6 § Kasvilajien yksikköhinnat

Maaseutuvirasto antaa määräykset vuosittain tämän lain mukaan korvattavien kasvilajien yksikköhinnoista käytettäviksi satovahinkojen arvioinnissa. Yksikköhintana pidetään interventiohintaa tai vahinkovuotta edeltäneenä vuonna toteutunutta markkinahintaa, jolloin voidaan ottaa huomioon myös markkinoiden myöhempi kehitys. Jos interventio- tai markkinahintaa ei ole, Maaseutuvirasto antaa määräykset yksikköhinnoista satovahinkoneuvottelukuntaa kuultuaan. Yksikköhintaa määrättäessä voidaan ottaa huomioon kasvilajille maksettava tuotantotuki.

7 § Normisato

Kasvilajin normisadolla tarkoitetaan normisatoalueella saatua keskimääräistä vuosisatoa pinta-alayksikköä kohti. Normisato lasketaan vahinkovuotta edeltäneiden viiden vuoden satotilastojen perusteella aritmeettisena keskiarvona. Tästä laskemistavasta voidaan poiketa, jos poikkeamiseen on erityinen syy tai jos tarvittavia satotilastoja ei ole käytettävissä.

Kasvilajin normisadon arvo lasketaan käyttämällä kertoimena kyseiselle kasville Maaseutuviraston antaman määräyksen mukaista yksikköhintaa.

Viljelmän normisadon arvolla tarkoitetaan viljelmällä viljeltyjen tämän lain mukaan korvattavien kasvilajien normisatojen viljelyaloilla kerrottujen arvojen summaa.

Normisatojen määräämistä varten valtakunnan alue jaetaan normisatoalueisiin, joina pidetään työvoima- ja elinkeinokeskusten toimialueita. Maaseutuvirasto antaa vuosittain määräykset normisadoista kasvilajeittain kullekin normisatoalueelle.

8 § Viljelmäkohtainen satovahinkokorvaus

Tässä pykälässä tarkoitettua korvausta on haettava ennen kuin sadonkorjuu vahinkoalalla aloitetaan. Jos vahinko on todettavissa vasta satoa korjattaessa, hakemuksen voi tehdä sadonkorjuun yhteydessä. Hakemus on kuitenkin tehtävä hyvissä ajoin ennen satovahinkoa kärsineen kasvulohkon sadonkorjuun päättymistä. Sadonkorjuun jälkeen tehdyn hakemuksen perusteella korvausta ei myönnetä. Talvehtimisvahinkojen osalta hakemus on tehtävä ennen vahingoittuneen kasvuston rikkomista ja viimeistään vahingon ilmenemistä seuranneen kesäkuun 30 päivänä. Korvausasian käsittelee sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen, jonka alueella viljelmän talouskeskus sijaitsee. Maaseutuvirasto voi antaa määräyksiä korvausta haettaessa noudatettavasta menettelystä.

10 § Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on toimitettava satovahinkokorvauksiin liittyvät tiedot Maaseutuvirastolle. Maaseutuvirasto voi antaa määräyksiä tietojen toimittamiseen liittyvistä menettelytavoista.

11 § Satovahinkoneuvottelukunta

Tässä laissa tarkoitettujen toimenpiteiden valmistelua varten valtioneuvosto asettaa satovahinkoneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toimia maa- ja metsätalousministeriön ja Maaseutuviraston apuna satovahinkojen korvaamista koskevissa asioissa. Neuvottelukunnassa ovat edustettuina maa- ja metsätalousministeriö, valtiovarainministeriö, Maaseutuvirasto sekä maataloustuottajain keskusjärjestöt. Neuvottelukunnasta ja sen tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.