Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 6 §:n 2 kohdassa tarkoitettuna pohjoisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 2007 kasvintuotannon tukea sekä kotieläintalouden tukea, kasvihuonetuotannon tukea ja varastointitukia siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

Tuen hakijalle maksettava tuki määräytyy maksun perusteena olevan yksikkömäärän ja alueittain eriytetyn, liitteessä 1 esitetyn tukialuejaon mukaisen yksikkötuen tason perusteella.

Pohjoista tukea voidaan myöntää enintään tukiyksikkökertoimella ilmoitetulle osuudelle tukeen oikeuttavien tukiyksiköiden määrästä.

Jos tässä asetuksessa ei toisin säädetä, tukiyksikkökerroin on 1,00.

Jos tuen maksun perusteena oleva tukiyksikkömäärä tai tuen määrä ylittää liitteessä 2 sille säädetyn enimmäismäärän, tukiyksikkökerrointa ja yksikkötuen tasoa voidaan muuttaa ottaen huomioon liitteen 3 rajoitteet.

Tukikelpoisen kasvulohkon vähimmäispinta-ala on viisi aaria.

Tuki maksetaan pinta-alalta vain kerran, vaikka samalla alalla viljellään kyseisen kasvukauden aikana useita tukikelpoisia kasveja peräkkäin.

Kasvintuotannon tukia ei makseta kasvimaaksi ilmoitetuille aloille.

Pohjoista hehtaaritukea, yleistä hehtaaritukea ja nuorten viljelijöiden tukea ei makseta peltoalalle, joka on ilmoitettu ensimmäistä kertaa maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella numero 102B vuonna 2005, vuonna 2006 tai vuonna 2007. Tukikelpoisia ovat kuitenkin vuosina 2005, 2006 ja 2007 ensimmäistä kertaa ilmoitetuista aloista sellaiset alat, jotka hyväksytään tukikelpoisiksi maatalouden ympäristötuessa tai luonnonhaittakorvauksessa vuonna 2007.

Pohjoista hehtaaritukea myönnetään vuoden 2007 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavasti:

Peltokasveille vehnää, ruista, mallasohraa ja rehuviljaa lukuun ottamatta tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Vehnälle voidaan pohjoista hehtaaritukea maksaa yhteensä enintään 1,69 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun määrän, tukea alennetaan.

Spelttivehnän viljelyalalle voidaan myöntää vehnän pohjoista hehtaaritukea.

Tukikelpoisia avomaanvihanneksia ovat ihmisravinnoksi käytettävät vihannekset. Herneistä avomaanvihanneksena tukikelpoisia ovat tarhaherneeseen kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, jotka korjataan tuleentumattomina. Herneen ja viljan seoskasvusto on tukikelpoinen hernekasvustona, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen ja viljan siemenseosta niin, että herneen ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina enintään 15 prosenttia on viljan siementä.

Edellä 5 §:n 2 momentissa tarkoitettua tukea voidaan puhtaiden herne- tai härkäpapukasvustojen lisäksi maksaa, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen ja viljan tai härkäpavun ja viljan siemenseosta niin, että herneen tai härkäpavun ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina enintään 15 prosenttia on viljan siementä.

Yleistä hehtaaritukea myönnetään vuoden 2007 kasvukauden ajan viljelyksessä olevasta peltoalasta enintään seuraavasti:

Yleistä hehtaaritukea ei tukialueella C3 ja C4 makseta 5 §:ssä tarkoitettujen kasvien viljelyyn käytetystä alasta lukuun ottamatta avomaanvihanneksia, tilliä ja persiljaa.

Edellä 5 §:ssä tarkoitettua pohjoista hehtaaritukea ja yleistä hehtaaritukea voidaan maksaa peltokasveille yhteensä enintään 15,14 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tukien määrä ylittää mainitun määrän, tukia alennetaan.

Nuorille viljelijöille myönnetään vuoden 2007 kasvukauden ajan viljelyksessä olevasta peltoalasta tukea tukialueilla C1―C4 enintään 36 euroa hehtaarilta.

Mallasohran pohjoista tukea voidaan maksaa enintään maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella numero 102B ilmoitetulle ja valvonnassa hyväksytylle mallasohra-alalle.

Mallasohran pohjoista tukea ei makseta, jos mallasohraksi ilmoitettu ala on maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella numero 102B ilmoitettu siemenviljelykseen tunnuksella ST.

Mallasohran tuki voidaan myöntää ainoastaan vahvistetussa mallasohran viljelysopimuksessa mainitun sopimuspinta-alan tai maa- ja metsätalousministeriön tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella numero 102B vuodelta 2007 ilmoitetun mallasohran pinta-alan perusteella näistä pienemmän alan perusteella.

Mallasohran viljelysopimuksessa mallastamona tai suoraan tämän lukuun toimivana välittäjänä on oltava tunnetusti sopimustoimintaa harjoittava taho. Jos mallasohran viljelysopimuksen tekijän toiminnan harjoittamisen todellisesta luonteesta on epäselvyyttä, on mallasohran pohjoisen tuen hakijan toimitettava toiminnan harjoittajaa koskeva tarkempi selvitys. Mallasohran tuen maksu toimitetun selvityksen perusteella edellyttää, että annettua selvitystä voidaan pitää luotettavana.

Sopimuksessa mainitusta sopimuspinta-alasta on oltava vähintään yksi kappale 9 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu hyväksytty esinäyte jokaista sopimuspinta-alan alkavaa 20 hehtaaria kohti. Jos hyväksyttyjä esinäytteitä on vähemmän kuin yksi kappale jokaista sopimuspinta-alan alkavaa 20 hehtaaria kohti, alennetaan mallasohran tuen maksun perusteena olevaa pinta-alaa vastaavassa suhteessa.

Tuen hakijan on noudatettava suorien tukien täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (183/2006) 4, 6―13 ja 15 §:ssä säädettyjä ehtoja.

Maidon tuotantotukea voidaan maksaa tuen hakijalta vuonna 2007 markkinointiin ostetusta ja hyväksytystä tai kuluttajille suoraan myydystä maidosta enintään seuraavasti:

Maidon tuotantotukea voidaan maksaa enintään maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1788/2003, jäljempänä maitoasetus, 6 artiklan mukaisesti myönnettyyn ja tuottajan hallinnassa olevaan tuottajakohtaiseen viitemäärään saakka. Maidon tuotantomäärän suhdetta tuottajakohtaiseen viitemäärään tarkastellaan tuotantojaksoittain. Tarkastelussa ei oteta huomioon maitoasetuksen 9 ja 10 artiklan mukaista rasvakorjausta.

Maidon määrän perusteella pohjoista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 157,2 miljoonaa euroa. Jos tukeen oikeutetun maitomäärän perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Eläinyksikköä kohti maksettavia kotieläintukia myönnetään tuen hakijan tai hänen perheenjäsenensä hallinnassa tuen määräytymisajankohtana olleiden kotieläinten lukumäärien perusteella. Tuen määräytymisajankohdalla tarkoitetaan laskentapäivää tai muuta tuen määräytymisajanjaksoa.

Eläinmäärä muunnetaan eläinyksiköiksi käyttäen liitteen 4 mukaisia kertoimia.

Tukea myönnetään eläinyksikköä kohti enintään seuraavan taulukon mukaisesti:

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu uuhien tuottajakohtainen enimmäismäärä on samalla tukikelpoisten eläinten enimmäismäärä.

Tukeen oikeuttavia eläinyksikköjä voi tukialueilla C2 pohjoinen ja saaristo olla enintään 300 eläinyksikköä, tukialueella C3 enintään 200 eläinyksikköä ja tukialueella C4 enintään 100 eläinyksikköä maatilaa kohti. Kanojen osalta tukeen oikeuttavia eläinyksikköjä voi tukialueilla C1, C2 ja C2 pohjoinen ja saaristo olla enintään 260 eläinyksikköä maatilaa kohti.

Kanojen määrän perusteella pohjoista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 2,11 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Lihasiipikarjan määrän perusteella pohjoista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 4,56 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Sikojen määrän perusteella pohjoista tukea voidaan maksaa yhteensä enintään 28,36 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Hevosista myönnetään tukea enintään viittä eläinyksikköä suuremmalta määrältä kuin mistä hakijalle on maksettu tukea vuonna 2006. Jos hevosta ei ole rekisteröity hevostalouslain (796/1993) 3 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin, tukihakemuksen yhteydessä on toimitettava luotettava selvitys hevosen omistajasta tai oikeaksi todistettu jäljennös vuokra- tai leasing-sopimuksesta.

Vuoden 2007 aikana teurastetuista hiehoista ja sonneista myönnetään tukea enintään seuraavasti:

Teurastetuista hiehoista maksettavaa tukea ei makseta niistä hiehoista, joista on maksettu 13 §:ssä tarkoitettua emolehmistä ja emolehmähiehoista maksettavaa tukea.

Teurastuksen yhteydessä kokonaan hylätystä ruhosta ei makseta tukea. Jos hiehon, sonnin tai lihasian ruho on hylätty osittain, ruho on tuen piirissä, jos ruhon kokonaispaino, ruhon hylätty osa mukaan lukien, saavuttaa 1 momentin 4 kohdassa säädetyn vähimmäispainon.

Jos ruho on hylätty teurastamon tekemän teurastusvirheen takia siten, että eläimestä on maksettu tuottajalle teuraseläintili, ruho on tukikelpoinen. Jos eläin kuolee kuljetuksen aikana tai teurastamon navetassa, se ei ole tukikelpoinen.

Nuorista siitossioista maksetaan nuoren siitossian tuki vain kerran. Tuki maksetaan sille tuen hakijalle, jonka tilalta nuori siitossika on myyty sen jälkeen, kun eläin on tullut kolmen kuukauden ikäiseksi.

Eläinten laskentapäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivänä. Myytäessä eläimet eloon laskentapäivänä, eläimet luetaan sen tilan eläimiksi, jonka hallinnassa ne ovat olleet laskentapäivän alkaessa. Emakkorenkaissa emakko luetaan laskentapäivänä sen tilan emakoksi, jonka hallinnassa emakko on ollut laskentapäivän alkaessa.

Uuhien laskentapäivä on uuhien pitoajan viimeinen päivä. Uuhet voidaan toimittaa teuraaksi tai myydä eloon laskentapäivää seuraavana päivänä.

Kutuista maksettavaa tukea laskettaessa otetaan laskentapäivän eläinmäärän lisäksi huomioon kuttujen maidontuotanto 14 §:n 1 momentin 7 kohdassa säädetyllä tavalla.

Emolehmien, emolehmähiehojen ja sonnien keskimääräinen lukumäärä saadaan laskemalla yhteen eläinryhmän yksittäisten eläinten tukikelpoisuuspäivät 1 päivän heinäkuuta 2006 ja 30 päivän kesäkuuta 2007 välisenä aikana, mainitut päivät mukaan lukien, ja jakamalla summa luvulla 365.

Emakoiden keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yhden suurimman ja yhden pienimmän laskentapäivän lukumäärä huomioon ottamatta. Kanojen, broileriemojen ja kalkkunaemojen keskimääräistä lukumäärää laskettaessa jätetään yksi suurin ja neljä pienintä lukumäärää huomioon ottamatta.

Jos tilalla ei ole kanoja, broileriemoja tai kalkkunaemoja viitenä tai useampana laskentapäivänä, enintään neljä ensimmäistä nollamäärää voidaan laskea pienimmiksi lukumääriksi, joita ei oteta huomioon keskimääräistä lukumäärää laskettaessa. Tämä koskee myös tapauksia, joissa tuen määräytymisajanjakso vaihtuu.

Jos jonkin eläinryhmän tuotanto on aloitettu tai lopetettu kesken tuen määräytymisajanjakson, eikä kyseessä ole koko tilan hallintaoikeuden siirto, eläinryhmän keskimääräistä lukumäärää laskettaessa eläinten lukumäärät merkitään nollaksi aloittamistapauksessa aloittamista edeltävien laskentapäivien osalta ja lopettamistapauksessa lopettamista seuraavien laskentapäivien osalta.

Tuki määräytyy kaikkien laskentapäivien perusteella lasketun keskimääräisen lukumäärän perusteella.

Tukilain 10 §:n 5 momentissa tarkoitettuna vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellisen vuoden tuen perusteena olevaa eläinmäärää. Eläinmäärän alentumisesta on tällöin toimitettava selvitys hakemuslomakkeen liitteenä. Jos eläinten määrä on alentunut eläintaudin takia, hakemuksen liitteenä on lisäksi oltava eläinlääkärin antama todistus.

Jos edellisen vuoden tuen perusteena oleva eläinmäärä on ollut poikkeuksellinen, vakiintuneena eläinmääränä voidaan käyttää edellistä vuotta edeltävien enintään neljän peräkkäisen vuoden tuen perusteena olleiden eläinmäärien keskiarvoa.

Jos broileritilalla broilereiden lukumäärä on laskentapäivänä broilereiden kasvatuskierrosta johtuen vähintään 10 prosenttia normaalia alempi ja tuotanto on jatkuvaa, laskentapäivän eläinmääränä voidaan käyttää vakiintunutta eläinmäärää. Vakiintunut eläinmäärä saadaan kertomalla luvulla 0,98 laskentapäivää edeltäviä kolmea kasvatuserää varten toimitettujen untuvikkojen keskimääräinen lukumäärä.

Jos tilalla on useampia broilereiden kasvatusosastoja ja tilan broilereiden yhteislukumäärä on laskentapäivänä broilereiden kasvatuskierrosta johtuen vähintään 10 prosenttia normaalia alempi, tuottajan tulee ilmoittaa jokaisen osaston broilereiden laskentapäivän lukumäärä erikseen. Osastoille, joissa broilereiden lukumäärä on normaalia alempi, voidaan laskea vakiintunut eläinmäärä kuten edellä 3 momentissa säädetään.

Yhteen kasvatuserään kuuluvat untuvikot, jotka on toimitettu tilalle viimeistään kymmenen päivän kuluessa ensimmäisestä samaan erään kuuluvasta toimituksesta. Tukihakemuksen liitteenä tulee toimittaa untuvikkotoimittajan antamat tositteet, joista käyvät ilmi toimitusten päivämäärät ja toimitettujen untuvikkojen lukumäärät.

Ennakon määräytymisen perusteena on eläinmäärä, jonka perusteella vuoden 2006 kotieläintuki on maksettu.

Jos jonkin eläinryhmän vuoden 2007 eläinmäärä on pienempi kuin vuoden 2006 tuen maksun perusteeksi hyväksytty eläinmäärä, kyseisen eläinryhmän tuen ennakko määräytyy tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella.

Jos tuottaja on aloittanut jonkin eläinryhmän tuotannon vuoden 2006 tukihaun jälkeen tai jos tuotanto laajenee vuonna 2007 merkittävästi, tuen ennakko määräytyy kyseisen eläinryhmän osalta tuottajan arvioiman eläinmäärän perusteella, jos selvitystä eläinmäärästä voidaan pitää luotettavana. Jos selvitystä eläinmäärästä ei voida pitää luotettavana, voidaan kyseisen eläinryhmän ennakko jättää kokonaan tai osittain maksamatta. Tuotannon laajenemista pidetään merkittävänä, jos vuoden 2007 kotieläintuen perusteena oleva eläinmäärä on vähintään kolmasosan suurempi kuin vuoden 2006 maksatukseen hyväksytty eläinmäärä.

Edellä 3 momentissa tarkoitettu luotettava selvitys eläinmäärästä edellyttää asiakirjoja hankittavista eläimistä, tietoja tuotantotiloista tai muita vastaavia todisteita.

Uuhista maksettavan ennakon määräytymisen perusteena on maa- ja metsätalousministeriön hakemuslomakkeella numero 107A ilmoitettu uuhimäärä.

Ennakko myönnetään enintään sen eläinyksikkömäärän perusteella, joka saadaan kertomalla ennakkoon oikeuttava eläinyksikkömäärä tukiyksikkökertoimella.

Teurastetuista hiehoista, teurastetuista sonneista, lihasioista, nuorista siitosemakoista, nuorista siitoskarjuista, ankoista, hanhista, kalkkunoista, tarhatuista fasaaneista ja tarhatuista sorsista maksetaan tuen ennakkoa 80 prosenttia. Muista eläimistä maksetaan tuen ennakkoa 60 prosenttia.

Kotieläintukien ennakko maksetaan ennakon hakijalle vasta sen jälkeen, kun mahdollisesti tarvittava tukilain 27 §:ssä tarkoitettu poikkeus on myönnetty hakijalle.

Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy 1 päivänä toukokuuta 2007 viljelykäytössä olevan kasvihuonepinta-alan mukaan. Jos viljelyssä on mainittuna päivänä tauko, tuki määräytyy sen tukikelpoisen kasvihuonepinta-alan mukaan, joka on viljelykäytössä taukoa edeltävänä aikana. Kasvihuoneen tulee olla viljelykäytössä.

Kasvihuoneiden yhteenlasketun pinta-alan on oltava vähintään 300 neliömetriä. Tuen hakijan on laadittava kasvihuonekohtainen viljelysuunnitelma, josta käyvät ilmi viljelykausi sekä sen aikana viljeltävät kasvit. Viljelysuunnitelman muutoksista on viipymättä ilmoitettava työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastolle. Viljelysuunnitelman muutos on tehtävä myös viljelykauden muuttuessa lyhyestä kaudesta pitkään viljelykauteen. Tuki määräytyy tällöin lyhyen viljelykauden mukaisena.

Tukikelpoisia viljelykasveja ovat tomaatti, kasvihuonekurkku, avomaankurkku, salaatti (Lactuca sativa ja Cichorium -lajit), tilli, persilja, paprika, kiinankaali, leikkokukat, leikkovihreä, ryhmäkasvit sekä sisätiloihin tarkoitetut, ruukussa viljeltävät koristekasvit. Tukea myönnetään ruukkusalaatin, -tillin ja -persiljan taimituotannosta omaan kasvihuoneviljelykäyttöön. Muu taimituotanto ei ole tukikelpoista.

Kasvihuonetuotannon tukea myönnetään enintään seuraavasti:

Kasvihuonetuotannon tuen tukiyksikkökerroin on 0,89 alueilla C1 ja C2.

Pitkän viljelykauden mukaista tukea voidaan myöntää, jos tukikelpoisia kasveja viljellään pidempään kuin seitsemän kuukautta vuoden 2007 aikana. Avomaankurkun, kiinankaalin ja rapealehtisen keräsalaatin viljelyalalta tuki myönnetään kuitenkin vain lyhyen viljelykauden mukaisena tukena. Jos viljelykaudella viljellään useita kasveja peräkkäin, tuki myönnetään sen kasvin mukaan, jonka viljelyaika on pisin.

Kasvihuonetuotannon tuen ennakkoa maksetaan 60 prosenttia.

Pohjoista tukea kasvihuonetuotannolle voidaan maksaa enintään 20,41 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Puutarhatuotteiden varastointitukea voidaan myöntää 15 päivänä lokakuuta 2007, 15 päivänä marraskuuta 2007 ja 14 päivänä joulukuuta 2007 varastossa olevien puutarhatuotteiden varastomäärien keskiarvon perusteella tukeen oikeuttavasta varastomäärästä enintään seuraavasti:

Varastomäärä ilmoitetaan kuutiometrin tarkkuudella ja siihen sisällytetään vain ne puutarhatuotteet, jotka ovat varastoon pantaessa olleet kauppakelpoisia. Tuotteet on säilytettävä normaalin varastointitavan mukaisesti. Kauppakunnostuksen yhteydessä pilaantuneiksi havaittuja tuotemääriä ei sisällytetä varastomääräilmoitukseen.

Tuoretuotannossa tukikelpoisia puutarhatuotteita ovat kiinankaali, kyssäkaali, lanttu, mukulaselleri, nauris, omena, palsternakka, persilja, porkkana, punajuuri, punakaali, purjo, ruusukaali, savoijinkaali, sipuli ja valkokaali. Teollisuuden sopimustuotannossa tukikelpoisia ovat lanttu, mukulaselleri, porkkana, punajuuri, punakaali, sipuli ja valkokaali.

Pohjoista tukea puutarhatuotteiden varastoinnille voidaan maksaa enintään 0,90 miljoonaa euroa. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava tuen määrä ylittää mainitun enimmäismäärän, tukea alennetaan.

Metsämarjojen ja -sienten varastointituki määräytyy 30 päivänä kesäkuuta 2007 metsämarjojen ja -sienten varastomäärien perusteella.

Tukikelpoisia ovat ihmisravinnoksi tarkoitetut ennen vuotta 2007 poimitut metsämarjat ja -sienet. Metsämarjojen tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna, soseena, täysmehuna tai täysmehutiivisteenä. Metsäsienten tukikelpoiset varastointitavat ovat säilyttäminen pakasteena, kuivattuna tai suolattuna.

Tukea myönnetään tuorepainokiloa kohti enintään seuraavasti:

Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä tammikuuta 2007.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.