Tässä asetuksessa säädetään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) 7 §:ssä tarkoitetun sotilaallisen kriisinhallintahenkilöstön (kriisinhallintahenkilöstö) pätevyysvaatimuksista sekä palkkauksesta ja palvelussuhteen ehdoista. Tämä asetus koskee myös sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 6 §:ssä tarkoitetussa koulutuksessa olevia.

Kriisinhallintahenkilöstön neuvottelu- ja osallistumisjärjestelmän tarkoituksena on antaa puolustusvoimien henkilöstöjärjestöille todellinen vaikutusmahdollisuus kriisinhallintahenkilöstön palvelusolosuhteita ja palvelussuhteen ehtoja koskevaa päätöksentekoa valmisteltaessa ja toteutettaessa. Kriisinhallintahenkilöstön neuvottelu- ja osallistumisjärjestelmästä on voimassa, mitä siitä on osapuolten välillä tarkemmin sovittu.

Upseerin tehtäviin määrättävältä vaaditaan tehtävän edellyttämä ammattitaito sekä vähintään reservin upseerin tai muu Pääesikunnan vahvistama koulutus.

Sotilastarkkailijatehtäviin määrättävältä vaaditaan aiempaa palvelusta sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä, sotilastarkkailijakurssin suorittaminen sekä vähintään luutnantin sotilasarvo. Upseerin tutkinnon suorittaneelta ei kuitenkaan vaadita aikaisempaa palvelusta sotilaallisissa kriisinhallintatehtävissä.

Kriisinhallintaorganisaatioon voidaan erityisestä syystä ottaa palvelukseen myös henkilöitä, jotka eivät ole suorittaneet varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta, jos heillä on tehtävän edellyttämä koulutus ja he täyttävät muut 1 momentissa säädetyt pätevyysvaatimukset.

Puolustusministeriö voi yksittäistapauksissa poiketa 2―4 momentissa säädetyistä pätevyysvaatimuksista.

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 8 §:ssä tarkoitetun palvelussitoumuksen mallin vahvistaa Pääesikunta.

Edellä 2 momentissa säädetty korvaus ei kuitenkaan saa ylittää sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 10 §:n 5 momentissa tarkoitetun korvauksen enimmäismäärää.

Jos palvelussuhteen päättäminen sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 10 §:n 4 momentin nojalla johtuu sairaudesta, vammasta, lähiomaisen kuolemasta, raskaudesta tai muusta erityisen painavasta perhesyystä, ei korvausvelvollisuutta synny. Korvausvelvollisuutta ei myöskään synny palvelukseen tai koulutukseen saapumatta jäämisen vuoksi.

Jos palvelussitoumuksen tehnyt rikkoo palvelussitoumuksen, toimivaltainen puolustusvoimien viranomainen tekee päätöksen koulutuskustannusten korvaamisesta. Korvausmäärä erääntyy maksettavaksi kuukauden kuluttua koulutuskustannusten korvaamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista.

Edellä 5 momentissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta siten kuin sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 37 §:ssä säädetään.

Puolustusministeriö määrää tehtävään everstin tai kommodorin palvelusarvossa palvelevat lukuun ottamatta niitä, jotka tasavallan presidentti määrää tehtävään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 9 §:n 1 momentin nojalla.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun henkilöstön määrää tehtävään asianomaisen sotilas- tai palvelusarvon tai tehtävän mukaisesti määräytyvä puolustusvoimien tehtävään määräävä viranomainen siten kuin puolustusvoimista annetussa asetuksessa (667/1992) säädetään.

Palvelussuhteen kestäessä puolustusvoimiin virka- tai työsuhteessa olevan henkilöstön, lukuun ottamatta 1 momentissa tarkoitettuja, määrää toiseen tehtävään Pääesikunta sekä muun henkilöstön kriisinhallintajoukon komentaja. Reserviin kuuluvan sotilastarkkailijan määrää kuitenkin palvelussuhteen kestäessä toiseen tehtävään Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen johtaja.

Tehtävään määräävä viranomainen voi asianomaisen suostumuksella siirtää kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvan palvelemaan muussa kuin siinä kriisinhallintaoperaatiossa, johon hänet on sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 9 §:n mukaisesti määrätty.

Puolustusvoimien ulkopuolelta palkattava valmiusosastohenkilöstö voidaan ottaa sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 9 §:n 2 momentin mukaisesti operaation valmistelu- ja varautumistoimenpiteenä kriisinhallintapalvelussuhteeseen kansallisen koulutusvaiheen, kansainvälisen yhteiskoulutusjakson ja valmiusjakson ajaksi. Kriisinhallintapalvelussuhteeseen ottaminen edellyttää, että valmistelu- ja varautumistoimenpidettä on käsitelty sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 2 §:n mukaisesti.

Puolustusvoimiin virka- tai työsuhteessa oleva valmiusosastohenkilöstö on kansallisen koulutusvaiheen, kansainvälisen yhteiskoulutusjakson ja valmiusjakson ajan virka- tai työsuhteessa puolustusvoimiin, ellei henkilöstöä jo operaation käynnistymisen tai määräaikaisen palvelussuhteen päättymisen vuoksi ole tarpeen ottaa kriisinhallintapalvelussuhteeseen.

Tehtäväkohtainen palkanosa ja henkilökohtainen palkanosa maksetaan koko edellä tarkoitettuna aikana ilman henkilökohtaisen työsuorituksen arviointia siten kuin uuden henkilön palkkauksesta arviointijärjestelmissä on sovittu. Tehtävän vaativuusluokan määrää palvelussuhteen alkaessa Pääesikunta.

Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 25 §:n 1 momentin mukaisesti puolustusvoimiin virka- tai työsuhteessa olevat ovat virkavapaina tai työstä vapautettuina kansallisen koulutusvaiheen ja kansainvälisen yhteiskoulutusjakson ajan. Sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 8 §:n 3 momentin mukaisesti sotilaalliseen kriisinhallintahenkilöstöön kuulumatonta puolustusvoimien virkasuhteista henkilöstöä voidaan määrätä virkatehtävänä osallistumaan koulutukseen liittyviin tehtäviin.

Puolustusvoimiin virka- tai työsuhteessa olevalle maksetaan koulutusajalta kyseiseen henkilöön sovellettavan puolustusvoimien tehtävien vaativuudenarviointijärjestelmän mukaista palkkausta, kuitenkin vähintään valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 8 §:n mukaista palkkausta. Puolustusvoimiin virka- tai työsuhteessa olevalle maksetaan kansallisen koulutusvaiheen ja kansainvälisen yhteiskoulutusjakson ajalta virkaehtosopimuksen mukaisia lisäpalkkioita. Puolustusvoimien sotilasvirassa olevalle maksetaan kansallisen koulutusvaiheen ja kansainvälisen yhteiskoulutusjakson ajalta koulutuskorvausta, joka on suuruudeltaan kolme prosenttia 7 §:n 1 momentissa tarkoitetusta kuukausipalkkauksesta, kuitenkin vähintään 100 euroa kuukaudessa.

Puolustusvoimiin virka- tai työsuhteessa olevan valmiusosastohenkilöstön valmiusajan palkkauksesta ja palvelussuhteen ehdoista on voimassa, mitä niistä on virkaehtosopimuksin sovittu.

Kriisinhallintahenkilöstön palkkauksesta on voimassa, mitä jäljempänä säädetään.

Valmiusosastohenkilöstön palkkaus kansallisen koulutusvaiheen, kansainvälisen yhteiskoulutusjakson ja valmiusjakson aikana määräytyy 6 §:n mukaisesti.

Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvalle, jonka tehtävä on määrätty vaativuusluokkaan 8 B–9 A ja joka palvelee Kosovossa suomalaisen kriisinhallintajoukon ulkopuolella sijoitettuna monikansalliseen esikuntaan tai vastaavaan organisaatioon, maksetaan lisäpalkkiona 100 euroa kuukaudessa.

Tehtävän vaativuusluokan määrää palvelussuhteen alkaessa Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus, puolustusvoimiin virka- tai työsuhteessa olevan henkilöstön osalta kuitenkin Pääesikunta. Tehtävän vaihtuessa palvelussuhteen aikana kriisinhallintaorganisaatiossa vaativuusluokan määrää kriisinhallintajoukon komentaja, puolustusvoimiin virka- tai työsuhteessa olevan henkilöstön osalta kuitenkin Pääesikunta ja reserviin kuuluvien sotilastarkkailijoiden osalta Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen johtaja. Puolustusministeriö määrää tehtävien palkkauksen vaativuusluokassa 10 ja muissa erityistehtävissä, joihin tehtävään määräävä viranomainen on tasavallan presidentti tai puolustusministeriö, sekä lääkärintehtävissä. Valmiusosastohenkilöstön vaativuusluokan määräytymisestä 5 §:ssä tarkoitettuna aikana on voimassa mitä 6 §:ssä säädetään.

Yksittäisissä tapauksissa vaativuusluokan perusteella määräytyvää muuta kuin 6 §:ssä tarkoitettua palkkausta voidaan tarkistaa poikkeuksellisen hyvän henkilökohtaisen palveluksen perusteella. Henkilökohtainen lisä on euromääräinen, ja se voi olla enintään vaativuusluokan ja sitä seuraavan ylemmän vaativuusluokan mukaisen palkkauksen erotus. Päätöksen maksamisesta tekee kriisinhallintajoukon komentaja. Kriisinhallintajoukon komentajan myöntämien henkilökohtaisten lisien määrä saa olla enintään 0,6 prosenttia kyseisen joukon palkkausmenoista.

Vaativuusluokan perusteella määräytyvää palkkausta voidaan tarkistaa yksittäisissä tapauksissa myös henkilöstön saamiseksi kriisinhallintapalvelukseen. Henkilökohtainen lisä on euromääräinen. Päätöksen lisän maksamisesta tekee puolustusministeriö, jos lisä on enemmän kuin vaativuusluokan ja sitä seuraavan ylemmän vaativuusluokan mukaisen palkkauksen erotus. Muussa tapauksessa päätöksen maksamisesta tekee tehtävään määräävä viranomainen ja valmiusosastohenkilöstön osalta 5 §:ssä tarkoitettuna aikana Pääesikunta.

Puolustusvoimiin virka- tai työsuhteessa olevat saavat koulutusajalta kultakin palveluspäivältä kotimaan kokopäivärahan suuruista kriisinhallintapäivärahaa ja valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen 8 §:n mukaista palkkausta. Puolustusvoimien ulkopuolelta palkatuille koulutuksessa oleville suoritetaan työansion menetyksen korvauksena päivärahaa, joka on kolme neljäsosaa kotimaan kokopäivärahan määrästä. Lisäksi näiden maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen, vaatetukseen ja terveydenhuoltoon sovelletaan mitä niistä asevelvollisuuslain (452/1950) nojalla säädetään. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske valmiusosastohenkilöstöä, jolle suoritetaan kriisinhallintapäivärahaa 2 ja 3 momentissa säädetyillä tavoilla.

Puolustusvoimiin virka- tai työsuhteessa olevalle valmiusosastohenkilöstölle suoritetaan kultakin palveluspäivältä kansallisen koulutusvaiheen ja kansainvälisen yhteiskoulutusjakson ajalta 30 euroa kriisinhallintapäivärahana 6 §:n mukaisen palkkauksen ohella. Palveluspäiviltä ulkomailla suoritetaan kuitenkin 40 euroa kriisinhallintapäivärahana 6 §:n mukaisen palkkauksen ohella.

Puolustusvoimien ulkopuolelta palkatulle valmiusosastohenkilöstölle suoritetaan kultakin palveluspäivältä kansallisen koulutusvaiheen ja kansainvälisen yhteiskoulutusjakson ajalta 25 euroa kriisinhallintapäivärahana 6 §:n mukaisen palkkauksen ohella. Palveluspäiviltä ulkomailla suoritetaan kuitenkin 35 euroa kriisinhallintapäivärahana 6 §:n mukaisen palkkauksen ohella.

Matkasta kotipaikkakunnalta koulutuspaikkaan koulutuksen alkaessa ja takaisin kotipaikkakunnalle koulutuksen päättyessä maksetaan päivärahaa sekä matkustamiskustannusten korvausta kuten valtion virkamiehelle. Tämä koskee myös valmiusosastohenkilön matkoja 5 §:ssä tarkoitetun palveluksen alkaessa ja päättyessä.

Koulutuksen aikana ja valmiusosastohenkilöstölle 5 §:ssä tarkoitettuna aikana suoritetusta kotimaan ja ulkomaan matkasta palvelustehtävässä maksetaan matkustamiskustannusten korvausta kuten valtion virkamiehelle.

Valmiusosastohenkilöstön kotonakäyntimatkojen matkustamiskustannusten korvaamisesta kansallisen koulutusvaiheen ja kansainvälisen yhteiskoulutusjakson aikana on voimassa, mitä 10 §:n 3 momentissa säädetään.

Valmiusosastohenkilöstöön kuuluvalle maksetaan varallaolokorvausta, jos hänet voidaan antamansa palvelussitoumuksen perusteella asettaa viiden päivän lähtövalmiuteen sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkean valmiuden aikana.

Varallaolokorvausta maksetaan kansallisen koulutusvaiheen ja kansainvälisen yhteiskoulutusjakson jälkeen varsinaiselta valmiusajalta. Korvaus on puolustusvoimien virka- tai työsuhteessa olevilla 6,5 prosenttia 7 §:n 1 momentissa tarkoitetusta kuukausipalkkauksesta, kuitenkin vähintään 200 euroa kuukaudessa. Puolustusvoimien ulkopuolelta palkatuilla varallaolokorvaus varsinaiselta valmiusajalta on 150 euroa kuukaudessa.

Operaation käynnistyessä valmiusosastohenkilöstölle maksettu varallaolokorvaus muuttuu valmiusosastokorvaukseksi, joka on 7,5 prosenttia 7 §:n 1 momentissa tarkoitetusta kuukausipalkkauksesta, kuitenkin vähintään 200 euroa kuukaudessa.

Valmiusajalta maksetaan puolustusvoimien ulkopuolelta palkatulle kriisinhallintapalvelussuhteessa olevalle valmiusosastohenkilöstölle 25 euron kriisinhallintapäivärahaa. Palveluspäiviltä ulkomailla suoritetaan kuitenkin 35 euroa kriisinhallintapäivärahana. Puolustusvoimiin virka- tai työsuhteessa olevan valmiusosastohenkilöstön päivärahan maksamisesta valmiusaikana on voimassa, mitä siitä on matkakustannusten korvaamista koskevassa virkaehtosopimuksessa sovittu.

Valmiusosastohenkilöstön työajan laskennasta ja työaikakorvauksista kansallisen koulutusvaiheen ja kansainvälisen yhteiskoulutusjakson aikana on voimassa mitä koulutusajasta on puolustusvoimien työaikasopimuksessa määrätty. Kultakin täydeltä koulutusvuorokaudelta laskennalliseksi työajaksi merkitään 7 tuntia 39 minuuttia. Tältä ajalta ei makseta ilta-, yö-, lauantai- tai sunnuntaityökorvauksia eikä aattopäivälisää. Edellä mainittuun työajaksi luettavaan aikaan sisältyy kaikki koulutukseen kuuluva työ. Kurssiin sisältyviltä vapaapäiviltä ei lasketa työaikaa. Kansallisen koulutusvaiheen ja kansainvälisen yhteiskoulutusjakson aikana sotilaallisen harjoituksen korvaukset maksetaan kuten sellaisessa sotilaallisessa harjoituksessa, jonka tarkoituksena on kouluttaa ainoastaan puolustusvoimien palkattua henkilöstöä. Harjoitusajalta ei makseta harjoituspäivärahaa.

Valmiusjakson aikana valmiusosastohenkilöstön työajasta on voimassa, mitä siitä puolustusvoimien työaikasopimuksessa on sovittu.

Valmiusosastohenkilöstön kotonakäyntimatkojen matkustamiskustannusten korvaukset korvataan kuten valtion virkamiehelle. Kriisinhallintahenkilöstölle suoritetaan kansallisen koulutusvaiheen, kansainvälisen yhteiskoulutusjakson ja valmiusjakson aikana matkustamiskustannusten korvausta yhdestä edestakaisesta matkasta kerran kahdessa viikossa asuinpaikkakunnalle ja takaisin. Vaihtoehtoisesti nämä matkat voidaan jaksottaa siten, että enintään 24 matkaa tehdään 12 kuukauden aikana. Valmiusosastohenkilöstö on oikeutettu kotonakäyntimatkaan, jos matka on palvelustehtävät huomioon ottaen mahdollista toteuttaa.

Jos valmiusosastohenkilöstöön kuuluvaa ei oteta 5 §:ssä tarkoitetuksi ajaksi kriisinhallintapalvelussuhteeseen, voidaan hänelle kultakin työpäivältä maksaa 8 §:n 3 momentin mukaisen päivärahan ohella erilliskorvausta. Korvaus on yksi kolmaskymmenesosa 6 §:ssä tarkoitetusta palkkauksesta.

Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvalle, sotilastarkkailijaa lukuun ottamatta, maksetaan operaation aikana kriisinhallintapäivärahaa 27,75 euroa palvelusvuorokaudelta. KFOR-operaatiossa Kosovossa maksetaan kuitenkin 31,96 euroa palvelusvuorokaudelta sekä ISAF-operaatiossa Afganistanissa ja UNMIS-operaatiossa Sudanissa sekä valmiusosastossa näihin rinnastettavissa palvelusolosuhteissa toimiville 52,75 euroa palvelusvuorokaudelta.

Suomalaiselle sotilastarkkailijalle maksetaan kriisinhallintapäivärahaa 30 Yhdysvaltain dollaria palvelusvuorokaudelta. Yhdistyneet Kansakunnat määrää niistä korvauksista, joita se suorittaa sotilastarkkailijalle majoituksesta ja muonituksesta.

Jos kriisinhallintaorganisaatioon sijoitettu palvelee Euroopan unionin alueella esikunnassa tai vastaavassa, maksetaan hänelle kriisinhallintapäivärahan asemesta kohdemaan päivärahaa samoin perustein kuin valtion virkamiehille. Kohdemaan päiväraha kattaa 13 §:n 1 momentin mukaiset muonituskustannukset.

Kriisinhallintapäivärahaa voidaan korottaa määräajaksi, jos palvelusolosuhteet puhjenneen laajan aseellisen selkkauksen tai muun vastaavan syyn vuoksi ovat poikkeuksellisen vaikeat.

Edellä 6 §:n 1 momentissa ja 7 §:ssä säädetty palkkaus sekä kriisinhallintapäiväraha suoritetaan siltä ajalta, kun palvelussuhde on voimassa sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 9 ja 10 §:n mukaisesti. Koulutusajan päivärahasta on voimassa, mitä tämän asetuksen 8 §:ssä säädetään.

Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvalla ei kuitenkaan ole oikeutta palkkaan, päivärahaan eikä muuhun tämän asetuksen mukaiseen etuuteen ajalta, jonka hän on ilman pätevää syytä poissa palveluksesta taikka pidätettynä tai vangittuna epäiltynä rikoksesta, josta hänet sittemmin tuomitaan rangaistukseen, eikä myöskään sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden ajalta, jos hän on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta olennaisesti myötävaikuttanut sairauden, vian tai vamman syntymiseen tai parantumisen estymiseen.

Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvan päivä- tai äitiysrahaoikeuden siirtymisestä puolustusvoimille palkallisen sairausloman tai äitiysvapaan ajalta on voimassa, mitä siitä valtion yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu.

Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvalle, lukuun ottamatta sotilastarkkailijaa, annetaan vastikkeeton sotilasmajoitus ja muonitus sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 6 §:ssä tarkoitetun koulutuksen ajalta sekä 9 ja 10 §:n mukaisen kriisinhallintapalvelussuhteen aikana. Kriisinhallintaorganisaatioon sijoitetulle, joka palvelee Euroopan unionin alueella esikunnassa tai vastaavassa, maksetaan majoittumiskorvausta kuten valtion virkamiehelle, jos vastikkeettoman sotilasmajoituksen järjestäminen ei ole tehtävän ajalta mahdollista.

Majoituksesta aiheutuneista ylimääräisistä kuluista suoritetaan korvausta enintään valtion virkamiehelle ulkomaan virkamatkasta maksettavan asianomaisen maan hotellikorvauksen määrä.

Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvalle ei järjestetä vastikkeetonta sotilasmajoitusta eikä muonitusta, jos hän vapautta palveluksesta saaneena oleskelee kriisinhallintaorganisaationsa operatiivisen vastuualueen ulkopuolella.

Palveluksessa tarvittava vaatetus ja muut henkilökohtaiset varusteet sekä aseet annetaan kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvan käyttöön vastikkeetta. Palvelussuhteen päättyessä varusteet ja aseet on luovutettava takaisin. Pääesikunta antaa tarkemmat määräykset materiaalin luovuttamisesta, korvaamisesta ja lunastamisesta.

Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvalle annetaan palvelun alettua sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 17 §:n mukaisesti maksuton terveydenhuolto siten kuin terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa (322/1987) on säädetty. Muualla kuin kriisinhallintaorganisaatiossa annetusta välttämättömästä terveydenhuollosta aiheutuneet kulut korvataan esitettyjen asianmukaisten kulutositteiden mukaan. Muusta hoidosta aiheutuneita kuluja ei korvata, jos hoito olisi voitu järjestää kriisinhallintaorganisaatiossa.

Puolustusvoimat hankkii kriisinhallintaorganisaatioon kuuluvalle ryhmätapaturmavakuutuksen tapaturmaisen kuoleman ja tapaturman aiheuttaman pysyvän vian tai haitan varalta.

Matkasta kotipaikkakunnalta kriisinhallintahenkilöstön kokoamispaikkaan palveluksen alkaessa ja matkasta varusteiden luovutuspaikasta kotipaikkakunnalle palveluksen päättyessä suoritetaan matkustamiskustannusten korvausta kuten valtion virkamiehelle.

Valtio järjestää ja kustantaa kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvan, lukuun ottamatta sotilastarkkailijaa, matkan toimialueelle palveluksen alkaessa sekä matkan toimialueelta kotiuttamispaikkaan Suomeen palveluksen päättyessä.

Jos asianomainen Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen suostumuksella järjestää matkansa itse, voidaan siitä aiheutuneista kustannuksista korvata enintään se määrä, joka matkan järjestämisestä 1 momentin mukaisesti olisi valtiolle aiheutunut.

Yhdistyneet Kansakunnat määrää niistä korvauksista, joita se suorittaa sotilastarkkailijalle matkoista.

Jos palvelussuhteen päättyminen johtuu siitä, että asianomainen ei täytä velvollisuuksiaan tai toimii vastoin niitä, taikka jos hänet muutoin havaitaan sopimattomaksi palvelukseen, voidaan hänet määrätä korvaamaan valtiolle kotiuttamismatkasta aiheutuneet kustannukset.

Matkasta palvelustehtävässä palvelusalueen ulkopuolella suoritetaan matkakustannusten korvausta kuten valtion virkamiehelle virkamatkasta.

Tässä pykälässä tarkoitettua matkakustannusten korvausta ei suoriteta, jos kyseisestä matkasta maksetaan korvausta muilla perusteilla.

Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvalle palvelussuhteen aikana järjestettävät kotilomamatkat ovat vastikkeettomia, jos ne voidaan ilman huomattavia lisäkustannuksia toteuttaa kriisinhallintaorganisaation huoltokuljetusten yhteydessä.

Jos huoltokuljetuksia ei ole järjestetty, valtio korvaa yhden kotilomamatkan palvelusalueelta Suomeen ja takaisin kutakin kuutta palveluskuukautta kohti valtiolle edullisinta lentoreittiä käyttäen.

Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen luvalla palvelusalueella oleskelevien kriisinhallintahenkilöstön perheenjäsenten kiireellisestä puolustusministeriön toimeenpanemasta tai hyväksymästä evakuoinnista poikkeuksellisissa oloissa aiheutuneet välttämättömät matkustamis- ja majoittumiskustannukset voidaan korvata valtion varoista.

Palkkaus, päiväraha ja muut tässä asetuksessa säädetyt korvaukset suoritetaan jälkikäteen kerran kuukaudessa sen viimeisenä arkipäivänä. Jos kuukauden viimeinen arkipäivä on lauantai, suoritetaan palkkaus edellisenä arkipäivänä.

Palvelussuhteen päätyttyä palkkaus, päiväraha ja muut tässä asetuksessa säädetyt korvaukset suoritetaan palvelussuhteen päättymispäivää seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä.

Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvalla on oikeus sairausloman ajan palkkaukseen siten kuin asiasta on virkamiesten osalta määrätty valtion yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa. Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvalla ei kuitenkaan ole oikeutta sairauslomalisään.

Kriisinhallintahenkilöstöön kuuluvan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaista on voimassa, mitä niistä on valtion yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa määrätty.

Oikeudesta päättää palvelussuhde, jos henkilön palveluskyky on sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi olennaisesti heikentynyt, on voimassa, mitä siitä sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 10 §:n 4 momentissa säädetään.

Tämä asetus tulee voimaan 5 päivänä huhtikuuta 2006.