Tässä asetuksessa säädetään asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetussa laissa (1184/2005), jäljempänä korjausavustuslaki, tarkoitettujen avustusten käyttötarkoituksista, hakumenettelystä, myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä.

Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa mainittuun tarkoitukseen myönnettäessä, kun harkitaan lain 5 §:n 1 momentin mukaisesti avustuksenhakijaruokakunnan sosiaalista asemaa, otetaan huomioon ruokakunnan jäsenen korkea ikä tai vammaisuus. Asunnossa pysyvästi asuvasta ruokakunnasta vähintään yhden henkilön tulee olla 65-vuotias tai tätä vanhempi taikka henkilö, jolla vamman tai sairauden vuoksi on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.

Ruokakunnan tuloja voidaan pitää vähäisinä, jos ruokakuntaan kuuluvien pysyvät tulot kuukaudessa eivät yhteenlaskettuina ylitä seuraavia tulorajoja:

Tuloiksi ei lueta asumistukea, asumistukiasetuksen (949/1993) 1 §:ssä mainittuja tuloja eikä omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 8 §:ssä tarkoitettua omaishoitoa koskevaan sopimukseen perustuvaa hoitopalkkiota.

Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin neljä henkeä, tulorajoja korotetaan 690 eurolla kutakin lisähenkilöä kohden.

Jos ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani, 3 §:n 1 momentin tulorajojen asemesta sovelletaan seuraavia tulorajoja:

Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä, jolle on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus-, rintama- tai veteraanitunnus.

Varallisuutena otetaan huomioon ruokakuntaan kuuluvien yhteenlaskettu varallisuus, jollei sen arvo ole vähäinen tai jollei se ole välttämätön ruokakuntaan kuuluvien elinkeinon tai ammatin harjoittamista varten kohtuullisen toimeentulon hankkimiseksi. Ruokakunnan omassa asuinkäytössä olevaa asuntoa ei oteta huomioon varallisuutta arvioitaessa.

Jos avustus myönnetään sellaisen rakennuksen korjaamiseen, jossa on vähintään kaksi asuinhuoneistoa, korjausavustuslain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asemassa olevia ruokakuntia tulee olla rakennuksessa pysyvästi asuvista ruokakunnista vähintään puolet.

Korjausavustuslain 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuksi erityiseksi syyksi voidaan katsoa se, että ruokakuntaan kuuluva joutuisi ilman korjaustoimenpiteitä välittömästi muuttamaan pysyvästi pois asunnosta liikkumisesteitten vuoksi tai sen vuoksi, ettei asunnossa voida antaa hänen tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Erityiseksi syyksi voidaan myös katsoa se, että ruokakuntaan kuuluu rintamaveteraani ja ruokakunnan sosiaalinen tai taloudellinen asema huomioon ottaen tavanomaista avustusta korkeamman avustuksen myöntäminen on erityisen tarpeellista.

Avustusta korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainittuun tarkoitukseen voidaan myöntää jätevesijärjestelmän toteuttamiseksi tarvittavien viemärien sekä jätevesien ja jätteiden käsittelylaitteiden rakentamiseen. Avustusta voidaan myöntää myös liittymismaksuihin liityttäessä yhteiseen viemäriin vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden ulkopuolella.

Ruokakunnan tulot ovat korjausavustuslain 5 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla vähäiset, jos ruokakuntaan kuuluvien pysyvät tulot kuukaudessa eivät yhteenlaskettuina ylitä seuraavia tulorajoja:

Tuloiksi ei lueta 3 §:n 2 momentissa mainittuja etuuksia tai tuloja.

Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin neljä henkeä, tulorajoja korotetaan 760 eurolla kutakin lisähenkilöä kohden.

Varallisuus arvioidaan siten kuin 5 §:ssä säädetään.

Harkittaessa avustuksen myöntämistä korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainittuun tarkoitukseen lain 5 §:n 2 momentin mukaisina tuloina otetaan huomioon ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden pysyvät tulot kuukaudessa vähennettyinä ennakkoperintänä perityillä veroilla sekä veron luonteisilla maksuilla. Tuloiksi ei kuitenkaan lueta asumistukea, asumistukiasetuksen 1 §:ssä mainittuja tuloja eikä omaishoidon tuesta annetun lain 8 §:ssä tarkoitettua omaishoitoa koskevaan sopimukseen perustuvaa hoitopalkkiota.

Menoina otetaan lisäksi huomioon lainanhoito-, asumis-, työmatka-, päivähoito-, sairauskulut ja elatusmaksut sekä niihin rinnastettavat merkittävät, toistuvat menot.

Varallisuus arvioidaan siten kuin 5 §:ssä säädetään.

Muina ruokakunnan olosuhteisiin vaikuttavina seikkoina voidaan ottaa huomioon ruokakunnan jäsenten heikentynyt terveydentila, terveydentilaa vaarantavat seikat sekä näihin rinnastettavat muut haitalliset olosuhteet.

Kun avustusta myönnetään asunnon korjaamiseksi, tulee terveyshaitan poistamisesta aiheutuvien arvioitujen korjauskustannusten olla vähintään 7 000 euroa.

Kun avustusta myönnetään asunnon rakentamiseksi tai hankkimiseksi, rakennus- tai hankintakustannuksista hyväksytään avustettaviksi enintään 1 200 euroa asuinneliömetriä kohden, kuitenkin yhteensä enintään 120 000 euroa. Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin kolme henkeä, avustettavien kustannusten enimmäismäärää voidaan korottaa enintään 12 000 euroa kutakin lisähenkilöä kohden kuitenkin siten, että kustannusten enimmäismäärä voi tällöin olla yhteensä enintään 180 000 euroa.

Jos rakennettava tai hankittava asunto sijaitsee Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa taikka Vantaalla, hyväksytään avustettaviksi kustannuksiksi kuitenkin enintään 1 300 euroa asuinneliömetriä kohden, kuitenkin yhteensä enintään 130 000 euroa. Jos ruokakuntaan kuuluu enemmän kuin kolme henkeä, avustettavien kustannusten enimmäismäärää voidaan korottaa enintään 13 000 euroa kutakin lisähenkilöä kohden kuitenkin siten, että kustannusten enimmäismäärä voi tällöin olla yhteensä enintään 195 000 euroa.

Korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuna liikuntaesteen poistamisena pidetään hissien asentamisen lisäksi hissien korjausta ja muita korjaustoimenpiteitä, joilla tehdään mahdolliseksi liikkumisesteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai asuntojen yhteistiloihin.

Korjausavustuslain 2 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun kuntoarvion tason tulee vastata alalla sovittua hyvää tasoa ja sen tulee sisältää rakenteiden ja rakennusosien, lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmän, vesi- ja viemärilaitteiden, sähköjärjestelmän sekä piha-alueen kunnon arviointi tekniseltä ja laajennetusti energiataloudelliselta sekä tarvittaessa toiminnalliselta kannalta.

Avustusta voidaan myöntää betonijulkisivun, rapatun julkisivun, sisäilmaston, vesi- ja viemäriverkoston, sähköjärjestelmän tai kosteusvaurioituneen rakennuksen kuntotutkimuskustannuksiin.

Asuinrakennukselle laadittavan huoltokirjan kustannuksiin voidaan myöntää avustusta, jos huoltokirja koskee koko rakennusta, siihen sisältyy sekä kunnossapito- että huolto-osa ja sen taso vastaa alalla noudatettavaa hyvää tasoa.

Avustusta perusparannustoimenpiteitten suunnitteluun myönnettäessä tulee arvioitujen perusparannuskustannusten olla vähintään 50 euroa huoneistoalan neliömetriä kohden tai kyseessä tulee olla hissin rakentamisen suunnittelu vanhaan kerrostaloon.

Korjausavustuslain 6 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaisilla uusiutuvan energian käyttöönottoa tukevilla toimilla tarkoitetaan lämmitysjärjestelmän muuttamista vähäpäästöisellä pellettikattilalla toimivaksi keskuslämmitysjärjestelmäksi sekä käyttöveden aurinkolämmityksen lisäämistä sähkö- ja öljylämmitysjärjestelmään.

Edellä 18 §:n 2―4 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden avustaminen edellyttää, että toimenpide perustuu energiakatselmukseen tai muuhun hyväksyttävään energiataloudelliseen tarkasteluun. Mainittu edellytys ei kuitenkaan koske 18 §:n 3 kohdan a alakohdassa eikä 4 kohdan h alakohdassa mainittuja toimenpiteitä.

Edellä 18 §:ssä tarkoitettua avustusta myönnetään vain sellaisten asuinrakennusten korjaamiseen, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Kunnille, kuntayhtymille tai muille yhteisöille voidaan myöntää avustusta myös silloin, kun samassa korjaushankkeessa korjattavissa asuinrakennuksissa on yhteensä vähintään kolme asuinhuoneistoa.

Korjattaessa tai rakennettaessa asunto voidaan korjausavustuslain 7 §:n tarkoitettuihin hyväksyttäviin kustannuksiin sisällyttää töiden edellyttämien rakennustarvikkeiden ja rakennukseen kiinteästi asennettavien laitteiden hankintakustannukset, vesi-, viemäri-, sähkö- ja kaukolämpöön liittymismaksu sekä kustannukset arviointi-, tutkimus-, laatimis-, suunnittelu-, rakennus-, asennus-, katselmus-, säätö-, mittaus- ja purkutöistä sekä töitten valvonnasta, ei kuitenkaan laskennallista kustannusta omasta työstä tai vastikkeetta tehdystä työstä. Hankittaessa asunto voidaan hyväksyttäviin kustannuksiin sisällyttää asunnon hankintahinta.

Korjausavustuslain 9 §:ssä tarkoitettu valtionapuviranomainen maksaa hakemuksesta avustuksen jälkikäteen työn edistymisen ja toteutuneiden kustannusten perusteella yhdessä tai useammassa erässä avustuspäätöksen mukaisesti. Valtionavustuksesta voidaan maksaa ennakkoa, jos se on tarpeellista avustuksensaajan maksukyky huomioon ottaen.

Jos valtionapuviranomainen on kunta, Valtion asuntorahasto maksaa avustusvarat kunnan tilille edelleen avustuksensaajalle suoritettaviksi.

Valtion asuntorahasto päättää avustusten hakuajat sekä vahvistaa hakulomakkeiden kaavat.