2007

1313/2007 Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä heinäkuuta 2001 annetun valtionavustuslain (688/2001) 8 §:n nojalla:
1 § Soveltamisala ja tukiviranomainen

Tässä asetuksessa säädetään energiatuen valtion talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.

Tuen myöntämisestä päättää työ- ja elinkeinoministeriö tai työvoima- ja elinkeinokeskus. Työvoima- ja elinkeinokeskus voi myöntää tukea investointihankkeeseen, jos sen hyväksyttävät kustannukset ovat enintään 3 000 000 euroa ja selvityshankkeeseen, jos sen hyväksyttävät kustannukset ovat enintään 250 000 euroa. Jos kustannukset ylittävät edellä mainitut summat tai jos hanke liittyy uuden energiateknologian käyttöönottoon, tuesta päättää työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriö voi erityisistä syistä siirtää itselleen päätösvallan tämän momentin mukaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimivaltaan kuuluvassa asiassa.
2 § Tuettavat hankkeet

Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka:

 1)

edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä;

 2)

edistävät energiansäästöä tai energian tuotannon tai käytön tehostamista; taikka

 3)

vähentävät energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja.

Energiatukea voidaan myöntää myös sellaisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta.

Investointihankkeella tarkoitetaan investointia käyttöomaisuuteen sekä siihen liittyvää valmistelua, seurantaa ja tiedotusta.

Selvityshankkeella tarkoitetaan energiakatselmuksia ja -analyysejä, muita investointeihin liittyviä selvityksiä sekä selvityksiä uuden menetelmän tai palvelun kehittämiseksi. Selvityshankkeina ei tueta yksittäisten yritysten tavanomaisia liiketoiminnan perustamis-, laajennus-, kannattavuus-, kehitys-, suunnittelu-, markkinointi- ja testausselvityksiä eikä muita vastaavia selvityksiä.

Tukea ei myönnetä Suomessa toteutettaviin ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan (SopS 13/2005) 6 artiklassa tarkoitettuihin hankkeisiin (yhteistoteutushankkeet). Jos investointihanke kuuluu päästökauppalain (683/2004) soveltamisalan piiriin, hanketta voidaan tukea siltä osin kuin se sisältää uutta teknologiaa taikka jos se kuuluu energiatehokkuussopimusjärjestelmään.

3 § Tuen saaja

Energiatukea voidaan myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille. Tukea ei myönnetä asunto-osakeyhtiöille, asuinkiinteistöille, valtionosuutta saaville perustamishankkeille eikä maatiloille tai niiden yhteyteen toteutettaville hankkeille.

Jos hankkeen toteuttamiseen osallistuu useampi kuin yksi yritys, kunta tai muu yhteisö, tuki voidaan myöntää ja maksaa yritykselle, kunnalle tai muulle yhteisölle, joka on sitoutunut vastaamaan tuen käytöstä koko hankkeeseen.
4 § Tuen enimmäismäärä

Hankekohtaisen harkinnan perusteella, myönnettävän tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voi olla enintään:

 1)

40 prosenttia energiakatselmuksissa, -analyyseissä ja muissa investointeihin liittyvissä selvityshankkeissa;

 2)

40 prosenttia tuulivoimatuotantoa tai aurinkoenergian käyttöä edistävissä investointihankkeissa;

 3)

40 prosenttia investointihankkeissa, jotka sisältävät energiaa säästävää taikka uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä edistävää uutta teknologiaa;

 4)

30 prosenttia investointihankkeissa, jotka sisältävät energiaa säästävää taikka uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä edistävää tavanomaista tekniikkaa;

 5)

30 prosenttia investointihankkeissa, jotka vähentävät energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja;

 6)

25 prosenttia energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta edistävissä investointihankkeissa.

Edellä 1 momentin 1 kohdan mukaisissa hankkeissa tukeen voidaan myöntää kymmenen prosenttiyksikön korotus kunnille ja mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetun komission suosituksen 2003/361/EY mukaisille pienille ja keskisuurille yrityksille. Kuntien toteuttamissa uusiutuvan energian katselmuksissa tukeen voidaan myöntää vielä tämän lisäksi kymmenen prosenttiyksikön korotus.

Edellä 1 momentin 2―6 kohdan mukaisten hankkeiden osarahoituksena voidaan käyttää Euroopan aluekehitysrahaston varoja. Rakennerahasto-ohjelmien hallinnoinnin menettelyihin sovelletaan rakennerahastolakia (1401/2006).

Sellaiselle 3 §:n 2 momentissa tarkoitetulle yritykselle, kunnalle tai muulle yhteisölle, joka toimii koordinaattorina tuettavassa hankkeessa, voidaan korvata kokonaan sille koordinaatiosta aiheutuneet kustannukset jos koko hankkeessa noudatetaan tukipäätöksessä mainittuja enimmäismääriä. Koordinaatiosta aiheutuneet korvattavat kustannukset voivat olla kuitenkin enintään kymmenen prosenttia tuettavan hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista. Koordinaattorina toimivan on tehtävä valtionavustuslain (688/2001) 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu sopimus hankkeen toteuttavien tahojen kanssa.

Edellä 1 momentin 6 kohdan mukaisiin tukiin sovelletaan perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annettua komission asetusta (EY) N:o 1998/2006.

Energiatuella tuetuissa hankkeissa tuen saajan omarahoitusosuuden tulee olla vähintään 25 prosenttia hankkeen kokonaisrahoituksesta.
5 § Tukihakemus

Tukihakemus toimitetaan siihen työvoima- ja elinkeinokeskukseen, jonka toiminta-alueella investointi- tai selvityshanke taikka pääosa hankkeesta toteutetaan, ja muissa tapauksissa hakijan kotipaikan työvoima- ja elinkeinokeskukseen. Investointitukea on haettava ennen käyttöomaisuuden hankkimista taikka tuella rahoitettavan rakentamis-, muutos- tai parannustyön aloittamista. Työn aloittamiseksi katsotaan lopullisen ja sitovan investointipäätöksen tekeminen. Selvitystukea on haettava ennen selvityshankkeen aloittamista. Selvityshankkeen aloittamiseksi katsotaan sitovan tilauksen tekeminen. Hakemus tulee tehdä työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamalla lomakkeella.

Hakemuksesta ja sen liitteistä tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot:

 1)

hakijan virallinen nimi, osoitetiedot, mahdollinen sähköpostiosoite sekä yritys- ja yhteisötunnus;

 2)

hankkeen tavoite, toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu;

 3)

arvio hankkeen energiataloudellisista vaikutuksista sekä hankkeen ympäristövaikutuksista, erityisesti kasvihuonekaasujen päästöistä;

 4)

investointihankkeen kannattavuuslaskelma;

 5)

uutta teknologiaa sisältävissä hankkeissa selvitys teknologian uutuusarvosta ja hankkeen hyödyntämismahdollisuuksista;

 6)

arvio työllisyysvaikutuksista;

 7)

hankkeen kustannusarvio, rahoitussuunnitelma ja tiedot mahdollisista leasing-sopimuksista;

 8)

kaupparekisteriote;

 9)

viimeksi päättynyttä tilikautta koskeva toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

 10)

selvitys hankkeeseen haetuista ja myönnetyistä muista julkisista tuista mukaan lukien Euroopan unionin myöntämät tuet;

 11)

selvitys tuen vaikutuksista hankkeen toteuttamiseen.
6 § Investointihankkeen hyväksyttävät kustannukset

Investointihankkeen hyväksyttävät kustannukset ovat:

 1)

valmistelu- ja suunnittelukustannukset;

 2)

rakennusten, koneiden ja laitteiden hankinnasta ja asennuksesta sekä niiden muutos- ja korjaustöistä aiheutuvat kustannukset;

 3)

välittömästi investointiin liittyvien maa-alueiden hankinnasta, sähköjohtojen rakentamisesta ja jakeluverkonhaltijan sähkön tuotannolta veloittamasta liittymismaksusta aiheutuvat kustannukset; maa-alueiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset voivat olla enintään kymmenen prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista;

 4)

rakennettavan kaukolämpölaitoksen kaukolämpöverkkoon liittämiseksi tarvittavan runkoputken rakentamiskustannukset;

 5)

rakennusteknisistä töistä ja rakennustöiden valvonnasta aiheutuvat kustannukset;

 6)

raivaus ja maanrakennusteknisistä töistä aiheutuvat kustannukset;

 7)

käyttöönotosta ja käyttöönoton edellyttämästä käyttöhenkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat kustannukset;

 8)

hankkeen tiedottamisesta aiheutuvat kustannukset;

 9)

investoinnin seurannasta aiheutuvat kustannukset, enintään vuoden ajalta investoinnin käyttöönotosta.
7 § Investointihankkeen hyväksyttävien kustannusten tarkennukset ja rajaukset

Tuen saajan tulee pitää hankkeesta projektikirjanpitoa osana tuen saajan kirjanpitolain (1336/1997) mukaista kirjanpitoa erillisellä kustannuspaikalla tai tilillä taikka muulla tavalla siten, että tuen käytön valvonta on vaikeudetta mahdollista. Tuen saajan on säilytettävä kaikki tuettavan hankkeen toteuttamiseen liittyvät tositteet.

Palkkakustannuksina hyväksytään tuen saajan työajanseurannan perusteella laskettujen hankkeeseen käytetyn työajan palkkojen ja välillisten työvoimakustannusten yhteismäärä. Välillisistä työvoimakustannuksista hyväksytään kuitenkin enintään 50 prosenttia hankkeeseen käytetyn työajan palkoista.

Kaukolämpöverkon rakentamisesta aiheutuvat kustannukset hyväksytään vain uutta teknologiaa sisältävissä verkkohankkeissa.

Osamaksu- ja leasing-sopimuksessa menoina voidaan hyväksyä enintään hankinnan ostohintaa vastaavat kustannukset. Tuen saajan maksama käsiraha hyväksytään menoksi. Menoiksi ei hyväksytä hallinto-, rahoitus-, vakuutus-, korjaus- tai huoltokustannuksia taikka muita vastaavia kustannuksia.

Investointihankkeen hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole tuen saajan yleiskustannukset, edustusmenot, rakennusaikaiset korot, muut kuin 6 §:n 3 kohdassa tarkoitetut liittymismaksut eivätkä tuen saajan maksamat arvonlisäverot.
8 § Selvityshankkeen hyväksyttävät kustannukset

Selvityshankkeen hyväksyttävät kustannukset ovat:

 1)

hankkeen suorittamiseen osallistuneiden henkilöiden palkat ja niihin liittyvät välilliset työvoimakustannukset;

 2)

laite-, tarvike- ja ohjelmistokustannukset;

 3)

matkakustannukset;

 4)

hankkeen aiheuttamat tiedotuskustannukset;

 5)

muut hankkeen aiheuttamat välittömät kustannukset;

 6)

yleiskustannukset.
9 § Selvityshankkeen hyväksyttävien kustannusten tarkennukset ja rajaukset

Tuen saajan tulee pitää hankkeesta projektikirjanpitoa osana tuen saajan kirjanpitolain (1336/1997) mukaista kirjanpitoa erillisellä kustannuspaikalla tai tilillä taikka muulla tavalla siten, että tuen käytön valvonta on vaikeudetta mahdollista. Tuen saajan on säilytettävä kaikki tuettavan hankkeen toteuttamiseen liittyvät tositteet.

Palkkakustannuksina hyväksytään tuen saajan työajanseurannan perusteella laskettujen hankkeeseen käytetyn työajan palkkojen ja välillisten työvoimakustannusten yhteismäärä. Välillisistä työvoimakustannuksista hyväksytään kuitenkin enintään 50 prosenttia käytetyn työajan palkoista.

Laite- ja tarvikekustannuksista voidaan hyväksyä vain hankkeeseen kohdistuvat kustannukset todellisten nettohankintahintojen mukaan. Hankkeeseen kohdistuvat kustannukset on voitava todentaa laskuista ja varastokirjanpidosta. Jos pelkästään hankkeen toteuttamiseen käytetyillä koneilla, laitteilla tai ohjelmistoilla ei ole jäännösarvoa, ne hyväksytään todellisten nettohankintakustannusten mukaan. Muussa tapauksessa hyväksytään vain kohtuullisiksi katsottavat käyttökustannukset, vuokra tai leasing-maksut.

Matkakustannuksista hyväksytään enintään määrä, joka vastaa kulloinkin voimassa olevaa verohallituksen päätöksen mukaista verovapaata korvausta. Ulkomaanmatkat sekä osallistumismatkat konferensseihin, seminaareihin ja kansainvälistymistä edistäviin tapahtumiin tulee eritellä hakemuksen kustannusarviossa.

Muina välittöminä kustannuksina hyväksytään hankkeen edellyttämät vieraat palvelut, kuten konsultti- ja asiantuntijapalvelut, tietohallintopalvelut, konevuokrat, käännös- ja tulkkauskustannukset sekä tulosten julkistamiseen liittyvät kustannukset.

Yleiskustannuksista hyväksytään enintään kymmenen prosenttia palkkojen ja välillisten työvoimakustannusten yhteismäärästä. Yleiskustannusten tulee perustua hankkeen tosiasiallisiin kustannuksiin ja niiden yhteys hankkeeseen pitää voida todentaa luotettavalla tavalla.

Selvityshankkeen hyväksyttäviä kustannuksia eivät ole edustusmenot, vapaaehtoiset henkilövakuutukset, pankki- ja rahoituskustannukset, toimistolaitteiden, autojen ja muiden vastaavien kestokulutushyödykkeiden hankintakustannukset eivätkä tuen saajan maksamat arvonlisäverot.
10 § Tuen maksaminen

Tuki maksetaan hakemuksesta jälkikäteen hankkeen edistymisen ja toteutuneiden maksettujen kustannusten perusteella yhdessä tai useammassa erässä, jotka mainitaan myöntöpäätöksessä. Viimeinen maksuerä on vähintään 20 prosenttia myönnetystä tuesta. Hankkeessa, jossa on leasing- tai osamaksukustannuksia taikka muita vastaavia kustannuksia, tuki voidaan maksaa yhdessä erässä hankkeen valmistumisen jälkeen.

Tuen maksatusta haetaan lomakkeella. Hakemus viimeisen tukierän maksamiseksi (lopputilitys) tulee toimittaa tuen myöntäjälle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hanke on saatettu päätökseen. Maksuhakemus ja lopputilitys tehdään työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamalla lomakkeella.

Investointihankkeissa jokaisen maksuhakemuksen yhteydessä tulee esittää tuen saajan edustajan tai valvojan lausunto siitä, että hanke on siinä vaiheessa, mikä on tuen myöntöpäätöksessä määrätty tuen maksamisen edellytykseksi. Tuen saajan tulee esittää myös selvitys hankkeen siihen mennessä toteutuneista kustannuksista. Tuen ensimmäisen erän maksuhakemuksessa tulee lisäksi esittää selvitys hankkeen kokonaisrahoituksesta sekä selvitys tuen kohteena olevan omaisuuden vakuuttamisesta vahingon varalta.

Selvityshankkeissa tuen saaja on velvollinen lopputilityksen yhteydessä antamaan loppuraportin hankkeen tuloksista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista.

Lopputilityksestä tulee hyväksytyn tilintarkastajan (KHT, HTM, JHTT) antaa lausunto, jollei tuen myöntäjä tukipäätöksessään toisin määrää. Jos tuen saaja on kunta, kuntayhtymä tai seurakunta, lausunnon antaa sen tilintarkastaja. Hankkeissa, joissa maksutositteiden määrä on alle kymmenen, tuen myöntäjä voi hyväksyä vaihtoehtona tilintarkastajan lausunnolle, että hakija liittää tilitykseen yrityksen kirjanpitoon sisältyvät oikeaksi todistetut tositejäljennökset hankkeen aiheuttamista kustannuksista.

Toteutuneiden hyväksyttävien kustannusten jäädessä alle tuen myöntöpäätöksessä mainitun määrän, lopullisen tuen suuruus on tukiprosentin mukainen osuus toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista. Hyväksyttyään lopputilityksen tuen myöntäjä maksaa viimeisen maksuerän ja vahvistaa samalla energiatuen lopullisen määrän.

Erityisestä syystä työ- ja elinkeinoministeriö voi yksittäistapauksessa poiketa tämän pykälän tuen maksamista sekä tilityksen tarkastamista ja hyväksymistä koskevista ehdoista. Poikkeukset on mainittava tuen myöntöpäätöksessä.
11 § Omaisuuden käyttörajoitus ja ilmoitusvelvollisuus

Jollei tuen myöntäjä erityisestä syystä toisin päätä, investointituen kohteena ollutta omaisuutta tulee käyttää tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen viiden vuoden ajan tuen viimeisen erän maksamisesta eikä omaisuutta saa tuona aikana luovuttaa toiselle taikka siirtää toisen omistukseen tai hallintaan. Energiapuun tuotantoon tarkoitettujen työkoneiden osalta vastaava aika on kolme vuotta. Investointituen kohteena olleella omaisuudella tuotetun sähkön, lämmön tai energiansäästön alkuperätakuita ei saa luovuttaa toiselle taikka siirtää toisen omistukseen tai hallintaan ennen kuin kolme vuotta on kulunut alkuperätakuun kaupallisesta käyttöönotosta.

Tuen saajan on ilmoitettava tuen myöntäjälle käyttörajoituksen noudattamiseen tai omaisuuden käyttöön tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua. Tuen saajan on ilmoitettava mainitun määräajan kuluessa tuen myöntäjälle hankkeen tulosta päästökauppalain soveltamisalan piiriin.
12 § Tuen ehdot

Sen lisäksi mitä valtion talousarviossa, valtionavustuslaissa ja tässä asetuksessa säädetään, tuen saaja on velvollinen noudattamaan tuen myöntö- ja maksatuspäätöksissä mainittuja muita tuen käyttämistä ja maksamista koskevia ehtoja ja rajoituksia.
13 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2012.

Tukeen, joka on myönnetty ennen asetuksen voimaantuloa, sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2007

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen Ylitarkastaja Nina Routti-Hietala