1 § Rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan tehtävät

Rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) 6 §:ssä tarkoitetun rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan tehtävänä on:

seurata ja arvioida sovittelun kehitystä ja tutkimusta sekä tehdä kehittämisehdotuksia;

edistää yhteistyötä sovittelun kehittämisessä eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden tahojen kesken;

seurata ja edistää lain yhdenmukaisten soveltamiskäytäntöjen toteutumista;

tehdä sisällöllisiä linjauksia sovittelutoiminnan ohjeistamiseen;

seurata sovittelun kansainvälistä kehitystä ja osallistua sovittelua koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön; sekä

suorittaa sosiaali- ja terveysministeriön määräämät muut tehtävät neuvottelukunnan tavoitteen toteuttamiseksi.

2 § Neuvottelukunnan kokoonpano

Neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 14 muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen.

Jäsenten tulee edustaa sovittelun kannalta keskeisiä tahoja. Neuvottelukunnassa on sosiaalihallinnon, oikeushallinnon, tuomioistuinlaitoksen, syyttäjätoimen ja poliisihallinnon sekä lääninhallituksen edustus. Muut jäsenet edustavat sovittelua järjestäviä tahoja, sovittelun alalla toimivia järjestöjä ja sovittelijoita.

Jos puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai muu jäsen taikka varajäsen kesken neuvottelukunnan toimikauden eroaa neuvottelukunnasta tai on pysyvästi estynyt osallistumaan sen toimintaan, sosiaali- ja terveysministeriö määrää uuden henkilön hänen tilalleen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

3 § Neuvottelukunnan toiminnan järjestäminen

Neuvottelukunta voi kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita sekä asettaa jaostoja. Jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan neuvottelukunta määrää keskuudestaan. Jaostoon voi kuulua myös neuvottelukunnan ulkopuolisia jäseniä. Sosiaali- ja terveysministeriö määrää neuvottelukunnalle yhden tai useamman sihteerin.

Matkakustannusten korvaamiseen sovelletaan voimassa olevaa valtion matkustussääntöä.

4 § Valtionkorvaukseen varatun määrärahan jakaminen

Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetussa laissa tarkoitettuun toimintaan varatun määrärahan lääninhallitusten käytettäväksi sovittelutoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen valtion varoista. Lääninhallitusten kesken määräraha jaetaan asukasluvun, pinta-alan ja rikollisuuden perusteella. Määrärahan keskinäinen painoarvo määräytyy siten, että läänin asukasluvun vaikutus on 70 prosenttia, pinta-alan 15 prosenttia ja rikollisuustilanteen 15 prosenttia.

5 § Valtionkorvauksen määräytymisperusteet

Lääninhallitus maksaa sovittelutoimintaan käytettävissä olevasta määrärahasta alueellaan toimiville palveluntuottajille rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 12 §:n 3 momentissa tarkoitetun korvauksen. Korvauksen suuruus määräytyy ja se maksetaan palvelujentuottajalle 4 §:ssä säädettyjen perusteiden ja painoarvojen mukaisesti.

Jos lääninhallitus itse tuottaa sovittelutoimintaan liittyviä palveluita rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, lääninhallituksella on oikeus saada korvaus valtion varoista 1 momentissa säädetyin perustein.

6 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä huhtikuuta 2006.

Tällä asetuksella kumotaan rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnasta 27 päivänä helmikuuta 2003 annettu valtioneuvoston asetus (165/2003).

Ennen asetuksen voimaan tuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.