2006

397/2006 Laki Eläketurvakeskuksesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 § Eläketurvakeskus

Eläketurvakeskus on työntekijän eläkelaissa (395/2006), yrittäjien eläkelaissa (468/1969), maatalousyrittäjien eläkelaissa (467/1969) ja merimieseläkelaissa (72/1956) tarkoitetun yksityisten alojen työeläketurvan toimeenpanon ja kehittämisen yhteiselin.

Eläketurvakeskus toimii yhteiselimenä myös työntekijän eläkelain 3 §:n 2 momentissa mainittujen julkisten alojen työeläkelakien toimeenpanosta vastaaville työeläkelaitoksille siten kuin tässä tai muussa laissa säädetään.
2 § Eläketurvakeskuksen tehtävät

Eläketurvakeskuksen tulee:

 1)

edistää yksityisten alojen työeläketurvan toimeenpanoa ja kehittämistä tekemällä esityksiä ja selvityksiä sekä antamalla viranomaisille lausuntoja yksityisten alojen työntekijöiden ja yrittäjien eläketurvaa tai sen kehittämistä koskevissa asioissa;

 2)

harjoittaa toimialaansa kuuluvaa tilasto- ja tutkimustoimintaa;

 3)

edistää eläkelaitosten keskinäistä yhteistyötä eläkelaitosten yhteistoimintaa edellyttävissä tehtävissä ja hoitaa eläkelaitosten yhteistoimintaan liittyviä tehtäviä;

 4)

edistää työeläkelaitosten yhteistyötä muiden laitosten ja viranomaisten välillä;

 5)

huolehtia laissa sille määrättyjen tehtävien hoitamiseksi tarvittavista rekistereistä ja työeläkelaitosten työeläkelakien mukaista toimintaa varten tarvitsemien tietojen saatavuudesta;

 6)

antaa eläkelaitoksille suosituksia yhdenmukaisen soveltamiskäytännön varmistamiseksi yksityisten alojen työeläkelakien, niiden nojalla annettujen asetusten ja muiden määräysten soveltamisesta; sekä

 7)

tiedottaa ja antaa neuvontaa työeläkkeistä ottaen kuitenkin huomioon, mitä työntekijän eläkelain 211 §:ssä säädetään.

Eläketurvakeskuksen tehtävänä on:

 1)

valvoa työeläkelakien mukaisen vakuuttamisvelvollisuuden noudattamista ja ottaa tarvittaessa työnantajan kustannuksella eläkevakuutus siten kuin työntekijän eläkelain 186 ja 187 §:ssä sekä yrittäjien eläkelain 12 §:ssä säädetään;

 2)

ratkaista, sovelletaanko työhön työntekijän eläkelakia, yrittäjien eläkelakia tai maatalousyrittäjien eläkelakia ja antaa ratkaisusta asianosaisen pyynnöstä valituskelpoinen päätös siten kuin työntekijän eläkelain 10 §:ssä, yrittäjien eläkelain 1 §:ssä ja maatalousyrittäjien eläkelain 1 §:ssä säädetään;

 3)

ratkaista työnantajan, työntekijän, virkamiehen tai yrittäjän hakemuksesta, onko sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 (EY:n sosiaaliturva-asetus) tai Suomen tekemien sosiaaliturvasopimusten sovellettavaa lainsäädäntöä koskevien säännösten mukaan ulkomailla työskentelevään henkilöön sovellettava Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä, ja antaa ratkaisusta asianosaisen pyynnöstä valituskelpoinen päätös;

 4)

hoitaa ulkomaille lähetettäviä eläkehakemuksia koskevia tehtäviä siten kuin EY:n sosiaaliturva-asetuksessa ja sosiaaliturvasopimuksissa määrätään sekä hoitaa näistä säädöksistä johtuvia muita tehtäviä sosiaali- ja terveysministeriön määräämässä laajuudessa;

 5)

hoitaa eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetun lain (165/1999) 3 §:ssä säädetyt yhdyslaitostehtävät;

 6)

ratkaista, mikä eläkelaitos on viimeisenä eläkelaitoksena toimivaltainen käsittelemään eläkehakemuksen, siten kuin työntekijän eläkelain 111 §:ssä säädetään;

 7)

ratkaista eläkehakemus, jos työntekijällä ei ole työeläkelakien alaista työskentelyä, siten kuin työntekijän eläkelain 111 §:ssä säädetään;

 8)

ratkaista ja antaa päätös siitä, täyttyvätkö edellytykset vakuutusmaksun maksuvelvollisuudesta vapauttamiselle siten kuin työntekijän eläkelain 155 §:ssä säädetään tai vakuuttamisvelvollisuudesta vapauttamiselle siten kuin työntekijän eläkelain 149 §:ssä tai 150 §:n 1 momentissa säädetään;

 9)

lähettää työntekijälle tieto rekisteriin merkityistä eläkkeeseen oikeuttavista palkattomista ajoista, jos työntekijällä ei ole rekisteriin merkittyjä yksityisten alojen työeläkelakien alaisia ansioita, sekä antaa niistä työntekijän pyynnöstä päätös siten kuin työntekijän eläkelain 75 §:ssä säädetään;

 10)

selvittää ja ratkaista työntekijän eläkelain 183 ja 184 §:ssä ja yrittäjien eläkeasetuksen (668/1969) 16―17 §:ssä tarkoitetulla tavalla kulujen jakautuminen eläkelaitosten välillä ja määritellä yrittäjien eläkeasetuksen 17 a §:n mukainen valtion osuus sekä valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain (644/2003) mukainen valtion kustannus;

 11)

hoitaa muita sellaisia tehtäviä, jotka sille erikseen laissa säädetään.
3 § Muutoksenhaku ja päätöksen poistaminen

Eläketurvakeskuksen 2 §:n 2 momentin 1―5 ja 7―10 kohdan perusteella antamaan päätökseen voidaan hakea muutosta tai Eläketurvakeskuksen antama lainvoimainen päätös voidaan poistaa siten kuin työntekijän eläkelaissa säädetään.
4 § Eläketurvakeskuksen oikeus saada ja käyttää tietoja tilasto-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan

Eläketurvakeskuksella on salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä oikeus saada toimialaansa kuuluvaan tilasto-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan tarvittavat henkilön yksilöintitiedot, tiedot työansioista ja työtuloista sekä muut tiedot tietojen antajan hoitamasta eläkevakuutuksesta ja eläke- ja muusta sosiaaliturvasta:

 1)

työeläkelaitoksilta;

 2)

Ahvenanmaan maakunnan hallitukselta;

 3)

Kansaneläkelaitokselta;

 4)

Tapaturmavakuutuslaitosten liitolta;

 5)

Liikennevakuutuskeskukselta;

 6)

lakisääteistä tapaturma- ja liikennevakuutusta hoitavalta vakuutusyhtiöltä;

 7)

Vakuutuskuntoutus VKK ry:ltä; sekä

 8)

sosiaalivakuutuksen alalla toimivalta muulta viranomaiselta tai laitokselta näiden tahojen hoitamasta eläke- ja muusta sosiaaliturvasta.

Eläketurvakeskuksella on oikeus saada 1 momentissa mainitut tiedot maksutta. Jos tiedot tarvitaan tietyssä muodossa ja siitä aiheutuu tietojen luovuttajalle olennaisia lisäkustannuksia, kustannukset on kuitenkin korvattava.

Eläketurvakeskuksella on oikeus yhdistää ja käyttää 1 momentin tai työntekijän eläkelain 197 ja 198 §:n perusteella saamiaan henkilö- ja muita tietoja tutkimus- ja tilastotoiminnan lisäksi tämän lain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua työeläketurvan kehittämistä varten tarvittavien selvitysten ja esitysten tekemiseen. Tietoja käsiteltäessä on huolehdittava siitä, ettei kenenkään yksityisyys tai liike- tai ammattisalaisuus vaarannu.

Tämän pykälän nojalla kerättyjen tietojen salassapitoon ja luovuttamiseen sovelletaan tilastolain (280/2004) 4 luvun säännöksiä.
5 § Eläketurvakeskuksen kustannukset

Eläketurvakeskuksen kustannuksista vastaavat työntekijän eläkelain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua yksityisten alojen työeläkelakien mukaista eläketurvaa hoitavat eläkelaitokset siten kuin työntekijän eläkelain 180 §:ssä säädetään.

Eläketurvakeskuksella on oikeus periä maksu antamistaan palveluista.
6 § Päätösvallan käyttäminen

Eläketurvakeskuksen päätösvaltaa käyttävät edustajisto ja hallitus.
7 § Edustajisto

Eläketurvakeskuksen edustajiston nimittää sosiaali- ja terveysministeriö. Edustajistossa on enintään 30 jäsentä. Edustajistoon on määrättävä jäseniksi työnantaja-, työntekijä- ja yrittäjäjärjestöjen edustajia sekä henkilöitä, jotka ovat perehtyneet vakuutusyhtiö-, vakuutuskassa- ja eläkesäätiötoimintaan sekä vakuutuslainoppiin, vakuutuslääketieteeseen ja vakuutusmatematiikkaan. Edustajiston kullekin jäsenelle on nimitettävä henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen jäsenenä toimivaa henkilöä ei saa nimittää edustajiston jäseneksi.

Edustajiston jäsenet on nimitettävä tehtäväänsä enintään kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Tarkemmat säännökset edustajiston nimittämisestä annetaan valtioneuvoston asetuksella.
8 § Edustajiston tehtävät ja päätöksen teko

Edustajiston tehtävänä on:

 1)

päättää Eläketurvakeskuksen toiminnan yleisistä suuntaviivoista sekä valvoa Eläketurvakeskuksen hallituksen toimintaa;

 2)

valita hallituksen 11 jäsentä sekä kullekin henkilökohtainen varajäsen;

 3)

päättää hallituksen jäsenten palkkioista;

 4)

valita tilintarkastaja ja tarvittaessa hänen varamiehensä sekä päättää heidän palkkioistaan; ja

 5)

käsitellä tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus sekä päättää toimenpiteistä, joihin ne antavat aihetta.

Edustajisto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, niihin luettuna puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on kokouksessa saapuvilla. Milloin sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat estyneitä saapumasta kokoukseen tai esteellisiä ottamaan osaa jonkin asian käsittelyyn, puhetta johtaa kokouksen siihen tehtävään valitsema edustajiston jäsen.

Kokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi puheenjohtajan kannattama mielipide, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee. Tarkemmat säännökset edustajiston valinnasta, tehtävistä ja päätöksenteosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
9 § Hallitus

Eläketurvakeskuksen hallitukseen kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön määräämät puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Hallitukseen kuuluu myös 11 edustajiston valitsemaa muuta jäsentä, joille kullekin on nimitettävä henkilökohtainen varajäsen. Edustajiston työnantajajärjestöjä edustavat jäsenet valitsevat kolme, työntekijäjärjestöjä edustavat jäsenet samoin kolme ja yrittäjäjärjestöjä edustavat jäsenet kaksi hallituksen jäsenistä. Edustajiston kaikki jäsenet yhdessä valitsevat muut kolme hallituksen jäsentä.

Hallituksen jäsenistä yhden on oltava vakuutuslakimies, yhden vakuutuslääkäri ja yhden vakuutusmatemaatikko. Hallituksen jäsenen on oltava hyvämaineinen.

Hallituksen jäsenet on nimitettävä tehtäväänsä enintään kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Tarkemmat säännökset hallituksen valinnasta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
10 § Hallituksen tehtävät ja päätöksen teko

Hallitus johtaa ja kehittää Eläketurvakeskuksen toimintaa. Hallituksen tehtävänä on:

 1)

laatia vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelma;

 2)

laatia vuosittain tilinpäätös, joka käsittää myös toimintakertomuksen;

 3)

laatia Eläketurvakeskuksen työjärjestys;

 4)

ottaa ja erottaa Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja ja muut johtajat sekä sopia heidän palkkauksestaan ja muista toimenhoidon ehdoista;

 5)

päättää muut periaatteellista laatua olevat tai muuten tärkeät asiat, jos ne eivät kuulu edustajistolle; ja

 6)

kantaa ja vastata Eläketurvakeskuksen puolesta.

Hallitus voi siirtää toimivaltaansa toimitusjohtajalle, johtajille sekä toimihenkilöille.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.

Asioita käsiteltäessä tulee päätökseksi se mielipide, jota useimmat ovat kannattaneet. Äänten jakaantuessa tasan tulee päätökseksi se mielipide, jonka puolesta puheenjohtaja on äänestänyt.

Hallituksen jäsen ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen tai sellaisen yhteisön, jonka hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana tai toimihenkilönä hän on, yksityistä etua. Tarkemmat säännökset hallituksen tehtävistä, päätöksenteosta ja Eläketurvakeskuksen nimenkirjoitusoikeudesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
11 § Toimitusjohtaja

Eläketurvakeskuksella on toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan on oltava hyvämaineinen ja hänellä on oltava riittävä työeläkevakuutustoiminnan tuntemus. Hallitus nimittää toimitusjohtajan sijaisen.
12 § Varajäsenet ja toimitusjohtajan sijainen

Mitä 7―11 §:ssä säädetään edustajiston tai hallituksen jäsenestä taikka toimitusjohtajasta, sovelletaan vastaavasti edustajiston tai hallituksen jäsenen henkilökohtaiseen varajäseneen sekä toimitusjohtajan sijaiseen.
13 § Taloudellinen valvonta

Eläketurvakeskuksen toiminnan taloudellinen valvonta kuuluu Vakuutusvalvontavirastolle. Eläketurvakeskuksen on annettava Vakuutusvalvontavirastolle taloudellisen valvonnan kannalta tarpeelliset toiminta- ja tilinpäätöstietonsa. Tarkemmat säännökset taloudellisen valvonnan toimeenpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
14 § Kirjanpito ja tilinpäätös

Eläketurvakeskuksen kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa on noudatettava soveltuvin osin kirjanpitolakia (1336/1997) sekä kirjanpitoasetusta (1339/1997). Vakuutusvalvontavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä, ohjeita ja lausuntoja kirjapitolain ja kirjanpitoasetuksen soveltamisesta Eläketurvakeskukseen sekä Eläketurvakeskuksen tuloslaskelman ja taseen kaavoista ja liitetiedoista.

Vakuutusvalvontavirasto voi Eläketurvakeskuksen hakemuksesta erityisestä syystä määräajaksi myöntää luvan poiketa 1 momentissa tarkoitetuista säännöksistä ja määräyksistä, jos poikkeus on tarpeen oikean ja riittävän kuvan saamiseksi Eläketurvakeskuksen tai sen konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Jos tässä pykälässä tarkoitettu tilinpäätöstä koskeva määräys, ohje tai lausunto on kirjanpitolain tai kirjanpitoasetuksen yleisen soveltamisen kannalta merkittävä, Vakuutusvalvontaviraston on ennen määräyksen, ohjeen tai lausunnon antamista pyydettävä siitä kirjanpitolautakunnan lausunto.

Vakuutusvalvontavirasto voi erityisistä syistä määräajaksi myöntää yksittäistapauksissa poikkeuksia kirjanpitolain 3 luvun 1 §:n 2 momentin toisessa virkkeessä mainitusta velvollisuudesta, tilinpäätöksen tai konsernitilinpäätöksen laatimisajasta, konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta, konsernituloslaskelman ja konsernitaseen laatimisessa noudatettavista kaavoista ja liitetiedoista sekä konsernitilinpäätökseen yhdisteltävän tytäryhtiön tilikaudesta. Poikkeuksen myöntämisen edellytyksenä on, ettei se ole tilinpäätöstä ja konsernitilinpäätöstä koskevien Euroopan yhteisöjen säädösten vastainen.
15 § Poikkeusoloihin varautuminen

Eläketurvakeskuksen tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa osallistumalla vakuutusalan valmiussuunnitteluun, valmistelemalla etukäteen poikkeusoloissa tapahtuvaa toimintaa ja muilla toimenpiteillä.

Jos 1 momentista aiheutuvat tehtävät edellyttävät sellaisia toimenpiteitä, jotka selvästi poikkeavat tavanomaisena pidettävästä Eläketurvakeskuksen toiminnasta ja joista aiheutuu olennaisia lisäkustannuksia, tällaiset kustannukset voidaan korvata huoltovarmuuden turvaamisesta annetussa laissa (1390/1992) tarkoitetusta huoltovarmuusrahastosta.

Vakuutusvalvontavirasto voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä.
16 § Lain voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007. Ennen tämän lain täytäntöönpanoa voidaan ryhtyä sen edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 45/2005

StVM 5/2006

EV 20/2006

Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 2006

Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen