2007

1319/2007 Valtioneuvoston asetus puolustusvoimista

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään puolustusvoimista 11 päivänä toukokuuta 2007 annetun lain (551/2007) nojalla:

 1 luku Puolustusvoimain komentaja ja pääesikunta
1 § Puolustusvoimain komentajan tehtävät

Sen lisäksi, mitä puolustusvoimista annetussa laissa (551/2007) säädetään, puolustusvoimain komentajan tehtävänä on:

 1)

päättää puolustusvoimien tehtävien toteuttamisesta ja voimavarojen käytöstä;

 2)

antaa sotilaallisen maanpuolustuksen keskeiset tehtävät puolustushaaroille ja Maanpuolustuskorkeakoululle; sekä

 3)

vahvistaa puolustusvoimien henkilöstökokoonpano.

Puolustusvoimain komentaja antaa tasavallan presidentille ja puolustusministerille tietoja puolustusvoimain komentajan ja muiden sotilasesimiesten toimivaltaan kuuluvista merkittävistä valmisteilla olevista sotilaskäskyasioista presidentin, puolustusministerin ja puolustusvoimain komentajan käytännön yhteistoiminnan järjestämiseksi sotilaskäskyasioissa.
2 § Pääesikunnan tehtävät ja kokoonpano

Sen lisäksi, mitä puolustusvoimista annetun lain 26 §:ssä säädetään, pääesikunnan tehtävänä on:

 1)

suunnitella ja toimeenpanna puolustusvoimien yhteiset operaatiot; sekä

 2)

ohjata puolustushaarojen, Maanpuolustuskorkeakoulun ja alaistensa laitosten toimintaa ja jakaa toiminnan toteuttamiseksi tarvittavat voimavarat.

Pääesikunta jakautuu osastoihin ja tarpeen mukaan muihin toimintayksiköihin pääesikunnan tehtävien tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi. Pääesikuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö. Osastoja johtavat pääesikunnan päällikkö sekä apulaisesikuntapäällikön tehtävissä toimivat puolustusvoimien operaatiopäällikkö, puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö ja puolustusvoimien sotatalouspäällikkö.
3 § Asian ratkaiseminen pääesikunnassa

Pääesikunnan päällikön ratkaisuvallasta säädetään puolustusvoimista annetun lain 26 §:n 2 momentissa.

Muita kuin puolustusvoimien kannalta merkittäviä asioita, joita voidaan työjärjestyksellä antaa pääesikunnassa toimivien virkamiesten ratkaistaviksi, ovat esimerkiksi:

 1)

lupahallintoa koskevat asiat, kuten aluevalvontalain (755/2000) mukaiset luvat;

 2)

henkilöstöhallintoa sekä muuta sisäistä hallintoa koskevat asiat;

 3)

pääesikunnan lausunnon tai selvityksen antaminen tai esityksen tekeminen;

 4)

puolustusvoimien sisäisten määräysten ja ohjeiden laatiminen;

 5)

sopimusten tekeminen;

 6)

turvallisuusselvitysten sekä henkilö- ja yritysturvallisuustodistusten antaminen.

Pääesikunnan päällikkö voi yksittäistapauksessa pidättää itselleen päätösvallan asiassa, joka on määrätty tai työjärjestyksessä annettu hänen alaisensa virkamiehen ratkaistavaksi.
4 § Esittelijä pääesikunnassa

Pääesikunnassa esittelijöinä toimivat apulaisesikuntapäällikön tehtävissä toimivat, puolustusvoimien asessori, kenttäpiispa ja muut työjärjestyksessä esittelijöiksi määrätyt virkamiehet siten kuin työjärjestyksellä tarkemmin määrätään.
5 § Puolustusvoimien asessori ja kenttäpiispa

Puolustusvoimien toiminnan lainmukaisuutta ja sotilasoikeudenhoitoa ohjaa ja valvoo puolustusvoimien asessori.

Puolustusvoimien hengellistä työtä johtaa ja valvoo kenttäpiispa. Kenttäpiispan tehtävistä säädetään lisäksi kirkkolaissa (1054/1993).
2 luku Puolustusvoimien virat ja niiden erityiset kelpoisuusvaatimukset
6 § Virkojen jako ja tehtävänimikkeet

Puolustusvoimien virkojen jaon vahvistaa puolustusvoimain komentaja ja tehtävänimikkeet vahvistaa puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö.

Puolustusministeriö päättää kuitenkin virkojen jaon siltä osin kuin se liittyy organisaatiojärjestelyihin, joista puolustusvoimista annetun lain 29 §:n mukaisesti päättää puolustusministeriö.
7 § Puolustusvoimien virat

Puolustusvoimissa on:

 1)

puolustusvoimain komentajan ja pääesikunnan päällikön virka;

 2)

kenraalin, amiraalin, everstin ja kommodorin virkoja;

 3)

upseerin ja määräaikaisen nuoremman upseerin virkoja;

 4)

määräaikaisen reserviupseerin virkoja;

 5)

opistoupseerin virkoja;

 6)

aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin virkoja;

 7)

erikoisupseerin virkoja, joita ovat puolustusvoimien pääinsinöörin, sotilasyli-insinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin, sotilasylilääkärin, kenttäpiispan ja sotilaspapin virat sekä erikoisupseerin ja määräaikaisen erikoisupseerin virat;

 8)

kirjastonjohtajan, laskentapäällikön, museonjohtajan, proviisorin, puolustusvoimien asessorin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, pääsihteerin, räjähdysainetarkastajan ja tutkimusjohtajan virka;

 9)

eläinlääkärin, erikoislääkärin, erikoissuunnittelijan, erikoistutkijan, hammaslääkärin, kaupallisen sihteerin, kieliasiantuntijan, kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, lakimiehen, lääkärin, osastonjohtajan, osastonlääkärin, osastopäällikön, professorin, psykologin, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, sotilassairaalan ylilääkärin, tiedotuspäällikön, tietohallintopäällikön, toimistopäällikön, tutkijan, vanhemman lehtorin, ylikielenkääntäjän, ylilääkärin ja ylitarkastajan virkoja.

Puolustusvoimissa voi lisäksi olla muita virkoja sekä määräaikaisessa virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

Upseerin virkoja ovat 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetut virat ja sotilasvirkoja ovat 1 momentin 1–7 kohdassa tarkoitetut virat.
8 § Puolustusvoimien virkojen yleiset kelpoisuusvaatimukset

Puolustusvoimien virkojen yleisistä kelpoisuusvaatimuksista säädetään puolustusvoimista annetun lain 37 §:ssä.
9 § Upseerin erityiset kelpoisuusvaatimukset

Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena upseerin virkaan on:

 1)

sotatieteiden maisterin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot;

 2)

upseerin tutkinto; tai

 3)

sotatieteiden kandidaatin tutkinto, sotilasammatilliset opinnot ja lentäjän koulutus.

Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena määräaikaisen nuoremman upseerin virkaan on sotatieteiden kandidaatin tutkinto ja sotilasammatilliset opinnot.

Everstin, kommodorin ja sitä ylemmän upseerin virkaan vaaditaan upseerin virkaan 1 momentissa edellytettävien kelpoisuusvaatimusten lisäksi yleisesikuntaupseerin tutkinto.

Puolustusvoimain komentajan ja pääesikunnan päällikön virkaan vaaditaan vähintään kenraalimajurin tai kontra-amiraalin sotilasarvo.
10 § Opistoupseerin erityiset kelpoisuusvaatimukset

Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena opistoupseerin virkaan on opistoupseerin tutkinto tai alempi toimiupseerin virkatutkinto.
11 § Erikoisupseerin erityiset kelpoisuusvaatimukset

Erityisenä kelpoisuusvaatimuksena erikoisupseerin virkoihin on:

 1)

puolustusvoimien pääinsinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja insinöörieverstiluutnantin tai insinöörikomentajan taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä tai upseerina teknillisissä tehtävissä;

 2)

sotilasyli-insinöörillä diplomi-insinöörin tutkinto ja insinöörimajurin tai insinöörikomentajakapteenin taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasinsinöörin tehtävissä sekä muulla sotilasinsinöörin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto ja reservin upseerin tai reservin aliupseerin koulutus;

 3)

puolustusvoimien ylilääkärillä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri tai laillistettu yleislääkäri ja että hänellä on lääkintäeverstiluutnantin tai lääkintäkomentajan arvo taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilasylilääkärin tai sotilaslääkärin tehtävissä;

 4)

sotilasylilääkärillä ja sotilaslääkärin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri, laillistettu yleislääkäri tai laillistettu hammaslääkäri, sekä sotilasylilääkärillä lääkintämajurin tai lääkintäkomentajakapteenin taikka vastaava upseerin sotilasarvo sekä riittävä kokemus sotilaslääkärin tai hammaslääkärin tehtävissä puolustusvoimissa ja muulla sotilaslääkärin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla reservin upseerin tai reservin aliupseerin koulutus;

 5)

sotilasteknikon tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla soveltuva teknikon tutkinto tai vastaava ylempi teknillinen koulutus ja reservin upseerin, aliupseerin, ilmavoimien tarkastajan tai puolustusvoimien aseteknikon koulutus;

 6)

puolustusvoimien ylikapellimestarin ja kapellimestarin tehtävään määrättävällä erikoisupseerilla reservin upseerin tai aliupseerin koulutus, sotilaskapellimestarin tutkinto tai orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelman mukaisesti suoritettu musiikin maisterin tutkinto sekä puolustusvoimien ylikapellimestarin tehtävään määrättävällä lisäksi riittävä käytännön kokemus sotilassoittokunnan päällikön tehtävissä; sekä

 7)

kenttäpiispalla ylempi pastoraalitutkinto, kenttärovastin tehtävään määrättävällä sotilaspapilla kelpoisuus evankelis-luterilaisen kirkon kirkkoherran virkaan ja muulla sotilaspapilla kelpoisuus evankelisluterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokunnan papin virkaan.

Määräaikaisen erikoisupseerin viran kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin 1 momentissa säädetyt vastaavan erikoisupseerin viran kelpoisuusvaatimukset.
12 § Erityiset kelpoisuusvaatimukset muihin puolustusvoimien virkoihin

Jollei muutoin säädetyistä ammatillisista pätevyysvaatimuksista muuta johdu, puolustusvoimien muihin virkoihin on kelpoisuusvaatimuksena virkaan soveltuva koulutus.

Lisäksi vaaditaan:

 1)

puolustusvoimien asessorilta oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja perehtyneisyyttä oikeudenhoitoon, oikeudellisen osaston toimistopäälliköltä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin sekä lakimieheltä ja sotilaslakimieheltä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto;

 2)

tutkimusjohtajalta, pääsihteeriltä ja osastonjohtajalta virkaan soveltuva tohtorin tutkinto sekä perehtyneisyys tutkimus- ja kokeilutyöhön ja sen johtamiseen;

 3)

professorilta tieteellinen pätevyys, opetustaito ja käytännön perehtyneisyys tehtäväalaan;

 4)

ylilääkäriltä, erikoislääkäriltä, lääkäriltä ja osastonlääkäriltä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu lääkäri tai laillistettu yleislääkäri ja että hänellä on erikoislääkärin oikeudet sillä lääketieteen alalla, jonka potilaita hän pääasiallisesti hoitaa, hammaslääkäriltä, että hän on itsenäisesti ammattia harjoittamaan oikeutettu laillistettu hammaslääkäri, puolustusvoimien ylieläinlääkäriltä, että hän on laillistettu eläinlääkäri ja että hänellä on riittävä käytännön kokemus eläinlääkärin tehtävistä puolustusvoimissa, eläinlääkäriltä, että hän on laillistettu eläinlääkäri sekä elintarvikehygieenikkona toimivalta eläinlääkäriltä lisäksi perehtyneisyys elintarvikehygieniaan;

 5)

muulta 7 §:n 1 momentin 9 kohdassa mainitun viran haltijalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
13 § Aikaisemmat tutkinnot

Virkaan tai tehtävään tämän asetuksen mukaan kelpoisuuden tuovaan tutkintoon rinnastetaan sitä vastaavat aikaisemmat tutkinnot.
14 § Arvonimet

Tutkimusjohtajalla, pääsihteerillä ja osastonjohtajalla on professorin arvonimi.
3 luku Virkojen täyttäminen ja tehtävään määrääminen sekä virkavapaus ja sijaisuus
15 § Virkaan nimittäminen

Puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin ja kenttäpiispan sekä muihin upseerin virkoihin nimittämisestä säädetään puolustusvoimista annetussa laissa.

Muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin puolustusvoimien virkoihin nimittää:

 1)

tutkimusjohtajan, osastonjohtajan, professorin, puolustusvoimien asessorin ja pääsihteerin puolustusministeriö;

 2)

sotilasyli-insinöörin, sotilasylilääkärin, erikoisupseerin, määräaikaisen erikoisupseerin ja sotilaspapin virkaan puolustusvoimain komentaja;

 3)

eläinlääkärin, erikoislääkärin, erikoissuunnittelijan, erikoistutkijan, hammaslääkärin, kaupallisen sihteerin, kieliasiantuntijan, kiinteistöpäällikön, kirjastonhoitajan, kirjastonjohtajan, lakimiehen, laskentapäällikön, lääkärin, museonjohtajan, osastopäällikön, proviisorin, psykologin, puolustusvoimien ylieläinlääkärin, räjähdysainetarkastajan, sosiaalipäällikön, sotilaslakimiehen, tiedotuspäällikön, tietohallintopäällikön, toimistopäällikön, tutkijan, vanhemman lehtorin, ylihoitajan, ylikielenkääntäjän, ylilääkärin ja ylitarkastajan pääesikunta;

 4)

määräaikaisen reserviupseerin ja opistoupseerin virkaan pääesikunta taikka maavoimien, merivoimien tai ilmavoimien esikunta;

 5)

muuhun virkaan joukko-osaston komentaja tai muun sitä vastaavan hallintoyksikön päällikkö.

Työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun viranomaisen päällikkö tai virkamies, joka on määrätty tehtävään hallintoyksikön työjärjestyksessä.
16 § Viran haettavaksi julistaminen

Pääesikunta julistaa haettavaksi puolustusvoimien asessorin, pääsihteerin, tutkimusjohtajan, osastonjohtajan, erikoislääkärin, osastopäällikön, toimistopäällikön, kirjastonjohtajan, räjähdysainetarkastajan, museonjohtajan ja erikoistutkijan virat.

Muut kuin 1 momentissa tarkoitetut virat voidaan täyttää niitä haettavaksi julistamatta. Tarvittaessa ne julistaa haettavaksi 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen.

Professorin viran täyttämisessä noudatetaan, mitä korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetussa laissa (856/1991) ja korkeakoulun professorin ja apulaisprofessorin viran täyttämisestä annetussa asetuksessa (1581/1991) säädetään. Mainitun asetuksen 1 §:n 2 momentissa tarkoitettuna ehdollepanoviranomaisena toimii kuitenkin Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusneuvosto.
17 § Kokonaispalvelusaika määräaikaisissa sotilasviroissa

Aina määräajaksi täytettävissä sotilasviroissa kokonaispalvelusaika voi olla yhteensä enintään 15 vuotta.
18 § Virkavapaudesta päättäminen

Virkavapaudesta, johon virkamiehellä on muun lain kuin valtion virkamieslain (750/1994) tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, sekä muusta enintään vuoden kestävästä virkavapaudesta päättää 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen tai tämän ollessa esteellinen lähintä ylempi viranomainen.

Muusta kuin 1 momentissa tarkoitetusta virkavapaudesta päättää nimittävä viranomainen. Puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin ja kenttäpiispan virkavapaudesta päättää kuitenkin valtioneuvosto. Muiden 15 §:n 1 momentissa mainituissa viroissa palvelevien virkavapaudesta päättää puolustusvoimain komentaja.
19 § Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminen

Nimittämisestä enintään vuoden kestävään virkasuhteeseen päättää 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen.

Nimittämisestä virkamieheksi yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää valtioneuvosto, kun vastaavaan virkaan nimittää tasavallan presidentti ja muiden osalta se viranomainen, joka nimittäisi vastaavaan virkaan.

Määräaikaiseen virkasuhteeseen virkamieheksi nimittämisestä on muutoin voimassa, mitä nimittämisestä virkaan säädetään.
20 § Virkamiehen määrääminen tehtävään

Virkamiehen määrää tehtävään nimittävä viranomainen, kuitenkin siten, että:

 1)

everstin, kommodorin, everstiluutnantin tai komentajan sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan upseerin sekä vastaavassa erikoisupseerin sotilas- tai palvelusarvossa palvelevan erikoisupseerin sekä joukkoyksikön komentajan määrää tehtävään puolustusvoimain komentaja;

 2)

majurin tai komentajakapteenin sekä niitä alemmassa sotilas- ja palvelusarvossa palvelevan upseerin sekä vastaavassa erikoisupseerin sotilas- ja palvelusarvossa palvelevan erikoisupseerin, opistoupseerin, määräaikaisen reserviupseerin, aliupseerin ja määräaikaisen aliupseerin määrää tehtävään 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu viranomainen.

Jos 1 momentin 2 kohdassa tai 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun virkamiehen tehtävään määrääminen edellyttää virkamiehen siirtymistä joukko-osastosta tai sitä vastaavasta hallintoyksiköstä toiseen maavoimissa, merivoimissa tai ilmavoimissa, tehtävään määrää maavoimien, merivoimien tai ilmavoimien komentaja.

Jos 1 momentin 2 kohdassa tai 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun virkamiehen tehtävään määrääminen edellyttää siirtymistä joukko-osastosta tai sitä vastaavasta hallintoyksiköstä toiseen maavoimien materiaalilaitoksessa, tehtävään määrää maavoimien materiaalilaitoksen johtaja.

Jos 1 momentin 2 kohdassa tai 15 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitetun virkamiehen tehtävään määrääminen edellyttää muuta siirtymistä puolustusvoimissa, tehtävään määrää pääesikunta.

Jos tehtävien tarkoituksenmukainen hoitaminen sitä edellyttää, virkamies voidaan tilapäisesti määrätä muuhun kuin puolustusvoimista annetun lain 29 §:ssä ja tämän asetuksen 6 §:ssä tarkoitetun kokoonpanon mukaiseen tehtävään.

Sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävään määräämisestä säädetään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006).
21 § Virkamiehen sijaisuus

Hallintoyksikön työjärjestyksessä määrätään tehtävien hoitamisesta sijaisena tilanteissa, joissa virkamies on estynyt hoitamaan virkaansa kuuluvaa tehtävää. Jos estyneenä oleminen kuitenkin todennäköisesti kestää yli kaksi kuukautta, antaa määräyksen toimia sijaisena 20 §:ssä tarkoitettu tehtävään määräävä viranomainen.
4 luku Varoitus, palvelussuhteen päättyminen, lomauttaminen, osa-aikaisuus ja sivutoimet
22 § Varoituksen antaminen

Valtion virkamieslain 24 §:n mukaisen varoituksen antamisesta päättää 20 §:ssä tarkoitettu tehtävään määräävä viranomainen, 15 §:n 1 momentissa tarkoitettujen alaistensa virkamiesten osalta kuitenkin puolustusvoimain komentaja.
23 § Todistus palvelussuhteen päättymisestä

Valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 34 §:ssä tarkoitetun todistuksen palvelussuhteen päättymisestä antaa nimittävä viranomainen. Todistuksen antaa kuitenkin puolustusministeriö, jos virkaan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta, ja pääesikunta, jos virkaan nimittää tasavallan presidentti puolustusvoimain komentajan esittelystä.
24 § Lomauttaminen ja virkasuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi

Virkamiehen lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää pääesikunta.
25 § Sivutoimilupa

Sivutoimiluvasta säädetään valtion virkamieslain 18 §:ssä.

Jos sivutoimen tehtävien hoitaminen edellyttää työajan käyttämistä, sivutoimiluvan ratkaisee pääesikunta. Muusta sivutoimesta virkamiehen on ilmoitettava viivytyksettä sille hallintoyksikölle, jossa hän palvelee.
5 luku Valtion edun valvominen puolustusvoimia koskevassa asiassa
26 § Valtion edun valvominen

Pääesikunta valvoo tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä valtion etua ja oikeutta kaikissa puolustusvoimia koskevissa asioissa sekä käyttää niissä valtion puhevaltaa.

Puolustusvoimien asessorilla on oikeus joko itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä valvoa valtion etua ja oikeutta puolustusvoimia koskevissa asioissa sekä käyttää niissä valtion puhevaltaa.
27 § Valtion edun valvominen puolustushaaroissa, Maanpuolustuskorkeakoulussa ja maavoimien materiaalilaitoksen esikunnassa

Maavoimien, merivoimien ja ilmavoimien esikunnilla on oikeus tuomioistuimessa ja muissa viranomaisissa sekä laitoksissa ja yhteisöissä valvoa valtion etua ja oikeutta puolustushaaraansa koskevissa asioissa sekä käyttää valtion puhevaltaa niissä puolustusvoimia koskevissa asioissa, joissa puolustusministeriön tai pääesikunnan edustaja ei sitä tee.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus on toimialaansa koskevissa asioissa myös Maanpuolustuskorkeakoululla ja maavoimien materiaalilaitoksen esikunnalla.
28 § Puolustusministeriön oikeus ottaa käsiteltäväkseen valtion edun valvomista koskeva asia

Puolustusministeriö voi asian yhteiskunnallisen merkityksen sitä edellyttäessä yksittäistapauksessa ottaa valtion edun valvottavakseen asiassa, joka tämän asetuksen nojalla muutoin kuuluisi puolustusvoimien viranomaisen valvottavaksi.

Puolustusministeriölle on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitettuja asioita koskevasta valmistelusta.
6 luku Erinäiset säännökset
29 § Lentäjän eroamisiän määräytyminen

Eroamisiästä lentäjän koulutusta edellyttävissä tehtävistä säädetään puolustusvoimista annetun lain 47 §:n 1 momentissa. Mainitun momentin 3 kohdassa tarkoitettu eroamisikä muussa lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä määräytyy lentäjän koulutuksen laadun ja laajuuden perusteella sekä lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä hankitun kokemuksen perusteella.
7 luku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset
30 § Voimaantulosäännökset

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
31 § Siirtymäsäännökset

Tämän asetuksen voimaan tullessa aliupseerin toimeen kelpoisuuden tuottanut tutkinto vastaa alempaa toimiupseerin virkatutkintoa ja sotilasmestarin toimeen vaaditun jatkokoulutuksen suorittaminen ylempää toimiupseerin virkatutkintoa.

Toimiupseerin virassa palveltu aika luetaan asianomaiselle hyväksi palveluksena opistoupseerina.

Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2007

Puolustusministeri Jyri Häkämies Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana Seppo Kipinoinen