinteistöyhtiölle, jossa kunta on omistajana, voidaan I ja II tukialueella myöntää yrityksen kehittämisavustusta toimitilojen rakentamiseen pienten ja keskisuurten yritysten käyttöön siten, että avustuksen enimmäisprosenttiosuus investoinnin hankintamenosta sekä avustuksen ja muun valtion tueksi katsottavan tuen prosenttiosuuksien yhteenlaskettu enimmäisprosenttiosuus määräytyy toimitiloihin sijoittuvan yrityksen koon ja toimitilojen sijainnin perusteella siten kuin 8 ja 9 §:ssä säädetään.

Toimitiloista perittävän vuokran tulee määräytyä rakentamisesta aiheutuneiden menojen perusteella siten, että vuokran määrittelyssä ei oteta huomioon myönnettyä avustusta. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen tulee hyväksyä perittävän vuokran vähimmäismäärä.

Jos yritys ostaa toimitilat ennen kuin kolme vuotta on kulunut avustuksen maksamisesta, kauppahinnan tulee perustua työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymään paikallisen markkinahintatason mukaiseen hintaan ja avustus on tällöin siirrettävä yritykselle kauppahinnan vähennyksenä avustuksen prosenttiosuuden mukaisesti, kuitenkin enintään maksetun avustuksen verran. Avustuksen siirrosta on mainittava kauppakirjassa.

Liikenteen toimialan yritykselle myönnettävän yrityksen kehittämisavustuksen enimmäisprosenttiosuus investoinnin hankintamenosta sekä avustuksen ja muun valtion tueksi katsottavan tuen prosenttiosuuksien yhteenlaskettu enimmäisprosenttiosuus on:

Pienelle ja keskisuurelle yritykselle myönnettävän avustuksen enimmäisprosenttiosuus investoinnin hankintamenosta sekä avustuksen ja muun valtion tueksi katsottavan tuen prosenttiosuuksien yhteenlaskettu enimmäisprosenttiosuus II tukialueen pienillä saarilla ja saaristoalueilla, jotka on lueteltu komission valtiontuista 20 päivänä joulukuuta 2006 tekemän päätöksen (N 359/2006) liitteen kohdissa FI181, FI183 ja FI195, on 10 prosenttia.

Sen estämättä, mitä 6 §:ssä säädetään, yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää kaupunki- tai kuntakeskuksen taikka muun siihen verrattavan taajaan asutun alueen ulkopuolella sijaitsevalle päivittäistavaroita myyvälle kyläkaupalle investointiin, jolla parannetaan tai monipuolistetaan palveluja. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että kaupan päivittäistavaroiden vuosimyynti on alle kaksi miljoonaa euroa ja päivittäistavaroiden myyntipinta-ala on vähemmän kuin 400 neliömetriä.

Avustuksen enimmäisprosenttiosuus investoinnin hankintamenosta on 40. Avustus myönnetään de minimis -tukena, ja sitä voidaan myöntää vuoden 2008 alusta enintään vuoden 2011 loppuun.

Koneiden ja laitteiden pitkäaikaisesta vuokraamisesta aiheutuvina menoina voidaan yrityksen kehittämisavustuksen piiriin hyväksyä enintään hankinnan ostohintaa vastaavat vuokramenot kolmelta vuodelta. Menoihin ei voida sisällyttää hallinto-, rahoitus-, vakuutus-, korjaus-, huolto- tai muita vastaavia menoja.

Avustus vuokramenoihin myönnetään I ja II tukialueella de minimis -tukena.

Tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistoimenpiteisiin kohdistuvaa avustusta ei voida myöntää myytäväksi tarkoitetun prototyypin kehittämisestä aiheutuviin menoihin.

Yrityksen kehittämisavustuksen määrä muihin kehittämistoimenpiteisiin voi olla enintään 50 prosenttia avustuksen perusteena olevista hyväksyttävistä menoista.

Jos tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistoimenpiteitä koskeva avustus myönnetään siten, että avustuksen prosenttiosuus ylittää I tai II tukialueella 40 prosenttia tai III tukialueella 35 prosenttia hyväksyttävistä menoista, avustus on tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämistoimenpiteiden osalta myönnettävä kokonaan de minimis -tukena.

Muihin kehittämistoimenpiteisiin myönnettävän yrityksen kehittämisavustuksen ja muun valtion tueksi katsottavan tuen prosenttiosuuksien yhteenlaskettu enimmäismäärä voi olla enintään 50 prosenttia.

Myönnettäessä yrityksen kehittämisavustusta tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen yrityksen kehittämisavustuksen ja muun valtion tueksi katsottavan tuen prosenttiosuuksien yhteenlaskettu enimmäismäärä voi ylittää I ja II tukialueella 40 prosenttia tai III tukialueella 35 prosenttia ainoastaan siinä tapauksessa, että sekä yrityksen kehittämisavustus että muu valtion tueksi katsottava tuki myönnetään de minimis -tukena.

Yrityksen kehittämisavustusta muihin kehittämistoimenpiteisiin voidaan myöntää suurelle yritykselle vain yhteishankkeena toteutettavissa kehittämistoimenpiteissä, joiden toteuttamiseen osallistuu suuren yrityksen ohella pieniä tai keskisuuria yrityksiä.

Avustus suurelle yritykselle myönnetään de minimis -tukena.

Aloittavalle tai laajentavalle pienelle yritykselle voidaan myöntää yrityksen kehittämisavustusta uusien työntekijöiden palkkamenojen perusteella.

Aloittavalle pienelle yritykselle voidaan myöntää avustusta myös yrittäjän kohtuullisten laskennallisten palkkamenojen perusteella. Yrittäjän laskennallisten palkkamenojen osalta myönnettävään avustukseen ei saa sisältyä Euroopan yhteisön rakennerahastojen varoja.

Avustusta voidaan myöntää myös pienelle innovatiiviselle yritykselle toiminnan aloittamiseen tai laajentamiseen liittyvien asiantuntija- ja muiden palvelujen käytöstä aiheutuviin menoihin sekä toimitilojen ja laitteiden vuokramenoihin.

Avustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia, ja sitä voidaan myöntää enintään 24 kuukauden ajalta. Avustus myönnetään de minimis -tukena.

Avustus myönnetään de minimis -tukena, ja sitä voidaan myöntää enintään vuoden 2011 loppuun.

Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää enintään 80 prosenttia avustuksen perusteena olevista hyväksyttävistä menoista.

Avustus yrityksille tarjottavan maksullisen palvelutoiminnan kehittämiseen myönnetään de minimis -tukena.

Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää julkiselle ja yksityiselle yhteisölle käytettäväksi pääoman merkintään pääomasijoitusrahastoon.

Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että pääomasijoitusrahasto tekee sijoituksia aloittaviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Lisäksi edellytetään, että vähintään 50 prosenttia pääomasijoitusrahaston pääomasta tulee olla yksityisten sijoittajien rahoitusta.

Pääomasijoitusrahastohankkeissa avustusta voidaan myöntää käytettäväksi rahaston rahasto-osuuksien merkintään, rahaston pääoman korottamiseen sekä rahaston hallintomenoihin.

Kohdennettaessa avustusta pääomasijoitustoimintaan noudatetaan yhteisön suuntaviivoja valtiontuesta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tehtävien riskipääomasijoitusten edistämiseksi (2006/C 194/02).

Valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain tai sen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten nojalla myönnetyn avustuksen vaikutukset on arvioitava kirjallisesti uutta avustushakemusta käsiteltäessä, jos avustuksen myöntämisestä on kulunut enintään viisi vuotta.

Avustuksen myöntäjän on edellytettävä, että avustuksen saaja raportoi hankkeen toteuttamisesta avustuksen viimeisen maksuerän yhteydessä. Lisäksi avustuksen myöntäjän on edellytettävä, että avustuksen saaja raportoi hankkeen toteutumisesta jo ennen avustuksen viimeistä maksuerää, jos se katsotaan tarpeelliseksi.

Avustuksen myöntäjän on avustuksen vaikuttavuuden arvioimiseksi edellytettävä, että avustuksen saaja raportoi hankkeen vaikutuksista aikaisintaan kahden vuoden kuluttua hanketta koskevan avustuksen viimeisen erän maksamisesta.

Avustuksen maksamisen lopettamista ja takaisinperintää koskevan päätöksen tekee avustuksen myöntänyt viranomainen. Konkurssiin asetettua avustuksen saajaa koskevan päätöksen tekee kuitenkin se työvoima- ja elinkeinokeskus, jonka alueella avustettava hanke on pääosin toteutettu.

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä kesäkuuta 2007.