Työministeriön yhteydessä toimii etnisten suhteiden neuvottelukunta.

Neuvottelukunnan tarkoituksena on viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja eduskunnassa edustettuna olevien puolueiden sekä maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen välisen vuorovaikutuksen kehittäminen valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Neuvottelukunta avustaa ministeriöitä maahanmuuttopolitiikan asiantuntijana etnisesti yhdenvertaisen ja monimuotoisen yhteiskunnan kehittämisessä.

Tehtäviään neuvottelukunta hoitaa muun muassa järjestämällä koulutus- ja muita tilaisuuksia, antamalla lausuntoja ja tekemällä aloitteita ja esityksiä.

Neuvottelukunta järjestää yhteistyössä alueellisten etnisten suhteiden neuvottelukuntien kanssa vähintään kerran vuodessa kokoontuvan Etnisten suhteiden foorumin.

Valtioneuvosto asettaa etnisten suhteiden neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan lisäksi enintään 29 muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet.

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii työministeriön kansliapäällikkö. Varapuheenjohtajina toimivat sisäasiainministeriön kansliapäällikkö ja maahanmuuttajien edustaja. Varsinaisten jäsenten ja heidän varajäsentensä tulee edustaa työministeriön, ulkoasiainministeriön, sisäasiainministeriön, opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloja, eduskuntaryhmiä, Suomen Kuntaliittoa, keskeisiä työmarkkinajärjestöjä, maahanmuuttajia tai etnisiä vähemmistöjä edustavia rekisteröityjä yhdistyksiä sekä viranomaisia, jotka voivat samalla edustaa alueellisia neuvottelukuntia.

Neuvottelukunnan jäsenistä ja varajäsenistä vähintään kymmenen tulee edustaa maahanmuuttajia tai etnisiä vähemmistöjä.

Jos neuvottelukunnan jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, työministeriö määrää hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Etnisten suhteiden neuvottelukunnalla on yhteensovittava, valmisteleva ja lausuntojen ja asiakirjojen laatimisesta vastaava työjaosto. Työjaoston puheenjohtajana on työministeriön virkamiesedustaja ja varapuheenjohtajana maahanmuuttajien tai etnisten vähemmistöjen edustaja. Neuvottelukunta asettaa työjaoston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet neuvottelukunnan jäsenistä ja varajäsenistä siten, että jaoston edustus noudattaa neuvottelukunnan kokoonpanoa. Työjaostossa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi enintään kahdeksan jäsentä.

Neuvottelukunta voi tarvittaessa asettaa asioiden valmistelua ja selvityksiä varten määräaikaisia työryhmiä tai jaostoja, joihin voi kuulua myös neuvottelukunnan ulkopuolisia asiantuntijoita. Neuvottelukunta voi kuulla ulkopuolisia asiantuntijoita.

Neuvottelukunnalla voi olla päätoiminen sihteeri, joka on palvelussuhteessa työministeriöön. Neuvottelukunnalla voi olla myös sivutoimisia sihteereitä.

Neuvottelukunta kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Etnisten suhteiden neuvottelukunnan apuna toimii vähintään kolme etnisten suhteiden alueellista neuvottelukuntaa. Työvoima- ja elinkeinokeskus asettaa alueen muita työvoima- ja elinkeinokeskuksia sekä lääninhallitusta kuultuaan etnisten suhteiden alueellisen neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Alueellisten neuvottelukuntien jäsenet edustavat työvoima- ja elinkeinokeskuksia, lääninhallituksia sekä keskeisiä kuntia, kansalaisjärjestöjä, työelämän ja elinkeinoelämän osapuolia, maahanmuuttajia sekä etnisiä vähemmistöjä. Kaikkien jäsenten nimeämisessä otetaan huomioon alueellinen kattavuus sekä alueellisen neuvottelukunnan tehtävien kannalta oleellinen asiantuntemus.

Alueellisessa neuvottelukunnassa on puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi enintään 14 muuta jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet. Puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tulee edustaa maahanmuuttajia tai etnisiä vähemmistöjä. Maahanmuuttajien tai etnisten vähemmistöjen edustajia tulee olla vähintään puolet jäsenistä tai varajäsenistä.

Alueellisten neuvottelukuntien tehtävänä on toimia eri tahoja yhdistävänä aloitteellisena asiantuntija-, yhteistyö- ja vuorovaikutuselimenä alue- ja paikallistasolla maahanmuuttopolitiikan eri osa-alueilla, edistää hyviä etnisiä suhteita sekä lisätä hyvien etnisten suhteiden ja monimuotoisuuden tunnettavuutta. Lisäksi alueelliset neuvottelukunnat voivat hoitaa etnisten suhteiden neuvottelukunnan erikseen määrittämiä tehtäviä.

Alueellisella neuvottelukunnalla voi olla päätoiminen sihteeri ja sivutoimisia sihteereitä.

Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, työvoima- ja elinkeinokeskus nimeää alueelliseen neuvottelukuntaan hänen tilalleen tarvittaessa jäsenen tai varajäsenen.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005.

Tällä asetuksella kumotaan etnisten suhteiden neuvottelukunnasta 5 päivänä joulukuuta 1991 annettu asetus (1391/1991) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.