2006

693/2006 Laki kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

 1 luku Yleiset säännökset
1 § Lain soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan kaupalliseen tavarankuljetukseen tiellä ja kuljetuslupaa edellyttävään kansainväliseen tavaraliikenteeseen.

Tämän lain säännöksiä ei, kuljetuslupaa ja kuljettajatodistusta koskevia säännöksiä lukuun ottamatta, sovelleta sellaisella yleiseltä liikenteeltä eristetyllä työmaalla, tehdas-, satama-, varasto-, kilpailu- tai muulla vastaavalla alueella taikka tiellä, jolla liikkuminen on sallittu vain määrätyssä tarkoituksessa tai omistajan luvalla, edellyttäen, että liikkumisrajoitus on näkyvästi osoitettu liikennemerkein, puomein tai muulla selvästi havaittavalla tavalla.

Tämän lain säännöksiä ei sovelleta oman tavaran kuljettamiseen.

Tiellä kuljettamisena ei pidetä tien ylitystä.
2 § Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

 1)

yhteisöluvalla yhteisössä jäsenvaltion alueelle tai sen alueelta taikka yhden tai useamman jäsenvaltion alueen kautta tapahtuvan maanteiden tavaraliikenteen markkinoille pääsystä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 881/92, jäljempänä yhteisölupa-asetus, tarkoitettua lupaa;

2)

kuljettajatodistuksella yhteisölupaan liittyvää kuljettajatodistusta;

3)

yhteisöluvan jäljennöksellä lupaviranomaisen antamaa ja oikeaksi todistamaa jäljennöstä yhteisöluvasta;

4)

kotimaan liikenneluvalla muualla Suomessa kuin Ahvenanmaan maakunnassa tapahtuvaan kaupalliseen tavarankuljetukseen myönnettyä lupaa;

5)

liikennetraktoriluvalla muualla Suomessa kuin Ahvenanmaan maakunnassa liikennetraktorilla tapahtuvaan kaupalliseen tavarankuljetukseen myönnettyä lupaa;

6)

kuljetusluvalla lupaa, jonka nojalla ulkomailla rekisteröityä kuorma-autoa tai raskasta perävaunua saa käyttää Suomessa taikka Suomessa rekisteröityä kuorma-autoa tai raskasta perävaunua ulkomailla;

7)

kahdenkeskisellä luvalla Suomen ja toisen valtion väliseen liikenteeseen tarkoitettua kuljetuslupaa;

8)

kolmannen maan luvalla kuljetuslupaa kahden sellaisen valtion välillä, joista kumpikaan ei ole ajoneuvon rekisteröintivaltio;

9)

CEMT-luvalla Euroopan liikenneministereiden konferenssin tarkoittamaa kuljetuslupaa kahdessa eri jäsenvaltiossa sijaitsevan kuormaus- ja lastauspaikan välillä;

10)

läpikulkuluvalla Itävallan kautta kulkeviin raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin sovellettavaa siirtymäkauden ekopistejärjestelmää tai muuta lupaa, joka oikeuttaa liikenteen harjoittajan kulkemaan toisen valtion läpi;

11)

ajoneuvolla autoa ja liikennetraktoria;

12)

ammattiinpääsydirektiivillä maanteiden kansallisen ja kansainvälisen tavara- ja henkilöliikenteen harjoittajien ammattiin pääsystä sekä tutkintotodistusten, todistusten ja muiden muodollista kelpoisuutta osoittavien asiakirjojen vastavuoroisesta tunnustamisesta sekä toimenpiteistä näiden liikenteenharjoittajien sijoittautumisvapauden tehokkaan käyttämisen edistämiseksi annettua neuvoston direktiiviä 96/26/EY;

13)

tiellä yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettävää tietä tai katua.

2 luku Viranomaiset
3 § Lupaviranomaiset

Yhteisöluvan, kuljettajatodistuksen, kotimaan liikenneluvan ja liikennetraktoriluvan myöntää lääninhallitus.

Tulli myöntää 2 §:n 6 ja 9 kohdassa tarkoitetun kuljetusluvan. Ajoneuvohallintokeskus myöntää 2 §:n 7, 8 ja 10 kohdassa tarkoitetun kuljetusluvan. Jäljempänä 22 §:ssä tarkoitetun kuljetusluvan myöntää liikenne- ja viestintäministeriö.
4 § Neuvoston asetuksen mukaan toimivaltainen viranomainen

Edellytyksistä, joilla muut kuin jäsenvaltiosta olevat liikenteenharjoittajat voivat harjoittaa kansallista maanteiden tavaraliikennettä jäsenvaltiossa, annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3118/93 tarkoitettu toimivaltainen viranomainen Suomessa on liikenne- ja viestintäministeriö.
3 luku Lupajärjestelmä
5 § Luvan tarve

Tavaran kuljettaminen ajoneuvolla tiellä korvausta vastaan edellyttää lupaa. Lupaa ei kuitenkaan tarvita 7 §:ssä tarkoitettuihin kuljetuksiin.

Jos tavaraa kuljetetaan korvausta vastaan vuokratulla ajoneuvolla, jonka kuljettajana toimii sen vuokralle antaja tai vuokralle antajan palveluksessa oleva taikka vuokralle antajan tehtävään osoittama, välittämä tai muulla näihin verrattavalla tavalla järjestämä henkilö, liikenteenharjoittajana pidetään vuokralle ottajan asemesta vuokralle antajaa.

6 § Liikenteen harjoittamiseen oikeuttavat luvat

Suomessa myönnetyllä yhteisöluvalla voi harjoittaa yhteisölupa-asetuksessa sallittua Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden ja Sveitsin keskinäisen liikenteen lisäksi myös muuta ulkomaan liikennettä sekä kotimaan liikennettä Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.

Kotimaan liikenneluvalla voi harjoittaa liikennettä koko maassa Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta sekä 3 ja 4 momentissa tarkoitettua ulkomaanliikennettä.

Kotimaan liikenneluvalla voi harjoittaa yhteisistä säännöistä harjoitettaessa kansainvälistä liikennettä 23 päivänä heinäkuuta 1962 annetun ensimmäisen neuvoston direktiivin liitteessä tarkoitettuja kuljetuksia Suomen ja muiden Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden välillä, jos kuljetukset Suomen lainsäädännön mukaan edellyttävät liikennelupaa.

Suomen ja Euroopan talousalueeseen kuulumattomien valtioiden välillä kotimaan liikenneluvalla voi:

 1)

kuljettaa maa- ja kiviaineksia sekä jalostamatonta puutavaraa;

 2)

suorittaa muutto- ja näyttelykuljetuksia;

3)

kuljettaa vahingoittuneita tai rikkoutuneita moottoriajoneuvoja;

 4)

viedä sellaisen koneen, laitteen tai varaosan, jota sen vastaanottaja kiireellisesti tarvitsee rikkoontuneen tilalle liikkeen, laitoksen tai yrityksen toiminnan ylläpitämiseksi, ja tuoda paluukuormana rikkoontuneen koneen, laitteen tai varaosan.

Edellä 4 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa saa paluukuljetuksena kuljettaa muutakin tavaraa.

Liikennetraktoriluvalla voi harjoittaa liikennettä koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa.

Ahvenanmaan maakunnassa harjoitettavasta liikenteestä päättää Ahvenanmaan maakunta. Ahvenanmaan maakunnan hallituksen myöntämä liikennelupa oikeuttaa kuljettamaan tavaraa Ahvenanmaan ja muun Suomen välillä.
7 § Ilman lupaa sallittu kaupallinen liikenne

Lupaa ei tarvita suoritettaessa:

 1)

tavaran kuljetusta ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä, jonka suurin sallittu kokonaismassa on enintään 2 000 kiloa;

 2)

tavaran kuljetusta opetusministeriön koulutuksen järjestämisluvan haltijan kuljettajan ammattiopetuksen yhteydessä;

 3)

elinkeinotoiminnan yhteydessä siihen tavanomaisesti liittyvää tavaran kuljetusta elinkeinonharjoittajan hallinnassa olevalla ajoneuvolla;

 4)

työurakoiden tai muiden sopimuksen kohteena olevien työkokonaisuuksien yhteyteen kuuluvaa tavaran kuljetusta urakoitsijan tai muun suoritusvelvollisen hallinnassa olevalla ajoneuvolla, jos tiellä suoritetun kuljetuksen kuljetuskustannusten osuus on enintään 30 prosenttia urakasta tai työkokonaisuudesta;

 5)

maa-, metsä-, eläin- tai kalatalouden kuljetusta näiden alojen elinkeinonharjoittajan hallinnassa olevalla liikennetraktorilla 50 kilometrin etäisyydelle elinkeinonharjoittajan maa- ja metsätilasta taikka eläin- tai kalatalouden harjoittamispaikasta sekä koko tämän sijaintikunnan alueella;

 6)

kotihoidon palveluun liittyvää kuljetusta tämän alan elinkeinonharjoittajan hallinnassa olevalla ajoneuvolla yhden kunnan alueella;

 7)

tien ja kadun hoitoon liittyvän maa-aineksen, veden, suolan tai muun vastaavan aineen levittämistä tielle tai kadulle;

 8)

konsernin tai siihen verrattavan yhtymän, kunnan, kuntayhtymän tai yhteisön, jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta, sisäistä kuljetusta sen hallinnassa olevalla ajoneuvolla;

 9)

kunnan, kuntayhtymän tai yhteisön, jossa kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta, järjestämiin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä opetuspalveluihin liittyvää kuljetusta sen hallinnassa tai näille palveluja tuottavan elinkeinonharjoittajan hallinnassa olevalla ajoneuvolla;

 10)

postipalvelulaissa (313/2001) tarkoitettua postinkuljetusta postitoimiluvan haltijan hallinnassa olevalla ajoneuvolla;

 11)

ruumiinkuljetusta;

 12)

kuljetusta, josta työnantaja maksaa palkansaajalle verohallinnon verottomana hyväksymän suuruisen korvauksen työtehtäviin liittyvien tavaroiden kuljettamisesta palkansaajan hallinnassa olevalla ajoneuvolla.

Edellä 1 momentin 3―6 kohdassa tarkoitettujen kuljetusten kustannusten osuus saa olla enintään 30 prosenttia koko elinkeinotoiminnan suoranaisista kustannuksista tilikaudella, ja se lasketaan vertaamalla kuljetustoiminnasta aiheutuneita suoranaisia kustannuksia harjoitettavan koko elinkeinotoiminnan suoranaisiin kustannuksiin tilikaudella.

Kuljetuksen osuuteen lasketaan kuljettajan työpanos tavaran kuormaamisessa ja purkamisessa, myös tien ulkopuolella, siltä osin kuin ne tapahtuvat kuljetuksen mahdollistamiseksi.
4 luku Liikenteen harjoittamista koskevan luvan myöntämisen edellytykset
8 § Luvan edellytykset

Liikenteen harjoittamista koskeva lupa on myönnettävä hakijalle, joka on:

 1)

hyvämaineinen;

 2)

saanut ammattitaidosta Ajoneuvohallintokeskuksen myöntämän todistuksen;

 3)

oikeustoimikelpoinen; ja

 4)

vakavarainen.

Lupa myönnetään 4 kohdan vaatimuksen täyttävälle oikeushenkilölle, jonka liikenteestä vastaava henkilö täyttää 1―3 kohdan vaatimukset.

Hyvämaineisuutta, ammattitaitoa tai vakavaraisuutta koskevan vaatimuksen täyttyminen voidaan osoittaa myös muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa myönnetyllä ammattiinpääsydirektiivin mukaisella todistuksella.
9 § Hyvä maine

Hakija tai liikenteestä vastaava henkilö ei täytä 8 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädettyä hyvämaineisuuden vaatimusta, jos:

 1)

hänet on viimeisten viiden vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen; tai

 2)

hänet on vähintään kolmesti viimeksi kuluneen vuoden aikana tuomittu sakkorangaistukseen työ- tai palkkasuhdetta, kirjanpitoa, liikenteen harjoittamista, ajo- ja lepoaikojen noudattamista, liikenne- tai ajoneuvoturvallisuutta, ympäristönsuojelua tai muiden ammatillista vastuuta koskevien säännösten rikkomisesta

ja teot osoittavat hänen olevan ilmeisen sopimaton harjoittamaan luvanvaraista tavaraliikennettä.
10 § Liikenneyrittäjäkurssi

Liikenneyrittäjäkurssin tarkoituksena on antaa liikenneyrittäjäksi aikovalle riittävä ammatillinen pätevyys kaupalliseen tavarankuljetukseen tiellä.

Kurssin opetussisällöstä ja pituudesta säädetään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella.
11 § Koe

Ajoneuvohallintokeskus vastaa sisällöltään ja rakenteeltaan ammattiinpääsydirektiivin mukaisen kokeen järjestämisestä. Kokeella varmistutaan siitä, että kokeeseen osallistuja täyttää direktiivissä asetetut ammattitaitovaatimukset. Ajoneuvohallintokeskus voi käyttää koetehtävien laadinnassa ja koetilaisuuden järjestämisessä apunaan ulkopuolista asiantuntijaa.

Ajoneuvohallintokeskus hyväksyy kokeeseen ilman liikenneyrittäjäkurssia henkilön, joka on:

 1)

toiminut päätoimisesti hallintoa, taloutta tai operatiivista toimintaa koskevissa vastuullisissa kuljetusalan tehtävissä vähintään kaksi vuotta ja on ilmeistä, että henkilöllä on liikenneyrittäjäkurssia vastaavat tiedot ja taidot; tai

 2)

suorittanut ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun kaupallisen, hallinnollisen, teknisen tai kuljetusalan vähintään ammattikorkeakoulutasoisen tutkinnon tai alalle soveltuvan erikoisammattitutkinnon ja toiminut 1 kohdassa tarkoitetuissa tehtävissä vähintään yhden vuoden.

Kokeen voi korvata ulkomaanliikenteen osuuden sisältävällä kokeella, jos henkilö on suorittanut aiempien säännösten mukaisen kotimaan liikenneyrittäjäkurssin tai hänellä on voimassa oleva kotimaan liikennelupa. Liikennetraktorikurssin suorittaneen tai liikennetraktoriluvan haltijan tulee lisäksi suorittaa koe, joka sisältää ne liikenneyrittäjäkokeen aihepiirit, jotka eivät sisälly liikennetraktorikurssiin.
12 § Todistus

Ajoneuvohallintokeskus antaa ammattiinpääsydirektiivin 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun todistuksen henkilölle, joka on suorittanut hyväksytysti Ajoneuvohallintokeskuksen järjestämän kokeen tai jolla on logistiikan alaan kuuluva ammattiinpääsydirektiivin edellyttämät aihepiirit sisältävä tekniikan ammattikorkeakoulun tutkintotodistus.

Kun haetaan yhteisölupa maanteiden tavaraliikenteen harjoittamista varten muussa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa kuin Suomessa, ammattiinpääsydirektiivin 8 artiklassa tarkoitetun todistuksen hyvämaineisuudesta antaa kotipaikan poliisi, direktiivin 9 artiklassa tarkoitetun todistuksen vakavaraisuudesta luottolaitos taikka Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö ja direktiivin 10 artiklassa tarkoitetun todistuksen ammattitaidosta lääninhallitus, jos henkilö on saanut oikeuden harjoittaa tavaraliikennettä ensi kerran ennen 2 päivänä lokakuuta 1999 ja muutoin Ajoneuvohallintokeskus.
13 § Vakavaraisuus

Liikenneluvan hakija tai haltija on katsottava vakavaraiseksi, jos hän kykenee asianmukaisesti vastaamaan velvoitteistaan ja osoittaa, että hänellä on riittävät taloudelliset voimavarat liikenteen aloittamiseen ja sen asianmukaiseen hoitamiseen.

Varoiksi katsotaan hakijan tai haltijan:

 1)

rahoitusomaisuus mukaan lukien tilinylitysoikeudet ja luottolaitosten myöntämät nostamattomat luotot;

 2)

vaihto-omaisuus;

 3)

vakuutena käytettävissä oleva käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset.

Jos hakija tai haltija on luonnollinen henkilö tai avoin yhtiö taikka kommandiittiyhtiö, voidaan varoiksi katsoa myös luonnollisen henkilön, yhtiömiesten ja vastuunalaisten yhtiömiesten henkilökohtainen vakuutena käytettävissä oleva omaisuus.

Liikennettä aloitettaessa tai ajoneuvojen määrää lisättäessä käytettävissä olevien varojen määrä saadaan vähentämällä 2 momentin mukaan lasketuista varoista liikenteen aloittamisesta tai ajoneuvojen määrän lisäämisestä aiheutuvat ajoneuvojen, toimitilojen, koneiden ja laitteiden hankintamenot.

Osamaksusopimuksella ostetusta ajoneuvosta varoiksi katsotaan sen verran kuin siitä on maksettu.

Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään, kuinka paljon käytettävissä olevia varoja tulee olla hakijan jokaista ajoneuvoa kohden.
14 § Taloudellisten voimavarojen osoittaminen

Taloudellisten voimavarojen riittävyys osoitetaan lupaviranomaiselle toimitettavalla:

1)

vakuudella, joka voi olla luottolaitoksen antama takaussitoumus tai pankkitalletus; tai

2)

todistuksella, jonka on antanut Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö taikka julkishallinnon ja -talouden tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu asiakirja on toimitettava lupaviranomaiselle lupaa haettaessa ja uusittaessa. Jos luvanhaltijalla on useampi kuin yksi lupa ja niiden voimassaoloaika päättyy eri aikoina, asiakirja on toimitettava vähintään viiden vuoden välein.

5 luku Liikenteestä vastaava henkilö
15 § Liikenteestä vastaava henkilö

Oikeushenkilöllä tulee aina olla edellytykset täyttävä lääninhallituksen hyväksymä liikenteestä vastaava henkilö, joka tosiasiallisesti ja jatkuvasti toimii tässä tehtävässä ja vastaa siitä, että liikennettä hoidetaan säännösten ja lupaehtojen mukaisesti sekä edustaa yritystä liikenneluvan myöntävän ja liikennettä valvovan viranomaisen kanssa asioitaessa.

Luonnollinen henkilö, jolla on yhteisölupa, kotimaan liikennelupa tai liikennetraktorilupa, voidaan hyväksyä oikeushenkilön liikenteestä vastaavaksi henkilöksi vain, jos hänellä on osakkuuteen tai osakkeiden omistukseen perustuva määräämisvalta tai yhdenvertainen asema muiden osakkaiden kanssa tässä yhtiössä tai yhteisössä.

Konsernissa tai siihen verrattavassa yhtymässä voidaan sama henkilö hyväksyä kahden tai useamman oikeushenkilön liikenteestä vastaavaksi henkilöksi.
16 § Liikenteestä vastaavan henkilön vaihtaminen

Jos liikenteestä vastaava henkilö on vaihdettava kuoleman, äkillisen vakavan sairauden, tapaturman tai muun näihin verrattavan ennalta arvaamattoman syyn vuoksi, on toisen henkilön hyväksymistä koskeva hakemus toimitettava viipymättä lupaviranomaiselle. Jos tehtävään ei voida heti esittää säädetyt ammattitaitovaatimukset täyttävää henkilöä, on vaatimusten täyttymistä osoittavat selvitykset toimitettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua vaihtamiseen johtaneesta tapahtumasta.
6 luku Lupamenettely
17 § Lupahakemus

Lupahakemus on tehtävä kirjallisesti hakijan kotipaikan lääninhallitukselle. Hakemuksessa on esitettävä lupaviranomaisen pyytämät hakemuksen käsittelemiseksi tarvittavat tiedot.

Jos hakijalla ei ole kotipaikkaa Suomessa, sen on haettava lupaa Etelä-Suomen lääninhallitukselta ja liikenteestä vastaavan henkilön on toimitettava yhteystietonsa Etelä-Suomen lääninhallitukselle.
18 § Luvan myöntäminen

Yhteisölupa, kotimaan liikennelupa ja liikennetraktorilupa myönnetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Yhteisöluvan myöntämisessä noudatetaan, mitä yhteisölupa-asetuksessa säädetään.

Uusille hakijoille kotimaan liikennelupaa ei myönnetä. Kotimaan liikennelupa on ajoneuvokohtainen.

Lupaa ei saa luovuttaa toisen käytettäväksi.
19 § Luvan muuttaminen ja uusiminen

Luvan muuttamista tai uusimista haetaan siinä järjestyksessä kuin luvan hakemisesta säädetään.

Jos uusiminen on pantu vireille viimeistään kuukautta ennen luvan viimeistä voimassaolopäivää, uusittavalla luvalla saa jatkaa liikennettä asian ratkaisemiseen saakka.

Kotimaan liikenneluvan uusimiseksi katsotaan myös yritysmuodon muutoksesta johtuva liikenteen harjoittamiseen oikeuttavan luvan muuttaminen.
20 § Luvan peruuttaminen

Lupaviranomainen voi peruuttaa luvan määräajaksi tai kokonaan, jos luvanhaltija ei enää täytä luvan saamisen edellytyksiä.

Jos luvanhaltija tai liikenteestä vastaava henkilö on syyllistynyt 9 §:ssä tarkoitettuun tekoon, mutta hänen katsotaan edelleen täyttävän hyvämaineisuuden vaatimuksen, peruuttaminen voi koskea laajuudeltaan vain yhtä tai useampaa ajoneuvokohtaista lupaa.

Yhteisöluvan peruuttamisesta on voimassa lisäksi, mitä yhteisölupa-asetuksen 8 artiklassa säädetään. Mitä yhteisöluvan peruuttamisesta siinä säädetään, sovelletaan myös kotimaan liikenneluvan peruuttamiseen.

Vakavaraisuutta tai ammattitaitoa koskevan vaatimuksen osalta lupaviranomaisen on ennen luvan peruuttamista annettava luvan haltijalle mahdollisuus korjata puute lupaviranomaisen asettamassa määräajassa. Määräaika ei saa olla lyhyempi kuin kolme kuukautta.

Hyvämaineisuutta koskevan vaatimuksen osalta lupaviranomaisen on ennen luvan peruuttamista annettava luvanhaltijalle kirjallinen varoitus, jos luvan haltijan rikkomukset tai rikokset kokonaisuutena arvioiden ovat vähäisiä.
21 § Ajoneuvokohtaisen luvan tai yhteisöluvan jäljennöksen väliaikainen peruuttaminen

Jos luvanhaltija taikka luvanhaltijan palveluksessa oleva tai muutoin käyttämä kuljettaja on tuomittu liikenne- tai ajoneuvoturvallisuutta koskevien säännösten toistuvan ja vakavan rikkomisen johdosta, lääninhallitus voi enintään kolmen kuukauden määräajaksi peruuttaa tässä laissa tarkoitetun ajoneuvokohtaisen luvan tai yhteisöluvan jäljennöksen. Peruutettavien lupien tai yhteisöluvan jäljennösten lukumäärä päätetään luvanhaltijan lupien ja jäljennösten kokonaislukumäärän ja rikkomusten määrän ja vakavuuden perusteella. Lääninhallitus voi antaa luvanhaltijalle vain varoituksen, jos luvan tai yhteisöluvan jäljennöksen peruuttaminen olisi kohtuutonta.
7 luku Kansainväliset kuljetukset
22 § Kansainväliset kuljetukset

Ulkomailla rekisteröidyllä tai Suomessa rekisteröidyllä, mutta ulkomaille vuokratulla, kuorma-autolla ja raskaalla perävaunulla tulee olla liikenne- ja viestintäministeriön myöntämä kuljetuslupa, jollei kansainvälisistä sopimuksista tai Euroopan yhteisön lainsäädännöstä muuta johdu.

Liikenne- ja viestintäministeriö voi Suomea sitovan kansainväliseen velvoitteeseen ja sopimukseen sisältyvän vastavuoroisuuden perusteella sopia vähäisiä poikkeuksia lupajärjestelyihin.

Liikenne- ja viestintäministeriö voi yksittäistapauksessa pakottavasta syystä vapauttaa kuljetusluvasta sellaisen ajoneuvon tai kuljetuksen, josta ei ole sovittu kansainvälisessä sopimuksessa.
23 § Ulkomaille tarvittavan kuljetusluvan myöntämisen edellytykset

Lupaviranomainen myöntää ulkomaille tarvittavan kuljetusluvan hakemuksesta. Hakemuksessa on esitettävä lupaviranomaisen pyytämät hakemuksen käsittelemiseksi tarpeelliset tiedot.

Lupaviranomaisen on myönnettävä kuljetuslupa, jos haettua kuljetusta varten on Suomea sitovan kansainvälisen velvoitteen mukaan osoitettavissa kuljetuslupa. Lupaviranomainen voi määrätä luvalle hakuajan. Jos lupa voidaan myöntää lupien vähäisen määrän vuoksi vain osalle hakijoista, se on myönnettävä hakijalle, jonka kuljetus tehokkaimmin hyödyntää haettuun lupaan kohdistuvaa kuljetusoikeutta.
24 § Kuljetusluvan palauttaminen

Kuljetusluvan haltija on velvollinen viipymättä palauttamaan käyttämättömäksi jäävän tai käyttämättä jääneen kuljetusluvan lupaviranomaiselle. Lupaviranomainen voi vaatia kuljetusluvan palautettavaksi, jos luvanhaltija ei käytä kuljetuslupaa eikä ota sitä käyttöön lupaviranomaisen asettamassa kohtuullisessa määräajassa.

Lupaviranomaisella on oikeus saada virka-apua poliisilta, tullilta ja rajavartiolaitokselta 1 momentin noudattamisen valvomiseksi ja täytäntöön panemiseksi.
8 luku Erinäiset säännökset
25 § Liikenteessä käytettävä ajoneuvo

Liikenteen harjoittamiseen oikeuttavan luvan haltija vastaa siitä, että luvanvaraiseen liikenteeseen käytettävä ajoneuvo on:

 1)

luvanhaltijan yksinomaisessa hallinnassa, mikä on merkitty ajoneuvorekisteriin; tai

 2)

luvanhaltijan käytössä kirjallisen vuokrasopimuksen perusteella, jolloin alkuperäinen vuokrasopimus tai sen oikeaksi todistettu jäljennös on pidettävä ajoneuvossa mukana ja, jos ajoneuvon kuljettajana ei toimi vuokraaja, kirjallinen selvitys siitä, että kuljettaja on vuokraajan palveluksessa.

Liikenteen harjoittamiseen oikeuttavan luvan haltija vastaa siitä, että luvanvaraiseen liikenteeseen käytettävässä ajoneuvossa tulee olla näkyvällä paikalla selvästi merkittynä yhteisöluvan, kotimaan liikenneluvan tai liikennetraktoriluvan haltijan nimi ja yhteystiedot.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske kuljetuksiin käytetyn ajoneuvon lyhytaikaisen rikkoutumisen vuoksi käytössä olevaa korvaavaa ajoneuvoa.
26 § Kuolin- ja konkurssipesän oikeus jatkaa liikennettä

Jos luvan haltija kuolee, on kuolinpesällä oikeus jatkaa liikennettä enintään 18 kuukauden ajan ehdolla, että kuolinpesä kolmen kuukauden kuluessa kuolinpäivästä ilmoittaa lupaviranomaiselle hyväksyttäväksi luvanhaltijan velvollisuuksista vastaavan 8 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttävän henkilön.

Jos luvanhaltija asetetaan konkurssiin, konkurssipesällä on oikeus jatkaa liikennettä enintään kolmen kuukauden ajan konkurssin alkamisesta. Luvanhaltijan velvollisuuksista vastaavat tänä aikana ne, jotka hoitavat konkurssipesää.
27 § Tietojen antaminen

Liikenteenharjoittajan tulee pyynnöstä antaa lääninhallitukselle lupaa koskevia liikenteellisiä ja taloudellisia tietoja.

Liikenteenharjoittajan tulee pyynnöstä antaa tullille ja Ajoneuvohallintokeskukselle kuljetuslupaa koskevia liikenteellisiä ja taloudellisia tietoja
28 § Poliisin ilmoitusvelvollisuus

Luvanhaltijan kotipaikan poliisin tulee viipymättä ilmoittaa lupaviranomaiselle tiedossaan olevista seikoista, jotka voivat johtaa 20 tai 21 §:ssä tarkoitettuun luvan peruuttamiseen taikka varoituksen antamiseen.
29 § Asiakirjan esittämisvelvollisuus

Liikennettä harjoitettaessa on ajoneuvossa tarvittaessa oltava mukana voimassa oleva kotimaan liikennelupa, liikennetraktorilupa tai kuljetuslupa alkuperäisenä taikka yhteisöluvan jäljennös sekä kuljettajatodistus tai 25 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu vuokrasopimus, sen oikeaksi todistettu jäljennös tai selvitys.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu asiakirja on vaadittaessa esitettävä poliisi-, tulli- tai rajavartiomiehelle.
30 § Kuljetuksen keskeyttäminen

Poliisi-, tulli- tai rajavartiomiehen tulee keskeyttää kuljetus, jonka suorittaja ei voi heti esittää 29 §:ssä tarkoitettua asiakirjaa, jollei ole erityistä syytä sallia kuljetuksen jatkamista.

Jos kuljetus keskeytetään, on poliisi-, tulli- ja rajavartiomiehellä oikeus tarvittaessa ottaa ajoneuvon rekisteriote ja -kilvet haltuunsa. Ne on annettava takaisin, kun perustetta kuljetuksen keskeyttämiselle ei enää ole.
31 § Oikaisuvaatimus ja muutoksenhaku

Ajoneuvohallintokeskuksen 11 §:ssä tarkoitettuun kokeeseen hyväksymistä koskevaan päätökseen ja hylättyyn koesuoritukseen ei voi hakea muutosta valittamalla. Kokeeseen hyväksymistä koskevaan päätökseen ja koesuoritukseen saa hakea oikaisua Ajoneuvohallintokeskukselta. Päätökseen on liitettävä ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa siitä, kun henkilö sai tiedon hylkäämisestä. Muutoksenhausta oikaisuvaatimusta koskevaan Ajoneuvohallintokeskuksen päätökseen säädetään 2 momentissa.

Tämän lain nojalla tehtyyn päätökseen saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.
32 § Rangaistussäännökset

Joka harjoittaa tässä laissa tarkoitettua liikennettä ilman asianmukaista lupaa, on tuomittava luvattomasta tavaraliikenteen harjoittamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Joka luovuttaa luvan toisen käytettäväksi, laiminlyö 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun merkinnän tekemisen tai 27 §:ssä tarkoitetun tietojenantovelvollisuuden taikka jättää noudattamatta, mitä 29 §:ssä säädetään, on tuomittava kaupallisista tavarankuljetuksista tiellä annetun lain säännösten rikkomisesta sakkoon.

33 § Henkilörekisteritiedot

Lupaviranomaisella on oikeus saada tietoja rikosrekisteristä, sakkorekisteristä, ajoneuvoliikennerekisteristä ja ulosottorekisteristä sekä verohallinnolta verovelkatiedot yhteisöluvan, kotimaan liikenteen luvan ja liikennetraktoriluvan myöntämistä, uusimista ja peruuttamista koskevien asioiden käsittelyä varten.
34 § Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006. Lain 25 §:n 2 momentti tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2007.

Tällä lailla kumotaan luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä 15 päivänä helmikuuta 1991 annettu laki (342/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja luvanvaraisesta tavaraliikenteestä tiellä 15 päivänä helmikuuta 1991 annetun asetuksen (346/1991) 5 §, sellaisena kuin se on asetuksessa 1110/1995.
35 § Siirtymäsäännökset

Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyt liikenneluvat pysyvät voimassa luvassa määrätyn ajan.

Liikennelupahakemukset sekä ilmoitukset liikenteestä vastaavan henkilön muutoksista, jotka on jätetty ennen tämän lain voimaantuloa, mutta joita ei ole ratkaistu tämän lain voimaan tullessa, ratkaistaan tämän lain säännösten mukaisesti.

Luvanhaltijan, jolla on liikennelupa tämän lain voimaan tullessa, samoin kuin henkilön, joka toimii liikenteestä vastaavana henkilönä ammattimaista liikennettä harjoittavassa yrityksessä tämän lain voimaan tullessa, katsotaan täyttävän tässä laissa säädetyn ammattitaitovaatimuksen.

Ennen tämän lain voimaantuloa liikenneyrittäjäkurssista ja kirjallisesta loppukokeesta sekä käytännön kokemuksesta annetut todistukset jäävät sellaisinaan voimaan. Todistukset myöntäneiden oppilaitosten tulee toimittaa tiedot todistuksista Ajoneuvohallintokeskukselle vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

HE 24/2006

LiVM 12/2006

EV 71/2006

Naantalissa 21 päivänä heinäkuuta 2006

Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen