2006

1040/2006 Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään vesienhoidon järjestämisestä 30 päivänä joulukuuta 2004 annetun lain (1299/2004) 10, 20 ja 26 §:n nojalla:

 1 luku Yleiset säännökset
1 § Tarkoitus

Tässä asetuksessa säädetään vesienhoitosuunnitelmaan sisällytettävistä selvityksistä, vesien tilan arvioimisesta ja seurannasta sekä vesienhoitosuunnitelman laatimisesta.
2 § Vesienhoitosuunnitelmakausi

Vesienhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004), jäljempänä vesienhoitolaki, 11 §:ssä tarkoitettu vesienhoitosuunnitelma laaditaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Vesienhoitoalueiden ensimmäiset vesienhoitosuunnitelmat on valmisteltava siten, että ne hyväksytään viimeistään 21 päivänä joulukuuta 2009.
2 luku Vesienhoitoalueen selvitykset
3 § Pinta- ja pohjavesien ominaispiirteiden selvittäminen

Alueellinen ympäristökeskus määrittää toimialueensa pintavesien ja pohjavesialueiden sijainnin ja rajat sekä pohjavesialueet, joista pintavesiekosysteemit ja maaekosysteemit ovat suoraan riippuvaisia.

Ominaispiirteitä selvitettäessä, lisäselvityksiä tehtäessä sekä vesien tilaa arvioitaessa ja seurattaessa samankaltaisia pintavesiä ja pohjavesiä voidaan tarkastella ryhminä.
4 § Erityiset alueet

Alueellinen ympäristökeskus kokoaa tiedot toimialueellaan sijaitsevista seuraavista alueista:

 1)

alue, josta otetaan tai on tarkoitus ottaa vettä talousvesikäyttöön enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin;

 2)

yhteisön lainsäädännön perusteella uimavedeksi määritelty alue; ja

 3)

Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue, jolla veden tilan ylläpito tai parantaminen on tärkeää elinympäristön tai lajin suojelun kannalta.
5 § Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut pintavedet

Vesienhoitolain 22 §:n mukaisesti keinotekoiseksi pintavesimuodostumaksi voidaan vesienhoitosuunnitelmassa nimetä maalle rakennettu tekojärvi ja kanava sekä voimakkaasti muutetuksi pintavesimuodostumaksi rakentamalla, säännöstelemällä tai muulla tavalla muutettu pintavesimuodostuma, jonka alkuperäiset hydrologis-morfologiset olot eivät ole enää vallitsevia.
6 § Pinta- ja pohjavesiin vaikuttava toiminta

Alueellinen ympäristökeskus kokoaa toimialueellaan tiedot pinta- ja pohjavesien tilaan merkittävästi vaikuttavasta ihmisen toiminnasta. Näitä ovat tiedot:

 1)

asutuksen, teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä muun elinkeinotoiminnan aiheuttamasta piste- ja hajakuormituksesta;

 2)

asutuksen, teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä muihin tarpeisiin otettavan veden määrästä sekä tekopohjaveden muodostamisesta;

 3)

pintaveden tilaan vaikuttavasta rakentamisesta ja vesistön säännöstelystä; sekä

 4)

muusta vesien tilaan vaikuttavasta toiminnasta.
7 § Vaikutusten arviointi ja lisäselvitykset

Alueellinen ympäristökeskus selvittää 6 §:ssä tarkoitettujen tietojen sekä vesien tilaa koskevan tiedon perusteella pinta- ja pohjavesimuodostumat, joissa ei mahdollisesti saavuteta vesienhoitolain 21 §:ssä tarkoitettuja ympäristötavoitteita. Jos arvioidaan, että ympäristötavoitteita ei mahdollisesti saavuteta, alueellisen ympäristökeskuksen tulee tehdä lisäselvitykset pinta- ja pohjavesien seuranta- ja toimenpideohjelmien laatimista varten.

Tiedot kootaan valtion ja kuntien eri viranomaisten ja laitosten sekä julkisia palveluja tarjoavien laitosten tekemästä vesien seurannasta ja toiminnanharjoittajien muun lainsäädännön nojalla tekemästä tarkkailusta ja selvityksistä.
8 § Vedenkäytön taloudellinen selvitys

Vedenkäytön taloudellisessa selvityksessä esitetään veden käyttötarkoitusten taloudellisen merkittävyyden arviointi, veden hankinnan ja tarpeen pitkän ajan ennusteet, vesipalvelujen taloudellinen selvitys sekä vedenkäytön kustannustehokkaimmat yhdistelmät toimenpideohjelmia varten.

Vesipalvelujen taloudellinen selvitys sisältää laskelmat kustannusten kattamisen periaatteen huomioon ottamisesta vesihuollossa.

Ympäristöministeriö ohjaa yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön kanssa alueellisia ympäristökeskuksia ja Suomen ympäristökeskusta vedenkäytön taloudellisen selvityksen laatimisessa.
3 luku Pinta- ja pohjavesien tilan arvioiminen
9 § Määritelmät

Tässä luvussa tarkoitetaan pintaveden ekologisen tilan luokittelussa:

 1)

biologisilla tekijöillä kasviplanktonia, päällysleviä, makroleviä, muuta vesikasvillisuutta, pohjaeläimistöä ja kalastoa;

2)

hydrologis-morfologisilla tekijöillä virtausoloja, viipymää, veden korkeutta, syvyyssuhteita, pohjan ja rantavyöhykkeen rakennetta sekä yhteyttä pohjaveteen;

3)

fysikaalis-kemiallisilla tekijöillä näkösyvyyttä, lämpöoloja, happioloja, suolaisuutta, happamoitumistilannetta, ravinneoloja ja kansallisesti valittuja vesiympäristölle haitallisia aineita;

4)

vertailuoloilla 1―3 kohdassa tarkoitettujen tekijöiden arvoja, jotka vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä ekologisia oloja;

5)

ekologisella laatusuhteella ekologista tilaa osoittavien biologisten tekijöiden poikkeamaa vertailuoloista.

Kohdassa 1―3 tarkoitetut tekijät joki-, järvi- ja rannikkovesissä on esitetty tarkemmin liitteessä 1.
10 § Jaottelu pintavesityyppeihin ja tyyppien vertailuolot

Pintaveden ekologisen tilan luokittelua varten alueellinen ympäristökeskus jaottelee luonnonoloiltaan samankaltaiset pintavedet joki-, järvi- ja rannikkovesityyppeihin liitteessä 2 esitettyjen tekijöiden perusteella.

Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut pintavesimuodostumat jaotellaan niitä ominaispiirteiltään lähinnä vastaavaan pintavesityyppiin.

Reittivesistössä pintavesiä voidaan tarkastella kokonaisuutena ottaen huomioon jokien järvimäiset piirteet ja järvien jokimaiset piirteet.

Kullekin pintavesityypille määritetään vertailuolot liitteessä 1 esitettyjen erinomaisen tilan määritelmien mukaan.
11 § Vesien tilan arviointi

Vesienhoitolain 8 §:n mukaisesti alueellinen ympäristökeskus luokittelee toimialueensa pinta- ja pohjavedet vesienhoitosuunnitelmaa varten.

Työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikkö sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toimittavat luokittelussa tarpeelliset tiedot kalastosta alueelliselle ympäristökeskukselle.
12 § Pintaveden ekologisen tilan luokittelu

Pintaveden ekologinen tila luokitellaan erinomaiseksi, hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi tai huonoksi vertaamalla veden tilaa vertailuoloihin ja käyttäen liitteessä 1 esitettyjä määritelmiä. Keinotekoisen ja voimakkaasti muutetun pintaveden tila luokitellaan vastaavasti hyväksi, tyydyttäväksi, välttäväksi tai huonoksi suhteutettuna parhaaseen saavutettavissa olevaan ekologiseen tilaan.

Luokittelu tehdään biologisten tekijöiden avulla ottaen huomioon niitä tukevat hydrologis-morfologiset ja fysikaalis-kemialliset tekijät. Luokittelu erinomaisesta huonoon ilmaistaan ekologisena laatusuhteena asteikolla 1―0.

Pintaveden ekologinen tila luokitellaan enintään tyydyttäväksi, jos vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006) tarkoitetun, kansallisesti valitun vesiympäristölle haitallisen aineen ympäristönlaatunormi on ylittynyt.
13 § Pintaveden kemiallisen tilan luokittelu

Pintaveden kemiallinen tila luokitellaan hyväksi, jollei vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetussa valtioneuvoston asetuksessa tarkoitetun, yhteisön tasolla vahvistetun vaarallisen tai haitallisen aineen ympäristönlaatunormi ole ylittynyt.
14 § Pohjaveden määrällisen ja kemiallisen tilan luokittelu

Pohjavedet luokitellaan hyvään tai huonoon tilaan kemiallisen ja määrällisen tilan perusteella sen mukaan, kumpi niistä on huonompi.

Pohjaveden määrällinen tila luokitellaan hyväksi, jos:

 1)

keskimääräinen vuotuinen vedenotto ei ylitä muodostuvan uuden pohjaveden määrää; ja

 2)

pohjavedenpinnan korkeus ei ihmistoiminnan seurauksena pysyvästi laske.

Pohjaveden kemiallinen tila luokitellaan hyväksi, jos se täyttää yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY 17 artiklassa ja liitteen V kohdassa 2.3.2 esitetyt vaatimukset.
4 luku Vesienhoitoalueen seurantaohjelma
15 § Seurantaohjelma

Alueellinen ympäristökeskus määrittelee toimialueensa pinta- ja pohjavesien seurannan tarpeet ottaen huomioon mitä 16―20 §:ssä säädetään. Se laatii toimialueellaan seurantaohjelman, jossa yhdistetään soveltuvin osin viranomaisten järjestämä seuranta ja toiminnanharjoittajan muun lain nojalla tekemä tarkkailu. Seurantaohjelmassa esitetään tarvittavat seurantapaikat ja -alueet, seurattavat tekijät sekä seurantatiheys.

Kalaston seurannan tarpeet alueellinen ympäristökeskus määrittelee yhteistyössä työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön kanssa.
16 § Seurannan järjestäminen

Vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesien tilalle on järjestettävä säännöllinen seuranta 6 §:ssä tarkoitetun toiminnan vaikutusten arvioimiseksi, seurantaohjelmien suunnittelemiseksi sekä luonnonolojen ja laaja-alaisen ihmisen toiminnan aiheuttaman pitkäaikaisvaikutuksen selvittämiseksi (perusseuranta).

Jos on mahdollista, että ympäristötavoitteita ei saavuteta, pinta- ja pohjavesien seuranta on järjestettävä siten, että saadaan selville vesien tila ja toimenpideohjelman toimenpiteiden vaikutukset (toiminnallinen seuranta).

Jos syytä ympäristötavoitteiden saavuttamatta jäämiselle ei tiedetä tai se johtuu äkillisestä syystä, on selvitettävä pintaveden tilan heikkenemisen määrä ja vaikutukset toimenpideohjelman laatimista varten (tutkinnallinen seuranta).

17 § Pintaveden seurantapaikat ja -alueet

Seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita, jotta pintavesien tila voidaan arvioida kokonaisuudessaan ja niiden luokittelu on mahdollista.

Alueellisen ympäristökeskuksen arvion perusteella perusseurannan seurantapaikkoja tai -alueita sijoitetaan liitteen 3 A kohdassa tarkoitettuihin pintavesiin.

Toiminnallisen seurannan seurantapaikkoja tai -alueita sijoitetaan liitteen 3 B kohdassa tarkoitettuihin pintavesiin.
18 § Seurattavien tekijöiden valinta pintavedessä

Pintaveden perusseuranta kohdistetaan biologisia, hydrologis-morfologisia ja fysikaalis-kemiallisia tekijöitä ilmaiseviin muuttujiin. Pintaveden toiminnallinen seuranta kohdistetaan niihin biologisia, hydrologis-morfologisia tai fysikaalis-kemiallisia tekijöitä ilmaiseviin muuttujiin, jotka osoittavat pilaavan tai muuttavan vaikutuksen.
19 § Pintaveden seurantatiheys

Seurantatiheydet ja ajoitus on valittava siten, että saavutetaan hyväksyttävä luotettavuus- ja tarkkuustaso.

Perusseurantaa järjestetään kullakin vesienhoitosuunnitelmakaudella vähintään vuoden ajan. Biologisia ja hydrologis-morfologisia tekijöitä osoittavia muuttujia seurataan vähintään kerran. Fysikaalis-kemiallisia tekijöitä osoittavia muuttujia seurataan liitteen 4 mukaisesti, jollei teknisen tietämyksen ja asiantuntija-arvion mukaan muuta osoiteta.

Perusseuranta voidaan vähentää järjestettäväksi joka kolmannella vesienhoitosuunnitelmakaudella jos:

 1)

aiempi seuranta on osoittanut, että pintaveden tila on vähintään hyvä ja on arvioitavissa, että tila säilyy tai paranee; ja

 2)

edellä 6 §:ssä tarkoitetun toiminnan vaikutuksessa pintaveden tilaan ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia.

Toiminnallista seurantaa järjestetään biologisille, hydrologis-morfologisille tai fysikaalis-kemiallisille tekijöille ohjeellisesti siten kuin liitteessä 4 säädetään. Seurantaa voidaan vesienhoitosuunnitelmakauden kuluessa muuttaa, jos pintavettä pilaava tai haitallisesti muuttava toiminta lakkaa tai toiminnan pilaavaa tai haitallista vaikutusta veden tilaan ei muutoin voida enää pitää merkittävänä.
20 § Pohjaveden seurantapaikat ja seurantatiheys

Seurantaohjelmassa on oltava riittävästi seurantapaikkoja, jotta pohjaveden laatu, pinnan korkeus sekä niiden luontainen tai ihmistoiminnan niihin aiheuttama vaihtelu voidaan arvioida luotettavasti.

Jos on mahdollista, että pohjaveden hyvää tilaa ei saavuteta, seurantapaikat ja seurantatiheys on valittava siten, että voidaan selvittää miten vedenotto, muu ihmisen toiminta tai pohjaveden purkautuminen vaikuttavat pohjaveden tilaan.
21 § Seurannan laatuvaatimukset

Pinta- ja pohjavesien seurannassa tulee käyttää SFS-, EN- ja ISO -standardien mukaisia menetelmiä tai niitä tarkkuudeltaan ja luotettavuudeltaan vastaavia menetelmiä.
5 luku Vesienhoitosuunnitelman laatiminen
22 § Vesienhoitosuunnitelman valmistelu

Alueellinen ympäristökeskus huolehtii toimialueensa osalta siitä, että vesienhoitosuunnitelmaa varten laaditaan tarvittavat selvitykset ja vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitetut toimenpideohjelmat. Valmistelussa tulee ottaa huomioon vesienhoitolain 13 §:ssä tarkoitettu hoitosuunnitelman laatimisen aikataulu ja työohjelma sekä vesienhoitolain 14 §:ssä tarkoitetun yhteistyöryhmän ehdotukset ja kannanotot.

Yhteensovittava alueellinen ympäristökeskus kokoaa vesienhoitoalueella valmistelluista selvityksistä, toimenpideohjelmien yhteenvedosta ja seurantaohjelmista ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi ja toimittaa sen käsiteltäväksi vesienhoitolain 14 §:ssä tarkoitetussa ohjausryhmässä.
23 § Vesienhoitosuunnitelmassa esitettävät tiedot

Sen lisäksi mitä vesienhoitolain 11 §:ssä säädetään, vesienhoitosuunnitelmassa tulee esittää liitteessä 5 luetellut seikat.

Vesienhoitosuunnitelmasta tulee lisäksi käydä ilmi, miten vesienhoitoalueista annetun valtioneuvoston asetuksen (1303/2004) 4 §:n 1 kohdassa tarkoitetut yhteistyöryhmän tekemät ehdotukset ja 3 kohdassa tarkoitetut kannanotot ovat vaikuttaneet vesienhoitosuunnitelman sisältöön.
24 § Toimenpideohjelmassa esitettävät tiedot vesienhoidon perustoimenpiteistä

Vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitettuja vesienhoidon perustoimenpiteitä ovat:

 1)

päästöjen hallinta- ja vesiensuojelutoimenpiteet;

 2)

pohja- ja pintavedenoton, tekopohjaveden muodostamisen ja pintaveden patoamisen ennakkovalvonta;

 3)

selvitys vedenkäyttäjien osallistumisesta vedenkäytön kustannusten kattamiseen;

 4)

vesien ekologisen tilan tavoitteeseen vaikuttavan vesistön säännöstelyn ja rakentamisen ennakkovalvonta sekä kaavoitus; ja

 5)

vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallintaa koskevat toimenpiteet.

Perustoimenpiteitä koskeva lainsäädäntö on lueteltu liitteen 6 a kohdassa.
25 § Toimenpideohjelmassa esitettävät tiedot vesienhoidon täydentävistä toimenpiteistä

Vesienhoitolain 12 §:ssä tarkoitetut vesienhoidon täydentävät toimenpiteet on lueteltu liitteen 6 b kohdassa.
6 luku Erityiset säännökset
26 § Selvitysten tarkistaminen

Tässä asetuksessa tarkoitetut vesienhoitoalueella laadittavat selvitykset sekä pinta- ja pohjaveden tilaa ja seurantaa koskevat arviot tarkistetaan tarpeellisilta osin ennen seuraavaa vesienhoitosuunnitelmakautta.
27 § Tiedottaminen

Vesienhoitolain 13 §:ssä tarkoitetut valmisteluasiakirjat on pidettävä asianomaisissa kunnissa nähtävillä ja niistä tulee olla mahdollisuus esittää mielipiteensä kuuden kuukauden ajan niiden nähtäville panosta lukien.
28 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2006.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Edellä 15 §:ssä tarkoitetut ensimmäiset seurantaohjelmat on laadittava viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2006.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1―73

Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2006

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam Hallitussihteeri Satu Räsänen

Liite 1

Pintaveden ekologisen tilan luokittelussa käytettävät määritelmät

1. Biologiset tekijät

Erinomainen tila (1)

Hyvä tila (1)

Tyydyttävä tila (1)

Biologinen tekijä

Määritelmä

Määritelmä

Määritelmä

Kasviplankton (järvi ja rannikkovesi)

Taksonikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Vähäisiä muutoksia kasviplanktontaksoneissa ja niiden runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteistöihin.

Planktontaksonit ja niiden runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä.

Kasviplanktonin keskimääräinen biomassa vastaa täysin tyypille ominaisia fysikaalis-kemiallisia olosuhteita eikä se muuta merkittävästi tyypille ominaista näkösyvyyttä.

Biomassassa esiintyy vähäisiä muutoksia verrattuna tyypille ominaisiin olosuhteisiin.

Järvessä biomassa on kohtalaisesti muuttunut ja voi johtaa merkittäviin ei-toivottuihin muutoksiin muissa biologisissa tekijöissä ja veden tai sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa.

Planktonkukintojen esiintymistiheys ja voimakkuus vastaavat tyypille ominaisia fysikaalis-kemiallisia olosuhteita.

Kyseiset muutokset eivät osoita sellaista lisääntynyttä levien kasvua, joka johtaisi ei-toivottuihin muutoksiin järvessä vesieliöstössä tai veden tai sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa, rannikkovedessä vesieliöstössä tai veden laadussa.

Rannikkovedessä levien biomassa ylittää selvästi tyypille ominaiset rajat ja voi vaikuttaa muihin biologisiin tekijöihin.

Kukintojen esiintymistiheydessä ja voimakkuudessa voi ilmetä vähäistä lisääntymistä verrattuna tyypille ominaiseen tilanteeseen.

Kohtalaista lisäystä voi ilmetä planktonkukintojen esiintymistiheydessä ja voimakkuudessa. Pitkäaikaisia kukintoja voi esiintyä kesäkuukausina.

Makrofyytit ja päällyslevät (joki ja järvi)

Taksonikoostumus vastaa täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Vähäisiä muutoksia makrofyyttien ja päällyslevien taksoneissa ja niiden runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin. Kyseiset muutokset eivät osoita sellaista päällyslevien tai korkeamman vesikasvillisuuden lisääntynyttä kasvua, joka johtaisi ei-toivottuihin muutoksiin vesieliöstössä tai veden ja sedimentin fysikaalis-kemiallisessa laadussa.

Makrofyyttien ja päällyslevien taksonikoostumus eroaa kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä ja on häiriintynyt merkittävästi enemmän kuin hyvää tilaa vastaavissa olosuhteissa.

Ei havaittavia muutoksia makrofyyttien ja päällyslevien keskimääräisissä runsaussuhteissa.

Päällyslevien joukossa ei esiinny haitallisessa määrin ihmistoiminnasta aiheutuneita bakteerikasvustoja.

Kohtalaisen selviä muutoksia makrofyyttien ja päällyslevien keskimääräisissä runsaussuhteissa.

Ihmistoiminnasta aiheutuneet bakteerikasvustot haittaavat päällysleviä tai ovat paikallisesti syrjäyttäneet sen.

Pohjaeläimistö (joki ja järvi)

Taksonikoostumus ja runsaussuhteet sekä muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde vastaavat täysin tai lähes täysin tyypille ominaisia häiriintymättömiä olosuhteita.

Taksonikoostumus ja runsaussuhteet, muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde sekä monimuotoisuus osoittavat vähäisiä muutoksia verrattuna tyypille ominaisiin häiriintymättömiin oloihin.

Taksonikoostumus ja runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä.

Pohjaeläimistön monimuotoisuus ei osoita muutoksia verrattuna häiriintymättömiin oloihin.

Tärkeitä tyypille ominaisia taksonomisia ryhmiä puuttuu.

Muutosherkkien taksonien ja epäherkkien taksonien suhde sekä monimuotoisuustaso ovat merkittävästi pienempiä kuin tyypille ominainen taso ja merkittävästi pienempiä kuin hyvää tilaa vastaavissa olosuhteissa.

Pohjaeläimistö (rannikkovesi)

Pohjaeläimistön monimuotoisuus ja runsaussuhteet vaihtelevat sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin.

Pohjaeläimistön monimuotoisuus ja runsaussuhteet ovat lievästi muuttuneet tyypille ominaisesta tilanteesta.

Pohjaeläimistön monimuotoisuus ja runsaussuhteet ovat kohtalaisesti muuttuneet tyypille ominaisesta tilanteesta.

Kaikkia häiriintymättömille oloille tyypillisiä, muutosherkkiä taksoneja esiintyy.

Useimpia tyypille ominaisia, muutosherkkiä taksoneita esiintyy.

Pilaantumista ilmentäviä taksoneita esiintyy.

Monia tyypille ominaisia, muutosherkkiä taksoneita puuttuu.

Kalasto (joki ja järvi)

Lajikoostumus ja runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Vähäisiä muutoksia lajikoostumuksessa ja runsaussuhteissa verrattuna tyypille ominaisiin yhteisöihin, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin ja hydrologis-morfologisiin tekijöihin.

Kalaston koostumus ja runsaussuhteet eroavat kohtalaisesti tyypille ominaisista yhteisöistä, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin tai hydrologis-morfologisiin tekijöihin.

Kaikkia tyypille ominaisia muutosherkkiä lajeja esiintyy.

Kalaston ikärakenteessa on merkkejä muutoksista, jotka johtuvat ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin ja hydrologis-morfologisiin tekijöihin sekä joissain tapauksissa siinä on merkkejä yksittäisen lajin lisääntymisen tai yksilönkehityksen häiriintymisestä siinä määrin, että jotkut ikäluokat voivat puuttua kokonaan.

Kalaston ikärakenteessa on suurehkoja ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia, mikä johtuu ihmistoiminnan vaikutuksista fysikaalis-kemiallisiin tai hydrologis-morfologisiin tekijöihin. Kohtalaisen suuri osa tyypille ominaisia lajeja puuttuu tai niiden esiintyminen on hyvin vähäistä.

Kalaston ikärakenteessa on vähän ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia, eikä siinä ole merkkejä häiriöistä minkään lajin lisääntymisessä tai yksilönkehityksessä.

Makrolevät ja koppisiemeniset kasvit (rannikkovesi)

Kaikkia muutosherkkiä tyypille ominaisia makrolevien ja koppisiemenisten taksoneita esiintyy.

Useimpia muutosherkkiä tyypille ominaisia makrolevien ja koppisiemenisten taksoneita esiintyy.

Kohtalaisen monta muutosherkkää tyypille ominaista makrolevien ja koppisiemenisten taksonia puuttuu.

Makrolevien peittävyys ja koppisiemenisten runsaussuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Makrolevien peittävyydessä ja koppisiemenisten runsaussuhteissa on vähäisiä muutoksia.

Makrolevien peittävyys ja koppisiemenisten runsaussuhteet ovat kohtalaisesti muuttuneet. Tästä voi aiheutua ei-toivottuja muutoksia vesieliöstössä

Biologiset tekijät (keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu pintavesi)

Kyseeseen tulevien biologisten tekijöiden arvot vastaavat mahdollisimman hyvin lähinnä vastaavan pintavesityypin arvoja, ottaen huomioon vesimuodostuman keinotekoisista tai voimakkaasti muutetuista ominaispiirteistä johtuvat fyysiset olosuhteet.

Vähäisiä muutoksia kyseeseen tulevien biologisten tekijöiden arvoissa verrattuna parhaan saavutettavissa olevan ekologisen tilan mukaisiin arvoihin.

Kohtalaisesti muutoksia kyseeseen tulevien tekijöiden arvoissa verrattuna parhaan saavutettavissa olevan ekologisen tilan mukaisiin arvoihin.

Kyseiset arvot ovat muuttuneet merkittävästi enemmän kuin hyvissä ekologisissa olosuhteissa havaitut arvot.

2. Hydrologis-morfologiset tekijät

Erinomainen tila (1)

Hyvä tila (1)

Tyydyttävä tila (1)

Hydrologis-morfologinen tekijä

Määritelmä

Määritelmä

Määritelmä

Hydrologinen järjestelmä (joki ja järvi)

Virtauksen määrä ja dynamiikka, järvessä lisäksi pinnan taso ja viipymä, sekä niistä johtuva yhteys pohjaveteen vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista.

Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista.

Esteettömyys (joki)

Ihmistoiminta ei ole muuttanut joen esteettömyyttä, joka sallii vesieliöiden vapaan liikkumisen ja sedimentin kulkeutumisen.

Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista.

Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista.

Morfologiset tekijät (joki, järvi ja rannikkovesi)

Joen vesiuoman malli, leveyden ja syvyyden vaihtelut, virtausnopeudet, pohjan laatu ja rantavyöhykkeen rakenne ja olot vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista.

Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista.

Järven syvyyden vaihtelu, pohjasedimentin määrä ja pohjan rakenne ja olosuhteet vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Rannikkoveden syvyyden vaihtelu sekä pohjan rakenne ja laatu vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Hydrologis-morfologinen tekijä (keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu pintavesi)

Hydrologis-morfologisissa olosuhteissa on havaittavissa ainoastaan niitä pintavesimuodostumaan kohdistuvia vaikutuksia, jotka ovat seurausta veden keinotekoisesti tai voimakkaasti muutetuista ominaispiirteistä sen jälkeen, kun kaikki toteutettavissa olevat lieventävät toimenpiteet on toteutettu, jotta varmistetaan pääseminen mahdollisimman lähelle parasta toteutettavissa olevaa ekologista jatkumoa, erityisesti eläimistön vaelluksen ja sopivien lisääntymisalueiden kannalta.

Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista.

Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista.

3. Fysikaalis-kemialliset tekijät

Erinomainen tila (1)

Hyvä tila (1)

Tyydyttävä tila (1)

Fysikaalis-kemiallinen tekijä

Määritelmä

Määritelmä

Määritelmä

Veden yleiset olosuhteet (joki, järvi, rannikkovesi sekä keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu ja pintavesi)

Ravinnepitoisuudet vaihtelevat sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin.

Ravinnepitoisuudet eivät ylitä niitä tasoja, jotka on määritelty varmistamaan tyypille ominainen ekosysteemin toiminta ja edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttaminen.

Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista.

Joessa, järvessä ja rannikkovedessä fysikaalis-kemialliset tekijät vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita.

Joessa ja järvessä lämpötila, happiolot, pH, alkaliteetti ja suolaisuus, järvessä lisäksi näkösyvyys, rannikkovedessä lämpötila, happiolot ja näkösyvyys, ja keinotekoisessa tai voimakkaasti muutetussa pintavedessä lämpötila ja pH eivät ylitä niitä rajoja, jotka on määritelty varmistamaan tyypille ominainen ekosysteemin toiminta ja edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttaminen.

Joessa ja järvessä lämpötila, happiolot, pH, alkaliteetti ja suolaisuus, järvessä lisäksi näkösyvyys, rannikkovedessä lämpötila, happiolot ja näkösyvyys, eivät osoita ihmistoiminnasta johtuvia muutoksia ja vaihtelevat sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin.

Keinotekoisessa ja voimakkaasti muutetussa pintavedessä fysikaalis-kemialliset tekijät vastaavat täysin tai lähes täysin häiriintymättömiä olosuhteita, jotka liitetään kyseistä vesimuodostumaa lähinnä vastaavaan pintavesityyppiin.

Keinotekoisessa tai voimakkaasti muutetussa pintavedessä lämpötila, happiolot ja pH eivät poikkea lähinnä vastaavaan pintavesityypin häiriintymättömille oloille ominaisista arvoista.

Veden yksilöidyt synteettiset pilaavat aineet (joki, järvi, rannikkovesi sekä keinotekoinen tai voimakkaasti muutettu pintavesi)

Pitoisuudet ovat lähellä nollaa ja ainakin pienempiä kuin edistyneimmillä yleisesti käytetyillä analysointitekniikoilla voidaan havaita.

Pitoisuudet eivät ylitä kansallisesti valituille vesiympäristölle haitallisille aineille asetettuja ympäristönlaatunormeja.

Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista.

Veden yksilöidyt ei-synteettiset pilaavat aineet (joki, järvi, rannikkovesi sekä keinotekoinen tai voimakkaasti muutetun pintavesi)

Pitoisuudet pysyvät sellaisissa rajoissa, jotka tavallisesti liitetään häiriintymättömiin olosuhteisiin.

Pitoisuudet eivät ylitä kansallisesti valituille vesiympäristölle haitallisille aineille asetettuja ympäristönlaatunormeja.

Vallitsevat olot eivät haittaa edellä kohdassa 1 biologisille tekijöille esitettyjen määritelmien mukaisten arvojen saavuttamista.

Keinotekoisessa tai voimakkaasti muutetussa pintavedessä pitoisuudet pysyvät sellaisissa rajoissa jotka tavallisesti liitetään lähinnä vastaavaan pintavesityypin häiriintymättömiin olosuhteisiin.

Välttäviksi luokitellaan vedet, joissa ilmenee suurehkoja muutoksia biologisten tekijöiden arvoissa ja joissa eliöyhteisöt eroavat merkittävästi niistä, jotka tavallisesti liitetään kyseisen pintavesityypin häiriintymättömiin olosuhteisiin.

Huonoiksi luokitellaan vedet, joissa ilmenee vakavia muutoksia biologisten tekijöiden arvoissa ja joista puuttuu suuri osa eliöyhteisöistä, jotka tavallisesti liitetään kyseisen pintavesityypin häiriintymättömiin olosuhteisiin.

(1) Keinotekoiselle ja voimakkaasti muutetulle vesimuodostumalle määritetään vastaavasti paras saavutettavissa oleva ekologinen tila, hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila ja tyydyttävä saavutettavissa oleva ekologinen tila.

Liite 2

Pintavesityyppien jaottelussa käytettävät tekijät

Pintavesityyppi

Jaottelussa käytettävä tekijä

Joki

1. koko

2. maa- ja kallioperä: eloperäinen, kvartsipitoinen, runsasravinteinen tai runsaskalkkinen

3. korkeus merenpinnasta

4. vesialan osuus valuma-alueesta

5. maantieteellinen sijainti

Järvi

1. koko

2. maa- ja kallioperä: eloperäinen, kvartsipitoinen, runsasravinteinen tai runsaskalkkinen

3. korkeus merenpinnasta

4. keskimääräinen vedensyvyys

5. viipymä

6. maantieteellinen sijainti

Rannikkovesi

1. suolaisuus

2. aallokon vaikutus

3. maantieteellinen sijainti

4. jääpeitteinen aika

Liite 3

Seurantapaikat ja -alueet pintavesissä

A) Pintaveden seurantapaikat tai -alueet pintavesien tilan arvioimiseksi kokonaisuudessaan:

1. Suurten jokien kohdat, joissa valuma-alue on suurempi kuin 2 500 km 2 ja veden virtaama on merkittävä koko vesienhoitoalueen kannalta.

2. Suuret järvet ja tekojärvet, joiden vesitilavuus on merkittävä vesienhoitoalueen kannalta.

3. Merkittävät vesistöt, jotka ulottuvat yli valtion rajan.

4. Paikat, jotka on määritelty tietojen vaihtoa koskevassa neuvoston päätöksessä 77/795/ETY.

5. Paikat, joita tarvitaan valtion rajan yli ja meriympäristöön kulkeutuvaa pilaavien aineiden kuormaa arvioitaessa.

B) Pintaveden seurantapaikat, jos on mahdollista, että ympäristötavoitteet jäävät saavuttamatta:

1. Pintavesiin, joissa pistekuormitus vaikuttaa merkittävästi, sijoitetaan riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita, jotta pistekuormituksen suuruus ja vaikutukset voidaan arvioida. Usean pistekuormittajan vaikuttaessa pintaveteen, seurantapaikat valitaan siten, että voidaan tarkastella näiden suuruutta ja vaikutusta kokonaisuutena.

2. Pintavesiin, joissa hajakuormitus vaikuttaa merkittävästi, sijoitetaan riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita jotta hajakuormituksen suuruus ja vaikutukset voidaan arvioida. Paikat on valittava siten, että ne edustavat hajakuormituksen suhteellista osuutta ja sen aiheuttamaa pintaveden hyvän tilan saavuttamatta jäämisen riskiä.

3. Pintavesiin, joihin voi kohdistua merkittäviä pintavettä muuttavia toimia, sijoitetaan riittävästi seurantapaikkoja tai -alueita, jotta muutosten laajuus ja vaikutukset voidaan arvioida. Paikat tai alueet on valittava siten, että ne osoittavat hydrologis-morfologisten muutosten kokonaisvaikutusta pintaveteen.

Liite 4

Pintaveden seurantatiheys

Tekijä

Joet

Järvet

Rannikkovedet

Biologiset

Kasviplankton

2 kertaa /v

2 kertaa/v

2 kertaa/v

Muu vesikasvillisuus

3 v

3 v

3 v

Pohjaeläimistö

3 v

3 v

3 v

Kalasto

3 v

3 v

Hydrologis-morfologiset

Esteettömyys

6 v

Hydrologia

jatkuva

1 kk

Morfologia

6 v

6 v

6 v

Fysikaalis-kemialliset

Lämpöolot

4 kertaa/v

4 kertaa/v

4 kertaa/v

Happiolot

4 kertaa/v

4 kertaa/v

4 kertaa/v

Suolaisuus

4 kertaa/v

4 kertaa/v

4 kertaa/v

Ravinneolot

4 kertaa/

4 kertaa/v

4 kertaa/v

Happamoitumistilanne

4 kertaa/v

4 kertaa/v

Kansallisesti valittu vesiympäristölle haitallinen aine

4 kertaa/v

4 kertaa/v

4 kertaa/v

Yhteisön tasolla valittu vesiympäristölle vaarallinen ja haitallinen aine

12 kertaa/v

12 kertaa/v

12 kertaa/v

Liite 5

Vesienhoitosuunnitelmassa esitettävät tiedot:

1. Yhteenveto vesienhoitoalueen pinta- ja pohjavesien ominaispiirteiden selvityksistä, pintavesien vertailuolojen määrittely ja perustelut biologisen tekijän pois jättämiselle pintavesityypin ekologisen tilan arvioinnissa.

2. Yhteenveto pinta- ja pohjavesien tilaan kohdistuvasta merkittävästä kuormittavasta ja muuttavasta toiminnasta ja muusta ihmisen toiminnan vaikutuksesta sekä poikkeuksellisten olosuhteiden vaikutuksista.

3. Kartta 4 §:ssä tarkoitetuista erityisistä alueista sekä selvitys lainsäädännöstä, jonka perusteella alueet on määritelty.

4. Seurantapaikat ja -alueet kartan muodossa. Seurantatulokset pintaveden, pohjaveden ja suojelualueiden tilasta kartan muodossa. Arvio seurannan tuottamisen tulosten luotettavuus- ja tarkkuustasosta.

5. Luettelo asetetuista ympäristötavoitteista pintavesille, pohjavesille ja suojelualueille, perustelut mahdollisesta vesienhoitolain 22―25 §:n soveltamisesta sekä muut tavoitteiden asettamiseen liittyvät tiedot.

6. Yhteenveto vedenkäytön sekä vesipalvelujen taloudellisesta selvityksestä.

7. Yhteenveto toimenpideohjelmasta tai -ohjelmista, mukaan lukien keinot, joilla asetetut tavoitteet saavutetaan, yhteenveto toimenpiteistä poikkeuksellisten tilanteiden varalle sekä selvitys vaihtoehtoisista toimenpiteistä ja niiden valinnasta.

8. Luettelo tarkemmista vesistöalueen osaa, tiettyjä toimialoja, tiettyjä seikkoja tai pintavesityyppiä koskevista vesienhoitoalueen ohjelmista ja hoitosuunnitelmista sekä yhteenveto niiden sisällöstä.

9. Yhteenveto toimista, joiden avulla kansalaisille on tiedotettu ja heitä on kuultu sekä selvitys valmistelun aikana esitetyistä kannanotoista ja valtioiden välisistä neuvotteluista sekä siitä, miten nämä ovat vaikuttaneet suunnitelman sisältöön ja vaihtoehtojen valintaan.

10. Luettelo toimivaltaisista viranomaisista seuraavin tiedoin:

i) toimivaltaisen viranomaisen nimi ja osoite,

ii) vesienhoitoalueen maantieteellinen alue,

iii) toimivaltaisen viranomaisen oikeudellinen asema,

iv) selvitys kunkin toimivaltaisen viranomaisen oikeudellisista ja hallinnollisista vastuista ja tehtävistä kussakin vesienhoitoalueessa,

v) jos toimivaltainen viranomainen toimii muita toimivaltaisia viranomaisia koordinoivana elimenä, luettelo kyseisistä viranomaisista sekä selvitys yhteistyön varmistamiseksi luoduista suhteista instituutioiden välillä ja

vi) jos vesienhoitoalue sijaitsee useamman kuin yhden jäsenvaltion alueella tai siihen kuuluu alueita valtioista, jotka eivät ole jäsenvaltioita, selvitys yhteistyön varmistamiseksi luoduista suhteista instituutioiden välillä.

11. Tieto siitä, mistä ja miten vesienhoitosuunnitelmaa laadittaessa kuulutetut tausta-asiakirjat ja -tiedot, ympäristönsuojelulain (86/2000) ja vesilain (264/1961) mukaisten lupien tarkkailutiedot sekä seurantaohjelmien mukaisesti kerätyn seurantatiedon yksityiskohdat ovat saatavilla.

12. Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevan lain (200/2005) mukaista ympäristöselostusta vastaavat tiedot.

Vesienhoitolain 19 §:n mukaisesti tarkistetussa vesienhoitosuunnitelmassa on esitettävä lisäksi seuraavat tiedot:

13. Yhteenveto kaikista muutoksista tai ajantasauksista, joita on tehty edellisen vesienhoitosuunnitelman julkaisemisen jälkeen, mukaan lukien yhteenveto vesienhoitolain 22―25 §:n mukaisesti tehtävistä tarkastuksista.

14. Arvio edistymisestä ympäristötavoitteiden saavuttamisessa, mukaan lukien karttamuotoinen esitys edellisen suunnitelman kattaman ajanjakson seurantatuloksista sekä selvitys niiden ympäristötavoitteiden osalta, joita ei ole saavutettu.

15. Yhteenveto toteutetuista toimenpiteistä.

16. Yhteenveto väliaikaisista lisätoimista, joita on toteutettu edellisen vesienhoitoalueen hoitosuunnitelman julkaisemisen jälkeen.

17. Yhteenveto ja selvitys niistä edelliseen vesienhoitosuunnitelmaan sisältyneistä toimista, joita ei ole toteutettu.

Liite 6

a) Vesienhoidon perustoimenpiteet

Vesienhoidon perustoimenpiteet sisältyvät seuraaviin säädöksiin:

i) sosiaali- ja terveysministeriön päätös yleisten uimarantojen veden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (SosTMp 292/1996)

ii) luonnonsuojelulaki (1096/1996)

iii) metsälaki (1093/1996)

iv) sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (461/2000)

v) laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005)

vi) asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999)

vii) laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994)

viii) valtioneuvoston päätös puhdistamolietteen käytöstä maataloudessa (282/1994)

ix) valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006)

x) torjunta-ainelaki (327/1969)

xi) valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)

xii) ympäristönsuojelulaki (86/2000)

xii) valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006)

xiv) vesilaki (264/1961)

xv) vesihuoltolaki (119/2001)

xvi) maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)

xvii) terveydensuojelulaki (763/1994)

xviii) merensuojelulaki (1415/1994).

b) Vesienhoidon täydentävät toimenpiteet

Vesienhoidon täydentäviä toimenpiteitä voivat olla:

i) lainsäädännölliset keinot

ii) hallinnolliset keinot

iii) taloudelliset tai verotukselliset keinot

iv) ympäristösopimukset

v) hyvää ympäristökäytäntöä koskevat ohjeet

vi) kosteikkojen palauttaminen ja ennallistaminen

vii) rakennushankkeet

viii) ympäristön kunnostushankkeet

ix) koulutushankkeet

x) tutkimus-, kehitys- ja esittelyhankkeet ja

xi) muut asiaan kuuluvat toimenpiteet.