Tämä asetus koskee yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71, (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003, jäljempänä tilatukiasetus, III osaston ja IV osaston 2, 5, 6 ja 9 lukujen tukijärjestelmiä sovellettaessa noudatettavaa yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää, jäljempänä yhdennetty järjestelmä.

Yhdennetystä järjestelmästä säädetään lisäksi yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 796/2004, jäljempänä soveltamisasetus.

Pienin kasvulohko, jolle voidaan hakea ja maksaa suoria tukia on 0,05 hehtaaria.

Hakijan on merkittävä tukihakemukseen kaikki uudet, muuttuneet ja muuttumattomina maatalouskäytössä säilyneet perus- ja kasvulohkot numeroin ja kirjaintunnistein.

Peruslohkolla tarkoitetaan maatilaan kuuluvaa peltoaluetta tai muuta maatalousaluetta, jota rajaavat vesistö, reunaoja, tie, metsä, omistusoikeuden raja, tuotantoalueen raja, tukikelpoisuuden raja, kunnan raja tai muu vastaava raja. Yhdellä peruslohkolla voi olla vain yhdenlaista tilatukiominaisuutta. Peruslohko käsittää vain yhden maankäyttölajin ja kuuluu vain yhdelle maatilalle lukuun ottamatta yhteislaitumia ja kasvinvuorotteluun perustuvia säännöllisiä vuosittaisia kasvulohkojen vaihtoja maatilojen välillä sekä mahdollisia peruslohkon vuokrauksen ulkopuolelle jätettyjä kotitarvekasvimaita, joille ei haeta tukea. Peruslohkot on merkittävä hakemuslomakkeisiin viranomaisten niille antamin tunnuksin tai U-lohkoina.

Kasvulohko on enintään peruslohkon suuruinen, ja se liittyy aina yhteen peruslohkoon. Kunkin peruslohkon kasvulohkot on merkittävä aakkosin A:sta alkaen.

Peruslohkon raja on viljelykäytössä olevan pellon reunassa, jos peruslohkoa rajaa vesistö, tie, metsä, omistusoikeuden raja, tuotantoalueen raja, kesantokelpoisuuden raja, tilatukiominaisuus, kunnan raja tai muu vastaava raja.

Jos peruslohkoa rajaa reunaoja, peruslohkon rajasta säädetään 6 ja 7 §:ssä.

Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva enintään kolme metriä leveä reunaoja voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan peruslohkon rajalle asti. Peruslohkon raja on reunaojan keskikohdassa. Reunaojan leveys mitataan ojan ja pellon taitekohdan eli ojan niskan siitä kohdasta, jossa ojan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään.

Peruslohkon rajalta mitatun reunaojan ja sen viljelemättömän pientareen yhteinen leveys saa olla enintään kaksi metriä, jotta se voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan. Viljelemättömällä pientareella tarkoitetaan piennarta, jolla ei kasva kasvulohkon viljelykasvia.

Poiketen siitä, mitä 2 momentissa säädetään, voidaan täydentävien ehtojen mukainen piennar, maatalouden ympäristötuen ehtojen mukainen piennar tai suojakaista taikka peltoalaperusteisten tukien valvonnasta vuosittain annettavan asetuksen 22 §:ssä tarkoitettu viljelytekninen päiste vesistön tai valtaojaksi luokitellun reunaojan varrella hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan. Tällaisen pientareen tai suojakaistan leveys mitataan ojan niskasta pientareen tai suojakaistan kasvulohkon kasvuston puoleiseen reunaan kohdasta, jossa pientareen tai suojakaistan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään.

Yli kolme metriä leveää reunaojaa ei hyväksytä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan. Peruslohkon raja on yli kolme metriä leveän reunaojan ja pellon taitekohdassa eli ojan niskassa.

Reunaojan niskasta kasvulohkon kasvuston reunaan mitatun viljelemättömän pientareen leveys saa olla enintään kaksi metriä, jotta se voidaan hyväksyä viljellyn kasvulohkon pinta-alaan.

Poiketen siitä, mitä 2 momentissa säädetään, voidaan täydentävien ehtojen mukainen piennar, maatalouden ympäristötuen ehtojen mukainen piennar tai suojakaista taikka peltoalaperusteisten tukien valvonnasta vuosittain annettavan asetuksen 22 §:ssä tarkoitettu viljelytekninen päiste vesistön tai valtaojaksi luokitellun reunaojan varrella hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan. Tällaisen pientareen tai suojakaistan leveys mitataan ojan niskasta pientareen tai suojakaistan kasvulohkon kasvuston puoleiseen reunaan kohdasta, jossa pientareen tai suojakaistan leveys vastaa keskimääräistä leveyttään.

Edellä 2 ja 3 momentissa tarkoitettuja viljelemättömiä alueita leveämmistä alueista on muodostettava oma kasvulohko.

Perinteiseen viljely- ja maankäyttötapaan kuuluva sarkaoja ja sen viljelemätön piennar voidaan hyväksyä perus- ja kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan kasvulohkon sisällä tai rajalla, jos ojan ja sen pientareen leveys yhteensä ei ylitä kolmea metriä. Ojan ja sen pientareen leveys mitataan kohdasta, jossa niiden yhteinen leveys vastaa keskimääräistä leveyttään.

Sarkaojalla tarkoitetaan ojaa, joka on peruslohkon sisällä ja joka johtaa pääasiassa vain kyseiseltä peruslohkolta kertynyttä vettä.

Peruslohkoon kuuluvassa ojassa, ojan osassa tai viljelemättömällä pientareella olevat puita tai pensaikkoa kasvavat alueet on vähennettävä peruslohkon alasta. Tällöin peruslohkon raja on puuston viljellyn puoleisessa reunassa.

Muualla kuin oja-alueella kaikki puut ja pensaikot on erotettava peruslohkon alasta.

Perus- ja kasvulohkojen viljellyt ja viljelemättömät pinta-alat on ilmoitettava hehtaareina kahden desimaalin tarkkuudella.

Soveltamisasetuksen 68 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja hallinnon hyväksymiä pinta-aloja ovat hallinnon suorittamassa valvonnassa takymetrillä, GPS-laitteella tai vastaavalla mittaustarkkuudella mitatut pinta-alat.

Jos 1 momentissa tarkoitettuja mittaustuloksia ei ole käytettävissä, hallinnon hyväksymiä pinta-aloja ovat viimeiset digitoidut pinta-alat, joista on toimitettu tieto tuottajalle ennen tukihakemuksen jättämistä.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuun hallinnon hyväksymään digitoituun pinta-alaan kuuluvat peruslohkon ulkoreunan rajaviivan digitointivirheet. Edellytyksenä on kuitenkin se, että muuta alaa kuin peltoa tai alaa, joka ei ole tuenhakijan hallinnassa, on enintään 20 prosenttia peruslohkon mitatusta pinta-alasta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa kartassa tulee näkyä kysymyksessä oleva peruslohko ja kaikki sen rajat.

Tukihakemuksen karttaliitteeksi hyväksytään jäljennös tulostetuista digitoiduista peruslohkokartoista mittakaavassa 1:5 000. Jollei tällaista jäljennöstä ole, hyväksytään jäljennös ortokartoista, joiden päällä on rajaelementti mittakaavassa 1:5 000 ja jäljennös peruskartoista, joihin on merkitty kiinteistörajat mittakaavassa 1:10 000.

Tukihakemus ja selvitykset liitteineen on toimitettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos tilalla ei ole talouskeskusta, hakemus toimitetaan sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella pääosa tilan pelloista sijaitsee.

Postitse toimitettu tukihakemus katsotaan oikeaan aikaan toimitetuksi, jos hakemuksen sisältävä postilähetys on viimeisenä hakupäivänä leimattu postissa toimivaltaiselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle osoitettuna.

Koko tukihakemus tai lohko tai lohkon osa voidaan peruuttaa tukihakemuksesta siten kuin soveltamisasetuksen 22 artiklassa säädetään. Peruutuksesta on ilmoitettava kirjallisesti 13 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle ennen soveltamisasetuksen 22 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja valvontayhteydenottoja.

Tukihakemusta voidaan korjata sen jättämisen jälkeen, jos hakemuksessa havaitaan soveltamisasetuksen 19 artiklassa määritelty ilmeinen virhe.

Edellä tarkoitettu ilmeinen virhe on korjattavissa tarkastuksessa silloin, kun virhe on havaittavissa hakemuksen, hakemukseen liitettävien kirjallisten asiakirjojen ja muiden vastaavien tietojen perusteella.

Tukihakemukseen voidaan lisätä yksittäisiä perus- ja kasvulohkoja, joita ei ole vielä ilmoitettu tukihakemuksessa, ja tehdä käyttöä tai tukijärjestelmää koskevia muutoksia siten, kuin siitä säädetään soveltamisasetuksen 15 artiklassa. Lisäysmahdollisuus koskee myös sellaisia yksittäisiä perus- ja kasvulohkoja, joita ei ole kyseisenä vuonna ilmoitettu kenenkään tukihakemuksella.

Suorien tukien maksaminen 1 momentissa tarkoitetulta yksittäiseltä lohkolta edellyttää, että viljelijä toimittaa 13 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle riittävän selvityksen lohkon hallinnasta, kylvöalailmoituksen ja peruslohkojen muutoslomakkeen viimeistään soveltamisasetuksen 15 artiklan 2 kohdassa, sellaisena kuin se on komission asetuksessa (EY) N:o 239/2005, määrättyyn päivään mennessä. Riittävänä selvityksenä lohkon hallinnasta hallinnan muutostilanteissa pidetään kauppakirjaa, vuokra- tai muuta hallinnansiirtosopimusta.

Soveltamisasetuksen 74 artiklassa tarkoitetussa tukihakemuksen jättämisen jälkeen ja ennen suoran tuen maksatusta tapahtuvassa koko tilan hallinnan siirrossa tuki maksetaan tilanpidon jatkajalle. Hallinnan siirron on tapahduttava viimeistään kyseessä olevan tukihakuvuoden elokuun 31 päivänä.

Edellä 13 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle on toimitettava asiaa koskevat selvitykset ja lomake numero 156 viimeistään kyseessä olevan tukihakuvuoden syyskuun 11 päivänä.

Suoria tukia valvotaan siten kuin niistä säädetään soveltamisasetuksessa sekä vuosittain annettavassa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa peltoalaperusteisten tukien valvonnasta.

Tukihakemus hylätään, jos valvonta estyy soveltamisasetuksen 23 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Valvonnan suorittamisen estämisestä säädetään valvonnan tavoitteista ja yleisestä organisoinnista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 9 §:ssä.

Suoraa tukea ei myönnetä, jos sen määrä on 50 euroa tai vähemmän.

Tuottajan on säilytettävä suorien tukien hakemiseen liittyvät asiakirjat vähintään hakuvuoden ja sitä seuraavien kolmen kalenterivuoden ajan.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tekemään päätökseen suoraa tukea koskevassa asiassa saa hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annetun lain (1336/1992) 10 §:ssä säädetään.

Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä toukokuuta 2006.

Tällä asetuksella kumotaan peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta 28 päivänä toukokuuta 2004 annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (438/2004) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Muussa laissa tai asetuksessa oleva viittaus tällä asetuksella kumottavaan asetukseen katsotaan merkitsevän viittausta tähän asetukseen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.