Tämä asetus koskee maito- ja maitotuotealan maksun vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1788/2003, jäljempänä neuvoston asetus, 5 artiklan f alakohdassa tarkoitettuja maidon toimitusten viitemääriä.

Viitemäärien osto ja myynti ilman, että samalla luovutetaan maatila tai osa sen pelloista 4 luvussa mainitulla tavalla, tapahtuu hallinnollisella kaupalla valtion lukuun. Osto- ja myyntihinta on neljä senttiä litralta. Myyntihintaan lisätään arvonlisävero. Ostohintaan lisätään arvonlisävero, jos myyjä on merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.

Jos viitemäärien tarjonta työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimialueella ylittää viitemäärien kysynnän, maa- ja metsätalousministeriö siirtää ylimääräiset viitemäärät muiden työvoima- ja elinkeinokeskusten käyttöön. Jos viitemäärien kysyntä työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimialueella ylittää viitemäärien tarjonnan, työvoima- ja elinkeinokeskus jakaa myytävät määrät 2―4 momentissa tarkoitettujen kolmen hakijaryhmän kesken. Myytävänä olevasta viitemäärien yhteismäärästä voidaan enintään puolet myydä 3 momentissa tarkoitetulle hakijaryhmälle. Jos kuitenkin sen jälkeen, kun 2 ja 4 momentissa tarkoitetuille hakijaryhmille on myyty viitemäärät, myytävänä on enemmän kuin puolet myytävänä olleesta viitemäärien yhteismäärästä, voidaan jäljellä oleva määrä myydä 3 momentissa tarkoitetulle hakijaryhmälle. Työvoima- ja elinkeinokeskus päättää viitemäärien saajista kussakin hakijaryhmässä tasapuolisin perustein.

Ryhmä 1: Ryhmään kuuluvat tuottajat, joilla on omistuksessaan vapaata tuotantokapasiteettia. Tämän kohdan perusteella myydään enintään se litramäärä, jolla tuotantokapasiteetti ylittää tilan viitemäärän. Viitemäärää ei kuitenkaan myydä, jos ylimääräinen tuotantokapasiteetti johtuu siitä, että maatilan viitemäärää on viimeisen kahden vuoden aikana alennettu viitemäärän myynnillä.

Ryhmä 2: Ryhmään kuuluvat alle 65-vuotiaat tuottajat, joiden investointitukihakemus on vireillä ja suunniteltu investointi täyttää investointituen myöntämisen ehdoksi asetetun lypsylehmäpaikkojen vähimmäismäärän. Näihin tuottajiin rinnastetaan alle 65-vuotiaat tuottajat, jotka eivät ole hakeneet investointitukea, mutta joiden vireillä oleva investointi täyttää edellä tarkoitetun lypsylehmäpaikkojen vähimmäismäärän. Viimeksi mainittujen tuottajien on esitettävä investointisuunnitelma. Jos rakentamista ei ole aloitettu kahden vuoden kuluessa viitemäärän myyntiä koskevan päätöksen antamisesta, viitemäärä peruutetaan ja myyntihetken mukainen kauppahinta palautetaan ostajalle. Palautettavalle määrälle ei makseta korkoa.

Ryhmä 3: Ryhmään kuuluvat tuottajat, jotka tuottavat maitoa luomutuotteiden valmistukseen tai pitävät alkuperäisrotuja ja joilla on omistuksessaan vapaata tuotantokapasiteettia.

Tuottajan on hakemuksessaan ilmoitettava, missä hakijaryhmässä hän hakee viitemäärää. Työvoima- ja elinkeinokeskuksen on tehtävä hakijoille kirjallinen päätös hakukerran tuloksista.

Poiketen siitä, mitä 4 §:ssä säädetään, 9 §:ssä tarkoitetulla vuokralaisella on etuosto-oikeus ennen muita tuottajia siihen viitemäärän osaan, joka on ollut hänen hallinnassaan vuokrasopimuksen perusteella vähintään neljä vuotta ja jonka vuokranantaja on myynyt valtiolle vuokrasopimuksen päätyttyä. Vuokralaisella on etuosto-oikeus ennen muita tuottajia myös siihen maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) mukaisen luopumissopimuksen valtion kanssa tehneen tuottajan viitemäärän osaan, joka on ollut hänen hallinnassaan vuokrasopimuksen perusteella ja jonka luopuja on myynyt valtiolle vuokrasopimuksen päätyttyä.

Poiketen siitä, mitä 4 §:ssä säädetään, tuotantorenkaan ja 10 §:ssä tarkoitetun yhteenliittymän osakkailla on etuosto-oikeus siihen viitemäärän osaan, jonka tuotantorenkaan tai yhteenliittymän osakkaana ollut tuottaja on myynyt valtiolle ja joka on ollut yhdistettynä osaksi tuotantorenkaan tai yhteenliittymän viitemäärää.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun tuottajan on hakemuksessaan ilmoitettava etuosto-oikeudestaan ja sen perusteesta. Viitemäärää on etuosto-oikeuden perusteella haettava ensimmäisellä myyntiä seuraavalla hakukerralla.

Poiketen siitä, mitä 3 §:ssä säädetään, viitemäärä tai sen osa voidaan myydä vapaalla kaupalla 7 ja 8 §:ssä mainituilla tavoilla.

Tuottaja, joka on tuotantojakson aikana myynyt vähintään 10 000 litran osuuden viitemäärästään valtiolle, voi myydä vastaavan suuruisen osuuden viitemäärästään vapaalla kaupalla yhdelle tuottajalle. Jos vapaalla kaupalla myytävä osuus on suurempi kuin 78 000 litraa, sen voi myydä kahdelle eri tuottajalle ja jos osuus on suurempi kuin 117 000 litraa, sen voi myydä kolmelle eri tuottajalle.

Työvoima- ja elinkeinokeskus voi myöntää tuottajalle vapaan kaupan myyntioikeuden kerran tuotantojaksossa. Myyntioikeuden myöntöpäivämäärä on ratkaiseva vapaata kauppaa tuotantojaksolle kohdistettaessa. Muutoin myyntiin sovelletaan mitä 18 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

Tuottaja, joka on vuokrannut maatilansa tai yli kaksi kolmasosaa sen pelloista vähintään kuudeksi vuodeksi voi myydä viitemääränsä kyseiselle vuokralaiselle, jos vuokralainen harjoittaa tai alkaa harjoittaa maidontuotantoa. Edellytyksenä on, että vuokranantajan ja vuokralaisen maatilojen talouskeskusten etäisyys on kulkukelpoista tietä pitkin mitattuna enintään 60 kilometriä. Jos vuokrasopimus on tehty ennen 29 päivää kesäkuuta 2005, tuottaja voi myydä viitemääränsä vuokralaiselle, jos vuokrasuhde on vähintään kuuden vuoden pituinen tai vuokra-aikaa pidennetään siten, että vuokrasuhde on kestoltaan vähintään kuuden vuoden pituinen.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös tilannetta, jossa tuottaja on vuokrannut maatilansa tai yli kaksi kolmasosaa sen pelloista vähintään kuudeksi vuodeksi useammalle henkilölle. Maatilan viitemäärä on tällöin myytävä vuokralaisille vuokrattujen peltojen pinta-alojen suhteessa. Tästä jakoperusteesta voidaan poiketa, jos jakoperuste tuottajien tilusten sijainti ja tuotantorakennusten vapaa kapasiteetti huomioon ottaen johtaisi epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Siirtää voidaan kuitenkin enintään 12 000 litraa peltohehtaaria kohden.

Jos tuottaja, jolla on ennestään maatila, on ostanut tai vuokrannut vähintään viideksi vuodeksi kulkukelpoista tietä pitkin mitattuna enintään 60 kilometrin etäisyydellä talouskeskuksesta sijaitsevan maatilan tai yli kaksi kolmasosaa tällaisen maatilan pelloista, ostetun tai vuokratun maatilan viitemäärä tai osa siitä siirretään hakemuksesta ostajalle tai vuokralaiselle osapuolten sopimuksen mukaisesti ja, jos ostajalla tai vuokralaisella on ennestään viitemäärä, se yhdistetään aikaisempaan viitemäärään. Siirtää voidaan kuitenkin enintään 12 000 litraa peltohehtaaria kohden. Aviopuolisoiden ja perintökaaren (40/1965) 2 luvun mukaisten sukulaisten viitemäärät yhdistetään kuitenkin riippumatta etäisyydestä talouskeskukseen.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös kahta tai useampaa tuottajaa, jotka ovat ostaneet tai vuokranneet vähintään viideksi vuodeksi maatilan tai yli kaksi kolmasosaa sen pelloista. Maatilan viitemäärä tai sen osa jaetaan tällöin tuottajien kesken ostettujen tai vuokrattujen peltojen pinta-alojen suhteessa. Tästä jakoperusteesta voidaan poiketa, jos jakoperuste tuottajien tilusten sijainti ja tuotantorakennusten vapaa kapasiteetti huomioon ottaen johtaisi epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Siirtää voidaan kuitenkin enintään 12 000 litraa peltohehtaaria kohden.

Jos kysymyksessä on maatilan tai sen peltojen vuokraus, viitemäärät yhdistetään sen tuotantojakson loppuun, jonka aikana vuokrasopimus päättyy. Maatilan tai pellon vuokrasopimuksen perusteella viitemäärästä väliaikaisesti luopuvan maatilan viitemäärä tai sen vuokrattu osa ei ole vuokranantajan käytettävissä. Vuokrasopimuksen jatkamiseen sovelletaan vuokrasopimuksen alkaessa voimassa olleita säännöksiä tarvittavasta peltopinta-alasta.

Koko viitemääränsä pysyvästi luovuttaneen maatilan viitemäärä määrätään lakanneeksi.

Osakkaan erotessa yhteenliittymästä hänelle vahvistetaan hakemuksesta viitemääräksi hänen aikaisempi viitemääränsä ja yhteenliittymän viitemäärää alennetaan vastaavalla litramäärällä. Vahvistetut viitemäärät tulevat voimaan eroa seuraavan tuotantojakson alusta.

Maatilan viitemäärä tai sen osa voidaan vuokrata, jos samalla vuokrataan maatila tai yli kaksi kolmasosaa sen pelloista vähintään viideksi vuodeksi.

Tuottaja, joka harjoittaa maidontuotantoa, voi väliaikaisesti yhden tuotantojakson ajaksi vuokrata vähintään 10 000 litran käyttämättä olevan osuuden omistamastaan viitemäärästä toiselle maidontuotantoa harjoittavalle tuottajalle, jos hän ei poikkeuksellisesti tarvitse viitemääräänsä kokonaisuudessaan kyseisen tuotantojakson aikana. Tuottaja ei voi antaa viitemäärää väliaikaisesti vuokralle peräkkäisinä tuotantojaksoina.

Edellytyksenä viitemäärän osuuden väliaikaiselle vuokraamiselle on vuokranantajan ja vuokralaisen tilojen talouskeskusten sijaitseminen samalla 6 §:ssä mainituissa valtioneuvoston asetuksissa määritellyllä tukialueella seuraavasti: A, B lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaan kuuluvia kuntia, C1, C2, C2 pohjoinen, C3, C4 ja Ahvenanmaan maakunta.

Jos vuokranantaja ei vuokra-ajan päättyessä enää harjoita maidontuotantoa, vaan haluaa myydä viitemäärän ennen sen siirtoa kansalliseen varantoon, koko viitemäärä on myytävä hallinnollisella kaupalla 3 §:n mukaisesti.

Viitemäärä siirretään hakemuksesta uuden omistajan tai haltijan viitemääräksi, jos maatilan omistus- tai hallintaoikeus viitemäärän vahvistamisen jälkeen siirtyy uudelle omistajalle tai haltijalle, joka ryhtyy jatkamaan tilalla maidontuotantoa. Tuottaja, joka viimeksi tuotantojakson aikana on toimittanut tilalta maitoa rekisteröidylle ostajalle, on vastuussa lisämaksun maksamisesta.

Viitemäärä voidaan hakemuksesta siirtää maatilalle, jolla maidontuotantoa siirrytään pysyvästi harjoittamaan, jos maidontuottaja muussa kuin 13 tai 15 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa siirtyy harjoittamaan maidontuotantoa omistamallaan tai hallitsemallaan muulla maatilalla kuin sillä, jota hänelle vahvistettu viitemäärä koskee.

Maidontuottajan kuolinpesän tai konkurssipesän viitemääränä pidetään tuottajalle vahvistettua viitemäärää enintään kahden vuoden ajan kuolemasta tai konkurssin alkamisesta. Mainitun ajan jälkeen viitemäärään sovelletaan, mitä 13 §:ssä säädetään viitemäärän siirtämisestä hakemuksesta.

Se työvoima- ja elinkeinokeskus, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee, ostaa, myy, siirtää, yhdistää, alentaa, muuntaa ja peruuttaa viitemäärät sekä vahvistaa viitemääriä koskevat muutokset.

Tässä asetuksessa työvoima- ja elinkeinokeskukselle säädetyt tehtävät hoitaa Ahvenanmaalla maakunnan lääninhallitus.

Työvoima- ja elinkeinokeskus ei osta alle 10 000 litran viitemäärän osia eikä myy alle 15 000 litran viitemääriä. Osasta viitemääräänsä luopuvan maatilan viitemääräksi vahvistetaan tilan aikaisemman viitemäärän ja siitä luovutetun osan erotus kuitenkin niin, että alle 15 000 litran viitemäärää ei vahvisteta.

Kun tuottaja myy viitemäärää hallinnollisella kaupalla, viitemäärä tai sen osa on myyjän hallinnassa sen tuotantojakson loppuun, jonka aikana myyntitarjous on jätetty työvoima- ja elinkeinokeskukseen.

Kun tuottaja ostaa viitemäärää hallinnollisella kaupalla, huhtikuun loppuun mennessä jätettyjen ostotarjousten perusteella myytävät viitemäärät siirtyvät ostajan hallintaan kuluvan tuotantojakson alusta lukien. Lokakuun loppuun mennessä jätettyjen ostotarjousten perusteella myytävät viitemäärät siirtyvät ostajan hallintaan seuraavan tuotantojakson alusta lukien.

Kun tuottaja myy viitemäärää vapaalla kaupalla myyjä ja ostaja sopivat viitemäärän hallinnan siirtymisestä. Vapaalla kaupalla ostetusta viitemäärästä ja 9 §:n perusteella yhdistettävästä viitemäärästä voidaan kulumassa olevalle tuotantojaksolle yhdistää kuitenkin vain viitemäärän käyttämättä oleva osa.

Kun tuottaja vuokraa viitemäärää 11 §:ssä mainituin tavoin, viitemäärä on vuokralaisen hallussa sen tuotantojakson loppuun, jonka aikana vuokrasopimus päättyy. Jos vuokrasopimus päättyy joko irtisanomisen tai purkamisen johdosta ennen vuokra-ajan päättymistä, viitemäärä on vuokralaisen hallinnassa sen tuotantojakson loppuun, jonka aikana vuokrasopimus irtisanotaan tai puretaan, jolleivät vuokranantaja ja vuokralainen sovi viitemäärän käyttämättä olevan osuuden osalta toisin.

Myyntitarjous viitemäärän myymisestä on jätettävä työvoima- ja elinkeinokeskukseen. Myyntitarjous on sitova ja sen voi peruuttaa vain erityisestä syystä. Työvoima- ja elinkeinokeskus maksaa hallinnollisen kaupan kauppahinnan tuottajalle viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun viitemäärä on myyty edelleen. Maksu maksetaan myyjän valitsemaan rahalaitokseen hänen ilmoittamalleen tilille.

Myyntitarjouksen hyväksyessään työvoima- ja elinkeinokeskus samalla myöntää myyjälle oikeuden myyntitarjousta vastaavan viitemäärän myyntiin vapaalla kaupalla. Vapaalla kaupalla myytävä osuus voi kuitenkin olla enintään puolet tuottajan viitemäärästä.

Tuottajan on käytettävä vapaan kaupan myyntioikeus kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun työvoima- ja elinkeinokeskuksen päätös myyntioikeudesta on annettu, mutta kuitenkin ennen kuin viitemäärä on siirretty kansalliseen varantoon. Tuottaja ei saa kuitenkaan myydä vapaalla kaupalla kolmeen vuoteen sitä viitemäärän osaa, jonka hän on ostanut hallinnollisella kaupalla 3 §:n mukaisesti tai saanut viitemäärää ilmaiseksi varannosta 22 §:n perusteella, vaan hänen on ennen 7 §:n mukaista vapaan kaupan osuuden laskemista tai 8 §:n mukaista vapaan kaupan tekemistä myytävä se hallinnollisella kaupalla.

Viitemäärän ostamista hallinnollisella kaupalla voi hakea kaksi kertaa tuotantojakson aikana. Hakemus on tehtävä maa- ja metsätalousministeriön vahvistamalla lomakkeella. Hakuajat päättyvät huhtikuun ja lokakuun lopussa. Ostajalta peritään maksu etukäteen. Maksu on maksettava 30 päivän kuluessa siitä, kun ostaja on saanut tiedon myyntipäätöksestä. Päätös raukeaa, jos maksua ei suoriteta määräajassa.

Kun viitemäärän siirtämistä haetaan 7 tai 8 §:n perusteella tai yhdistämistä 9―12 §:n perusteella koskemaan jo kulumassa olevaa tuotantojaksoa, hakemus on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukseen tuotantojakson päättymistä edeltävän helmikuun loppuun mennessä.

Kun viitemäärien tilapäistä tai lopullista muuntamista haetaan neuvoston asetuksen 6 artiklan 2 kohdan perusteella koskemaan jo kulumassa olevaa tuotantojaksoa, hakemus on toimitettava työvoima- ja elinkeinokeskukseen tuotantojakson päättymistä edeltävän lokakuun loppuun mennessä.

Viitemäärä on tila- ja tuottajakohtainen. Uusia viitemääriä 3 §:n mukaisesti myytäessä taikka viitemääriä 7―10, 12 tai 14 §:n mukaisesti siirrettäessä tai yhdistettäessä edellytyksenä on, että tuottajalla on hallinnassaan vähintään yksi hehtaari peltoa kutakin hallitsemansa viitemäärän 12 000 litraa kohti.

Jos maatilasta on vuokrattu tai vapaaehtoisella kaupalla myyty peltoa viitemäärän vahvistamisen jälkeen eikä tilalla luovutuksen jälkeen ole peltoa 1 momentissa mainittua määrää, työvoima- ja elinkeinokeskuksen on alennettava viitemäärä maatilan peltopinta-alaa vastaavaksi. Viitemäärien erotus siirretään korvauksetta kansalliseen varantoon.

Tuottajalla, joka on lopettanut maidon tuotannon, on oikeus aloittaa tuotanto uudelleen kahden vuoden kuluessa sen tuotantojakson alusta, jonka aikana viitemäärä on siirretty varantoon.

Maa- ja metsätalousministeriö voi jakaa muutoin kuin 3 §:n mukaisesti varantoon kertyneitä viitemääriä työvoima- ja elinkeinokeskuksille edelleen tuottajille jaettaviksi.

Työvoima- ja elinkeinokeskus voi erityisestä syystä vahvistaa viitemäärän alueellaan toimivalle koe- tai tutkimustoimintaa harjoittavalle laitokselle.

Tässä asetuksessa tarkoitettujen maidon toimitusten viitemäärien seuraamiseksi ja valvomiseksi on maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen ylläpitämä rekisteri. Työvoima- ja elinkeinokeskukset ilmoittavat rekisteriin uusien viitemäärien vahvistamiset ja vahvistetuissa viitemäärissä tapahtuneet muutokset.

Maidon tilakohtaiset viitemäärien ylitykset ja alitukset tasataan kansallisella tasolla sen määrän perusteella, kuinka paljon kunkin tuottajan viitemäärä on ylittynyt. Lisämaksun määräämisestä ja perimisestä säädetään erikseen.

Jos tuottajalle ei ole vahvistettu viitemäärää tai se on siirretty toiselle tuottajalle tai kansalliseen varantoon ja hän kuitenkin harjoittaa maidon tuotantoa, tuottajan viitemääräksi katsotaan nolla, eikä hän saa hyväkseen tämän pykälän mukaista tasausta.

Valvonnasta ja rangaistuksista säädetään Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetun lain (1100/1994) 2 luvussa.

Muutoksenhausta työvoima- ja elinkeinokeskuksen ja Ahvenanmaan lääninhallituksen päätökseen säädetään Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain (355/1995) 11 §:ssä.