2006

1420/2006 Valtioneuvoston asetus eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työministeriön esittelystä,

kumotaan eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun valtioneuvoston asetuksen ( 1345/2002 ) 4 luku ja muutetaan 3 luku, sellaisena kuin se on osaksi asetuksessa 1355/2003, seuraavasti: 3 luku Työllisyyspoliittinen avustus
12 § Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus

Työllisyyspoliittista avustusta (avustus) voidaan myöntää toimintaan, jonka tarkoituksena on:

1)

selvittää työttömien työnhakijoiden työ- ja toimintakykyä sekä työllistymisedellytyksiä;

 2)

parantaa työttömien työnhakijoiden työmarkkinavalmiuksia järjestämällä heille työmarkkinatoimenpiteitä ja työmahdollisuuksia sekä muita työllistymistä edistäviä toimenpiteitä;

 3)

kehittää työttömille työnhakijoille uusia palveluja; sekä

 4)

muulla vastaavalla tavalla edistää työllisyyttä ja työvoiman kehittämistä.

Avustusta voidaan lisäksi myöntää sosiaalisista yrityksistä annetun lain (1351/2003) 3 §:n 1 momentissa säädetyssä tarkoituksessa sekä tukena uusosuuskunnan perustamiseen. Uusosuuskunnalla tarkoitetaan tässä luvussa työttömien perustamaa osuuskuntaa, jonka jäsenistä vähintään kolme neljäsosaa on osuuskunnan perustamishetkellä työttöminä työnhakijoina.

Avustuksen myöntävä viranomainen voi avustusta myönnettäessä asettaa avustuksen tarkoituksen toteuttamisen kannalta tarpeellisia ehtoja.
13 § Avustuksen saaja

Avustusta voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle ja muulle yhteisölle, säätiölle sekä sosiaaliselle yritykselle.
14 § Avustuksen myöntämisen rajoitukset

Avustusta ei myönnetä:

 1)

yritystoiminnan tukemiseen; eikä

 2)

investointeihin lukuun ottamatta avustettavaan toimintaan välittömästi liittyviä irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoja, joiden yhteenlaskettu arvo ei saa vuositasolla ylittää kymmentä prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.
15 § Avustuksen määrä

Avustusta voidaan myöntää enintään 75 prosenttia avustuksen myöntävän viranomaisen hyväksymistä kokonaiskustannuksista.

Poiketen siitä, mitä 1 ja 3 momentissa säädetään, avustusta voidaan myöntää kunnille ja kuntayhtymille enintään 50 prosenttia avustuksen myöntävän viranomaisen hyväksymistä kokonaiskustannuksista.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään voidaan muulle kuin sosiaaliselle yritykselle korvata kokonaan:

 1)

12 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut kustannukset, jos toiminta pääasiallisesti kohdistuu pitkäaikaistyöttömiin ja vaikeasti työllistyviin;

 2)

12 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun toiminnan osalta toiminnan toteutuksesta vastaavan henkilön palkkauskustannukset, jos kohderyhmänä ovat pääasiassa pitkäaikaistyöttömät ja vaikeasti työllistyvät;

 3)

työttömien perustaman yhdistyksen toiminnanohjaajan tai vastaavan henkilön palkkauskustannukset.

Avustuksen määrästä päätettäessä otetaan huomioon avustettavan toiminnan laajuus ja sisältö sekä toiminnan kohderyhmään kuuluvien henkilöiden määrä.
16 § Avustuksen suhde valtion muuhun rahoitustukeen

Avustus ei saa yhdessä samaan tarkoitukseen maksetun valtion muun rahoitustuen kanssa ylittää 15 §:n 1―3 momentissa mainittua enimmäismäärää. Valtion rahoitustueksi katsotaan avustuksen enimmäismäärää arvioitaessa valtion talousarvion määrärahasta tai talousarvion ulkopuolisesta valtion hallinnoimasta rahastosta maksettu valtionosuus ja -avustus, korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa alemmalla korolla myönnettyyn lainaan sisältyvä korkoetu sekä muun lainan korkoon kohdistuva korkotuki.

Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, valtion rahoitustueksi ei lueta Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta eikä veikkausvoittovaroista maksettavaa avustusta, eikä niitä lueta enimmäismäärään laskettaessa 15 §:n 1―3 momentissa säädettyä avustuksen enimmäismäärää. Myönnetyt avustukset eivät kuitenkaan saa yhteenlaskettuina ylittää 15 §:n 1 momentissa tarkoitettuja kokonaiskustannuksia.
17 § Avustuksen kesto

Avustusta voidaan myöntää enintään viiden vuoden ajaksi kerrallaan.

Sosiaaliselle yritykselle voidaan yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamiskustannuksiin myöntää avustusta vain ajaksi, jonka yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen arvioidaan kestävän. Uusosuuskunnalle avustusta voidaan myöntää enintään kuuden kuukauden ajaksi osuuskunnan perustamisesta lukien.
18 § Avustuksen ennakko

Avustusta voidaan maksaa ennakkona. Ennakko on enintään 50 prosenttia kullekin maksujaksolle kohdistuvasta avustuksesta. Työttömien perustamalle rekisteröidylle yhdistykselle voidaan maksaa kunkin avustusjakson koko avustus ennakkona.
19 § Kirjanpito

Muu avustuksen saaja kuin sosiaalinen yritys tai uusosuuskunta on velvollinen pitämään avustettavasta toiminnasta kirjanpitolain (1336/1997) mukaista erillistä kirjanpitoa, jollei avustettavan toiminnan rahoituksen tilinpitoa esitetä yhteisön tai säätiön kirjanpidossa omilla tileillään ja valvontaa ole mahdollista suorittaa ilman vaikeuksia.

Jos avustuksen saaja on 1 momentin mukaisesti velvollinen pitämään erillistä kirjanpitoa, avustettavan toiminnan koko kirjanpito ja siihen liittyvät tositteet on säilytettävä niin, että ne on helppo tarkastaa. Kirjanpitoaineisto on säilytettävä kirjanpitolain 2 luvun 10 §:ssä säädetyn ajan ja siinä säädetyllä tavalla.
20 § Seuranta ja valvonta

Avustuksen käyttöä valvoo avustuksen myöntänyt tai työministeriön määräämä työvoima- ja elinkeinokeskus.

Avustuksen saajan tulee vuosittain avustuksen myöntämistä koskevassa päätöksessä asetetussa määräajassa toimittaa selvitys avustetusta toiminnasta ja avustuksen käytöstä 1 momentissa tarkoitetulle työvoima- ja elinkeinokeskukselle.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Ennen asetuksen voimaantuloa tehtyihin avustuspäätöksiin, joilla on myönnetty työllisyyspoliittista projektitukea tai omatoimisuusavustusta, sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2006

Ministeri Tuula Haatainen Lainsäädäntöneuvos Pasi Järvinen