1 luku Yleiset säännökset

1 § Tarkoitus ja soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään muista Euroopan unionin jäsenvaltioista Suomeen ja Suomesta muihin jäsenvaltioihin toimitettavien elävien kalojen, elävien äyriäisten ja elävien nilviäisten sekä niiden sukusolujen ja perkaamattomien viljeltyjen kalojen eläintauteja koskevista tuonti- ja vientivaatimuksista. Asetuksen tarkoituksena on estää eläintautien leviäminen tuonnin tai viennin yhteydessä.

Mitä tässä asetuksessa säädetään Euroopan unionin jäsenvaltioista, sovelletaan Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen edellyttämässä laajuudessa myös Norjaan, Islantiin ja Liechtensteiniin.

2 § Soveltamisalan rajaukset

Tätä asetusta ei sovelleta sellaisiin yksityishenkilön mukanaan kuljettamiin tai muista jäsenvaltioista tilaamiin koristevesieläimiin, joita ei ole tarkoitettu myytäviksi tai välitettäviksi ja joita pidetään muissa kuin kaupallisissa akvaarioissa tai puutarhalammissa, joista ei ole suoraa yhteyttä luonnonvesiin.

Asetusta ei sovelleta myöskään toisen Euroopan unionin jäsenvaltion kautta Suomeen tuotaviin kalastustuotteisiin ja niistä saatuihin raakavalmisteisiin ja jalosteisiin eikä eläviin simpukoihin, piikkinahkaisiin, vaippaeläimiin ja merikotiloihin silloin, kun eläimet ja tuotteet ovat lähtöisin Euroopan unioniin kuulumattomasta maasta ja niiden ensimmäinen vastaanottaja on Suomessa.

3 § Suhde muuhun lainsäädäntöön

Elävien kalojen, äyriäisten, nilviäisten ja niistä saatavien tiettyjen tuotteiden eläintauteja koskevista vaatimuksista sekä tuonnissa ja viennissä noudatettavasta menettelystä säädetään tämän asetuksen lisäksi seuraavissa säädöksissä:

maa- ja metsätalousministeriön asetus eläintautien vastustamiseksi suoritettavista tarkastuksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla (977/2006);

maa- ja metsätalousministeriön asetus eräiden eläinten ja tavaroiden eläintautivaatimuksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla (655/2003); sekä

maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien elintarvikkeiden eräitä eläintauteja koskevista vaatimuksista tuotannossa, jalostuksessa ja jakelussa (13/EEO/2004).

Eläimistä saatavien elintarvikkeiden, mukaan lukien ihmisravinnoksi tarkoitetut elävät simpukat, piikkinahkaiset, vaippaeläimet, merikotilot ja äyriäiset, elintarvikehygieenisistä vaatimuksista säädetään elintarvikehygieniasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 852/2004 sekä eläinperäisistä elintarvikkeista koskevista erityisistä hygieniasäännöistä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 853/2004. Alkutuotannosta säädetään lisäksi alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (134/2006). Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnasta toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta Suomeen tuotaessa säädetään ensisaapumistoiminnasta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (118/2006). Kalastustuotteiden pakkauksiin ja asiakirjoihin tehtävistä merkinnöistä säädetään kalastus- ja vesiviljelyalan yhteisestä markkinajärjestelystä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 104/2000 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden alalla kuluttajille annettavien tietojen osalta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2065/2001.

Muiden kuin Suomessa luonnonvaraisena esiintyvien kala- ja rapulajien sekä niiden kantojen ja sukusolujen tuonnista säädetään tämän asetuksen lisäksi kalastuslain (286/1982) 94 §:ssä. Rauhoitettujen ja uhanalaisten eläinten tuonnista ja viennistä säädetään lisäksi luonnonsuojelulaissa (1096/1996).

4 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

jäsenvaltiolla Euroopan unionin jäsenvaltiota;

tuonnilla elävien kalojen, elävien äyriäisten tai elävien nilviäisten, niiden sukusolujen taikka perkaamattomien viljeltyjen kalojen toimittamista muista jäsenvaltioista Suomeen;

viennillä elävien kalojen, elävien äyriäisten tai elävien nilviäisten, niiden sukusolujen taikka perkaamattomien viljeltyjen kalojen toimittamista Suomesta muihin jäsenvaltioihin;

viljelylaitoksella laitosta, suljettua aluetta tai muuta paikkaa, jossa pidetään eläviä kaloja, eläviä äyriäisiä tai eläviä nilviäisiä lisääntymistä, kasvatusta, istutusta tai markkinoille saattamista varten, ei kuitenkaan akvaariota eikä laitosta, jossa eläimet ovat väliaikaisesti karanteenissa niiden tautitilanteen selvittämiseksi;

viljelykaloilla yläluokkiin Agnatha ja Gnathostomata kuuluvia eläviä kaloja, joita pidetään viljelylaitoksessa, tai jotka ovat peräisin viljelylaitoksesta, mukaan luettuna viljelylaitokseen vietäväksi tarkoitetut luonnosta peräisin olevat kalat;

viljelyäyriäisillä kaikkia alajaksoon Crustacea kuuluvia eläviä äyriäisiä, joita pidetään viljelylaitoksessa, tai jotka ovat peräisin viljelylaitoksesta, mukaan luettuna viljelylaitokseen vietäväksi tarkoitetut luonnosta peräisin olevat äyriäiset;

viljelynilviäisillä kaikkia pääjaksoon Mollusca kuuluvia eläviä nilviäisiä, joita pidetään viljelylaitoksessa, tai jotka ovat peräisin viljelylaitoksesta, mukaan luettuna viljelylaitokseen vietäväksi tarkoitetut luonnosta peräisin olevat nilviäiset;

vesiviljelyeläimillä viljelykaloja, viljelyäyriäisiä ja viljelynilviäisiä;

vesieläimillä luonnonvesistä peräisin olevia eläviä kaloja, äyriäisiä ja nilviäisiä, jotka on tarkoitettu istutettavaksi suoraan tai karanteenin kautta luonnonvesiin;

10)

perkaamattomilla viljellyillä kaloilla tämän asetuksen liitteessä mainittuja VHS- ja IHN-taudeille herkkiä viljeltyjä kaloja, jotka on tainnutettu ja verestetty, mutta joilta ei ole poistettu sisälmyksiä;

11)

IHN-taudilla tarttuvaa kalojen vertamuodostavan kudoksen kuoliotautia;

12)

VHS-taudilla virusperäistä kalojen verenvuotoseptikemiatautia;

13)

IPN-taudilla tarttuvaa kalojen haimakuoliotautia;

14)

ISA-taudilla tarttuvaa lohen anemiatautia;

15)

SVC-taudilla karpin kevätviremiatautia;

16)

BKD-taudilla kalojen bakteeriperäistä munuaistautia;

17)

bonamioosilla Bonamia ostreae -loisen aiheuttamaa nilviäisten tautia;

18)

marteilioosilla Marteilia refringens -loisen aiheuttamaa nilviäisten tautia;

19)

koristevesieläimillä eläviä koristekaloja, -äyriäisiä ja -nilviäisiä, joita pidetään, kasvatetaan tai saatetaan markkinoille ainoastaan koristetarkoituksiin;

20)

koristekaloilla kaloja, joita pidetään, kasvatetaan tai saatetaan markkinoille ainoastaan koristetarkoituksiin;

21)

kylmän veden koristekaloilla koristekaloja, jotka ovat herkkiä VHS-, IHN-, IPN-, BKD- tai SVC-taudille tai Gyrodactylus salaris -loiselle;

22)

trooppisilla koristekaloilla muita koristekaloja kuin kylmän veden koristekaloja;

23)

sukusoluilla kalojen, äyriäisten tai nilviäisten hedelmöitettyä tai hedelmöittämätöntä mätiä sekä mainittujen eläinten maitia;

24)

komissiolla Euroopan yhteisöjen komissiota; sekä

25)

suojapäätöksellä komission antamaa päätöstä, jolla rajoitetaan tuontia tai vientiä tuoja- tai viejämaan eläintautitilanteen muutoksen vuoksi.

Kun tässä asetuksessa viitataan Euroopan yhteisön säädökseen, tarkoitetaan kyseistä säädöstä sellaisena, kuin se on siihen mahdollisesti myöhemmin tehtyine muutoksineen.

2 luku Tuonti

5 § Vesiviljelyeläinten, vesieläinten ja koristevesieläinten sekä niiden sukusolujen yleiset terveysvaatimukset

Vesiviljelyeläimiä, vesieläimiä ja koristevesieläimiä saadaan tuoda Suomeen edellyttäen, että ne täyttävät seuraavat yleiset terveysvaatimukset:

eläimissä ei lastauspäivänä ole tarttuvien tautien kliinisiä oireita;

viejämaan viranomaiset eivät ole määränneet eläimiä teurastettaviksi tai hävitettäviksi jonkin liitteessä olevan taudin hävittämisohjelmaan kuuluvana toimenpiteenä; sekä

eläimet eivät ole peräisin viljelylaitoksesta, jonka viejämaan viranomaiset ovat asettaneet rajoitusten alaiseksi ISA-, VHS- tai IHN-taudin tai tautiepäilyn takia tai muun tarttuvan eläintaudin leviämisen ehkäisemiseksi, eivätkä eläimet ole olleet kosketuksessa tällaisesta viljelylaitoksesta peräisin olevien eläinten kanssa.

Vesiviljelyeläinten, vesieläinten ja koristevesieläinten sukusolujen on oltava peräisin eläimistä, jotka ovat täyttäneet 1 momentissa säädetyt vaatimukset.

6 § Viljelykalojen ja niiden sukusolujen IHN- ja VHS-tautia koskevat vaatimukset

Tämän asetuksen liitteessä mainittuja VHS- ja IHN-taudille herkkiä kaloja ja niiden sukusoluja saadaan tuoda Suomeen edellyttäen, että sen lisäksi mitä 5 §:ssä säädetään:

kalat ja niiden sukusolut ovat peräisin sellaiselta tarttuvan vertamuodostavan kudoksen kuolion (IHN) ja/tai virusperäisen verenvuotoseptikemian (VHS) osalta hyväksyttyjen vyöhykkeiden ja kalanviljelylaitosten luettelosta tehdyn komission päätöksen 2002/308/EY liitteessä I mainitulta alueelta tai sellaisesta päätöksen liitteessä II mainitusta laitoksesta, joka on vapaa sekä VHS- että IHN-taudista; tai

kalat ja niiden sukusolut ovat peräisin sellaisesta laitoksesta tai sellaiselta vyöhykkeeltä, joka sijaitsee Norjassa tai Islannissa ja joka on EFTA:n valvontaviranomaisen Norjaa koskevan päätöksen No 244/02/COL tai Islantia koskevan päätöksen No 227/04/COL mukaan vapaa VHS- ja IHN-taudista.

Sen lisäksi mitä 5 §:ssä säädetään, saadaan muita kalalajeja kuin liitteessä mainittuja VHS- ja IHN-taudille herkkiä lajeja sekä niiden sukusoluja tuoda Suomeen siten, että:

kalat ja sukusolut täyttävät 1 momentissa säädetyt vaatimukset; tai

kalat ja sukusolut ovat peräisin sellaisesta viljelylaitoksesta, jossa ei ole tämän asetuksen liitteessä mainittuja VHS- tai IHN-taudille herkkiä kalalajeja ja joka ottaa vetensä kaivosta, porakaivosta tai lähteestä.

7 § Viljelykalojen ja niiden sukusolujen SVC-, IPN- ja BKD-tautia koskevat vaatimukset

Tämän asetuksen liitteessä mainittuja SVC-taudille herkkiä viljelykaloja ja niiden sukusoluja saadaan tuoda Suomeen ja liitteessä mainittuja IPN- ja BKD-taudeille herkkiä viljelykaloja ja niiden sukusoluja saadaan tuoda Manner-Suomen sisävesialueelle edellyttäen, että sen lisäksi mitä 5 ja 6 §:ssä säädetään:

kalat ja niiden sukusolut ovat peräisin sellaiselta neuvoston direktiivin 91/67/ETY täytäntöönpanosta vesiviljeltyjen eläinten eräiden tautien vastaisten toimenpiteiden osalta tehdyn komission päätöksen 2004/453/EY mukaiselta vapaalta alueelta, jonka kaikki SVC-, IPN- ja BKD-taudille herkkiä lajeja kasvattavat viljelylaitokset ovat toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa;

kalat ja niiden sukusolut ovat peräisin sellaisesta viljelylaitoksesta, joka on toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa ja jonka vapaus SVC-, IPN- tai BKD-taudista on todistettu vähintään kaksi vuotta kestäneellä näytteenotolla; tai

kalat ja niiden sukusolut ovat peräisin sellaisesta mantereella sijaitsevasta ja toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa olevasta kalanviljelylaitoksesta, jossa SVC-, IPN- tai BKD-tauti on todettu kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana, mutta joka on tyhjennetty ja desinfioitu ja johon tuodut uudet kalat ovat peräisin sellaisista laitoksista, joiden vapaus näistä taudeista on todistettu vähintään kaksi vuotta kestäneellä näytteenotolla.

8 § Viljelykalojen ja niiden sukusolujen Gyrodactylus salaris -loista koskevat vaatimukset

Tämän asetuksen liitteessä mainittuja Gyrodactylus salaris -loiselle herkkiä viljelykaloja ja niiden sukusoluja saadaan tuoda Tenojoen, Näätämöjoen, Paatsjoen, Tuulomajoen ja Uutuanjoen Suomen puolella oleville vesistöalueille edellyttäen, että sen lisäksi mitä 5―7 §:ssä säädetään:

kalat ovat peräisin sellaiselta komission päätöksen 2004/453/EY liitteessä I mainitulta G. salaris -vapaalta alueelta, jonka kaikki G. salaris -loiselle herkkiä lajeja kasvattavat viljelylaitokset ovat toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa;

kalat täyttävät muut komission päätöksen 2004/453/EY liitteen III terveystodistuksessa mainitut vaatimukset; tai

kalat tuodaan mätinä laitoksesta, joka on toimivaltaisen viranomaisen valvonnassa, ja mätimunat on desinfioitu kansainvälisen eläintautijärjestön OIE:n vesiviljeltyjen eläinten terveyttä koskevan kansainvälisen standardin mukaisesti, mikä takaa G. salaris -loisten tuhoutumisen.

Kalojen tuonnista Tenojoen vesistön alueelle määrätään lisäksi Norjan kanssa Tenojoen kalastuspiirin yhteisestä kalastussäännöstä tehdyssä sopimuksessa (SopS 94/1989) ja siihen liittyvässä kalastussäännössä.

9 § Ihmisravinnoksi tarkoitettujen perkaamattomien viljeltyjen kalojen terveysvaatimukset

Liitteessä mainittuja VHS- ja IHN-taudille herkkiä perkaamattomia viljeltyjä kaloja saa tuoda Suomeen vain, jos ne täyttävät 5 §:n 1 momentissa ja 6 §:n 1 momentissa säädetyt vaatimukset.

Kalat on tuotava suoraan elintarvikelain (23/2006) nojalla hyväksyttyyn kala-alan laitokseen perattaviksi.

10 § Kylmän veden koristekaloja ja niiden sukusoluja koskevat vaatimukset

Sen lisäksi mitä 5 §:ssä säädetään, kylmän veden koristekaloja ja niiden sukusoluja saadaan tuoda Suomeen edellyttäen, että ne täyttävät 6 §:n 1 momentissa tai, jos laji ei ole herkkä IHN- tai VHS-taudille, 6 §:n 2 momentissa säädetyt vaatimukset sekä lisäksi 7 ja 8 §:ssä säädetyt vaatimukset.

6―8 §:ssä mainitut vaatimukset eivät kuitenkaan koske sellaisia kaloja, jotka tuodaan sijoitettaviksi lemmikkieläinkauppoihin, puutarhamyymälöihin, puutarhalampiin, näyttelyakvaarioihin tai muihin kaupallisiin tiloihin, joista ei ole suoraa yhteyttä luonnonvesiin. Selvitys vesityksestä on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 977/2006 edellyttämän tuojaksi rekisteröitymisen yhteydessä.

11 § Istutuksiin ja tutkimustarkoituksiin tuotavien vesiviljely- ja vesieläinten terveysvaatimukset

Suoraan tai karanteenin kautta istutuksiin tarkoitettuja vesieläimiä ja niiden sukusoluja saadaan tuoda Suomeen vain, jos Elintarviketurvallisuusvirasto on myöntänyt tuontiin luvan.

Edellä 6―8 §:ssä säädetystä poiketen eläviä vesiviljely- tai vesieläimiä ja niiden sukusoluja saadaan tuoda Suomeen tutkimustarkoituksiin vain, jos Elintarviketurvallisuusvirasto on myöntänyt tuontiin luvan.

Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitettu lupa myönnetään, jos eläinten tai sukusolujen tuonti ei aiheuta vaaraa eläintautien leviämisestä. Luvassa on asetettava eläintautien vastustamiseksi välttämättömät lupaehdot.

3 luku Vienti

12 § Vesiviljelyeläinten ja niiden sukusolujen yleiset terveysvaatimukset

Vesiviljelyeläimiä saadaan viedä Suomesta muihin jäsenvaltioihin edellyttäen, että:

eläimissä ei lastauspäivänä ole tarttuvien tautien kliinisiä oireita;

eläimiä ei ole eläintautilain (55/1980) nojalla määrätty teurastettaviksi tai hävitettäviksi ISA-, IHN- tai VHS-taudin tai tautiepäilyn takia; sekä

eläimet eivät ole peräisin sellaisesta viljelylaitoksesta, jolle on eläintautilain nojalla annetulla hallintopäätöksellä asetettu ISA-, VHS- tai IHN-taudista tai tautiepäilystä johtuvia rajoituksia, tai jota koskevat eläintautien vastustamisesta eläinten kuljetuksessa annetun asetuksen (1363/1994) nojalla säädetyt alueelliset kuljetusrajoitukset, eivätkä eläimet ole olleet kosketuksessa tällaisesta viljelylaitoksesta peräisin olevien eläinten kanssa.

Vesiviljelyeläinten sukusoluja saadaan viedä Suomesta muihin jäsenvaltioihin edellyttäen, että sukusolut ovat peräisin eläimistä, jotka ovat täyttäneet 1 momentissa säädetyt vaatimukset.

Jos viljelylaitokselle on asetettu muusta kuin ISA-, VHS- tai IHN-taudista johtuvia rajoituksia, on viejän ilmoitettava tästä vastaanottavalle laitokselle ennen vientiä.

13 § Viljelykalojen ja niiden sukusolujen sekä perkaamattomien viljeltyjen kalojen IHN- ja VHS-tautia koskevat vaatimukset

Suomesta saadaan viedä viljelykaloja, niiden sukusoluja sekä perkaamattomia viljeltyjä kaloja kaikkiin jäsenvaltioihin. Vienti on kuitenkin kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella VHS- tai IHN-taudin esiintymisen vuoksi perustetulta rajoitusalueelta.

14 § Viljelykalojen ja niiden sukusolujen muita tauteja koskevat vaatimukset

Liitteessä mainittuja BKD-, IPN- ja SVC-taudeille sekä G. salaris -loiselle herkkiä viljelykaloja ja niiden sukusoluja saadaan viedä Ruotsiin, Tanskaan, Yhdistyneeseen Kuningaskuntaan tai Irlantiin vain, jos vienti täyttää 12 ja 13 §:ssä säädettyjen vaatimusten lisäksi komission päätöksen 2004/453/EY mukaiset, mainittuja tauteja ja jäsenmaita koskevat erityiset vaatimukset.

15 § Viljelynilviäisten bonamioosia ja marteilioosia koskevat vaatimukset

Liitteessä mainittuja bonamioosille ja marteilioosille herkkiä nilviäislajeja saadaan viedä istutukseen tai viljelyyn vain sellaiselle alueelle tai sellaiseen viljelylaitokseen, jota ei ole mainittu bonamioosi-nilviäistaudin (Bonamia ostreae) ja/tai marteilioosi-nilviäistaudin (Marteilia refringens) osalta hyväksyttyjen alueiden luettelosta annetun komission päätöksen 2002/300/EY liitteessä tai EFTA:n valvontaviranomaisen päätöksessä 2004/C 319/11.

16 § Muiden kalojen, äyriäisten ja nilviäisten sekä niiden sukusolujen terveysvaatimukset

Vietäessä toisiin jäsenvaltioihin muita eläviä kaloja ja nilviäisiä kuin edellä 13―15 §:ssä tarkoitettuja viljelykaloja ja -nilviäisiä, tällaisista kaloista ja nilviäisistä peräisin olevia sukusoluja sekä eläviä äyriäisiä ja niiden sukusoluja, on noudatettava vastaanottajamaan asettamia tuontiehtoja.

4 luku Kuljetusta, tunnistusta ja asiakirjoja koskevat säännökset

17 § Kalojen, äyriäisten ja nilviäisten kuljetus ja vedenvaihto

Vesiviljelyeläimet, vesieläimet ja koristevesieläimet sekä niiden sukusolut on kuljetettava olosuhteissa, jotka eivät muuta niiden terveystilannetta.

Viljelyyn tarkoitetut vesiviljelyeläimet ja niiden sukusolut ja kylmän veden koristekalat ja niiden sukusolut on kuljetettava suoraan vesiviljelyrekisteristä annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (212/1996) mukaisesti rekisteröityyn viljelylaitokseen tai rekisteröityihin tiloihin.

Elävät kalat, äyriäiset ja nilviäiset on kuljetettava mahdollisimman nopeasti määräpaikkaan. Kuljetusväline on ennen kuljetusta puhdistettava ja tarvittaessa desinfioitava. Kuljetusvälineen on oltava sellainen, että vettä ei pääse valumaan ulos kuljetuksen aikana. Eläinten kuljettamisesta säädetään myös eläinkuljetuslaissa (1429/2006) ja sen nojalla annetuissa säädöksissä.

Kuljetussäiliön sisältämä vesi saadaan vaihtaa ainoastaan kunkin maan eläintautiviranomaisen osoittamassa vedenvaihtopaikassa. Mikäli vesiviljelyeläinten, vesieläinten ja koristevesieläinten tuonnissa tai viennissä on tarvetta vaihtaa vettä Suomessa, on tuojan tai viejän ilmoitettava maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 977/2006 edellyttämän tuojaksi tai viejäksi rekisteröitymisen yhteydessä vedenvaihtoon soveltuva paikka. Vedenvaihtopaikan hyväksyy läänineläinlääkäri. Veden vaihto ei saa muuttaa kuljetettavien eläinten terveystilannetta eikä aiheuttaa veden purkupaikalle eläintautien leviämisen vaaraa. Kuljetussäiliöstä pois laskettava vesi ei saa joutua vedenvaihtopaikassa suoraan luonnonvesiin.

18 § Tuonti- ja vientierien tunnistaminen

Jokainen tuonti- ja vientierä on selvästi merkittävä siten, että viljelylaitos tai muu paikka, josta eläimet tai sukusolut ovat lähtöisin, voidaan jäljittää ja että voidaan varmistaa eläinten tai sukusolujen vastaavan niitä seuraavaa asiakirjaa. Merkintä on tehtävä lähetyksen säiliöön tai kuljetusastiaan.

19 § Tuonti- ja vientiasiakirjat

Tuotaessa 6―8 ja 10 §:ssä tarkoitettuja kaloja on lähetyksen mukana oltava lähetyksen tarkastavan lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen tulostama ja allekirjoittama, kyseiselle kalalajille ja taudille tarkoitettu terveystodistus.

Vietäessä 13 tai 14 §:ssä tarkoitettuja kaloja tai sukusoluja on lähetyksen mukana oltava lähetyksen tarkastavan toimivaltaisen viranomaisen tulostama ja allekirjoittama, kyseiselle kalalajille ja taudille tarkoitettu terveystodistus.

Terveystodistus on laadittava erikseen jokaisen lähettäjän osalta ja jokaiselle vastaanottajalle. Terveystodistus on annettava kalojen tai sukusolujen lastauspäivänä ja se on voimassa enintään 10 päivän ajan.

Tuojaksi ja viejäksi rekisteröitymisestä, tuonti- ja vientiasiakirjoista sekä muista tuonnin ja viennin yleisistä vaatimuksista säädetään lisäksi eläintautien vastustamiseksi suoritettavista tarkastuksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (977/2006).

5 luku Muut säännökset

20 § Eläintautitilanteen muutos

Sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään, on viennissä ja tuonnissa noudatettava komission antamia eläintautitilanteen muutoksista aiheutuvia suojapäätöksiä.

21 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä huhtikuuta 2007.

Tällä asetuksella kumotaan elävien kalojen, äyriäisten ja nilviäisten eläintautivaatimuksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla annettu maa- ja metsätalousministeriön eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston päätös (10/1998).