Kansainvälisiin poliittisiin ja taloudellisiin suhteisiin sekä Euroopan unionin asioihin kohdistuvan tutkimuksen harjoittamista ja niitä koskevien selvitysten tekemistä varten on eduskunnan yhteydessä riippumaton kansainvälisten suhteiden ja Euroopan unionin asioiden tutkimuslaitos (tutkimuslaitos).

Tutkimuslaitos käyttää nimeä Ulkopoliittinen instituutti.

Tutkimuslaitoksen toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi on viisi vuotta.

Eduskunta valitsee tutkimuslaitoksen hallituksen. Hallituksen jäsenistä yksi valitaan valtioneuvoston kanslian, yksi ulkoasiainministeriön, kaksi Suomen Akatemian, yksi Suomen yliopistojen rehtorien ja yksi Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön ehdotuksesta. Näiden kuuden jäsenen valitsemista varten valtioneuvoston kanslia, ulkoasiainministeriö, Suomen yliopistojen rehtorit ja Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiö ilmoittavat kukin eduskunnan puhemiehelle kaksi henkilöä ja Suomen Akatemia neljä henkilöä viimeistään kolme kuukautta ennen kuin vaali tulee toimitettavaksi. Jos hallituksen jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, hänen tilalleen on viipymättä valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uusi jäsen.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Eduskunnan kansliatoimikunta vahvistaa hallituksen jäsenten palkkion.

Valtioneuvoston kanslian ehdotuksesta valittavalla hallituksen jäsenellä tulee olla Euroopan unionin asioiden hyvä tuntemus ja käytännön kokemusta niiden hoitamisesta. Ulkoasiainministeriön ehdotuksesta valittavalla jäsenellä tulee olla perehtyneisyys ulkopolitiikkaan sekä käytännön kokemusta sen hoitamisesta. Suomen Akatemian, Suomen yliopistojen rehtorien ja Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön ehdotuksista valittavilla jäsenillä tulee olla hyvä perehtyneisyys tutkimuslaitoksen toimialan tutkimukseen. Muiden hallituksen jäsenten tulee olla perehtyneitä tutkimuslaitoksen toimialaan.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään neljä muuta jäsentä ovat läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Tutkimuslaitoksen johtajan toimikausi on viisi vuotta. Sama henkilö voidaan nimittää johtajaksi enintään kahdeksi perättäiseksi toimikaudeksi. Johtaja on virkasuhteessa eduskuntaan.

Johtajalla on sijainen. Johtajan sijainen on virkasuhteessa eduskuntaan.

Johtajaan ja johtajan virkaan samoin kuin johtajan sijaiseen ja virkaan, johon kuuluu johtajan sijaisena toimiminen, sovelletaan, mitä eduskunnan virkamiehistä annetussa laissa (1197/2003) säädetään, jollei tästä laista muuta johdu.

Kelpoisuusvaatimuksena tutkimuslaitoksen johtajan virkaan on tohtorin tutkinto tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet, hyvä perehtyneisyys tutkimuslaitoksen toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus. Johtajaksi voidaan nimittää muukin kuin Suomen kansalainen.

Kelpoisuusvaatimuksena virkaan, johon kuuluu johtajan sijaisena toimiminen, on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Johtajan tehtävänä on johtaa tutkimuslaitoksen toimintaa, vastata sen toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta, ottaa ja erottaa tutkimuslaitoksen henkilökunta johtajan sijaista lukuun ottamatta sekä ratkaista asiat, jotka eivät tämän lain mukaan kuulu hallitukselle tai joista ei tutkimuslaitoksen työjärjestyksessä muuta määrätä. Työjärjestyksessä määrätään, mitkä asiat johtaja ratkaisee esittelystä.

Tutkimuslaitoksessa voi olla tutkimusjohtajia, tutkijoita, erityisasiantuntijoita sekä tutkimuslaitoksen toimintaa tukevaa hallinnollista ja muuta henkilökuntaa. He ovat työsuhteessa eduskuntaan.

Tutkimuslaitoksen yhteydessä on neuvottelukunta, jonka tehtävänä on ylläpitää ja kehittää tutkimuslaitoksen yhteyksiä sen keskeisimpiin yhteistyötahoihin sekä seurata tutkimuslaitoksen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Neuvottelukunnan toimikausi on neljä vuotta. Neuvottelukuntaan kuuluu enintään kahdeksan eduskunnan kansliatoimikunnan nimeämää kansanedustajaa sekä enintään kaksitoista kansliatoimikunnan neuvottelukunnan jäseniksi kutsumaa tutkimuslaitoksen toiminnan kannalta keskeisten yhteistyötahojen edustajaa. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Tutkimuslaitoksen yhteydessä on myös neuvoa-antava tieteellinen neuvosto sen mukaan kuin hallitus tarkemmin päättää. Neuvoston jäseniksi hallitus kutsuu koti- ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten sekä kansainvälisten järjestöjen edustajia.

Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha tutkimuslaitoksen toiminnan rahoittamiseksi.

Tutkimuslaitoksella on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja toimintaansa edistäviin tarkoituksiin.

Tutkimuslaitoksella on oikeus periä suoritteistaan maksuja. Niitä määrättäessä on noudatettava, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.

Tutkimuslaitos voi toimialallaan tehdä sopimuksia viranomaisten, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden kanssa tutkimusten ja selvitysten suorittamisesta sekä tehdä yhteistyösopimuksia tutkimustyötä harjoittavien muiden laitosten ja yliopistojen kanssa yhteisten tutkimus- tai selvityshankkeiden toteuttamisesta.

Hallintoasioiden käsittelyjärjestyksestä tutkimuslaitoksessa, muista tutkimuslaitoksen sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista ja tarvittaessa tutkimuslaitoksen työntekijöiden tehtävistä annetaan tarkemmat määräykset tutkimuslaitoksen työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä voidaan määrätä myös tutkimuslaitoksen muihin kuin johtajan ja johtajan sijaisen tehtäviin vaadittavista tutkinnoista ja muista erityisistä kelpoisuusvaatimuksista, jos kyseisen tehtävän asianmukainen hoitaminen sitä edellyttää.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Tutkimuslaitoksen ensimmäiseen hallitukseen tulevat jäsenet voidaan valita ja hallitus voi aloittaa toimintansa ennen tämän lain voimaantuloa. Sen estämättä, mitä 2 §:ssä säädetään, tutkimuslaitoksen ensimmäiseen hallitukseen kuuluvien jäsenten toimikausi päättyy 31 päivänä joulukuuta 2011 kuitenkin niin, että valtioneuvoston kanslian, ulkoasiainministeriön, Suomen Akatemian, Suomen yliopistojen rehtorien ja Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön ehdotuksesta tutkimuslaitoksen sanottuun hallitukseen valittujen jäsenten toimikausi päättyy 31 päivänä joulukuuta 2009.

Tutkimuslaitoksen neuvottelukunta asetetaan ensimmäisen kerran kansanedustajien vaalien tultua vuonna 2007 toimitetuiksi, viimeistään kuitenkin 1 päivään kesäkuuta 2007 mennessä.

Sen estämättä, mitä 4 §:ssä säädetään, eduskunta julistaa tutkimuslaitoksen johtajan viran haettavaksi sitä ensimmäistä kertaa täytettäessä. Tämän lain voimaan tullessa Ulkopoliittisen instituutin johtajana toimiva henkilö hoitaa tarvittaessa suostumuksensa mukaisesti tutkimuslaitoksen johtajan tehtäviä, kunnes tutkimuslaitoksen johtaja on ryhtynyt hoitamaan virkaansa.

Tämän lain voimaan tullessa Ulkopoliittisen instituutin palveluksessa oleva henkilöstö siirtyy suostumuksensa mukaisesti eduskunnan palvelukseen niin kuin siitä on erikseen sovittu.

Eduskunta ottaa vastattavikseen ne Ulkopoliittisen instituutin tavanomaisesta toiminnasta johtuvat taloudelliset sitoumukset ja muut velvoitteet, jotka rasittavat instituuttia tai Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiötä 31 päivänä joulukuuta 2006. Tutkimuslaitos käyttää tämän lain voimaan tullessa voimassa oleviin säätiön tai instituutin tekemiin instituutin tutkimustoimintaan liittyviin sopimuksiin perustuvia instituutin oikeuksia niin kuin näistä eduskunnan ja säätiön välillä on erikseen sovittu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen tutkimuslaitoksen toiminnan käynnistämiseksi.