2006

670/2006 Oikeusministeriön työjärjestys

Oikeusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) 7 §:n 2 momentin nojalla:

 1 luku Yleiset säännökset
1 § Soveltamisala

Tässä työjärjestyksessä säädetään erikseen säädetyn lisäksi oikeusministeriön ja hallinnonalan ohjauksesta, johtamisesta ja johtoryhmistä, ministeriön tarkemmasta organisaatiosta, johtavien virkamiesten tehtävistä, asioiden valmistelusta ja virkamiesten ratkaisuvallasta.

Ministeriön suunnittelujärjestelmästä, maksuliikkeestä, kirjanpidosta, menojen hyväksymisestä sekä materiaalitoiminnoista ja sisäisestä valvonnasta määrätään oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen tiliviraston taloussäännössä.

Ministeriön sisäisestä tarkastuksesta määrätään taloussäännössä ja sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä.
2 § Ohjaus

Ministeriön osastojen ja erillisyksiköiden sekä hallinnonalan virastojen ohjauksessa noudatetaan tulosohjausta. Tulosohjausta johtaa ministeri kansliapäällikön, osastopäälliköiden sekä hallinto-, talous- ja tietohallintoyksikön avustamana.
3 § Johtaminen

Ministeriötä johdetaan vahvistettujen strategioiden mukaisesti.

Ministeriössä sovelletaan tulosjohtamista, jota tukevat kannustava palkkausjärjestelmä sekä säännölliset tulos- ja kehityskeskustelut.
4 § Talousarvioesityksen tulostavoitteet

Oikeusministeriön hallinnonalan talousarvioesityksen valmistelemisesta säädetään valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988) ja asetuksessa (1243/1992) ja määrätään tarkemmin tiliviraston taloussäännössä.

Ministeri hyväksyy ehdotuksen talousarvioesitykseen sisältyviksi tulostavoitteiksi.
5 § Tulosohjausmenettely

Ministeriön osastojen ja erillisyksiköiden sekä hallinnonalan virastojen kanssa käytävien tulosneuvottelujen tavoitteista päättää ministeri.

Osastojen ja erillisyksiköiden tulostavoitteista sovitaan kansliapäällikön sekä osastojen ja erillisyksiköiden välisissä neuvotteluissa.

Hallinnonalan virastojen tulostavoitteista sovitaan osastojen ja hallinnonalan virastojen välisissä neuvotteluissa.

Neuvotteluihin perustuvat osastojen ja erillisyksiköiden sekä hallinnonalan virastojen tulostavoitteet vahvistaa ministeri, ja ne julkaistaan asiasta erikseen säädetyn mukaisesti.

Esimiesten tulee huolehtia siitä, että vahvistetut tulostavoitteet saavutetaan.
6 § Tilinpäätös sekä tilinpäätöslausumat ja -kannanotot

Tiliviraston tilinpäätöksestä säädetään ja määrätään erikseen.

Tilinpäätökseen sisältyvät ministeriön tilinpäätöslausumat ja -kannanotot valmistellaan kansliapäällikön johdolla.

Tilinpäätöslausumat ja -kannanotot hyväksyy ministeri.
7 § Ministeriön johtoryhmä

Ministeriössä on johtoryhmä, joka käsittelee ministeriön tai hallinnonalan kannalta periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia kysymyksiä taikka toiminnan yhteensovittamisen kannalta keskeisiä asioita. Näitä ovat muun muassa oikeuspoliittiset linjaukset, strategiat, resurssikehykset, talousarvio, tilinpäätös, toiminta- ja taloussuunnitelma, keskeiset kehittämishankkeet, lainvalmisteluohjelma ja kansainvälisen yhteistyön linjaukset.

Johtoryhmään kuuluvat ministeri, kansliapäällikkö, osastopäälliköt, hallintojohtaja, talousjohtaja, tietohallintojohtaja, lainvalmisteluosaston rikos- ja prosessioikeuden valmistelusta vastaava apulaisosastopäällikkö ja muut, ministerin määräämät virkamiehet. Ministerin erityisavustaja osallistuu johtoryhmän kokouksiin.

Johtoryhmän kutsuu koolle ministeri tai kansliapäällikkö. Puheenjohtajana toimii ministeri ja sihteerinä tehtävään määrätty virkamies.
8 § Osastopäällikkökokous

Ministeriötä tai hallinnonalaa koskevien kysymysten valmistelemiseksi ja yhteensovittamiseksi pidetään osastopäällikkökokouksia, joihin osallistuvat kansliapäällikkö sekä osastopäälliköt, hallintojohtaja, talousjohtaja, tietohallintojohtaja, lainvalmisteluosaston rikos- ja prosessioikeuden valmistelusta vastaava apulaisosastopäällikkö ja muut, kansliapäällikön määräämät virkamiehet. Puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö ja sihteerinä hänen määräämänsä virkamies.
9 § Yhteistoiminta

Ministeriön sisäiset asiat valmistellaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Esimiesten ja esittelijöiden tulee huolehtia, että yhteistoiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan asioiden valmistelussa.

Yhteistoiminnasta ministeriössä säädetään yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) ja määrätään lain 15 §:n mukaisessa yhteistoimintasopimuksessa.
2 luku Ministeriön organisaatio
10 § Ministeriön osastot ja osastoihin kuulumattomat erilliset yksiköt

Ministeriön osastoista ja osastoihin kuulumattomista erillisistä yksiköistä säädetään oikeusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (543/2003) 3 §:ssä, jonka mukaan ministeriössä on oikeushallinto-osasto, lainvalmisteluosasto ja kriminaalipoliittinen osasto sekä osastoihin kuulumattomina yksikköinä hallintoyksikkö, talousyksikkö, kansainvälinen yksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, tietohallintoyksikkö ja viestintäyksikkö.

Ministeriön johdon apuna strategisessa valmistelussa, ministeriön johtamisjärjestelmän kehittämisessä sekä ylimmän johdon kokousten valmistelussa ja sihteeritehtävissä toimii johdon tuki.
11 § Yksiköt ja vastuualueet

Oikeushallinto-osastossa on lainvalmistelu- ja strategiayksikkö, tuomioistuinyksikkö, oikeusapuyksikkö, ulosottoyksikkö, koulutusyksikkö sekä talous- ja henkilöstöhallintoyksikkö.

Lainvalmisteluosastossa on julkisoikeuden yksikkö, yksityisoikeuden yksikkö, rikos- ja prosessioikeuden yksikkö, tarkastustoimisto sekä eurooppaoikeuden yksikkö.

Kriminaalipoliittisessa osastossa on syyttäjä-, rikosseuraamus- ja strategiayksikkö, rikoksentorjuntayksikkö sekä lainvalmistelu- ja hallintopalveluyksikkö.

Hallintoyksikössä on hallintoasioiden, henkilöstöasioiden, kieliasioiden, sisäisten palvelujen, tietopalvelujen ja vaalien vastuualue. Yksikköön kuuluu myös johdon tuki, joka on tehtävissään kansliapäällikön alainen.

Talousyksikköön kuuluvat oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen tiliviraston alueelliset maksukeskukset Helsingissä, Kouvolassa, Kuopiossa, Oulussa ja Vaasassa.
12 § Osaston johtoryhmän tehtävät

Kussakin osastossa on johtoryhmä, jonka tehtävänä on käsitellä osaston toiminnan kannalta tärkeitä asioita. Näitä ovat muun muassa:

 1)

ministeriön tai osaston tehtäviä ja organisaatiota koskevat muutokset,

 2)

esitys talousarvioksi, osaston tulostavoitteiksi sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaksi,

 3)

esitys osaston ohjaamien virastojen talousarvioksi ja tulostavoitteiksi,

 4)

osaston ja sen ohjaamien virastojen toiminnan kannalta periaatteellisesti tärkeät tai laajakantoiset suunnitelmat,

 5)

osaston sisäiset yhteistoiminta-asiat yhteistoimintaa koskevien sopimusten mukaan.

Muista osaston johtoryhmän käsiteltävistä asioista päättää osastopäällikkö.
13 § Osaston johtoryhmän jäsenet

Osaston johtoryhmään kuuluvat osastopäällikkö, apulaisosastopäälliköt, osaston yksiköiden päälliköt ja henkilöstön valitsemat yhteistoimintaedustajat sekä muut osastopäällikön määräämät virkamiehet.
14 § Erillisten yksikköjen johtoryhmät

Osastoon kuulumattomalla erillisellä yksiköllä voi olla johtoryhmä, jota koskevat soveltuvin osin samat säännökset kuin osaston johtoryhmää.
3 luku Osastojen ja erillisten yksikköjen tehtävät
15 § Kaikkia osastoja ja erillisiä yksikköjä koskevat tehtävät

Osastojen tehtävänä on:

 1)

käsitellä toimialaansa koskevat strategiat ja muut tärkeät suunnitelmat,

 2)

käsitellä osaston sekä osaston ohjattavien virastojen talousarvio, tulostavoitteet, tilinpäätös ja tuloksellisuusarvio,

 3)

valmistella toimialaltaan ministeriön ja hallinnonalan toimintakertomus,

 4)

valmistella ohjattavia virastoja koskevat hallintosäädökset,

 5)

huolehtia toimialansa valtiosopimusasioista, EU-asioista ja kansainvälisestä yhteistoiminnasta,

 6)

antaa toimialaansa kuuluvat ministeriön lausunnot, jolleivät ne merkityksensä vuoksi kuulu ministerille,

 7)

laatia toimialalleen kuuluvat vastaukset eduskunnassa tehtyihin kirjallisiin kysymyksiin,

 8)

huolehtia toimialaansa kuuluvasta viestinnästä yhteistyössä ministeriön viestintäyksikön kanssa,

 9)

valmistella tai ratkaista osaston henkilöstöasiat.

Erilliset yksiköt huolehtivat edellä mainituista tehtävistä soveltuvin osin.
16 § Oikeushallinto-osaston tehtävät

Oikeushallinto-osaston tehtävänä on huolehtia tuomioistuinlaitoksen, ulosottolaitoksen ja julkisen oikeusaputoimen toimintaedellytyksistä, toiminnan ja henkilöstön kehittämisestä ja strategisesta suunnittelusta, tukea toimialansa virastoja perustehtäviensä suorittamisessa sekä vastata toimialansa palvelujen saatavuudesta ja oikeudellisesta jaotuksesta.

Osaston tehtävänä on myös:

 1)

hoitaa toimialaansa kuuluvien tuomioistuimien ja muiden virastojen virkaehtosopimus- ja virkajärjestelyasioita,

 2)

huolehtia toimialansa tietoteknisten tarpeiden selvittämisestä ja tietoteknisten palvelujen hankinnasta,

 3)

huolehtia ministeriölle kuuluvista yleistä asianajajayhdistystä koskevista asioista,

 4)

huolehtia holhoustoimen sisällön kehittämisestä,

 5)

käsitellä tuomarinvalintalautakuntaa koskevat asiat,

 6)

esitellä tuomarinnimitykset,

 7)

valmistella toimialaansa liittyvät säädökset tarvittaessa lainvalmisteluosaston kanssa,

 8)

huolehtia muista oikeudenhoitoa koskevista asioista, jolleivät ne kuulu jonkin muun osaston toimialaan.
17 § Oikeushallinto-osaston hallinnonalaa koskevat tehtävät

Osasto huolehtii tuomioistuimia, ulosottolaitoksen yksiköitä, oikeusaputoimistoja, Konkurssiasiamiehen toimistoa, Kuluttajavalituslautakuntaa, Oikeusrekisterikeskusta ja tuomarinvalintalautakuntaa koskevista tulosohjaustehtävistä.
18 § Lainvalmisteluosaston tehtävät

Lainvalmisteluosaston tehtävänä on:

 1)

suunnitella ja valmistella lainsäädännöllä toteutettavia uudistuksia,

 2)

tarkastaa oikeusministeriöön tarkastettaviksi toimitetut säädösehdotukset,

 3)

kehittää valtioneuvoston lainvalmistelua,

 4)

huolehtia EU-oikeudellisista neuvonta- ja asiantuntijatehtävistä,

 5)

käsitellä Ahvenanmaan maakunnan itsehallintoa koskevat asiat.
19 § Kriminaalipoliittisen osaston tehtävät

Osaston tehtävänä on arvioida, johtaa ja kehittää kriminaalipolitiikkaa, huolehtia syyttäjälaitoksen ja rikosseuraamusalan toimintaedellytyksistä, toiminnan kehittämisestä ja strategisesta suunnittelusta sekä edistää yhteistoimintaa kriminaalipolitiikan alalla.

Osaston tehtävänä on myös:

 1)

valmistella toimialaansa liittyvää lainsäädäntöä tarvittaessa yhteistoiminnassa lainvalmisteluosaston kanssa sekä ohjata rikosseuraamusalan norminantoa,

 2)

vastata rikoksentorjunnan suunnittelusta ja kehittämisestä sekä hoitaa rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristölle kuuluvat tehtävät,

 3)

hoitaa syyttäjälaitoksen palkkaus- ja virkaehtosopimusasioita,

 4)

käsitellä Vankeinhoidon koulutuskeskusta, rikoksentorjuntaneuvostoa, Yhdistyneiden kansakuntien yhteydessä toimivaa Euroopan kriminaalipolitiikan instituuttia ja henkilövahinkoasiain neuvottelukuntaa koskevat asiat.
20 § Kriminaalipoliittisen osaston hallinnonalaa koskevat tehtävät

Osasto huolehtii Rikosseuraamusvirastoa, Valtakunnansyyttäjänvirastoa, Vankeinhoidon koulutuskeskusta, Euroopan kriminaalipolitiikan instituuttia ja rikoksentorjuntaneuvostoa koskevista tulosohjaustehtävistä.
21 § Hallintoyksikön tehtävät

Hallintoyksikön tehtävänä on huolehtia:

 1)

ministeriön hallinnon ja organisaation kehittämisestä sekä hallintotehtävistä, jotka eivät kuulu muulle osastolle tai yksikölle,

 2)

armahdusta ja avioitumisoikeutta koskevista hakemuksista sekä suuronnettomuuksien tutkijalautakuntien asettamisesta,

 3)

Oikeuskanslerinvirastoa, Oikeuspoliittista tutkimuslaitosta, Onnettomuustutkintakeskusta, Tietosuojavaltuutetun toimistoa, tietosuojalautakuntaa sekä ministeriön erillisyksiköitä koskevista hallintotehtävistä,

 4)

valtiollisten vaalien, kunnallisvaalien ja kansanäänestysten järjestämisessä ministeriölle kuuluvista tehtävistä sekä vaalijärjestelmien ja vaalitietojärjestelmien kehittämisestä,

 5)

puoluerekisteristä ja puolueiden valvonnasta puoluelain mukaan,

 6)

kielilain mukaan ministeriölle kuuluvista tehtävistä,

 7)

saamelaisten kulttuuri-itsehallinnosta ja saamelaisasioiden yhteensovittamisesta,

 8)

ministeriön asiakirjahallinnosta, julkaisutoiminnasta, sisäisestä viestinnästä, kirjastosta ja muista tietopalveluista,

 9)

Suomen säädöskokoelmasta, ministeriöiden määräyskokoelmista ja sähköisestä säädöstietopankista,

 10)

hallinnonalan yhteisestä henkilöstöhallinnosta, henkilöstöraportoinnin kehittämisestä ja oikeushallinnon palvelukeskuksen ohjauksesta henkilöstöasioissa,

 11)

ministeriön henkilöstön kehittämisestä ja muusta henkilöstöhallinnosta sekä ministeriön ja sen alaisten eräiden virastojen virkaehtosopimustoiminnasta,

 12)

toimitiloista, hankintamenettelyistä ja yhteisistä hankinnoista ministeriössä,

 13)

ministeriön turva-asioista ja muista sisäisistä palveluista.
22 § Hallintoyksikön hallinnonalaa koskevat tehtävät

Hallintoyksikkö huolehtii Oikeuspoliittista tutkimuslaitosta, Onnettomuustutkintakeskusta, Tietosuojavaltuutetun toimistoa ja tietosuojalautakuntaa koskevista tulosohjaustehtävistä.
23 § Talousyksikön tehtävät

Talousyksikön tehtävänä on huolehtia:

 1)

hallinnonalan talousarvion valmistelusta ja toteutumisen seurannasta, tulosohjausprosessista, toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelusta sekä seuranta- ja raportointimenettelyistä,

 2)

johtamista ja suunnittelua tukevan talousraportoinnin ohjauksesta ja kehittämisestä,

 3)

ministeriön ja hallinnonalan yleisistä toiminnan ja talouden kehittämistehtävistä, jolleivät ne kuulu hallintoyksikölle,

 4)

hallinnonalan hankintatoimen ohjauksesta ja kehittämisestä,

 5)

tiliviraston maksuliikkeestä, kirjanpidosta ja muusta laskentatoimesta ja niiden kehittämisestä,

 6)

taloushallinnossa käytettävien tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä,

 7)

hallinnonalan palvelukeskuksen ohjauksesta talousasioissa.
24 § Talousyksikön hallinnonalaa koskevat tehtävät

Talousyksikkö huolehtii Oikeushallinnon palvelukeskusta koskevista tulosohjaustehtävistä.
25 § Tietohallintoyksikön tehtävät

Tietohallintoyksikön tehtävänä on huolehtia:

 1)

ministeriön ja hallinnonalan tietohallintostrategian ja muiden strategisten linjausten valmistelusta,

 2)

valtion yhteisten informaatiotekniikan linjausten, suositusten ja ohjeiden valmisteluun osallistumisesta sekä niiden soveltamisesta ministeriössä ja hallinnonalalla,

 3)

hallinnonalan yhteisistä tietohallintohankkeista ja merkittävistä tietoteknisistä hankinnoista,

 4)

ministeriön tietoteknisten tarpeiden selvittämisestä ja palvelujen hankinnasta.
26 § Tietohallintoyksikön hallinnonalaa koskevat tehtävät

Tietohallintoyksikkö huolehtii Oikeushallinnon tietotekniikkakeskusta koskevista tulosohjaustehtävistä.
27 § Kansainvälisen yksikön tehtävät

Kansainvälisen yksikön tehtävänä on yhteensovittaa ministeriön EU-asioiden hoitamista, seurata kansainvälistä oikeudellista yhteistyötä koskevia sopimuksia ja säädöksiä sekä hoitaa niiden perusteella ministeriölle keskusviranomaisena kuuluvat tehtävät, kehittää ja yhteensovittaa hallinnonalan osallistumista siviilikriisinhallintaan sekä huolehtia oikeusvaltiokehityksen edistämiseen liittyvistä yhteistyöhankkeista.
28 § Sisäisen tarkastuksen yksikön tehtävät

Sisäisen tarkastuksen yksikön tehtävänä on tuottaa johdolle hallinnonalan sisäisen valvonnan asianmukaisuutta ja riittävyyttä koskevaa tarkastus- ja arviointitietoa sekä edistää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyjen kehittämistä. Yksikön asemasta, tehtävistä ja sisäisen tarkastuksen menettelyistä määrätään tarkemmin sisäisen tarkastuksen ohjesäännössä, jonka ministeri vahvistaa.
29 § Viestintäyksikön tehtävät

Viestintäyksikkö hoitaa ministeriön viestintää ministerin ja kansliapäällikön johdolla ja yhteistyössä osastojen ja yksiköiden kanssa. Yksikkö kehittää ministeriön ulkoista viestintää. Yksikkö koordinoi myös hallinnonalan viestintää.
4 luku Eräiden virkamiesten tehtävät
30 § Kansliapäällikön tehtävät

Kansliapäällikön tehtävänä on sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) 45 §:ssä säädetään:

 1)

johtaa hallinnonalan talousarvion valmistelua sekä seurata sen toteutumista,

 2)

johtaa ja yhteensovittaa ministeriön yhteisiä EU- ja kansainvälisiä asioita ja käsitellä merkittävimmät niihin liittyvät kysymykset,

 3)

johtaa ministeriön viestinnän kehittämistä ja vastata viestinnän toimintaedellytyksistä,

 4)

käsitellä Oikeuspoliittista tutkimuslaitosta ja Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivaa Euroopan kriminaalipolitiikan instituuttia koskevat tärkeät asiat.

Kansainvälinen yksikkö, sisäisen tarkastuksen yksikkö, tietohallintoyksikkö sekä viestintäyksikkö toimivat kansliapäällikön alaisina. Kansliapäällikkö johtaa johdon tuen työtä.
31 § Osastopäällikön tehtävät

Osastopäällikön tehtävänä on:

 1)

johtaa ja kehittää osaston strategiatyötä, suunnittelua, tutkimusta ja muuta toimintaa, huolehtia osaston toimintaedellytyksistä sekä vastata sen tavoitteiden saavuttamisesta,

 2)

seurata toimialansa kehitystä ja valmistella sitä koskevia strategisia linjauksia,

 3)

osallistua ministeriön ja hallinnonalan yhteisten toimintojen kehittämiseen,

 4)

johtaa osastoon kuuluvien yksikköjen esimiehiä,

 5)

huolehtia osaston henkilöstöstä ja sen kehittämisestä,

 6)

huolehtia osaston sisäisestä tiedotuksesta ja ulkoisesta viestinnästä jäljempänä säädetyn mukaisesti,

 7)

informoida ministeriä ja kansliapäällikköä osaston toimialalla vireillä olevista tärkeistä asioista,

 8)

huolehtia ministerin ja kansliapäällikön antamista tehtävistä.
32 § Apulaisosastopäällikön tehtävät

Apulaisosastopäällikön tehtävänä on soveltuvin osin, mitä 36 §:ssä säädetään, minkä lisäksi hänen tehtävänään on:

 1)

osallistua osaston toimialan kehittämiseen ja strategiseen suunnitteluun,

 2)

vastata tehtäväalansa seuraamisesta ja kehittämisestä,

 3)

toimia tarvittaessa osastopäällikön sijaisena siten kuin 67 §:ssä säädetään,

 4)

hoitaa muut tehtäväalaansa kuuluvat sekä osastopäällikön määräämät tehtävät.
33 § Hallintojohtajan tehtävät

Hallintojohtajan tehtävänä on:

 1)

johtaa ja kehittää hallintoyksikköä sekä huolehtia yksikön yhteistyöstä ministeriössä,

 2)

kehittää ministeriön sisäistä hallintoa, huolehtia ministeriötä koskevista säädöksistä sekä ministeriön edustamisesta tuomioistuimissa ja viranomaisissa, jollei se kuulu muulle osastolle tai yksikölle,

 3)

kehittää hallintomenettelyä ja esittelijätoimintaa ministeriössä yhteistyössä osastojen kanssa,

 4)

suorittaa ministerin ja kansliapäällikön määräämät tehtävät.

Hallintojohtajan tehtävät ovat muuten soveltuvin osin samat kuin osastopäällikön.
34 § Talousjohtajan tehtävät

Talousjohtajan tehtävänä on:

 1)

johtaa ja kehittää talousyksikköä ja huolehtia yksikön yhteistyöstä ministeriössä,

 2)

vastata hallinnonalan suunnittelu- ja laskentajärjestelmien, sekä niitä palvelevan raportoinnin kehittämisestä,

 3)

huolehtia hallinnonalan hankintatoimen ohjauksesta ja kehittämisestä,

 4)

huolehtia Oikeushallinnon palvelukeskuksen ohjauksesta, lukuun ottamatta henkilöstöasioita,

 5)

suorittaa ministerin ja kansliapäällikön määräämät tehtävät.

Talousjohtajan tehtävät ovat muuten soveltuvin osin samat kuin osastopäällikön.
35 § Tietohallintojohtajan tehtävät

Tietohallintojohtajan tehtävänä on:

 1)

johtaa ja kehittää tietohallintoyksikköä ja huolehtia yksikön yhteistyöstä ministeriössä ja valtioneuvoston piirissä,

 2)

huolehtia tietohallinnon palvelutoiminnan ohjauksesta ja kehittämisestä ministeriössä ja hallinnonalalla,

 3)

huolehtia Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen ohjauksesta,

 4)

suorittaa ministerin ja kansliapäällikön määräämät tehtävät.

Tietohallintojohtajan tehtävät ovat muuten soveltuvin osin saman kuin osastopäällikön.
36 § Muiden toimintayksiköiden esimiesten tehtävät

Muiden toimintayksiköiden esimiesten tehtävänä on:

 1)

johtaa toimintayksikön henkilöstön työtä,

 2)

vastata yksikön tulosten savuttamisesta,

 3)

huolehtia yhteistoiminnasta yksikössä,

 4)

osallistua ministeriön sekä osaston tai yksikön toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen,

 5)

suorittaa osastopäällikön tai muun esimiehen määräämät tehtävät.
37 § Ministerin erityisavustaja

Ministerin erityisavustaja suorittaa ministerin hänelle antamia tehtäviä toimimatta ministeriössä esittelijänä.
5 luku Asioiden valmistelu
38 § Ministeriön esittelijät

Ministeriön esittelijöistä säädetään valtioneuvoston ohjesäännön 35 §:ssä. Ministeriössä asioita esittelevät muiden ohella kehityspäällikkö, kehittämispäällikkö, ulosottojohtaja, erityisasiantuntija, johdon asiantuntija, tarkastuspäällikkö, tiedotuspäällikkö, koulutuspäällikkö, laskentapäällikkö, apulaistiedotuspäällikkö, erikoissuunnittelija, koulutussuunnittelija, erikoistutkija, tutkija, ylitarkastaja, taloustarkastaja, kamreeri, tarkastaja, apulaistarkastaja, lainsäädäntösihteeri, henkilöstöpäällikkö, henkilöstösuunnittelija, henkilöstösihteeri, tietopalvelupäällikkö, tietoasiantuntija, tietopalvelusihteeri, tiedotussihteeri, tiedottaja, osastosihteeri, suunnittelija sekä ne virkamiehet, jotka ministeriö erikseen määrää esittelemään asioita ministeriössä.
39 § Valmistelusta määrääminen

Asioiden valmistelusta ministeriössä säädetään oikeusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen 4 §:ssä.
40 § Ministeriön johdon informointi

Ministerille ja kansliapäällikölle on hyvissä ajoin ennen asian ratkaisemista tai esittelyä ilmoitettava ministeriötä tai hallinnonalaa koskevasta tärkeästä asiasta.

Esiteltävistä asioista on hyvissä ajoin informoitava asianomaista osastopäällikköä tai hallintojohtajaa taikka talousjohtajaa.
41 § Esittelylupa

Tasavallan presidentin esittelyssä, valtioneuvoston yleisistunnossa, valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa tai valtiovarainministeriön raha-asiainkäsittelyssä käsiteltävä asia on tarvittaessa selostettava ministerille hyvissä ajoin ennen esittelyä. Esittelylistaa ei saa jakaa ennen kuin ministeri on hyväksynyt esittelylistan luonnoksen. Kiireellisessä tapauksessa esittelylista voidaan kuitenkin jakaa kansliapäällikön luvalla.
42 § Säädösehdotusten toimittaminen tarkastettavaksi

Valtioneuvoston ohjesäännön 30 §:n mukaan oikeusministeriöön tarkastettaviksi toimitettavat laki- ja asetusehdotukset tarkastaa lainvalmisteluosaston tarkastustoimisto, joka antaa tarkastettavaksi toimittamisesta tarkemmat ohjeet.
43 § Laintarkastus

Tarkastuksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että ehdotuksessa on otettu asianmukaisesti huomioon voimassa oleva oikeus ja ehdotusten laatimista koskevat ohjeet. Niin ikään on huolehdittava siitä, että ehdotus on esitystavaltaan täsmällinen ja johdonmukainen sekä sanonnaltaan virheetön ja ymmärrettävä samoin kuin että suomenkielinen ja ruotsinkielinen teksti ovat asiallisesti samansisältöiset.

Jos säädösehdotus osoittautuu niin puutteelliseksi, ettei tarvittavien korjausten ja huomautusten tekeminen tarkastuksen yhteydessä käy sopivasti päinsä, on ehdotus palautettava valmistelijalle, jolle on samalla ilmoitettava todetuista puutteista ja virheistä.

Osastopäällikölle on ilmoitettava tarkastuksessa esiin tulleista oikeusministeriön toimialan kannalta merkittävistä asioista sekä tarpeen mukaan ehdotuksen palauttamisesta 2 momentin nojalla valmistelijalle.
44 § Hankkeet ja hankeohjelmat

Ministeri hyväksyy hankeohjelmat ja asettaa ministeriötä sekä hallinnonalaa koskevat merkittävät hankkeet.

Kansliapäällikkö asettaa hankkeet, jotka koskevat useita osastoja ja jotka eivät kuulu ministerin ratkaisuvaltaan.
45 § Virkamiesten muut tehtävät

Virkamiehen on sen lisäksi, mitä hänen tehtäviinsä lain, asetuksen tai työjärjestyksen mukaan kuuluu, tarvittaessa suoritettava ne muut tehtävät, jotka ministeri, kansliapäällikkö, osastopäällikkö, hallintojohtaja, talousjohtaja, tietohallintojohtaja, apulaisosastopäällikkö tai toimintayksikön päällikkö määrää.
6 luku Asioiden ratkaiseminen
46 § Ratkaisuvalta ministeriössä

Valtioneuvostosta annetun lain 15 §:n mukaan ministeri ratkaisee toimialaansa kuuluvat asiat sekä johtaa ministeriön toimintaa työnjaon mukaisesti.

Virkamiesten ratkaisuvallasta säädetään valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä.

Ratkaisuvallan pidättämisestä säädetään valtioneuvostosta annetun lain 16 §:ssä ja valtioneuvoston ohjesäännön 37 §:ssä.
47 § Kansliapäällikön ratkaisuvalta

Kansliapäällikkö ratkaisee:

 1)

ministeriön toimintamenomäärärahan jakamisen,

 2)

ministeriön sisäistä hallintoa koskevat tärkeät asiat,

 3)

hallinnonalan sisäistä tarkastusta koskevat periaatteelliset ja tärkeät asiat,

 4)

useamman kuin yhden osaston tai hallintoyksikön toimialaan kuuluvan tarkentavan virkaehtosopimuksen hyväksymistä koskevan asian,

 5)

ministeriön osastoihin tai erillisyksiköihin kuuluvien toimintayksiköiden esimiesten määräämisen, jollei esimiestehtävä sisälly virkaan,

 6)

muut ministeriön henkilöstöä koskevat asiat siten kuin jäljempänä säädetään.
48 § Osastopäällikön ja erillisen yksikön päällikön ratkaisuvalta

Osastopäällikkö ja erillisen yksikön päällikkö ratkaisee:

 1)

osaston tai yksikön toimialan virastojen tulosohjausta koskevat asiat, ottaen huomioon 5 §:n säännökset,

 2)

osaston tai yksikön toimialan jakamattomia tai yhteisiin tehtäviin osoitettavia määrärahoja koskevat asiat,

 3)

osaston tai yksikön toimialan palvelusopimuksia koskevat asiat, elleivät ne kuulu apulaisosastopäällikön ratkaistaviin tai niitä ole siirretty viraston ratkaistaviksi,

 4)

osaston tai yksikön henkilöstöä koskevat asiat siten kuin jäljempänä säädetään,

 5)

lausunnon antamisen osaston tai yksikön toimialaan kuluvassa asiassa, jollei asia merkityksensä vuoksi kuulu ministerille.
49 § Oikeushallinto-osaston osastopäällikön ratkaisuvalta

Oikeushallinto-osaston osastopäällikkö ratkaisee:

 1)

osaston toimialan koulutussuunnitelman,

 2)

osaston toimialaan kuuluvan viraston virkamiehen irtisanomisen, jos virkamies on ministeriön nimittämä,

 3)

korvausasiat osaston toimialalla, jolleivät ne kuulu yksikön päällikön ratkaistaviin,

 4)

osaston toimialaan kuuluvan tarkentavan virkaehtosopimuksen hyväksymisen.
50 § Oikeushallinto-osaston apulaisosastopäällikön ratkaisuvalta

Oikeushallinto-osaston apulaisosastopäällikkö ratkaisee:

 1)

osaston toimialaan kuluvan muun kuin 2 kohdassa mainitun viraston henkilöstön palkkausta, virkajärjestelyjä ja muuta henkilöstöhallintoa koskevat asiat, siten kuin asiasta erikseen säädetään,

 2)

Konkurssiasiamiehen toimiston, Oikeusrekisterikeskuksen ja tuomarinvalintalautakunnan oikeusministeriön ratkaistavaksi säädetyt henkilöstöasiat noudattaen soveltuvin osin 62―66 §:ssä säädettyjä periaatteita,

 3)

toimitilojen hankkimista, varustamista ja kalustamista sekä huoltoa koskevat asiat osaston toimialan sekä syyttäjälaitoksen virastoissa.
51 § Oikeushallinto-osaston yksikön päällikön ratkaisuvalta

Yksikön päällikkö ratkaisee:

 1)

yksikön toimialaan kuuluvat lupa-asiat, kanteluasiat ja korvausasiat 20 000 euron korvausmäärään saakka,

 2)

huomautuksen tai varoituksen antamisen yksikön toimialaan kuuluvan viraston virkamiehelle, jonka ministeriö on nimittänyt,

 3)

yksikön toimialaan kuuluvien lomakkeiden ja muiden asiakirjojen kaavojen vahvistamisen.
52 § Lainvalmisteluosaston osastopäällikön ratkaisuvalta

Osastopäällikkö päättää asiantuntijan määräämisestä ja palkkion maksamisesta.
53 § Kriminaalipoliittisen osaston osastopäällikön ratkaisuvalta

Kriminaalipoliittisen osaston osastopäällikkö ratkaisee:

 1)

rikoksentorjuntaneuvoston toimintasuunnitelman hyväksymisen, avustuksen myöntämisen rikoksentorjuntahankkeeseen sekä ministeriölle kuuluvan, rikoksen ehkäisyä tai rikoksentorjuntaa koskevan hankkeen vireillepanon ja toteuttamistavan, jollei kysymyksessä ole lainsäädäntöhanke tai asiaa ole sen merkityksen vuoksi esiteltävä ministerille,

 2)

nimittämisen määräaikaiseen virkasuhteeseen kriminaalihuoltolaitoksen aluetoimiston johtajaksi, vankilan johtajaksi ja Vankimielisairaalan ylilääkäriksi siltä osin kuin asia kuuluu ministeriön toimivaltaan,

 3)

syyttäjälaitoksen tarkentavia virkaehtosopimuksia koskevat asiat,

 4)

Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin oikeusministeriön ratkaistaviksi säädetyt henkilöstöasiat noudattaen soveltuvin osin 62―66 §:ssä säädettyjä periaatteita.
54 § Kriminaalipoliittisen osaston apulaisosastopäällikön ratkaisuvalta

Apulaisosastopäällikkö ratkaisee:

 1)

syyttäjälaitoksen henkilöstön palkkausta koskevat asiat,

 2)

tutkintavankeudesta annetun lain (615/1974) 1 §:ssä mainittuja, ministeriölle kuuluvat tutkintavankien säilyttämistä koskevat asiat,

 3)

Vankeinhoidon koulutuskeskuksen ja henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan oikeusministeriön ratkaistaviksi säädetyt henkilöstöasiat noudattaen soveltuvin osin 62―66 §:ssä säädettyjä periaatteita.
55 § Hallintojohtajan ratkaisuvalta

Hallintojohtaja ratkaisee:

 1)

puoluelaissa (10/1969) tarkoitettua puolueiden valvontaa sekä tilinpidon ja varojen käytön tarkastamista koskevat asiat,

 2)

valtionavustusten myöntämisen, jolleivät ne ole periaatteellisesti tärkeitä tai kuulu muulle osastolle,

 3)

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen, Onnettomuustutkintakeskuksen ja tietosuojavaltuutetun toimiston oikeusministeriön ratkaistaviksi säädetyt henkilöstöasiat noudattaen soveltuvin osin 62―66 §:ssä säädettyjä periaatteita,

 4)

ministeriön toimitilojen hankkimista, varustamista ja kalustamista koskevat asiat,

 5)

ministeriön hankintamenettelyjä ja yhteisiä hankintoja koskevat asiat,

 6)

yleistä hallintoa koskevat asiat, jos kysymys on usealle osastolle yhteinen ja merkitykseltään vähäinen.
56 § Hallintoasioiden vastuualueen päällikön ratkaisuvalta

Hallintoasioiden vastuualueen päällikkö hyväksyy oikeusministeriötä ja eräitä ministeriön alaisia virastoja koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen muuttamista tai täydentämistä koskevat asiat.
57 § Henkilöstöpäällikön ratkaisuvalta

Henkilöstöpäällikkö ratkaisee:

 1)

ministeriön yhteistä henkilöstökoulutusta koskevat asiat,

 2)

lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden myöntämisen,

 3)

työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja sopimuksen työterveyshuollosta,

 4)

siviilipalvelusopimuksia koskevat asiat,

 5)

vuosilomajärjestyksen.
58 § Vaalijohtajan ratkaisuvalta

Vaalijohtaja ratkaisee valtiollisten vaalien, kunnallisvaalien ja kansanäänestyksen toimeenpanon oikeusministeriölle kuuluvat teknisiä järjestelyjä ja muuta vaalien järjestämistä koskevat asiat, periaatteellisesti tärkeitä asioita lukuun ottamatta.
59 § Talousjohtajan ratkaisuvalta

Talousjohtaja ratkaisee:

 1)

oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen tilivirastotehtäviä koskevat asiat,

 2)

omaisuuden poistamista ja tileistä poistoa koskevat asiat,

 3)

sairausvakuutuslaista (1224/2004) ministeriölle aiheutuvia henkilöstöhallinnon tehtäviä koskevat asiat,

 4)

taloushallintoa koskevat asiat, jos kysymys on hallinnonalalle tai usealle osastolle yhteinen ja merkitykseltään vähäinen.
60 § Tietohallintojohtajan ratkaisuvalta

Tietohallintojohtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat ministeriön ja hallinnonalan yhteistä tietohallintoa, tietojenkäsittelyä, tietoliikennettä, tietoturvallisuutta ja sähköisen asioinnin yleistä kehittämistä.
61 § Kansainvälisen yksikön johtajan ratkaisuvalta

Kansainvälisen yksikön johtaja ratkaisee kansainvälistä oikeudenhoitoa koskevan asian, jollei se kuulu ministerille.
7 luku Ratkaisuvalta henkilöstöasioissa
62 § Virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja muuttaminen

Ministeri ratkaisee hallintoyksikön annettua lausuntonsa viran perustamisen ja lakkauttamisen sekä viran nimen muuttamisen, jos viran vaativuustaso on korkeampi kuin 11.

Kansliapäällikkö ratkaisee hallintoyksikön annettua lausuntonsa viran perustamisen ja lakkauttamisen sekä viran nimen muuttamisen, jos viran vaativuustaso on enintään 11.

Virkojen perustamisesta tulee sopia tulossopimuksessa. Muussa tapauksessa virka voidaan perustaa ainoastaan hallintoyksikön esityksestä.

Ennen viran perustamista ja sijoittamista vaativuustasolle on pyydettävä ministeriötä ja eräitä virastoja koskevassa virkaehtosopimuksessa tarkoitetun arviointiryhmän lausunto vaativuustasosta. Lausunnon hankkii hallintoyksikkö.
63 § Nimittäminen virkaan

Ministeri nimittää virkaan tai vastaavasti ottaa työsopimussuhteeseen henkilöstön, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkkaus on korkeampi kuin vaativuustasolla 13, jollei asia kuulu tasavallan presidentin tai valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistaviin.

Kansliapäällikkö nimittää virkaan tai vastaavasti ottaa työsopimussuhteeseen henkilöstön, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkkaus vastaa vaativuustasoa 12 tai 13, jollei asia kuulu tasavallan presidentin tai valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistaviin.

Osastopäällikkö, hallintojohtaja ja talousjohtaja nimittää virkaan tai vastaavasti ottaa työsopimussuhteeseen henkilöstön, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkkaus vastaa enintään vaativuustasoa 11.

Kansliapäällikkö nimittää yksikön esityksestä ja hallintoyksikön esittelystä muiden osastoista erillisten yksikköjen kuin hallintoyksikön ja talousyksikön virkaan taikka ottaa vastaavasti työsopimussuhteeseen henkilöstön, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkkaus vastaa enintään vaativuustasoa 13.

Edellytyksenä muuhun kuin erittelyvirkaan nimittämiseen samoin kuin työsopimussuhteeseen ottamiseen on, että virasta tai tehtävästä on sovittu tulossopimuksessa taikka että kansliapäällikkö on antanut nimittämiseen tai ottamiseen luvan.
64 § Nimittäminen virkasuhteeseen

Enintään yhden vuoden kestävään virkasuhteeseen nimittää:

 1)

ministeri, jos virkasuhteessa maksettava palkkaus on korkeampi kuin vaativuustasolla 13,

 2)

osastopäällikkö, hallintojohtaja ja talousjohtaja, jos virkasuhteessa maksettava palkkaus vastaa enintään vaativuustasoa 13,

 3)

kansliapäällikkö muihin osastoista erillisiin yksikköihin kuin hallintoyksikköön ja talousyksikköön, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkkaus vastaa enintään vaativuustasoa 13.

Yli vuoden kestävään virkasuhteeseen nimittää:

 1)

ministeri, jos virkasuhteessa maksettava palkkaus on korkeampi kuin vaativuustasolla 13, jollei asia kuulu tasavallan presidentin tai valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistaviin,

 2)

kansliapäällikkö, jos virkasuhteessa maksettava palkkaus on vaativuustasolla 12 tai 13, jollei asia kuulu tasavallan presidentin tai valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistaviin,

 3)

osastopäällikkö, hallintojohtaja ja talousjohtaja, jos virkasuhteessa maksettava palkkaus on enintään vaativuustasolla 11,

 4)

kansliapäällikkö muihin osastoista erillisiin yksikköihin kuin hallintoyksikköön ja talousyksikköön, jos virkasuhteessa maksettava palkkaus on enintään vaativuustasolla 13.
65 § Virkavapaus

Muuhun kuin lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden virkamiehille sekä vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilöstölle myöntää:

 1)

kansliapäällikkö, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkkaus on korkeampi kuin vaativuustasolla 11, sekä hallintoyksikön esittelystä muiden osastoista erillisten yksiköiden kuin hallintoyksikön ja talousyksikön virkamiehille ja työsopimussuhteiselle henkilöstölle, jollei asia kuulu valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistaviin,

 2)

osastopäällikkö, hallintojohtaja ja talousjohtaja osaston tai yksikön virkamiehille ja työntekijöille, jos virasta tai tehtävästä maksettava palkkaus vastaa enintään vaativuustasoa 11.

Lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden ministeriön virkamiehille tai vastaavan vapautuksen työsopimussuhteiselle henkilöstölle myöntää henkilöstöpäällikkö.

Yli 30 vuorokautta yhden kalenterivuoden aikana kestävän virkavapauden, jonka aikana ministeriö maksaa palkkaa, myöntämiseksi on hankittava hallintoyksikön lausunto. Jos osastopäällikön, hallintojohtajan tai talousjohtajan ratkaistava palkallinen virkavapaus halutaan päättää lausunnosta poiketen, asia tulee siirtää kansliapäällikön ratkaistavaksi.
66 § Palkkaukset ja muut henkilöstöasiat

Kansliapäällikkö ratkaisee:

 1)

virkojen vaativuustasojen muutokset,

 2)

henkilökohtaiset palkanlisät,

 3)

hallintoyksikön esittelystä asiat, jotka koskevat valtion virkamieslain (750/1994) 44 §:ssä tarkoitettuja sopimuksia palvelussuhteen ehdoista, jollei asian ratkaiseminen kuulu valtioneuvoston yleisistunnolle,

 4)

ministeriön henkilöstön sijoittamisen osastoihin ja osastoista erillisiin yksiköihin,

 5)

hallintoyksikön esittelystä virkamiesten sivutoimia koskevat asiat.

Vuotuisten kehityskeskustelujen yhteydessä tarkistetut henkilökohtaiset palkanosat vahvistaa kansliapäällikkö hallintoyksikön esittelystä.
67 § Sijaisten määrääminen

Kansliapäällikkö määrää osastopäällikön tai erillisen yksikön esimiehen sijaiset. Osaston yksikön päällikön sijaiset määrää asianomainen osastopäällikkö. Sama toimivalta kuin osastopäälliköllä on myös hallintojohtajalla ja talousjohtajalla.
8 luku Erinäisiä säännöksiä
68 § Ulkoinen viestintä

Ministeriön kannanotoista tiedottamiseen on saatava ministerin tai, jos hän on estynyt, kansliapäällikön hyväksyminen, jollei jostakin asiasta tai asiaryhmästä toisin määrätä. Viestintää valmisteltaessa tulee hyvissä ajoin ennen asian julkistamista ottaa yhteyttä ministeriön tiedotuspäällikköön. Tiedottamisesta huolehtiminen ja sen järjestäminen on muutoin osastopäällikön asiana. Tiedotustilaisuuden järjestämiseen on saatava ministerin lupa.
69 § Sisäinen tiedottaminen

Oikeusministeriön sisäisen tiedotuksen tarkoituksena on johdon ja muun henkilöstön keskinäisen yhteistoiminnan edistäminen samoin kuin ministeriön toiminnan ja työskentelyolojen kehittäminen. Sisäisen tiedotuksen tulee erityisesti koskea yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain mukaisia asioita sekä työskentelyyn ja palvelussuhteen ehtoihin liittyviä kysymyksiä.
70 § Asiankäsittely

Käsiteltävien asioiden hallintaa varten ministeriössä on sähköinen asiankäsittelyjärjestelmä. Esittelijä tai valmistelija on velvollinen huolehtimaan, että asian käsittelyvaiheita koskevat kirjaukset tehdään asiankäsittelyjärjestelmään ja että siihen liitetään valmistelu- ja päätösasiakirjat sähköisessä muodossa.

Esittelijä tai valmistelija on velvollinen tehtävän tultua loppuun suoritetuksi huolehtimaan, että asiakirjat toimitetaan asianmukaisesti järjestettyinä kirjaamoon.

Jos asia on käsitelty työryhmässä, edellä mainituista toimenpiteistä vastaa työryhmän puheenjohtaja.

EU-asiakirjojen hallintaa varten on valtioneuvoston yhteinen asianhallintajärjestelmä.
71 § Ministeriön valmiustoiminta

Oikeusministeriön valmiuspäällikkönä on kansliapäällikkö tai hänen määräämänsä virkamies. Valmiuspäällikön tehtävänä on ohjata ja yhteensovittaa hallinnonalan poikkeusoloihin varautumista. Oikeusministeriön suojelujohtajista ja muusta suojeluorganisaatiosta sekä suojelutoiminnasta määrätään eri toimipaikkoja koskevissa suojelusuunnitelmissa.
72 § Voimaantulo

Tämä työjärjestys tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2006.

Tällä työjärjestyksellä kumotaan 10 päivänä maaliskuuta 2005 annettu oikeusministeriön työjärjestys (177/2005) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän työjärjestyksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 2006

Oikeusministeri Leena Luhtanen Kansliapäällikkö Kirsti Rissanen