Maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 §:n 4 kohdassa tarkoitettuna muuna kansallisena tukena maksetaan maa- ja puutarhataloustuottajille vuodelta 2006 ympäristötuen kansallista lisäosaa, jäljempänä lisäosa, siten kuin tässä asetuksessa säädetään.

Lisäosa maksetaan tukialueilla A ja B liitteessä 1 olevan tukialuejaon mukaisesti.

Lisäosa voidaan myöntää enintään tukikertoimella kerrotulle osuudelle muutoin myönnettäväksi tulevasta lisäosan määrästä. Tukikerroin on 1,00. Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella myönnettävä lisäosan yhteismäärä ylittäisi 55 miljoonan euron enimmäismäärän, tukikerrointa muutetaan.

Lisäosa voidaan maksaa enintään samalle pinta-alalle ja vastaavasta sitoumuskaudesta, josta viljelijällä on voimassa ympäristötukisitoumus.

Lisäosan myöntämisen edellytyksenä tukialueilla A ja B lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa on, että viljelijällä on koko kasvukauden 2006 voimassa oleva ympäristötukisitoumus ja 12 §:ssä tarkoitettu lisäosaa koskeva sitoumus tai viljelijä antaa vuonna 2006 uuden viisivuotisen ympäristötukisitoumuksen ja 12 §:ssä tarkoitetun lisäosaa koskevan sitoumuksen. Lisäksi edellytyksenä on, että viljelijä noudattaa sitoumuksen kohteena olevan pinta-alan käytössä ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä sekä maatalouden ympäristötuen koulutukseen liittyvästä tuesta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (646/2000), jäljempänä ympäristötukiasetus, säädettyjä ehtoja sekä muita ympäristötukisitoumuksen ehtoja mukaan lukien viljelijän ikää ja muita tukikelpoisuutta koskevia ehtoja sellaisina kuin ne ovat mainitussa sitoumuksessa.

Lisäosaan oikeuttavaa on 1 momentissa tarkoitettu pinta-ala, joka on vuonna 2006 maatalouden ympäristötuessa tukikelpoista ja josta on maksettu ympäristötukea. Lisäosa määräytyy jäljempänä 6 §:n 1 momentissa säädettynä osuutena momentissa mainituille kasveille lopullisesti maksetusta ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden määrästä.

Lisäosan myöntämisen edellytyksenä Ahvenanmaan maakunnassa on, että viljelijällä on koko kasvukauden 2006 voimassa oleva Ahvenanmaan asetuksen mukainen ympäristötukisitoumus ja 12 §:ssä tarkoitettu lisäosaa koskeva sitoumus tai viljelijä antaa vuonna 2006 uuden viisivuotisen Ahvenanmaan asetuksen mukaisen ympäristötukisitoumuksen ja 12 §:ssä tarkoitetun lisäosaa koskevan sitoumuksen. Lisäksi edellytetään, että viljelijä noudattaa sitoumuksen kohteena olevan pinta-alan käytössä säädettyjä ehtoja mukaan lukien viljelijän ikää ja muita tukikelpoisuutta koskevia ehtoja sellaisina kuin ne ovat mainitussa sitoumuksessa.

Lisäosaan oikeuttavaa on 1 momentissa tarkoitettu pinta-ala, joka on vuonna 2006 Ahvenanmaan maakunnan maatalouden ympäristötuessa tukikelpoista ja josta on maksettu ympäristötukea. Lisäosa määräytyy jäljempänä 6 §:n 1 ja 2 momentissa sekä 7 §:ssä säädetyllä tavalla.

Tässä asetuksessa tarkoitettu lisäosa myönnetään vuoden 2006 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta enintään seuraavan prosenttiosuuden suuruisena kyseisen kasvin pinta-alalle maksetusta maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteiden määrästä:

Lisäosa maksetaan Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta enintään seuraavassa taulukossa säädetyn euromäärän suuruisena hehtaaria kohti taulukossa mainitun kasvin viljelyyn käytetyn pinta-alan perusteella:

Lisäosa maksetaan enintään liitteessä 2 säädetyn euromäärän suuruisena hehtaaria kohti taulukossa mainitun kasvin viljelyyn käytetyn pinta-alan perusteella.

Spelttivehnän viljelyyn käytetty pinta-ala oikeuttaa vehnän lisäosaan.

Muiden kuin 6 §:ssä lueteltujen, neuvoston tilatukiasetuksen liitteessä IX tarkoitettujen peltokasvien lisäosa on valkuaiskasvien lisäosan mukainen.

Herneistä avomaanvihanneksina tukikelpoisia ovat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, jotka korjataan tuleentumattomina. Herneen ja viljan seoskasvusto on tukikelpoinen valkuaiskasvina, jos kasvulohkolle on kylvetty herneen ja viljan siemenseosta niin, että herneen ja viljan yhteenlasketusta siemenmäärästä kiloina enintään 15 prosenttia on viljan siementä.

Nurmen lisäosaa ei makseta luonnonniityille ja -laitumille.

Mallasohran viljelyyn käytetystä pinta-alasta lisäosa myönnetään enintään mallasohraksi tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella 102B ilmoitusta ja valvonnassa hyväksytystä pinta-alasta vuoden 2006 pinta-alatukien haussa. Lohkojen merkitsemisessä, pinta-alojen ilmoittamisessa, hallinnon pinta-alojen hyväksymisessä ja karttaliitteissä noudatetaan, mitä peltokasvien tukijärjestelmän hallinnosta ja valvonnasta annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (438/2004) säädetään.

Jos mallasohraa viljelytetään sellaisenaan muualla kuin Suomen tasavallan alueella tapahtuvaa jalostusta varten, mallasohran lisäosan hakijan on toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle todistus mallasohran käytöstä. Todistuksen on sisällettävä tiedot mallasohran käytöstä mallastustarkoituksiin.

Mallasohran lisäosa voidaan myöntää ainoastaan vahvistetussa mallasohran viljelysopimuksessa mainitun sopimuspinta-alan tai tukihakemuksen kasvulohkolomakkeella 102B vuodelta 2006 ilmoitetun mallasohran pinta-alan perusteella näistä pienemmän alan perusteella.

Mallasohran viljelysopimuksessa mallastamona tai suoraan tämän lukuun toimivana välittäjänä on oltava tunnetusti sopimustoimintaa harjoittava taho. Jos mallasohran viljelysopimuksen tekijän toiminnan harjoittamisen todellisesta luonteesta on epäselvyyttä, on lisäosan hakijan toimitettava toiminnan harjoittajaa koskevaa tarkempaa selvitystä. Mallasohran lisäosan maksu toimitetun selvityksen perusteella edellyttää, että annettua selvitystä voidaan pitää luotettavana.

Sopimuksessa mainitusta sopimuspinta-alasta on oltava vähintään yksi kappale 9 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu hyväksytty esinäyte jokaista sopimuspinta-alan alkavaa 20 hehtaaria kohti. Jos hyväksyttyjä esinäytteitä on vähemmän kuin yksi kappale jokaista sopimuspinta-alan alkavaa 20 hehtaaria kohti, alennetaan mallasohran lisäosan maksun perusteena olevaa pinta-alaa vastaavassa suhteessa.

Lisäosan maksamisen ehtona on, että viljelijä hakee lisäosan maksatusta. Vuodelta 2006 maksettavan lisäosan maksamista on haettava tukihakemuslomakkeella 101B vuoden 2006 pinta-alatukihakemuksessa.

Lisäosasitoumus annetaan maa- ja metsätalousministeriön lomakkeella numero 275 ja se on palautettava viimeistään 28 päivänä huhtikuuta 2006 sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka toimialueella maatilan talouskeskus sijaitsee. Jos maatilalla ei ole talouskeskusta, lisäosasitoumus on toimitettava sen kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka alueella pääosa maatilan pelloista sijaitsee.

Lisäosasitoumuksessa viljelijän on sitouduttava pysyttämään ympäristötukisitoumuksensa voimassa. Lisäosasitoumus on tehtävä samaksi ajanjaksoksi kuin ympäristötukisitoumus. Jos viljelijä ei ympäristötukisitoumuksen tekovuonna tee lisäosasitoumusta, ei lisäosasitoumusta voida myöhempinä vuosina enää tehdä. Lisäosaa koskevan sitoumuksen voivat antaa vuonna 2006 vain ne viljelijät, jotka antavat vuonna 2006 viisivuotisen ympäristötukisitoumuksen.

Jos viljelijä luopuu lisäosan maksun perusteena olevasta ympäristötukisitoumuksesta ennen sitoumuskauden päättymistä, maksettu lisäosa peritään takaisin. Jos viljelijän ympäristötukisitoumus on kuitenkin ollut voimassa kolme vuotta ja viljelijä luopuu koko tilan myynnin kautta tai muutoin kokonaan maatalouden harjoittamisesta, lisäosaa ei peritä takaisin. Ympäristötukisitoumuksesta luopumisella tarkoitetaan myös tilannetta, jossa sitoutunut viljelijä ilman 2 momentissa tarkoitettua perustetta ei hae vuosittaista maksatusta. Viljelijää on kuultava ennen mahdollista lisäosan takaisinperintää koskevan päätöksen tekemistä.

Jos viljelijä luopuu ympäristötukisitoumuksesta ylivoimaisen esteen vuoksi, lisäosaa ei peritä takaisin. Ylivoimaiseksi esteeksi katsotaan ne seikat, jotka tällaiseksi on säädetty luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (644/2000). Ahvenanmaan maakunnassa ylivoimaisia esteitä ovat vain ne seikat, jotka tällaisiksi on Ahvenanmaan asetuksessa säädetty.

Viljelijän on tehtävä 10 työpäivän kuluessa kirjallinen ilmoitus kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle tässä asetuksessa säädetyn lisäosasitoumuksen osalta edellä mainituista seikoista. Lisäosasitoumuksen osalta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on viljelijän vapauttamiseksi sitoumuksen noudattamisesta tehtävässä päätöksessä todettava lisäosan maksamisen lakkauttaminen ja mahdollinen takaisinperintä.

Jos ympäristötukisitoumus raukeaa luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetussa valtioneuvoston asetuksessa tai Ahvenanmaan asetuksessa säädetyllä tavalla, ei maksettua lisäosaa peritä takaisin.

Uusien alueiden ottaminen ympäristötukisitoumukseen, ympäristötukisitoumuksen siirrot tai muut vastaavat muutokset oikeuttavat lisäosaan siltä osin kuin muutokset oikeuttavat ympäristötukeen.

Jos muutokset aiheuttavat ympäristötukisitoumuksesta luopumisen tai sen raukeamisen, sovelletaan mitä 13 §:ssä on säädetty.

Lisäosan ehtoihin liittyvät asiakirjat, muistiinpanot ja todistukset on säilytettävä tilalla koko sitoumus- ja sopimuskauden ajan sekä kolme vuotta sen jälkeen.

Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä tammikuuta 2006.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin