Tätä lakia sovelletaan maa- ja metsätalousministeriön toimialalla maaseudun elinkeinotoiminnan kehittämiseen, maatilatalouden kilpailukyvyn parantamiseen, uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseen, maaseudun asuinympäristön parantamiseen sekä muulla vastaavalla tavalla maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien laatimiseen, toteuttamiseen, arviointiin ja seurantaan.

Tätä lakia ei sovelleta Euroopan yhteisön rakennerahastoista, Euroopan maatalouden tukirahastosta eikä Euroopan kalatalousrahastosta rahoitettaviin ohjelmiin.

Tätä lakia sovelletaan Euroopan yhteisön osaksi rahoittamien ohjelmien laatimiseen, toteuttamiseen, arviointiin ja seurantaan, jollei Euroopan yhteisön lainsäädännöstä muuta johdu.

Maaseudun kehittämiseen liittyvien kansallisten tavoitteiden asettamiseksi ja tarvittavien toimenpiteiden suunnittelemiseksi laaditaan maaseutuasetuksen 11 artiklassa tarkoitettu kansallinen maaseudun kehittämissuunnitelma. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa kansallisen maaseudun kehittämissuunnitelman laatimisesta, toteuttamisesta ja seurannasta sekä siihen sisältyvien tavoitteiden yhteensovittamisesta Euroopan yhteisön maaseudun kehittämiselle asettamien tavoitteiden sekä yhteisön muiden politiikkojen kanssa.

Kansallisen maaseudun kehittämissuunnitelman hyväksymisestä päättää valtioneuvosto ennen suunnitelman toimittamista Euroopan yhteisöjen komissiolle.

Alueellisten tavoitteiden asettamiseksi ja niitä koskevien toimenpiteiden valmistelemiseksi voidaan laatia alueellisia maaseudun kehittämissuunnitelmia. Työvoima- ja elinkeinokeskukset vastaavat alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien laatimisesta sekä huolehtivat niiden yhteensovittamisesta muiden alueella toteutettavien ohjelmien ja kehittämistoimenpiteiden kanssa.

Tarkemmat säännökset alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien laatimisessa noudatettavasta menettelystä, niiden sisällöstä ja rakenteesta sekä yhteensovittamisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Paikallisten tavoitteiden asettamiseksi ja niitä koskevien toimenpiteiden valmistelemiseksi voidaan laatia paikallisia maaseudun kehittämissuunnitelmia. Paikallisen maaseudun kehittämissuunnitelman laatii paikallinen toimintaryhmä.

Tarkemmat säännökset paikallisten maaseudun kehittämissuunnitelmien laatimisessa noudatettavasta menettelystä, niiden sisällöstä ja rakenteesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Maa- ja metsätalousministeriö laatii 4 §:ssä tarkoitetun suunnitelman perusteella ehdotuksen ohjelmaksi sekä vastaa sen yhteensovittamisesta Euroopan yhteisön rahoitusvälineiden ja ohjelmien kanssa.

Euroopan yhteisön varoista rahoitettavaa ohjelmaa koskevan ehdotuksen hyväksymisestä päättää valtioneuvosto ennen ehdotuksen toimittamista Euroopan yhteisöjen komissiolle. Kokonaan kansallisista varoista rahoitettavan ohjelman hyväksymisestä päättää valtioneuvosto.

Ohjelman muuttamisessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä ohjelman laatimisesta ja hyväksymisestä säädetään. Merkitykseltään vähäisestä hallinnollisesta muutoksesta päättää kuitenkin maa- ja metsätalousministeriö.

Edellä 4―7 §:ssä tarkoitetut suunnitelmat ja ohjelmat laaditaan yhteistyössä maaseudun kehittämisen kannalta tärkeiden viranomaisten, työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen, yhdistysten ja muiden vastaavien toimijoiden kanssa.

Siltä osin kuin toimenpiteet liittyvät muiden ministeriöiden toimialaan, ohjelma laaditaan yhteistyössä asianomaisten ministeriöiden kanssa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkemmat säännökset 1 momentissa tarkoitetuista tahoista ja yhteistyöstä eri tehtäviä hoidettaessa.

Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo toimeenpanoviranomaisia ja paikallisia toimintaryhmiä niiden hoitaessa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä.

Toimeenpanoviranomaiset vastaavat alueellaan tuen myöntämiseen, maksamiseen ja seurantaan liittyvistä tehtävistä siten kuin erikseen lailla säädetään. Paikalliset toimintaryhmät osallistuvat edellä tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen sen mukaan kuin siitä erikseen lailla säädetään.

Toimeenpanoviranomaisten ja paikallisten toimintaryhmien on salassapitosäännösten estämättä annettava maa- ja metsätalousministeriölle tässä laissa säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot.

Ohjelmaan sisältyvien alueellisten toimenpiteiden toimeenpano on sovitettava yhteen muiden alueella toteutettavien ohjelmien ja tukitoimenpiteiden kanssa. Yhteensovittamisessa noudatettavasta menettelystä on voimassa, mitä alueella tapahtuvasta yhteensovittamisesta muualla laissa tai sen nojalla erikseen säädetään.

Ohjelman toteutumista ja vaikutuksia seurataan ohjelmassa määriteltyjen seurantatietojen avulla.

Maa- ja metsätalousministeriö voi asettaa avukseen seurantaryhmän ohjelman toteutumisen ja vaikutusten seurantaa sekä arviointia varten. Seurantaryhmässä ovat edustettuina ohjelman valmisteluun osallistuneet ministeriöt, toimeenpanoviranomaiset ja 8 §:ssä tarkoitetut tahot.

Seurantaryhmän kokoonpanosta ja tehtävistä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Euroopan yhteisön rahoitusosuus tuloutetaan valtion talousarvioon. Jos ohjelman kansallinen rahoitusosuus myönnetään maatilatalouden kehittämisrahaston varoista, Euroopan yhteisön rahoitusosuus tuloutetaan maatilatalouden kehittämisrahastoon.

Maa- ja metsätalousministeriö toimii maaseutuasetuksen 75 artiklassa tarkoitettuna hallintoviranomaisena.

Hallintoviranomaisen tehtäviä hoidettaessa on voimassa, mitä 10 ja 19―21 §:ssä tai niiden nojalla säädetään sekä soveltuvin osin, mitä 9 §:ssä säädetään.

Maa- ja metsätalousministeriö nimeää hallinnonalansa viranomaisen toimimaan rahoitusasetuksen 6 artiklassa tarkoitettuna maksajavirastona.

Maksajavirasto vastaa sille yhteisön lainsäädännössä säädettyjen tehtävien osalta varojen käytön seurannan ja valvonnan järjestämisestä sekä varojen käyttöä koskevien selvitysten laatimisesta. Virasto ohjaa ja valvoo toimeenpanoviranomaisia niiden hoitaessa rahoitusasetuksen 6 artiklan mukaisesti maksajaviraston vastuulle kuuluvia tehtäviä.

Toimeenpanoviranomaisten on salassapitosäännösten estämättä annettava maksajavirastolle kaikki sille rahoitusasetuksessa tai sen mukaisesti säädettyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot.

Rahoitusasetuksen 7 artiklassa tarkoitetun todentamisviranomaisen nimeämisestä, tehtävistä ja toimivallasta on voimassa, mitä Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta annetussa laissa (1100/1994) todistuksen myöntävästä toimielimestä säädetään.

Valtioneuvosto asettaa maaseutuasetuksen 77 artiklassa tarkoitetun seurantakomitean. Seurantakomiteassa tulee olla edustettuina 8 §:ssä tarkoitetut tahot.

Seurantakomitean toiminnassa sovelletaan hallintolakia (434/2003), kielilakia (423/2003), ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999). Seurantakomitean päätöksentekoon osallistuvien henkilöiden toimintaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä. Seurantakomitean tehtäviä hoidettaessa aiheutetun vahingon korvaamisesta on voimassa, mitä virkavastuulla aiheutetun vahingon korvaamisesta erikseen säädetään.

Seurantakomitean toimikausi päättyy, kun Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt maaseutuasetuksen 82 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun viimeisen täytäntöönpanokertomuksen.

Seurantakomitean työjärjestyksessä määrätään seurantakomitean kokouksista, asioiden käsittelystä seurantakomiteassa sekä sen mahdollisuudesta kuulla asiantuntijoita. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa työjärjestyksen.

Maaseutuasetuksen 68 artiklassa tarkoitetun valtakunnallisen maaseutuverkoston tehtävänä on kehittää ja ylläpitää maaseudun kehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä sekä tiedottaa ohjelmaan sisältyvistä mahdollisuuksista ja saavutetuista tuloksista.

Valtakunnallisen maaseutuverkoston toiminnasta vastaavasta tahosta sekä toimintasuunnitelman hyväksymisestä ja tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Ohjelma arvioidaan vähintään kerran sen toteuttamisen aikana. Maa- ja metsätalousministeriö vastaa ohjelman valmistelun, toteuttamisen ja vaikutusten seurannan kannalta tarpeellisten arviointien suorittamisesta tai teettämisestä.

Ohjelman sisältämistä mahdollisuuksista ja vaikutuksista on tiedotettava laajasti ohjelman toteuttamisalueella. Valtakunnallisesta tiedottamisesta vastaa maa- ja metsätalousministeriö. Muutoin tiedottamisesta alueellaan vastaa se toimeenpanoviranomainen tai paikallinen toimintaryhmä, jolle ohjelman tai sen osan valmistelu ja toimeenpano kuuluu.

Paikallinen toimintaryhmä voi olla rekisteröity yhdistys tai osuuskunta, joka toimittaa maa- ja metsätalousministeriölle 6 §:ssä tarkoitetun suunnitelman ja jolla on paikalliselle toimintaryhmälle säädettyjen tehtävien hoitamiseksi riittävät toiminnalliset ja hallinnolliset edellytykset. Paikallisen toimintaryhmän hyväksymisen edellytyksenä on lisäksi, että toimintaryhmässä ovat edustettuina 8 §:ssä tarkoitetut tahot ja paikallisen maaseudun kehittämissuunnitelman soveltamisalueella asuvat ihmiset. Maa- ja metsätalousministeriö päättää paikallisen toimintaryhmän hyväksymisestä.

Paikallisen toimintaryhmän toiminnassa sovelletaan hallintolakia, kielilakia, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia ja saamen kielilakia (1086/2003). Paikallisen toimintaryhmän päätöksentekoon osallistuvien ja sen palveluksessa olevien henkilöiden toimintaan sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä heidän hoitaessaan paikalliselle toimintaryhmälle säädettyjä tehtäviä. Tehtäviä hoidettaessa aiheutetun vahingon korvaamisesta on voimassa, mitä virkavastuulla aiheutetun vahingon korvaamisesta erikseen säädetään.

Tarkemmat säännökset paikallisten toimintaryhmien hyväksymisen edellytyksistä ja ehdoista sekä hyväksymisessä noudatettavasta menettelystä annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Maa- ja metsätalousministeriön päätökseen asiassa, joka koskee paikallisen toimintaryhmän hyväksymistä, saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.