Tässä asetuksessa säädetään poikkeuksista, jotka ovat ajoneuvolain (1090/2002) 3 §:n 5 kohdassa tarkoitetun sotilasajoneuvon erityisen käyttötarkoituksen tai rakenteen vuoksi tarpeen. Asetuksessa säädetään lisäksi sotilaiden kuljettamisesta kuorma- ja pakettiautolla.

Maastoautolla tarkoitetaan tässä asetuksessa autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (1248/2002) 6 §:ssä tarkoitettuja maastoautoja.

Maastokäyttöön tarkoitetulla moottoripyörällä tarkoitetaan tässä asetuksessa kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen sekä nelipyörien rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (1250/2002) 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua enduromoottoripyörää ja valmistajan erityisesti sotilaskäyttöön valmistamaa moottoripyörää.

Tässä asetuksessa maastokäyttöön tarkoitettuja ajoneuvoja ovat ajoneuvolain 16 §:n mukaisten maastoajoneuvojen lisäksi tässä pykälässä tarkoitetut ajoneuvot.

Puolustusvoimien pelastusautona käytettävä ajoneuvo merkitään puolustusvoimien tunnuksilla ja sen saa maalata puolustusvoimien maastovärein.

Puolustusvoimien sairasauton tulee täyttää maastoauton vaatimukset. Sairaankuljetustehtäviä varten varustettu erikoisajoneuvo sekä panssariajoneuvo saadaan hyväksyä hälytysajoneuvoksi. Sairaslinja-auto on M2- tai M3-luokkaan kuuluva auto, jossa istuma- ja paaripaikoilla on kuljettajan lisäksi tilaa useammalle kuin kahdeksalle henkilölle. Tässä momentissa tarkoitetut ajoneuvot merkitään Punaisen Ristin tunnusmerkeillä ja saadaan maalata puolustusvoimien maastovärein.

Sotilaspoliisiajoneuvo on M1G- tai N1G- luokan autosta, panssariajoneuvosta tai muusta ajoneuvosta sotilaspoliisin ajoneuvoksi varustettu hälytysajoneuvo. Sotilaspoliisiajoneuvossa on hälytyslaitteet ja se on varustettu sotilaspoliisitunnuksilla.

Sotilaspoliisiauton on ulkoisen varustelun ja värityksen osalta erotuttava selvästi poliisiautosta.

Sotilasajoneuvon rakenteeseen, hallintalaitteisiin ja varusteisiin sovelletaan ajoneuvolain 25 ja 26 §:ssä säädetyn lisäksi, mitä tässä luvussa säädetään.

Tarkemmat rakennetta koskevat vaatimukset määritetään tämän asetuksen liitteissä 1 ja 2. Liitteissä ovat myös ne poikkeukset, joita voidaan soveltaa puolustusvoimien tyyppihyväksynnässä ja yksittäisen ajoneuvon rekisteröinti- tai muutoskatsastuksessa.

Ne autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liitteissä mainitut kohdat, joita ei mainita tämän asetuksen liitteissä, eivät koske tämän asetuksen liitteissä mainittuja sotilasajoneuvoja.

Sotilasperävaunun rakenteen tulee olla keskiakseliperävaunun määritelmän mukainen.

Sotilasajoneuvon ilmarenkaat saa täyttää muullakin riittävän joustavalla aineella kuin ilmalla tai ne saa varustaa erityisellä turvalaitteella edellyttäen, että ajoneuvon ajo- tai jarrutusominaisuudet eivät sen vuoksi merkittävästi heikkene tai renkaat haitallisesti lämpene.

Pyörässä on oltava merkintä siitä, että rengas on täytetty muulla aineella kuin ilmalla tai että siinä on turvalaite.

Sotilasajoneuvoissa ei samalla akselilla saa käyttää siinä määrin erilaisia renkaita tai pyöriä, että siitä aiheutuu haittaa tai vaaraa.

Sotilasajoneuvossa saa olla laite ajon aikana tapahtuvaa rengaspaineen säätämistä varten. Tällöin ohjaamossa on oltava rengaspaineen näyttölaite sekä tiedot, joista ilmenevät alennettuja rengaspaineita ja ajoneuvon kuormitusta vastaavat suurimmat ajonopeudet.

Maastokuorma-autossa, sotilasperävaunussa, erikoisajoneuvossa, hinattavassa sotilaslaitteessa sekä panssariajoneuvossa saa käyttää renkaita, jotka on nastoitettu kulutuspinnan koko leveydeltä. Tällaisessa renkaassa nastojen lukumäärä saa ylittää enintään 50 prosentilla, mitä ajoneuvon renkaiden nastoista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (408/2003) säädetään.

Maastokäyttöön tarkoitetun ajoneuvon käytetyssä renkaassa nastan kärjen ulkonema saa olla ajoneuvolla, jonka kokonaismassa on yli 3,5 tonnia, enintään 1,0 millimetriä suurempi ja muun ajoneuvon renkaassa enintään 0,5 millimetriä suurempi kuin mitä ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuksessa (1257/1992) säädetään.

Maastokäyttöön tarkoitetun moottoripyörän renkaassa nastan kärjen ulkonema saa olla enintään 8 millimetriä, kestopäällystetyllä tiellä ajettaessa kuitenkin enintään 3 millimetriä tien tai sillan ylittämistä lukuun ottamatta.

Maastokuorma-auton, sotilasperävaunun, erikoisajoneuvon, hinattavan sotilaslaitteen, panssariajoneuvon ja maastokäyttöön tarkoitetun moottoripyörän uusien nastarenkaiden nastan pistovoimaan ei sovelleta 1 momentissa mainittua asetusta.

Sotilaspoliisi-, sairas- ja pelastusajoneuvossa saa olla yksi tai useampi vapaasti suunnattava etsintävalaisin. Erikois- ja panssariajoneuvoon saadaan erikseen hyväksyä yksi tai useampi etsintävalaisin.

Kuljettajaa, panssariajoneuvossa ajajaa tai johtajaa varten on oltava työ- ja etsintävalaisimien toimintaa osoittava merkkivalo.

Sotilasajoneuvon ajo-, suunta- ja takavalaisimet saa varustaa rikkoutumisen estävillä suojuksilla. Suojuksen valoa läpäisemätön osa ei kuitenkaan saa peittää valaisimen valaisevaa pintaa enempää kuin 20 prosenttia.

Jäljempänä 5 luvussa tarkoitettu hyväksynnän myöntäjä antaa kansainvälisiin sotilasstandardeihin perustuvat ohjeet 1 momentissa mainituilta erityisvalaisimilta vaadittavasta rakenteesta, ominaisuuksista ja sijoituksesta ajoneuvoon.

Sotilasajoneuvon apuvalaisin ei saa toiminnallaan erehdyttää, haitata tai vaarantaa muita tienkäyttäjiä.

Erityisvalaisinta saa käyttää vain tien ulkopuolella ja sielläkin ainoastaan erikseen rajoitetulla alueella. Erityisvalaisinta käytettäessä ajoneuvon heijastimet ja tunnuskilvet saa peittää.

Erityisvalaisimet on kytkettävä siten, että ne toimivat erillään muista valoista.

Jarruin varustetussa sotilasperävaunussa tulee olla liitteen 2 mukaisesti äärivalaisimet, jotka näyttävät eteenpäin valkoista ja taaksepäin punaista valoa. Valaisimet on asennettava alas ajoneuvon takaosaan ja ajoneuvon uloimman sivun ulkopuolelle.

Kokonaismassaltaan yli 200 kilogramman moottorikelkan peräreessä, jossa ei ole koria tai kuormatilan laitoja, ei vaadita taka- eikä suuntavaloja eikä etuheijastimia. Tällaiseen rekeen tai siinä olevaan kuormaan on kiinnitettävä tiellä ajettaessa taakse suunnattu E-säännön numero 69 mukainen hitaan ajoneuvon kilpi.

Hinattavan sotilaslaitteen taakse enemmän kuin 1,0 metriä ulottuva, sen muuta rakennetta kapeampi rakenneosa on merkittävä sivuille näkyvillä ruskeankeltaisilla heijastimilla. Ulottuman ollessa enemmän kuin 2,0 metriä se on lisäksi merkittävä sivuille näkyvillä ruskeankeltaisilla valaisimilla ja taakse näkyvällä punaisella heijastimella ja takavalaisimella.

Seisontajarrujärjestelmän on pystyttävä pitämään kuormitettu ajoneuvo paikallaan mäessä, jonka kaltevuus on 30 prosenttia.

Seisontajarrujärjestelmän on pystyttävä pitämään kuormitettu ajoneuvo paikallaan ylä- tai alamäessä, jonka kaltevuus on 30 prosenttia.

Yli 6 tonnin N2G ja N3G -luokan maastoautoon sekä erikois- ja panssariajoneuvoon asennettujen veto- ja kytkentälaitteiden tulee sopia yhteen E-säännön numero 55 kohdassa 2.6.11 tarkoitetun luokan L mukaisen vetosilmukan kanssa. Edellä mainitussa maastoautossa tällaiselle vetosilmukalle soveltuva kytkentäkohta on oltava myös edessä.

Kytkentälaitteiden asennusmitat ovat standardin ISO 11406 sekä liitteen 1 mukaiset.

Sotilasperävaunussa ja hinattavassa sotilaslaitteessa sekä 1 momentissa mainittuun maastoautoon kytkettäväksi tarkoitetussa muussa hinattavassa ajoneuvossa tulee olla edellä tarkoitettu vetosilmukka asennettuna kiertymisen suhteen kiinteäksi.

Edellä 1 ja 3 momentissa tarkoitetuissa ajoneuvoissa saa olla kansainvälisten sotilasstandardien mukainen vetävän ja hinattavan ajoneuvon välinen sähkökytkentä.

Tässä asetuksessa henkilökuljetuksella tarkoitetaan N-luokan ajoneuvolla tapahtuvaa henkilöiden kuljettamista siten, että matkustajia on enemmän kuin rekisteriin merkityn henkilöluvun mukainen määrä. Henkilökuljetuksena ei kuitenkaan pidetä ajoneuvon kuormatilaan toimintavalmiuteen kiinnitetyn aseen käyttöhenkilöstön kuljetusta tässä ajoneuvossa.

Henkilökuljetusta suorittavassa N2- ja N3-luokan ajoneuvossa on oltava jokaiselle kuljetettavalle henkilölle istuin, jonka kiinnityksen lujuus kuormakoriin on vähintään ajoneuvojen kuormakoreista, kuormaamisesta ja kuorman kiinnittämisestä annetun liikenneministeriön päätöksen (940/1982) 3 §:n mukainen.

Ajoneuvon sisällä koritilassa oleva henkilökuljetukseen käytettävä istuin on varustettava turvavyöllä. Kuljetettavan henkilön on käytettävä turvavyötä kuljetuksen aikana.

Tätä pykälää ei sovelleta sotilasparaatissa.

N2 ja N3-luokan ajoneuvon kuormatilassa on oltava kuljetettavaa henkilöä kohti lattiatilaa vähintään 0,5 x 1 neliömetriä.

Erikois- ja panssariajoneuvon henkilömääristä ja istumapaikoista sekä panssariajoneuvon kannella suoritettavasta tilapäisestä henkilökuljetuksesta määrätään 5 luvun mukaisesti annettavassa hyväksynnässä.

Henkilökuljetukseen käytettävässä ajoneuvossa on oltava yhteys- tai merkinantolaite kuormatilan ja ohjaamon välillä, jos nämä tilat ovat erillisiä. Umpinaisessa koritilassa on lisäksi oltava riittävän tehokas koneellisesti toimiva ilmanvaihtojärjestelmä.

Umpinaisessa kuormatilassa on oltava kaksi erillistä sisäpuolelta avattavaa ovea, jotka eivät saa olla samalla puolella ajoneuvoa, tai yksi tällainen ovi ja hätäuloskäytäväksi sopiva luukku taikka helposti avattava, irrotettava tai rikottava ikkuna. Hätäuloskäytävän kulkuaukon vähimmäiskoko on 0,5 x 0,7 metriä.

Puolustusvoimien hallinnassa tai käytössä olevassa M2- ja M3-luokan linja-autossa saa rekisteriin merkityn matkustajamäärän, kuljettaja mukaan lukien, tilapäisesti ylittää enintään 30 prosentilla.

Sellaisessa vaihtokorilaittein varustetussa autossa, joka katsastuksessa hyväksytään henkilöiden kuljetukseen, tulee vaihtokorin lukituksen olla mekaanisesti varmistettu. Varmistuksen tulee olla kytkettynä kuljetettaessa vaihtokuormakoria, jossa on henkilöitä.

Kontti, jossa kuljetetaan henkilöitä, on lukittava konttilukoilla ajoneuvoon tai kuormalavalle.

Etuvalaisin on oltava jonossa ajettaessa jonon ensimmäisessä ja viimeisessä polkupyörässä. Lisäksi näiden välissä liikkuvissa polkupyörissä on oltava etuvalaisin siten, että kahden etuvalaisimella varustetun pyörän välissä on korkeintaan kolme pyörää ilman etuvalaisinta.

Sotilasajoneuvossa saa olla tarpeellinen kiinteä aseistus. Aseistuksen on tiellä ajettaessa oltava kiinnitetty kuljetusasentoon siten, ettei se aiheuta vaaraa; sotilasparaatissa aseistuksen ei kuitenkaan tarvitse olla kuljetusasentoon kiinnitettynä.

Erikoisajoneuvon ja panssariajoneuvon suurin sallittu pituus siihen kuuluvine laitteineen ja varusteineen on 15 metriä.

Hinattavan laitteen suurin sallittu pituus ilman kytkinlaitteita on keskiakselisena 12 metriä ja kaksi- tai useampiakselisena 15 metriä. Pituus saa ylittää edellä mainitut arvot, jos hinattava laite on varustettu kääntyvyyttä parantavalla ohjaavalla tai ohjautuvalla akselistolla. Hinattavan laitteen saa kytkeä 3 momentissa mainittuun sotilasajoneuvoon, vaikka sen leveys ylittää vetävän ajoneuvon leveyden. Mitä tässä momentissa säädetään hinattavasta laitteesta, koskee myös hinattavaa sotilaslaitetta.

Kuorma- tai maastokuorma-auton sekä niitä alustarakenteeltaan vastaavan erikoisajoneuvon tai pyöräalustaisen panssariajoneuvon samoin kuin traktorin ja niihin kytkettävän hinattavan laitteen muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu pituus on 30 metriä. Näiden ajoneuvojen suurin sallittu korkeus on 4,4 metriä ja suurin sallittu leveys 4,1 metriä, jos niiden alkuperäinen rakenne tai käyttötarkoitus sitä välttämättä edellyttää. Tällaiseen ajoneuvoon ja ajoneuvoyhdistelmään ei kuorma-autoa lukuun ottamatta sovelleta, mitä ajoneuvon kääntymisestä ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuksessa säädetään.

Ajoneuvon kiinteän aseen muodostama sen muuta rakennetta kapeampi osa luetaan mukaan ajoneuvon pituuteen.

Maastokuorma-autoon taikka sitä alustarakenteeltaan vastaavaan erikoisajoneuvoon ja panssariajoneuvoon saa silloin, kun kytkettävät ajoneuvot on varustettu liitteen 1 kohtaan 50 liittyvän huomautuksen 50.1 mukaisella kytkentälaitteella, kytkeä vetolaitteiltaan ja akselistorakenteeltaan keskiakseliperävaunua vastaavan hinattavan ajoneuvon.

Kytkentämassasta enintään 15 prosenttia saa kuormittaa vetävää ajoneuvoa edellyttäen, ettei kytkentälaitteille hyväksyttyjä kuormituksia ylitetä.

Maastokuorma-autoon taikka sitä alustarakenteeltaan vastaavaan erikoisajoneuvoon ja panssariajoneuvoon saa silloin, kun kytkettävät ajoneuvot on varustettu liitteen 1 kohtaan 50 liittyvän huomautuksen 50.1 mukaisella kytkentälaitteella, kytkeä varsinaista perävaunua (vetoaisaperävaunua) vastaavan hinattavan ajoneuvon.

Puolustusvoimien käytössä olevaan muuhunkin kuin liikennetraktoriin saa kytkentäsääntöjen rajoissa kytkeä hinattavan sotilaslaitteen, jonka kytkentämassa on yli 10 tonnia.

Muuhun kuin runko-ohjausta käyttävään traktoriin kytketyn perävaunun perään saa kytkeä sotilasperävaunun, hinattavan laitteen tai hinattavan sotilaslaitteen. Kytkentä edellyttää, että ajoneuvojen väliset kytkinlaitteet ovat tarkoituksenmukaiset ja luotettavat ja että takimmaisen hinattavan ajoneuvon kytkentämassa on enintään etummaisen hinattavan ajoneuvon kytkentämassan suuruinen sekä ettei niiden yhteenlaskettu massa ylitä traktorille sallittua kytkentämassaa.

Jos ajoneuvoyhdistelmä sotilasajoneuvon poikkeavan rakenteen ja mitoituksen vuoksi ei täytä liikenteessä käytettävälle ajoneuvoyhdistelmälle säädettyä kääntyvyysvaatimusta, ajoreitti on valittava siten, että vältetään kääntymistä sellaisessa risteyksessä, jossa se voi aiheuttaa haittaa, vaaraa tai vahinkoa. Tarvittaessa ajoreitille on järjestettävä liikenteen ohjaus.

Puolustusvoimien sotilasajoneuvorekisteriin merkittyä pyörillä varustettua maastoajoneuvoa ja siihen kytkettyä perävaunua sekä moottorirekeä ja siihen kytkettyä rekeä saa erityistä varovaisuutta noudattaen käyttää tiellä, jos se on tarpeen sotilaallisen tehtävän suorittamisen vuoksi. Tällaisessa perävaunussa tai reessä saa olla kuormaa vain olosuhteiden ja liikenneturvallisuuden sallima määrä. Tietä käytettäessä pyörillä varustettuun maastoajoneuvoon kytketyssä hinattavassa ajoneuvossa ei saa kuljettaa henkilöitä. Tiealueella suoritettavassa työssä hinattavaan ajoneuvoon kiinteästi asennettua laitteistoa käyttävä henkilö saa kuitenkin olla hinattavassa ajoneuvossa.

Erikoisajoneuvoa saa erityistä varovaisuutta noudattaen käyttää tiellä. Jos ajoneuvon leveys ylittää 2,8 metriä, tiellä ajettaessa on oltava mukana kuljettajan apuhenkilö.

Edellä 8 §:n 2 momentissa tarkoitettua ajoneuvoa saadaan käyttää tiellä vain silloin, kun muuta liikennettä varoittamaan ja ohjaamaan on määrätty tieliikenneasetuksen (182/1982) 2 §:n 1 momentin mukainen liikenteen ohjaaja. Puolustusvoimien käytössä olevalla kasarmi- ja harjoitusalueella ei liikenteen ohjaajaa kuitenkaan vaadita.

Panssariajoneuvoa saa erityistä varovaisuutta noudattaen käyttää tiellä edellyttäen, että siinä on ajajan lisäksi ajoneuvoa johtava henkilö, joka näkee esteettä sivuille ja taakse alueelle, jolle ajaja ei ajoneuvon rakenteesta johtuen näe. Johtaja ilmoittaa 6 §:ssä mainitulla viestiyhteydellä ajajalle tällä alueella tapahtuvasta liikenteestä ja muista panssariajoneuvon ajamiseen vaikuttavista seikoista. Panssariajoneuvoa saa tarvittaessa johtaa ajoneuvon ulkopuolelta käsimerkein. Lisäksi johtaja antaa asianmukaisen suuntamerkin, jollei ajoneuvossa ole suuntavaloja.

Panssariajoneuvoa johtava henkilö ja erikoisajoneuvossa oleva kuljettajan apuhenkilö voivat toimia tielle jalkautuneina ollessaan tieliikenneasetuksen 2 §:n 1 momentin mukaisina liikenteen ohjaajina.

Kuorma- ja maastokuorma-autossa tilapäisesti kuljetettava vaihtokori tai kontti saa ajoneuvolle tiellä sallitun pituuden rajoissa ulottua ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle takana enintään neljä metriä.

Koritilassa tai lavalla olevien laitteiden sekä kuljetettavan materiaalin, lukuun ottamatta kuljetettavana olevan henkilöstön varusteita, tulee olla sidottu.

Alustarakenteeltaan pyörillä varustettua maastoautoa vastaavan erikoisajoneuvon ja pyörillä varustetun panssariajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus on 80 kilometriä tunnissa.

Muun kuin 1 ja 2 momentissa mainitun erikoisajoneuvon ja panssariajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus on 70 kilometriä tunnissa.

Edellä 20 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla tavoilla henkilöitä kuljetettaessa suurin sallittu nopeus on 60 kilometriä tunnissa. Liukkaalla kelillä ajoneuvon kaikissa pyörissä, paripyörien toisia pyöriä lukuunottamatta, on oltava liukuesteet. Teloin varustetulla maastokuorma-autolla suurin sallittu nopeus on 40 kilometriä tunnissa.

Yli 3,5 metriä leveän ajoneuvon suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa.

Ajonopeus saa olla enintään 50 kilometriä tunnissa, jos ajoneuvossa on renkaita, joiden kantavuus perustuu muuhun aineeseen kuin ilmaan, jollei tällaiselle renkaalle ole erikseen hyväksytty suurempaa ajonopeutta.

Mitä tässä pykälässä säädetään, sovelletaan ylileveän sotilasajoneuvon merkitsemiseen, kun ajoneuvoa käytetään yleisellä tiellä sen omalla konevoimalla tai hinattavana ajoneuvona.

Muussa sotilasajoneuvossa kuin panssariajoneuvossa ja hinattavassa sotilaslaitteessa, jonka leveys on suurempi kuin 2,6 metriä, tulee olla erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista annetun liikenneministeriön päätöksen (1715/1992) 19 ja 20 §:ssä tarkoitetut ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän leveyttä osoittavat valaisimet ja heijastimet. Panssariajoneuvossa ja hinattavassa sotilaslaitteessa saa olla edellä sanotut valaisimet ja heijastimet.

Edellä 2 momentissa tarkoitetut valaisimet ja heijastimet saavat enintään 2,6 metriä leveässä kuorma- ja maastokuorma-autossa olla ajoneuvoon asennettuina ja säädettyinä enintään ajoneuvon suurimmalle leveydelle silloinkin, kun ylileveää kuormaa tai hinattavaa ajoneuvoa ei ole. Valaisimet on varustettava kytkimellä, jolla ne voidaan sammuttaa. Kuljettajaa varten on oltava valojen toimintaa osoittava merkkivalo.

Panssariajoneuvossa, jonka leveys ylittää 2,6 metriä, tulee olla edessä ja takana äärivalaisimet enintään 200 millimetrin etäisyydellä ajoneuvon sivusta, jolleivät ajo- tai takavalaisimet ole tällä etäisyydellä ajoneuvon sivusta. Lisäksi ajoneuvossa tulee olla edessä ja takana kahdet heijastimet enintään 200 millimetrin etäisyydellä ajoneuvon sivuista. Muilta osin äärivalaisimien ja heijastimien asennuksen tulee olla E-säännön numeron 48 mukaiset.

Hinattavassa sotilaslaitteessa, jonka leveys ylittää 2,6 metriä, tulee olla takana 16 §:ssä tarkoitetut äärivalaisimet, sekä enintään 50 millimetrin etäisyydellä ajoneuvon sivusta olevat heijastimet. Muilta osin äärivalaisimien ja heijastimien asennuksen tulee olla E-säännön numeron 48 mukaiset.

Tässä pykälässä tarkoitetussa moottorikäyttöisessä ajoneuvossa sekä ylileveää hinattavaa sotilaslaitetta vetävässä ajoneuvossa tulee olla vähintään yksi 2 momentissa mainitun liikenneministeriön päätöksen 21 b §:ssä tarkoitettu valaisin.

Tiellä kuljetettavan yli 3,0 metriä leveän panssariajoneuvon mukana tulee olla varoitusauto. Varoitusautossa tulee olla vähintään 1,0 x 0,5 metrin mittainen varoitustaulu, jossa on joko teksti "PANSSARIVAUNU" tai "PANSSARIVAUNUJA".

Moottoritiellä tai tiellä, jossa kaksisuuntainen liikenne on liikennemerkein kielletty, varoitusauton sijainti on erikoiskuljetuksen takana ja muulla tiellä kuljetuksen edessä. Muulla tiellä myös ajoneuvo-osaston viimeisessä ajoneuvossa on oltava varoitustaulu, johon on merkittävä osaston ajoneuvojen lukumäärä.

Varoitusautoa ei kuitenkaan vaadita sellaisella alueella, jolla muuta liikennettä varoitetaan liikennemerkillä numero 189 ja lisäkilvellä, jossa on joko teksti "PANSSARIVAUNUJA" tai "SOTAHARJOITUS".

Puolustusvoimien erikoiskuljetuksessa käytettävän N-luokkaan kuuluvan varoitusauton kokonaismassa saa olla enintään 7,5 tonnia.

Puolustusvoimien käyttöön tulevalle erikois- ja panssariajoneuvolle, sotilasperävaunulle sekä hinattavalle sotilaslaitteelle hyväksynnän myöntää Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto, ellei ajoneuvoa ole tyyppihyväksytty ajoneuvolain luvun 5 mukaisesti.

Sellaiselle puolustusvoimien käyttöön tulevalle ajoneuvolle, jolle ajoneuvolaissa ei edellytetä tyyppihyväksyntää, suoritetaan tyyppihyväksyntä puolustusvoimissa tässä pykälässä säädetyllä tavalla.

Pääesikunnan teknillinen tarkastusosasto myöntää tyyppihyväksynnän noudattaen ajoneuvolain 30 §:n 3 momentissa tarkoitetun kansallisen tyyppihyväksynnän menetelmiä.

Tyyppihyväksyntää hakee ajoneuvon hankinnan suorittava hallintoyksikkö. Hakija on velvollinen toimittamaan hyväksynnässä edellytettävät asiakirjat ja testitulokset.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2006.

Kaksiakselisen maastokuorma-auton jarrusovitustesti saadaan jarrudynamometrillä suoritettavan tarkastuksen asemesta tehdä myös käytännön jarrutuskokeella, jossa hidastuvuus mitataan kalibroidulla mittaustulosteen antavalla hidastuvuusmittarilla. Testissä huomioidaan ajoneuvon käyttäytyminen ja hallittavuus jarrutustilanteessa.

Pyöräalustaiseen panssariajoneuvoon sovelletaan, mitä edellä tässä pykälässä on sanottu maastokuorma-autosta ja erikoisajoneuvosta.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa liikenteeseen hyväksyttyä sotilasajoneuvoa saa edelleen käyttää liikenteessä, jos se täyttää ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleet määräykset.

Tämän asetuksen 13 §:n mukainen pitkän tai raskaan ajoneuvon tunnuskilpi vaaditaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa liikenteeseen hyväksytyssä sotilasajoneuvossa yhden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

Tämän asetuksen 16 §:n 1 momentin mukaiset äärivalaisimet vaaditaan ennen asetuksen voimaantuloa käyttöön hyväksytyssä sotilasajoneuvoasetuksen (560/1992) mukaisessa maasto- ja erikoisperävaunussa ja muussakin sotilasperävaunuksi luokiteltavissa olevassa ajoneuvossa yhden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa käyttöön hyväksytyn 18 §:ssä tarkoitetun hinattavan sotilaslaitteen jarrut saadaan hyväksyä 18 §:n 1 momentin mukaisiksi muutettuina. Lisäksi tällaisen ajoneuvon jarrujärjestelmään saadaan hyväksyä asennettavaksi käsikäyttöinen jarruvoimansäädin kuorman tuntevan jarruvoimansäätimen asemesta. Hyväksymismenettely on luvun 5 mukainen.

Tämän asetuksen 20 §:n 1 momentin säännöstä henkilökuljetuksesta sovelletaan yhden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta sekä 2 ja 3 momentin säännöstä istuimien ja turvavöiden asentamisesta henkilökuljetukseen käytettävään N2-ja N3-luokan ajoneuvoon, kuormatilaan ja konttiin kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

Tätä asetusta sovelletaan pakettiautolla suoritettavaan henkilökuljetukseen yhden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

Tämän asetuksen 21 §:n mukainen tilavaraus henkilökuljetuksessa vaaditaan ennen asetuksen voimaantuloa käyttöön hyväksytyssä ajoneuvossa yhden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

Liikenteeseen käytettävässä sotilaspolkupyörässä vaaditaan sivuheijastimet yhden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

Tämän asetuksen 33 §:ssä tarkoitettujen ylileveiden ajoneuvojen merkitsemiseen sovelletaan yhden vuoden ajan tämän asetuksen voimaantulosta tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jos ne ovat ristiriidassa 33 §:n säännösten kanssa. Asetuksen 33 §:n 4 momentissa säädettyjä äärivalaisimia ei kuitenkaan vaadita asennettaviksi tämän asetuksen voimaan tullessa käyttöön jo hyväksyttyyn panssariajoneuvoon.

Tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olleisiin hankintasopimuksiin sisältyvät ajoneuvot saadaan hyväksyä sotilasajoneuvoasetuksen mukaisin vaatimuksin enintään kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta lukien.