Tämän lain tarkoituksena on parantaa valtionhallinnon yrityspalveluja sekä tehostaa niiden yhteensovittamista ja valvontaa.

Tässä laissa säädetään kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämästä yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä, siihen kuuluvasta työvoima- ja elinkeinokeskusten yrityspalvelurekisteristä sekä asiakasta koskevien tietojen käsittelystä tarjottaessa asiakkaalle yrityspalveluja.

Jollei tässä laissa toisin säädetä, yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmään sekä siihen talletettujen ja sen kautta välitettyjen tietojen julkisuuteen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) sekä henkilötietojen käsittelyyn henkilötietolakia (523/1999).

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmä on kauppa- ja teollisuusministeriön ylläpitämä tietojärjestelmä, johon talletetaan asiakasta koskevia perustietoja ja jonka kyselyjärjestelmän kautta välitetään asiakasta koskevia tietoja yrityspalveluja hoitavien viranomaisten sekä valtion erityisrahoitusyhtiön välillä. Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa tietojärjestelmään talletettujen tietojen oikeellisuudesta, käyttöoikeuksien hallinnasta, tietojärjestelmän tietojen luovutusten kirjaamisesta sekä tietojärjestelmän ylläpidosta.

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmään kuuluu työvoima- ja elinkeinokeskusten yhteinen yrityspalvelurekisteri, joka sisältää tietoja yrityspalvelujen toteuttamisen yhteydessä saaduista ja laadituista tiedoista. Yrityspalvelurekisteriin tietoja tallettanut tai niitä muutoin käsitellyt työvoima- ja elinkeinokeskus vastaa tietojen oikeellisuudesta ja käsittelyn lainmukaisuudesta.

Mitä tässä pykälässä säädetään, ei vaikuta valtion erityisrahoitusyhtiön tai sellaisten viranomaisten tai muiden organisaatioiden vastuuseen rekisterinpitäjänä, joiden tietojärjestelmien tietoja välitetään yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmän kautta.

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmän tarkoituksena on parantaa yrityspalvelujen suuntaamista ja yritysten arviointia niille myönnettäviä yrityspalveluja harkittaessa sekä tehostaa myönnettyjen yritystukien valvontaa.

Asiakastietojärjestelmän kautta voidaan yrityksen arviointiin käytettävinä tietoina välittää yrityksestä ja sen vastuuhenkilöistä luottotietorekisteriin, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteriin sekä ulosottorekisteriin talletetut tiedot.

Luonnollisesta henkilöstä, joka toimii yrityksen vastuuhenkilönä tai sen 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna yhteyshenkilönä, saa tietojärjestelmään tallettaa ja sen kautta välittää yksilöintitietoina tiedot, jotka lain mukaan saadaan tallettaa luottotietorekisteriin. Lisäksi tietojärjestelmään saa tallettaa ja sen kautta välittää tiedot voimassa olevasta liiketoimintakiellosta sekä väestötietolain (507/1993) 4 §:n 1 momentin 1, 3 ja 4 kohdassa mainittuja tietoja.

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmään talletettavat tiedot on päivitettävä riittävän usein ja muutoinkin on pidettävä huolta siitä, että rekisterissä olevat tiedot eivät ole vanhentuneita tai muutoin anna väärää kuvaa asiakkaasta.

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmään saa tallettaa asiakkaan suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti antamia tietoja tietojärjestelmästä saataviksi vain, jos annetut tiedot on tarkastettu.

Tietojärjestelmästä poistetaan asiakkaan tiedot viimeistään viiden vuoden kuluttua siitä, kun asiakasta koskevia tietoja on viimeksi käsitelty. Tietoja ei kuitenkaan poisteta, jos tiedon säilyttäminen on välttämätöntä lakiin tai asetukseen perustuvan tehtävän hoitamiseksi tai vireillä olevan asian takia. Yrityksen yritys- ja yhteisötietolain 4 §:n 2 momentissa tarkoitetut perustiedot poistetaan viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun yritystä koskevat tiedot on poistettu yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä.

Virheelliseksi todettu tieto saadaan säilyttää viiden vuoden ajan tiedon virheelliseksi toteamisesta, jos se on välttämätöntä asiakkaan, asiakkaan edustajan, rekisterinpitäjän tai tietojärjestelmän käyttöoikeuden saaneen henkilön oikeuksien turvaamiseksi. Tällaista tietoa saa käyttää ainoastaan mainitussa oikeuksien turvaamisessa. Virheelliseksi todettu tieto on merkittävä virheelliseksi.

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmän kautta saadut yrityksen ja sen vastuuhenkilöitä koskevat luottotiedot ovat salassa pidettäviä.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei vaikuta siinä mainittuja tietoja sisältävien viranomaisten päätösten ja muiden asiakirjojen julkisuuteen.

Tietojärjestelmään talletettujen tietojen julkisuuteen sovelletaan muutoin, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään.

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmän tietoja saa teknisen käyttöyhteyden avulla luovuttaa kauppa- ja teollisuusministeriölle, maa- ja metsätalousministeriölle, työministeriölle, työvoima- ja elinkeinokeskukselle, Tekes-teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukselle, valtion erityisrahoitusyhtiölle, Maaseutuvirastolle ja työvoimatoimistolle yrityspalvelujen toteuttamista varten. Ulosottorekisteristä saatuja tietoja saa luovuttaa vain sille, jolla ulosottoa koskevan lainsäädännön mukaan on oikeus saada tiedot suoraan ulosottorekisteristä. Lisäksi Finpro ry:lle voidaan luovuttaa yrityksille annettavaa neuvontaa varten tarpeellisia tietoja.

Luovutuksensaajan on ennen käyttöyhteyden avaamista annettava selvitys tietojen suojaamisesta ja käsittelyn valvonnasta.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksella on oikeus salassapitosäännösten estämättä saada työvoima- ja elinkeinokeskusten yrityspalvelurekisterin tietoja sille kuuluvan tehtävän hoitamista varten.

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmän kyselyjärjestelmän avulla saa hakea muita kuin 10 ja 11 §:ssä säädettyjä tietoja, jos laissa niin erikseen säädetään.

Tiedot yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä, sen käyttötarkoituksesta ja tietosisällöstä on pidettävä asiakkaiden saatavilla tietojärjestelmää käyttävissä palvelupaikoissa.

Asiakkaalla on oikeus saada tieto itseään koskevista yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmään talletetuista tiedoista siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 12 §:ssä säädetään. Luonnollisen henkilön oikeudesta tarkastaa itseään koskevat tiedot on lisäksi voimassa, mitä henkilötietolaissa säädetään.

Tiedonsaantioikeutta koskevan asian ratkaisee kauppa- ja teollisuusministeriö tai työvoima- ja elinkeinokeskus.

Rangaistus salassapitovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.