Tätä asetusta sovelletaan vankeuden täytäntöönpanoon.

Asetusta sovelletaan myös sotilasoikeudenkäyntiasiassa tuomittuun sellaisen arestirangaistuksen täytäntöönpanoon, joka 3 momentin mukaan pannaan täytäntöön yhdessä 1 momentissa tarkoitetun seuraamuksen kanssa.

Vankeusrangaistuksen kanssa samanaikaisesti pannaan täytäntöön sellaiset arestirangaistukset, joiden täytäntöönpanoa ei ole aloitettu. Tällaisen arestirangaistuksen täytäntöönpanossa on lisäksi noudatettava, mitä sotilasoikeudenkäyntiasetuksessa (964/1983) ja sotilaskurinpitoasetuksessa (969/1983) säädetään.

Muiden kuin 2 momentissa tarkoitettujen sotilasoikeudenkäynnissä tuomittujen kurinpitorangaistusten täytäntöönpanosta sekä tuomioiden kansainvälisestä täytäntöönpanosta säädetään erikseen.

Edellä 1 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun seuraamuksen täytäntöönpanosta vastaavat Rikosseuraamusvirasto ja paikallisviranomaisena aluevankila sekä ulosottomies.

Tuomioistuimen tuomitseman seuraamuksen täytäntöönpanokirjana on päätösilmoitustiedot sisältävä tuloste tuomiolauselmajärjestelmästä. Korkeimman oikeuden tuomitseman seuraamuksen täytäntöönpanokirja on jäljennös päätöksestä. Suomeen muusta maasta täytäntöön pantavaksi siirretyn vankeusrangaistuksen täytäntöönpanokirjana on oikeusministeriön tai Rikosseuraamusviraston päätös.

Kun tuomioistuin asian ratkaistessaan määrää tuomitun vangittavaksi tai pidettäväksi vangittuna, tuomioistuimen on merkittävä 20 §:ssä tarkoitettuun vankipassiin tai päätösilmoitukseen vangitsemista, vangittuna pitämistä ja vankilaan passittamista koskevat tiedot sekä päätöksen täytäntöönpanoa varten tarpeelliset tiedot. Tällainen vankipassi tai päätösilmoitus toimii väliaikaisena täytäntöönpanokirjana.

Rikosseuraamusviraston on selvitettävä tuomion täytäntöönpanokelpoisuus.

Jos tuomittu vangitaan hovioikeudessa poissaolevana, Rikosseuraamusviraston on annettava etsintäkuulutus, jonka mukaan tuomittu on toimitettava tavattaessa rangaistustaan suorittamaan.

Täytäntöönpanomääräys, täytäntöönpanokirja ja muut tarpeelliset asiakirjat lähetetään aluevankilaan, jos tuomittu on vankilassa, ja muutoin sille ulosottomiehelle, jonka toimialueella tuomittu asuu tai oleskelee. Jos tuomitulla ei ole kotikuntaa tai asuinkuntaa Suomessa, täytäntöönpanoasiakirjat voidaan lähettää sille ulosottomiehelle, jonka toimialueella rangaistuksen tuominnut tuomioistuin sijaitsee.

Täytäntöönpanoasiakirjat voidaan lähettää myös teknisen käyttöyhteyden välityksellä vastaanottajan tietojärjestelmään. Tässä tapauksessa asiakirja voidaan allekirjoittaa sähköisesti.

Rangaistuksen täytäntöönpanoa ei saa lykätä, jos tuomittu on jo aloittanut rangaistuksen suorittamisen.

Ulosottomiehen on annettava vankeusrangaistukseen tuomitulle kehotus saapua kihlakunnanvirastoon ulosottomiehen asettamaan määräpäivään mennessä. Jos tuomitun asuinkunta on muuttunut, ulosottomiehen on siirrettävä täytäntöönpanoasiakirjat toimivaltaiselle ulosottomiehelle. Siirrosta on ilmoitettava Rikosseuraamusvirastolle.

Jos tuomittua ei tavata eikä hänen olinpaikkaansa ole voitu saada selville, taikka jos tuomittu ilmeisesti pakoilee täytäntöönpanoa, ulosottomiehen on palautettava täytäntöönpanoasiakirjat Rikosseuraamusvirastolle.

Ulosottomies selvittää vankeuslain (767/2005) 4 luvun 8 ja 9 §:ssä tarkoitettujen sijoittamisperusteiden olemassaolon ja kuulee tuomittua sijoituksesta sekä lähettää täytäntöönpanoasiakirjat ja lausuntonsa tuomitun kotipaikan aluevankilan sijoittajayksikköön vankilan määräämistä varten. Sakon muuntorangaistusta suorittava vanki voidaan kuitenkin passittaa suoraan tähän tarkoitukseen varattuun vankilaan.

Asiakirjat voidaan lähettää myös teknisen käyttöyhteyden välityksellä vastaanottajan tietojärjestelmään. Tässä tapauksessa asiakirja voidaan allekirjoittaa sähköisesti.

Aluevankiloiden toimialueista säädetään rangaistusten täytäntöönpanon hallinnosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (84/ 2006).

Jos sijoittajayksikkö katsoo, että tuomittu voi aloittaa rangaistuksensa suorittamisen saapumatta sijoittajayksikköön, sijoittajayksikkö valmistelee rangaistusajan suunnitelman, josta säädetään 18 §:n 2 momentissa. Sijoittajayksikkö ilmoittaa ulosottomiehelle, mihin vankilaan tuomittu on toimitettava tai määrättävä ilmoittautumaan.

Jos sijoittajayksikkö katsoo, että tuomitun on ilmoittauduttava aluevankilan sijoittajayksikössä tai hänet on toimitettava sinne, sijoittajayksikön on ilmoitettava päätöksestään ulosottomiehelle.

Sijoittajayksikkö voi tehdä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen suoraan tuomitulle, jos tuomitun osoite on tiedossa eikä ilmoittamiselle ole muita esteitä. Ilmoitukseen on tällöin liitettävä 9 §:ssä tarkoitettu passitus ja matkaliput. Ilmoituksesta on annettava tieto ulosottomiehelle.

Jos sijoittajayksikkö ei ole 8 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla tehnyt ilmoitusta suoraan tuomitulle, ulosottomiehen on kutsuttava tuomittu luokseen passituksen ja matkalippujen antamista varten.

Jos tuomittu ei noudata kutsua, ulosottomiehen on pyydettävä poliisilta virka-apua tuomitun toimittamiseksi heti vankilaan.

Tuomittu on toimitettava vankilaan, jossa aluevankilan sijoittajayksikkö sijaitsee tai aluevankilan sijoittajayksikön määräämään vankilaan. Tuomittu saa itse ilmoittautua sijoittajayksikköön tai vankilaan, jos ei ole syytä olettaa, että hän laiminlyö ilmoittautumisen. Tällöin ulosottomiehen on annettava asiasta tieto sijoittajayksikölle.

Jos tuomittu ei noudata 7 tai 8 §:ssä tarkoitettua määräystä tai muutoin välttelee täytäntöönpanoa, aluevankilan sijoittajayksikön on palautettava täytäntöönpanoasiakirjat Rikosseuraamusvirastolle etsintäkuulutuksen tekemistä varten.

Aluevankilan täytäntöönpanosta vastaavan virkamiehen on pantava rangaistus täytäntöön viipymättä täytäntöönpanokirjan mukaisesti.

Tuomion täytäntöönpanon aloittamisesta on ilmoitettava Rikosseuraamusvirastolle ja 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksessa joukko-osaston komentajalle tai pääesikunnalle. Rajavartiolaitoksen palvelussa olevan osalta ilmoitus tehdään rajavartiolaitoksen esikunnalle.

Vankilaan otetuista tallennetaan täytäntöönpanorekisteriin henkilötiedot, täytäntöönpanotiedot, tuomiotiedot, rangaistusaikalaskelma, saapumista, sijoittamista ja siirtoa koskevat tiedot, vapauttamistiedot, poistumisluvista ja vankilan ulkopuoliseen toimintaan osallistumisesta kertyvät tiedot sekä muut vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa koskevat tarpeelliset tiedot. Täytäntöönpanorekisterin tuloste on vangin nimilehti.

Jos tuomittu suostuu vankeuslain 2 luvun 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla täytäntöönpanoon, vaikka tuomio ei ole saanut lainvoimaa, ilmoitus suostumuksesta tulee tehdä esteettömän todistajan läsnä ollessa täytäntöönpanosta vastaavalle virkamiehelle tai muulle aluevankilan työjärjestyksessä määrätylle virkamiehelle.

Tuomitun tyytymisestä tuomioon ja tuomitun mahdollisesta vapauttamisesta vankilasta ennen kuin asia on ratkaistu muutoksenhakutuomioistuimessa, on ilmoitettava sille tuomioistuimelle, jossa asia on vireillä. Lisäksi tyytymisestä tuomioon on ilmoitettava tuomitun asiamiehelle.

Sakon muuntorangaistusta suorittamaan tulevalle on selvitettävä hänen oikeutensa sakon maksamiseen viiden arkipäivän kuluessa. Ellei maksetun sakkorangaistuksen lisäksi täytäntöönpantavana ole muuta rangaistusta eikä tuomittu ole vangittuna muusta syystä, vanki on vapautettava heti sakon maksamisen jälkeen.

Jos tuomittu maksaa sakkonsa, hänelle on annettava maksutodistus. Sakon suorittamisesta muuntorangaistuksena on annettava todistus. Arestirangaistuksen suorittamisesta on annettava todistus.

Vankilassaoloajaksi luetaan vangin rangaistusaika vapautumiseen saakka vapautumispäivä mukaan lukien. Vankilassaoloajaksi luetaan myös tuomioistuimen rikoslain (39/1889) 6 luvun 13 §:n nojalla rangaistuksesta tekemä vähennys sekä elinkautista rangaistusta suorittavalla se aika, jonka tämä on ollut vangittuna tai muuten vapautensa menettäneenä ennen rangaistuksen suorittamisen aloittamista.

Tulotarkastuksessa laaditaan vankeuslain 9 luvun 2 §:ssä tarkoitettu omaisuusluettelo.

Edellä 8 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa suunnitelma sisältää ainakin päätöksen vankilasta, johon tuomitun on saavuttava tai johon hänet on toimitettava, rangaistuksen suorittamisen aloittamispäivästä sekä tietoja osallistumisvelvollisuuden täyttämisestä sekä mahdolliseen koevapauteen ja ehdonalaiseen vapauttamiseen liittyvistä asioista.

Rangaistusajan suunnitelman laatii sijoittajayksikkö. Suunnitelman täytäntöönpanosta ja tarkentamisesta vastaa sijoitusvankila. Sijoitusvankila huolehtii myös niistä valmisteluista, joita vangin päästäminen valvottuun koevapauteen tai ehdonalaiseen vapauteen edellyttävät.

Rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden toteutumista on vankilassa seurattava ja se on otettava tarkasteltavaksi vähintään kolme kertaa vuodessa.

Jos täytäntöönpanossa todetaan välttämättömäksi poiketa rangaistusajan suunnitelmassa vahvistetuista tavoitteista, vankilan on tehtävä sijoittajayksikölle esitys suunnitelman muuttamisesta. Samoin on meneteltävä, jos suunnitelman noudattaminen edellyttää vangin siirtämistä toiseen vankilaan, jollei sijoittajayksikkö ole siirtänyt toimivaltaa asiassa vankilalle.

Tuomioistuimen tulee käsittelystään laatia vankia koskeva vankipassi, kun vanki on kutsusta toimitettu tuomioistuimeen. Vankipassiin on merkittävä vangitsemista, vangittuna pitämistä ja vankilaan passitusta koskevat tiedot sekä muut tiedot, jotka ovat tarpeen ratkaisun täytäntöönpanoa varten.

Rikosasiassa vankipassiin on merkittävä, onko syytetty tuomittu rangaistukseen. Jos syyte on hylätty tai syytettyä ei ole tuomittu rangaistukseen, vankipassiin on merkittävä teko, josta hänelle on vaadittu rangaistusta tai joka on luettu hänelle syyksi, Jos vanki on tuomittu rangaistukseen, vankipassiin on merkittävä rikos, josta rangaistus on tuomittu sekä rangaistusseuraamukset.

Vanki on sijoitettava rangaistusajan suunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi toimintaan siten, että vangin yksilölliset tarpeet ja vankilan käytettävissä olevat voimavarat otetaan huomioon.

Toimintaan sijoittamispäätöksessä määritellään toiminta, johon vanki sijoitetaan, päivittäinen toiminta-aika ja toimintarahan tai avolaitospalkan perusteet.

Vankeuslain 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta osallistumisvelvollisuudesta vapauttamisesta tehdään kirjallinen päätös.

Ammattityössä avolaitoksissa sovelletaan yleistä työaikalainsäädäntöä.

Muussa toiminnassa säännönmukainen toiminta- tai työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja enintään 35 tuntia viikossa

Vangeille on annettava tunnin mittainen tai erityisestä syystä lyhyempi lepotauko ruokailua varten. Lepoaikaa ei lueta toiminta-ajaksi.

Ylitöiden määräytymisessä ja niiden korvaamisen perusteissa noudatetaan yleistä työaikalainsäädäntöä soveltuvin osin.

Vankilan on valvottava siviilityön ehtojen noudattamista riittävällä tavalla.

Siviilityön ehdot ja tieto vankilan valvontavastuusta annetaan tiedoksi työnantajalle.

Sopimus sisältää myös vangin sitoutumisen tavoitteelliseen toimintaan sijoituspaikassa.

Sijoitussopimus tehdään määräajaksi, joka ei ilman vangin olosuhteista johtuvaa tai muuta vastaavaa erityistä syytä saa olla alle 14 vuorokautta eikä yli kuusi kuukautta. Sijoituspaikasta ja ehdonalaisen vapauttamisen jälkeisistä tarpeellisista toimista sovitaan vangin asuin- tai kotikunnan kanssa.

Sijoituspaikan tulee olla valtion, kunnan, kuntayhtymän tai muun julkisyhteisön ylläpitämä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottava yksikkö taikka vastaava yksityinen yksikkö, jonka toiminta on järjestetty yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain (603/1996) tai yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) mukaisesti, taikka yksikkö, jota ylläpitää rikosseuraamusalalla toimiva yhdistys tai säätiö, jonka Rikosseuraamusvirasto on hyväksynyt sijoituspaikaksi.

Lupa valvottuun ulkopuoliseen toimintaan annetaan määräajaksi tai toistaiseksi. Lupa voidaan antaa sijoitusvankilan ulkopuolella järjestettävään tilaisuuteen tai muuhun toimintaan kuin työhön tai koulutukseen osallistumiseen. Jos toiminta täyttää vangin osallistumisvelvollisuuden, lupaehdoissa tulee määrätä toiminnan ajalta maksettava toimintaraha.

Toiminnan lupaehdot annetaan vangille kirjallisina. Lupaehdoissa määrätään tilaisuuteen osallistumisen tai toiminnan sisältö, kulkureitti sekä mahdolliset yhteydenpitoa koskevat ehdot.

Vangille, joka on osallistunut toimintaan säännöllisesti vähintään kuuden kuukauden ajan, voidaan myöntää vapautusta osallistumisvelvollisuudesta kaksi arkipäivää kultakin osallistumiskuukaudelta. Osallistumisvelvollisuudesta vapauttaminen voidaan ajoittaa vankilan toimintojen järjestämisen kannalta soveltuvaan aikaan. Osallistumisvelvollisuudesta vapauttaminen voidaan järjestää useammassa jaksossa.

Vangin haltuun annettava omaisuus voidaan tarkastaa. Vangin haltuun annettavien vangin henkilökohtaisten käyttöesineiden on sovelluttava säilytettäviksi asuinhuoneessa. Käyttöesineiden määrän kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan huomioon vankilan tai vankilaosaston olosuhteet ja valvonnan aste, asuinhuoneen koko, säilytystilat, paloturvallisuus ja tilojen tarkastamisen asettamat vaatimukset.

Kun hallussa pidettävän omaisuuden määrää rajoitetaan, vangille on annettava tilaisuus valita hallussaan pitämänsä esineet.

Muutoin vangin haltuun annettavan omaisuuden laadussa ja määrässä noudatetaan, mitä vankilan järjestyssäännössä määrätään.

Vangin haltuun annettavat sähkölaitteet on annettava asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilön tarkastettaviksi. Laitteet tarkastetaan vangin kustannuksella. Tarkastusmaksun tulee olla kohtuullinen.

Tarkastettu laite on sinetöitävä siten, ettei sitä voida sinettiä murtamatta tai poistamatta avata. Vangin kustannuksella uusi tarkastus saadaan suorittaa ainoastaan, jos sinetti on ilman henkilökunnan antamaa lupaa poistettu tai rikottu.

Vanginkuljetukseen voidaan ottaa Rikosseuraamusviraston ohjeessa vahvistettu määrä omaisuutta.

Vanki ei saa kuljetuksen aikana ottaa vastaan omaisuutta ilman vankeinhoitoviranomaisen lupaa.

Jos vanki haluaa hankkia vankilan ulkopuolelta käyttöesineitä tai muita tarvikkeita, hänen on ennen niiden hankkimista varmistauduttava siitä, että esineet tai tarvikkeet voidaan antaa hänelle hallussa pidettäviksi tai ottaa vankilassa säilytettäviksi.

Palkka ja toimintaraha maksetaan työhön ja muuhun toimintaan käytettyjen tuntien mukaan. Toimintaan sijoitettaessa määritetään vangin toiminta-aika. Muulta 22 §:ssä tarkoitetulta säännönmukaiselta työ- ja toiminta-ajalta maksetaan käyttöraha.

Toimintaraha maksetaan vankeuslain 9 luvun 6 §:ssä tarkoitettujen perusteiden mukaan siten, että toimintaraha on ensimmäisessä luokassa 0,70 euroa tunnilta, toisessa luokassa 0,90 euroa tunnilta ja kolmannessa luokassa 1,20 euroa tunnilta.

Urakkatyöstä toimintaraha voidaan maksaa myös työsuoritukseen perustuen. Tällöin on ennen työn aloittamista sovittava työsuorituksen yksikköarvoista.

Avolaitosten ammattityöstä maksettava käypä palkka on vähintään palkan ulosmittauksessa noudatettavan suojaosuuden suuruinen. Palkka on ensimmäisessä palkkaluokassa 3,70 euroa tunnilta, toisessa 4,10 euroa tunnilta, kolmannessa 4,50 euroa tunnilta, neljännessä 6,00 euroa tunnilta, viidennessä 6,70 euroa tunnilta ja kuudennessa palkkaluokassa 7,30 euroa tunnilta. Ammattityöhön perehdyttävän jakson ajalta voidaan maksaa toimintarahaa.

Kun vankityötä tehdään vankeinhoitoviranomaisten valvonnassa muun kuin vankeinhoitolaitoksen lukuun, palkka maksetaan vähintään neljännen palkkaluokan mukaisena.

Säännönmukaisena työ- ja toiminta-aikana vangille maksetaan käyttörahaa 0,30 euroa tunnilta silloin, kun hän ei osallistu toimintaan. Jos vanki ei omasta syystään osallistu toimintaan, käyttörahaa maksetaan vastaavasti 0,15 euroa tunnilta. Käyttörahaa maksetaan siitä päivästä alkaen, jona vanki on kirjallisen täytäntöönpanomääräyksen perusteella otettu vankilaan.

Työkyvyttömyysajalta maksetaan käyttörahaa 0,30 euroa tunnilta kolmen ensimmäisen päivän työ- tai toiminta-ajalta. Tämän jälkeen vangille maksetaan käyttörahana 70 prosenttia sen toimintarahaluokan toimintarahasta, jota vanki sai ennen työkyvyttömyyttä. Työtapaturmaan joutuneelle vangille maksetaan käyttörahana kuitenkin heti tapaturman jälkeen 70 prosenttia sen toimintarahaluokan toimintarahasta, jota hän sai ennen työtapaturmaa.

Palkkaa saaneelle vangille työkyvyttömyysajan käyttöraha maksetaan kolmannen toimintarahaluokan mukaisena. Työsuorituksen perusteella toimintarahaa saaneelle vangille työkyvyttömyysajan käyttörahana maksetaan enintään 70 prosenttia kolmannen toimintarahaluokan toimintarahasta.

Edellä 27 §:n mukaisen määräaikaisen osallistumisvelvollisuudesta vapauttamisen ajalta maksetaan toimintarahaa sen toimintarahaluokan mukaan, jota vanki sai ennen vapauttamista.

Palkkaa saaneelle vangille maksetaan osallistumisvelvollisuudesta vapauttamisen ajalta toimintarahaa kolmannen toimintarahaluokan mukaisena. Työsuorituksen perusteella toimintarahaa saaneelle vangille maksetaan vapauttamisajalta toimintarahaa 70 prosenttia kolmannen toimintarahaluokan toimintarahasta.

Palkasta pidätettävä ruoka- ja ylläpitokorvaus on 1,60 euroa tehdyltä työtunnilta. Ylityötunneilta ei ruoka- ja ylläpitokorvausta peritä. Pidätykset suoritetaan ennen palkanmaksua suoraan vangin tilistä.

Tuottavaa omaa työtä tai muuta kuin työharjoitteluna tehtyä siviilityötä tekevältä peritään 9,90 euroa ruoka- ja ylläpitokorvausta kultakin vankilassaolopäivältä.

Vangilta, jolle ulkopuolinen viranomainen maksaa toimintaan osallistumisesta tukea, peritään ruoka- ja ylläpitokorvaus siten kuin 2 momentissa säädetään. Ruoka- ja ylläpitopitokorvausta ei kuitenkaan peritä siltä osin kuin vangin käyttöön opiskelusta tai muusta toiminnasta välttämättä aiheutuneiden kustannusten maksamisen jälkeen jäisi vähemmän kuin kolmannen toimintarahaluokan suuruinen määrä.

Jos laitoksen ulkopuoliseen toimintaan osallistuvalla vangilla ei ole mahdollisuutta osallistua kaikkeen laitoksen päivittäiseen ruokailuun, käyttämättä jääneen aterian korvausta ei peritä. Perimättä jätettävä aamiaisen korvaus on 1,25 euroa, lounaan ja päivällisen korvaus kummastakin 2,25 euroa ja iltapalan korvaus 0,65 euroa.

Vankilassa, jossa vangit vastaavat ruokahuollosta omatoimisesti, jätetään korvausta perimättä 6,40 euroa kutakin päivää kohti, jona vankila ei tarjoa laitosruokaa. Jos vanki saa tällaisessa laitoksessa toimintarahaa, hänelle annetaan 6,40 euroa päivässä asuinosastolla valmistettavien aterioiden raaka-aineiden hankintaan, jollei vankila hanki niitä. Vangin mukana olevaa pientä lasta varten annetaan lisäksi raaka-aineiden hankintaan puolet vangille annettavasta summasta.

Kirjeiden ja muiden postilähetysten tarkastamisella ei saa aiheuttaa vangille suurempaa haittaa kuin asianmukaisen tarkastuksen suorittamiseksi on välttämätöntä. Kirjeet ja muut postilähetykset on tarkastettava ja toimitettava eteenpäin niin pian kuin tarkastuksen viemä aika huomioon ottaen on mahdollista. Kirjeiden jakamisen ja postilaatikon tyhjentämisen ajankohdat on ilmoitettava vangeille. Vangeille on ilmoitettava vankilan postilokero-osoite.

Tarkastusta varten avattu kirje toimitetaan vangille uudelleen suljettuna.

Vangille saapuneen tai häneltä peräisin olevan suljetun kirjeen tai muun postilähetyksen avaamisesta on ilmoitettava vangille. Päätös avaamisesta on kirjattava. Avaamisen yhteydessä löydetyt esineet ja aineet on kirjattava.

Kirjeen, muun postilähetyksen tai viestin pidättämistä koskevassa päätöksessä on mainittava pidättämisen syy. Jos pidättämiseen on vankeuslain 12 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu syy, päätös kirjataan henkilötietojen käsittelystä rangaistusten täytäntöönpanossa annetun lain (422/2002) 8 §:ssä tarkoitettuun turvallisuustietorekisteriin.

Vankien saatavilla tulee olla luettelo, josta käyvät ilmi vankilan tai sen henkilökunnan toimintaa valvovat viranomaiset sekä ihmisoikeuksien toteutumista valvovat toimielimet, joille vangeilla on kansainvälisten sopimusten mukaan valitus- tai kanteluoikeus.

Puheluista, joita kuunnellaan, kirjataan kuunneltavan vangin nimi, puhelinnumero, johon vanki on soittanut taikka josta vangille on soitettu, kuuntelua koskevan päätöksen tekijä sekä kuuntelemisen peruste.

Ennen kuin vangille annetaan lupa käyttää sähköisiä viestimiä, hänelle on ilmoitettava, miten yhteydenpitoa valvotaan.

Tapaamiskieltoa koskevassa päätöksessä on mainittava tapaamiskieltoon asetettavan tapaajan nimi, kiellon peruste ja kesto, kiellon kohteena oleva vanki tai vangit, kiellossa tarkoitettu vankila tai vankilat sekä päätöksen tekijä.

Jos kielto koskee useampaa kuin yhtä vankilaa, kyseisten vankiloiden johtajille on mahdollisuuksien mukaan varattava mahdollisuus antaa lausuntonsa ennen tapaamiskiellon antamista.

Poistumislupaa koskeva hakemus perusteluineen on laadittava Rikosseuraamusviraston hyväksymälle lomakkeelle. Jos poistumislupaa haetaan tärkeästä tai erittäin tärkeästä syystä, vangin on annettava riittävä selvitys hakemuksensa tueksi. Vangin on jätettävä hakemuksensa käsiteltäväksi vankilan työjärjestyksessä määrätylle virkamiehelle hyvissä ajoin ennen haettavaa poistumisajankohtaa.

Poistumislupahakemukset on käsiteltävä viivytyksettä. Jos poistumisluvasta päättäminen on Rikosseuraamusviraston päätösvallassa, hakemus on vankilan lausunnon kanssa viipymättä toimitettava Rikosseuraamusvirastoon.

Poistumisluvan matka-aikaa laskettaessa otetaan huomioon poistumisluvan tarkoitus, käytettävät kulkuvälineet ja muut matkan kestoon vaikuttavat seikat.

Sen lisäksi, mitä vankeuslain 14 luvun 10 §:ssä säädetään, vangin poistumislupamatkan kustannukset maksetaan valtion varoista, jos lupa on myönnetty toiseen vankilaan matkustamista tai oikeudenkäyntiin osallistumista varten. Perusteltuna syynä poistumislupamatkan kustannusten maksamiseen valtion varoista voidaan pitää myös sitä, että poistumislupa on perusteltu rangaistusajan suunnitelman toteuttamiseksi.

Kustannukset maksetaan halvimman julkisen kulkuneuvon käyttämisestä aiheutuneiden kustannusten mukaisesti. Saattajan kustannukset maksetaan vain, jos saattajana on Vankeinhoitolaitoksen virkamies.

Epäillystä järjestysrikkomuksesta on tehtävä Rikosseuraamusviraston vahvistaman kaavan mukainen ilmoitus turvallisuudesta vastaavalle virkamiehelle. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi tiedot ilmoituksen tekijästä, vankilasta, tapahtuma-ajasta, syylliseksi epäillystä vangista ja tapahtumaan liittyvistä muista henkilöistä sekä selostus tapahtuneesta ja tapahtuman johdosta tehdyistä toimenpiteistä.

Järjestysrikkomuksen selvittämisestä tulee pitää Rikosseuraamusviraston vahvistaman kaavan mukaista pöytäkirjaa. Pöytäkirjaan merkitään vangin ja muun kuultavan henkilön henkilötiedot, tapahtuman yksilöintitiedot sekä mistä järjestysrikkomuksesta vankia epäillään, kuulemispaikka ja -aika, kuulemisen toimittaja ja läsnä ollut todistaja sekä syylliseksi epäillyn vangin ja muun kuultavan kertomus ja muu esitetty näyttö. Järjestysrikkomuksesta tehty ilmoitus liitetään pöytäkirjaan. Kuulemisen toimittajanja läsnä olleen todistajan on allekirjoitettava pöytäkirja. Kuultava allekirjoittaa kuulemisestaan laaditun pöytäkirjan.

Jos kurinpitorangaistusta ei määrätä, pöytäkirjaan merkitään 1 momentin 1―6 kohdassa tarkoitetut tiedot. Jos asia siirretään kurinpitorangaistuksen määräämisen sijasta poliisin tutkittavaksi, tästä on tehtävä pöytäkirjaan merkintä.

Pöytäkirjan allekirjoittavat vankilan johtaja, turvallisuudesta vastaava virkamies ja todistaja. Pöytäkirja oikaisuvaatimusosoituksineen on annettava vangille todisteellisesti tiedoksi.

Pöytäkirjan allekirjoittavat tarkastuksen suorittaja ja todistaja.

Erityistarkastuksen suorittamista koskevaan päätökseen on merkittävä tarkastettava vankila, osasto tai muu tila, tarkastuksen aika, tarkastuksen vastuuhenkilö, erityistarkastuksen peruste sekä päätöksen tekijä. Päätöslomakkeeseen kirjataan lisäksi ajankohta, jona erityistarkastuksen peruste on ilmoitettu vangille tai vangeille.

Erityistarkastuksessa tehdyistä henkilöntarkastuksista pidetään pöytäkirjaa, johon merkitään tarkastukseen osallistuneet virkamiehet, tarkastettujen vankien henkilötiedot, mahdollisesti löydetyt luvattomat esineet ja aineet sekä niiden löytöpaikka. Pöytäkirjan allekirjoittavat kaksi tarkastukseen osallistunutta virkamiestä.

Henkilönkatsastuksen määräämistä koskevaan päätökseen on merkittävä vangin nimi, henkilönkatsastuksen peruste, henkilönkatsastuksen suorittamispaikka, päätöksen tekijä sekä ajankohta, jolloin henkilönkatsastuksen peruste on ilmoitettu vangille. Päätöksen tehnyt virkamies vahvistaa päätöksen allekirjoituksellaan.

Henkilönkatsastuksessa löytyneet aineet ja esineet on kirjattava.

Pöytäkirjan allekirjoittavat tarkastuksen suorittaja ja todistaja.

Henkilön poistamista vankilan alueelta koskeva päätös on kirjattava. Päätökseen on merkittävä vankilan alueelta poistetun henkilön henkilötiedot, poistamisen peruste, poistamisen suorittaneet virkamiehet, toimenpiteen aika ja paikka sekä ajankohta, jolloin poistettavalle on ilmoitettu poistamisen peruste. Päätöksen tehnyt virkamies vahvistaa päätöksen allekirjoituksellaan.

Henkilön kiinniottamista koskeva päätös on kirjattava. Päätökseen on merkittävä kiinniotetun henkilötiedot, toimenpiteen aika ja paikka, kiinniottamisen peruste, kiinni ottamisen suorittaneet virkamiehet sekä ajankohta, jona peruste on ilmoitettu kiinniotetulle. Päätökseen on lisäksi merkittävä, milloin kiinniottamisesta on ilmoitettu poliisille. Päätöksen tehnyt virkamies vahvistaa päätöksen allekirjoituksellaan.

Säilössäpitoa koskevaan päätökseen kirjataan säilössäpidettävän henkilötiedot, säilössäpidon aika ja paikka sekä ajankohta, jona päätös säilössäpidosta on ilmoitettu säilössäpidettävälle. Päätökseen kirjataan lisäksi poliisin antamat ohjeet. Päätöksen tehnyt virkamies vahvistaa päätöksen allekirjoituksellaan.

Säilössäpidon alkamisaika lasketaan kiinniottamisesta.

Voimankäyttövälineenä käytetään Vankeinhoitolaitoksen tähän tarkoitukseen varaamia välineitä. Voimankäyttövälineinä käytetään käsirautoja, henkilön sitomiseen tarkoitettua muovista sidettä, suojakilpeä, patukkaa tai teleskooppipatukkaa, kaasusumutinta, etälamautinta, pistoolia ja revolveria.

Sitomiseen tarkoitettuina välineinä käytetään käsirautoja ja henkilön sitomiseen tarkoitettua muovista sidettä.

Rikosseuraamusvirasto päättää Vankeinhoitolaitoksen virkamiesten käytössä olevien voimakäyttövälineiden tyypistä, määrästä ja aseissa käytettävistä patruunoista.

Ampuma-asetta saa kantaa ainoastaan asianmukaisen koulutuksen saanut Vankeinhoitolaitoksen virkamies virantoimituksessa ja vankilan johtajan hyväksymässä aseenkäytön koulutuksessa.

Vankilan johtaja määrää ne virkatehtävät, joissa ampuma-asetta voidaan kantaa. Vankilassa vankien kanssa lähityötä tekevä virkamies ei saa kantaa ampuma-asetta, ellei tilanteen vaarallisuus sitä yksittäisessä tapauksessa vaadi.

Ampuma-asetta on kannettava lataamattomana turvakotelossa tai muussa aseen kantamiseen tarkoitetussa varusteessa asun alla siten, ettei ase ole näkyvissä, jolleivät tehtävän luonne tai tilanteen vaarallisuus tai olosuhteet poikkeuksellisesti muuta edellytä.

Erityistä huolta on pidettävä siitä, ettei ampuma-ase joudu muun kuin 1 momentissa tarkoitetun henkilön haltuun.

Ampuma-aseet ja patruunat on säilytettävä lukitussa paikassa ja niistä tulee pitää vankilakohtaista luetteloa. Turvallisuudesta vastaavan virkamiehen on valvottava ampuma-aseiden säilyttämistä ja käyttöön antamista.

Vangin sitomisen peruste ja kesto on kirjattava. Jos sitominen tapahtuu vankeuslain 18 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdan nojalla, kirjataan myös ajankohta, jona lääkäriä on kuultu. Päätöksen tehnyt ja päätöksen toimeenpannut virkamies vahvistavat päätöksen allekirjoituksellaan.

Jos tarkkailua jatketaan, päätös jatkamisesta ja sen perusteet on kirjattava. Tarkkailuun sijoittamista ja sen jatkamista koskevan päätöksen tehnyt virkamies ja tarkkailun täytäntöönpanosta vastaava virkamies vahvistavat kirjaukset allekirjoituksellaan.

Jos eristämistarkkailua jatketaan yli seitsemän vuorokautta, päätös ja sen perusteet sekä henkilönkatsastuksessa ilmenneet seikat on kirjattava.

Eristämistarkkailuun sijoittamista ja sen jatkamista koskevan päätöksen tehnyt virkamies ja tarkkailun täytäntöönpanosta vastaava virkamies vahvistavat kirjaukset allekirjoituksellaan.

Päätöksen tehnyt vankilan johtaja vahvistaa päätöksen allekirjoituksellaan.

Jos erillään pitämistä jatketaan, päätöksessä tulee mainita 1 momentissa tarkoitetut tiedot.

Oikaisuvaatimusosoitus annetaan Rikosseuraamusviraston vahvistamalla lomakkeella. Päätös oikaisuvaatimusosoituksineen annetaan vangille tiedoksi todisteellisesti. Tapaamiskieltoa koskevan päätöksen tiedoksiannossa tapaajalle noudatetaan, mitä hallintolaissa (434/2003) säädetään.

Vangin tekemä oikaisuvaatimus on toimitettava aluevankilan johtajalle.

Jos aluevankilan johtaja oikaisuvaatimuksen tai hallinto-oikeus valituksen perusteella päättää, että vankeuslain 20 luvun 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanon lykkäystä koskeva muutoksenhaku keskeyttää täytäntöönpanon, aluevankilan johtajan tai hallinto-oikeuden on viipymättä ilmoitettava asiasta Rikosseuraamusvirastolle.

Aluevankilan johtaja ratkaisee oikaisuvaatimuksen esittelystä. Ennen ratkaisun tekemistä päätöksen tehneelle virkamiehelle on annettava tilaisuus antaa lausuntonsa asiassa. Päätös tehdään kirjallisesti.

Oikaisua koskeva päätös annetaan vangille tiedoksi todisteellisesti.

Sijoitusvankila arvioi hyvissä ajoin ennen vangin mahdollista valvottuun koevapauteen päästämistä valvotun koevapauden edellytysten täyttymistä. Erityisesti on arvioitava vangin kykyä noudattaa hänelle asetettavia, toimintaa, yhteydenpitoa, päihteettömyyttä ja vankilan ulkopuolella liikkumista koskevia määräyksiä ja rajoituksia. Lisäksi on selvitettävä vangin asuinolosuhteiden soveltuvuus koevapauden toimenpanoon ja oltava tarpeellisessa määrin yhteydessä koevapauden toimeenpanoon liittyvien viranomaisten, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden kanssa.

Vankila laatii ehdotuksen koevapauden toimeenpanosuunnitelmaksi, joka sisältää 74 §:ssä tarkoitetut tiedot.

Vangille on tarkoin selvitettävä valvotun koevapauden toimeenpanosuunnitelmaan liittyvien määräysten ja rajoitusten merkitys sekä seuraamukset määräysten rikkomisesta.

Vangin on annettava suostumuksensa kirjallisesti.

Vankilan esitys, joka sisältää ehdotuksen koevapauden toimeenpanosuunnitelmaksi, arvion rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden toteutumisesta sekä vankilan lausunnon koevapauden edellytysten täyttymisestä, toimitetaan sijoittajayksikköön. Esitykseen liitetään vangin sekä 71 §:ssä tarkoitetun henkilön tai tarkoitettujen henkilöiden kirjallinen suostumus sekä muut tarpeelliset asiakirjat.

Sijoittajayksikkö arvioi, edistääkö valvottu koevapaus vangin rangaistusajan suunnitelman tavoitteiden toteuttamista sekä selvittää muiden valvotun koevapauden edellytysten täyttymisen. Sijoittajayksikön on tarvittaessa oltava yhteydessä koevapauden toimeenpanoon liittyvien viranomaisten, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden kanssa sekä tarvittaessa kutsuttava vanki henkilökohtaisesti sijoittajayksikköön arvion tekemistä varten.

Toimeenpanosuunnitelman vahvistaa sijoittajayksikön johtaja tai 76 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa Vankeinhoitolaitoksen pääjohtaja, ja siihen liitetään vangin kirjallinen suostumus. Toimeenpanosuunnitelma annetaan vangille kirjallisesti.

Rikoslain 2 c luvun 12 §:n 3 momentissa tarkoitetun valvotun koevapauden valmistelu aloitetaan hyvissä ajoin ennen valvottuun koevapauteen päästämistä. Vankilan ja sijoittajayksikön on erityisen tarkoin arvioitava valvottuun koevapauteen päästettävän riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin. Valvonta- ja yhteydenpitomääräykset on mitoitettava riittäviksi rikoksen uusimisen estämiseksi.

Kun valmistellaan elinkautista rangaistusta tai koko rangaistusta suorittavan vangin valvottua koevapautta, sijoittajayksikön on viipymättä toimitettava ehdotuksensa toimeenpanosuunnitelmaksi, muut tarpeelliset asiakirjat ja oma lausuntonsa Rikosseuraamusvirastolle.

Jos koevapaudessa olevan epäillään rikkoneen toimeenpanosuunnitelmassa asetettuja ehtoja, asiasta on tehtävä selvitys noudattaen soveltuvin osin, mitä vankeuslain 15 luvun 9 §:n 1―2 momentissa säädetään. Selvitystä tehtäessä on koevapaudessa olevalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Selvitys toimitetaan vankilan johtajalle tai, jos kyse on elinkautista rangaistusta tai koko rangaistusta suorittavasta koevapaudessa olevasta, Rikosseuraamusvirastolle.

Päihteettömyyden valvonnassa noudatetaan, mitä vankeuslain 16 luvun 7 ja 9 §:ssä säädetään.

Valvotun koevapauden viimeisenä päivänä koevapaudessa olevan on tultava vankilaan toimeenpanosuunnitelmassa määriteltynä aikana vapauttamiseen liittyviä toimenpiteitä varten.

Koevapaudessa olevan on samalla palautettava hallussaan olevat valvontalaitteet.

Hyvissä ajoin ennen vangin mahdollista valvottua koevapautta, ehdonalaiseen vapauteen päästämistä tai koko rangaistusta suorittavan päästämistä valvottuun koevapauteen on yhteistyössä vangin kanssa valmisteltava rangaistusajan suunnitelman osana vapauttamissuunnitelma.

Vapauttamissuunnitelmaa valmisteltaessa on selvitettävä niitä tekijöitä, jotka tukevat vapautuvan vangin sijoittumista yhteiskuntaan. Erityisesti on arvioitava vapautuvan vangin asumiseen, toimeentuloon, työhön tai koulutusjärjestelyihin, sosiaalisiin suhteisiin, työkykyyn, terveydenhuoltoon sekä päihdekuntoutukseen ja muuhun psykososiaaliseen kuntoutukseen liittyviä tarpeita.

Yhteistyössä kunnan kanssa on huolehdittava siitä, että vapauttamissuunnitelma tukee kunnassa mahdollisesti valmisteltavaa hoito- huolto- tai kuntoutussuunnitelmaa.

Jos vapautuva vanki määrätään valvontaan, vapauttamissuunnitelma valmistellaan yhteistyössä Kriminaalihuoltolaitoksen kanssa ja liitetään ehdonalaisen vapauden valvontasuunnitelmaan.

Vanki on päästettävä ehdonalaiseen vapauteen 16 §:ssä tarkoitetun vankilassaoloajan viimeisenä päivänä kello 7:n ja 17:n välisenä aikana, jollei tästä liikenneyhteyksien tai muiden vastaavien seikkojen vuoksi ole perusteltua aihetta yksittäistapauksessa poiketa.

Ehdonalaisesta vapauttamisesta tehdään kirjallinen päätös, jossa on mainittava vangin henkilötiedot, kotikunta, vankila, josta hänet vapautetaan, vapauttamispäivä sekä mahdollinen valvontaan asettaminen ja koeajan viimeinen päivä.

Päätöksen tekijä vahvistaa päätöksen allekirjoituksellaan.

Vankilan johtajan on viipymättä ilmoitettava Kriminaalihuoltolaitokselle päätöksestään asettaa ehdonalaiseen vapauteen päästettävä vanki valvontaan. Ilmoitukseen on liitettävä valvontaan asetettua koskeva rangaistusajan suunnitelma.

Ehdonalaiseen vapauteen päästetylle on annettava vapauspassi, johon merkitään vangin henkilötiedot, täytäntöönpanotiedot, jäännösrangaistuksen pituus sekä vapauttamis- ja valvontatiedot. Vapauspassiin merkitään lisäksi koeajan viimeinen päivä.

Valvontaan määrätyn ehdonalaiseen vapauteen päästetyn valvontakirja, johon merkitään 1 momentissa tarkoitetut tiedot, on viipymättä toimitettava Kriminaalihuoltolaitokselle. Valvontakirja voidaan lähettää myös teknisen käyttöyhteyden välityksellä Kriminaalihuoltolaitoksen tietojärjestelmään. Tässä tapauksessa asiakirja voidaan allekirjoittaa sähköisesti.

Rangaistuksensa kokonaan suorittaneelle vangille on annettava todistus vankilassa suoritetusta vankeusrangaistuksesta.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2006.