Tätä asetusta ei kuitenkaan sovelleta puutarhataloudelle maksettaviin Etelä-Suomen kansallisen tukiasetuksen 3 luvun ja pohjoisen tukiasetuksen 4 luvun mukaisiin tukiin.

Kansalliset kasvintuotannon tuet ympäristötuen kansallista lisäosaa ja luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa lukuunottamatta valvotaan ja seuraamukset määrätään tukimuodoittain tai tukityypeittäin siten kuin maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä tukilaki, 18 §:ssä säädetään, mutta ei kasvilajiryhmittäin näiden sisällä. Ympäristötuen ja luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan valvonnasta säädetään erikseen asetuksen 5 ja 6 §:ssä.

Jos todetun pinta-alan määrä on suurempi kuin ilmoitettu pinta-ala, maksetaan tukea enintään ilmoitetun pinta-alan mukaan.

Jos valvonnassa todetaan, että viljelijä ei ole käyttänyt perunantuotannon kansallisen tukiasetuksen 4 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua tukikelpoista siementä, perunantuotannon tukea ei makseta siltä alalta, jolle on käytetty tukikelvotonta siementä.

Jos viljelijä ei kuulu perunantuotannon kansallisen tukiasetuksen 7 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin, tukea ei voida maksaa ennen kuin todetaan, että viljelijä on rekisteröitynyt asianmukaisella tavalla.

Korotetussa perunatuessa tarvittavan sopimuksen toteutuminen on valvottava perunan myyntitositteiden tai muun vastaavan selvityksen avulla. Jos valvonnassa todetaan, että tuotanto ei oikeuta korotettuun tukeen, tukea ei makseta siltä alalta, jonka tuotanto ei ole tukeen oikeutettua.

Valvonnassa on tarkistettava perunan käyttö tilalla ja myyntitarkoituksiin myyntikuiteista tai muista tositteista. Jos valvonnassa todetaan, että perunaa viljellään omaan kulutukseen tai rehuksi, tukea ei tältä osin makseta.

Ympäristötuen kansallinen lisäosa maksetaan ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden valvonnassa todetulle kasville ja hyväksytylle pinta-alalle siten kuin siitä on säädetty ympäristötuen lisäosa-asetuksen 4 §:n 2 momentissa.

Sen lisäksi, mitä edellä 1 momentissa on säädetty, lisäosaa maksetaan enintään viljelijän vuonna 2006 tukihakemuksessa ilmoittamalle kyseisen kasvin lisäosakelpoiselle pinta-alalle ja enintään viljelijän ilmoittaman kasvin tuen suuruisena kasveille, jotka on määritelty ympäristötuen lisäosa-asetuksen 6 §:ssä.

Poiketen siitä, mitä edellä on säädetty, Ahvenanmaalla ympäristötuen kansalliseen lisäosaan tehdään mahdollisten ympäristötuen valvonnan seuraamusten suuruinen vähennys.

Luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan maksamisen edellytykset tukeen oikeuttavalta peltoalalta on määritelty luonnonhaittakorvauksen lisäosa-asetuksen 4 §:ssä.

Luonnonhaittakorvauksen kansallinen lisäosa voidaan maksaa enintään samalle pinta-alalle kuin luonnonhaittakorvaus.

Luonnonhaittakorvauksen ehtona olevan viljelytavan noudattamatta jättämisen seuraamuksista luonnonhaittakorvauksen kansalliseen lisäosaan säädetään tämän asetuksen 8 §:ssä.

Jos kasvulohkolla ei ole noudatettu suorien tukien täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (183/2006) säädettyjä ehtoja, alennetaan lohkolle maksettavia pohjoisia tukia 20 prosentilla.

Paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan edellytykset on määritelty vuoden 2006 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (184/2006) 10―12 §:ssä ja tämän noudattamatta jättämisestä aiheutuvat tuen alennukset ja epäämiset tukilain 16 §:ssä ja 19 §:ssä.

Poiketen siitä, mitä edellä on säädetty, luonnonhaittakorvauksen kansallisen lisäosan maksamisen edellytyksenä on tavanomaisen hyvän maatalouskäytännön noudattaminen siten kuin siitä on säädetty luonnonhaittakorvauksen lisäosa-asetuksen 4 §:ssä.

Jos todetaan, että jonkin eläinryhmän osalta ei ole pidetty kirjanpitoa lainkaan tai kirjanpidon perusteella ei luotettavasti voida selvittää tuen määräytymisen perusteena olevaa eläinmäärää, tukea ei kyseisen eläinryhmän osalta makseta tukivuonna.

Jos nautaeläinluettelon sekä eläimiä koskevien tositteiden tarkastuksessa todetaan, että tilan nautojen tukikelpoisuuspäivien lukumäärä muuttuu yli neljä päivää, tilan nautojen keskimääräinen lukumäärä on laskettava uudelleen.

Tukilain 10 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetyn tavanomaisen tuotantotavan noudattamatta jättämisestä aiheutuvasta tuen epäämisestä on säädetty tukilain 20 §:ssä.

Jos tilavalvonnan yhteydessä havaitaan, että eläimiä hoidetaan tai kohdellaan eläinsuojelulain (247/1996) taikka sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten vastaisesti, havainnoista on välittömästi ilmoitettava kunnan eläinlääkärille, terveystarkastajalle tai poliisille.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on tiedotettava asian selvittämisen käynnistämisestä.

Jos pinta-alana tai eläinmäärinä määritetty erotus johtaa erilaiseen lopputulokseen kuin prosentteina määritetty erotus, käytetään valvonnassa tuen hakijan kannalta edullisempaa tulosta.

Kasvintuotannon tuissa pinta-alavirheistä johtuvat seuraamukset vähennetään tuesta ennen muita seuraamuksia.

Kotieläintalouden tuissa eläinmäärän erotuksesta johtuvat seuraamukset lasketaan ennen muita seuraamuksia.

Valvottaessa Euroopan yhteisön kokonaan tai osittain rahoittamia tukia kansallisten tukien valvonnan yhteydessä on valvonnan toteuttamisessa ja siitä tuenhakijalle ilmoittamisessa noudatettava, mitä yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 796/2004 valvonnan yleisistä periaatteista säädetään.

Tuen hakijan on säilytettävä mahdollista valvontaa varten kaikki tuen hakuun liittyvät asiakirjat, kirjanpitoon liittyvät luettelot sekä osto- ja myyntikuitit tai muut tositteet vähintään tukihakua koskevan vuoden sekä sitä seuraavat kolme vuotta.