Poliisin ylijohtona sisäasiainministeriön poliisiosasto vastaa poliisin koulutus- ja tutkimustoiminnasta sekä siihen käytettävistä voimavaroista.

Poliisikoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu (poliisioppilaitokset) vastaavat poliisin valtakunnallisen koulutuksen järjestämisestä sekä tutkimustoiminnasta.

Poliisin valtakunnalliset yksiköt, Poliisin tietohallintokeskus ja poliisin ylijohdon erikseen määräämät poliisiyksiköt vastaavat osaltaan toimialansa valtakunnallisen ja alueellisen koulutuksen kehittämisestä ja toteuttamisesta sekä tutkimustoiminnasta.

Poliisin lääninjohdot vastaavat alueellisesta koulutuksesta. Poliisiyksiköt vastaavat henkilöstönsä työpaikkakoulutuksesta.

Poliisikoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu ovat sisäasiainministeriön alaisia poliisialan oppilaitoksia. Poliisiammattikorkeakoulu on poliisialan ammattikorkeakoulu.

Poliisikoulu vastaa poliisikoulutukseen rekrytoinnista, poliisin perustutkintoa ja poliisialipäällystötutkintoa suorittamaan otettavien opiskelijavalinnoista sekä poliisin perustutkinnosta ja poliisialipäällystötutkinnosta. Poliisikoulu järjestää edellä mainittuihin tutkintoihin liittyvää koulutusta, ammatillisia erikoistumisopintoja, muuta turvallisuusalan koulutusta sekä osallistuu poliisialaan liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Poliisiammattikorkeakoulu vastaa poliisipäällystön tutkinnon opiskelijavalinnoista ja poliisipäällystön tutkinnosta, poliisin päällystö- ja muusta johtamiskoulutuksesta sekä poliisialaan liittyvästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta, järjestää poliisipäällystön tutkintoon liittyvää koulutusta, ammatillisia erikoistumisopintoja ja muuta turvallisuusalan koulutusta. Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettavien tutkintojen ja niihin liittyvän opetuksen osalta noudatetaan tässä laissa säädetyn lisäksi soveltuvin osin, mitä ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tai sen nojalla säädetään.

Poliisioppilaitosten tehtävänä on vastata myös järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta ja kehittämisestä sekä osallistua määräajoin ulkopuoliseen arviointiin.

Poliisioppilaitoksilla on yhteinen hallitus, jonka poliisin ylijohto nimittää kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hallituksessa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä yksitoista muuta jäsentä ja heillä kullakin henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen tehtävänä on seurata poliisioppilaitosten toimintaa ja tehdä esityksiä poliisioppilaitosten toiminnan ja niissä annettavan opetuksen kehittämiseksi sekä ratkaista hallituksen käsiteltäviksi säädetyt oikaisuvaatimukset.

Hallituksen kokoonpanosta, asettamisesta ja tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään viisi muuta jäsentä on paikalla.

Hallitus ratkaisee asiat esittelystä. Asiat ratkaistaan erimielisyyden sattuessa äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee ratkaisuksi se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt, poliisioppilaitoksesta erottamista, opiskelun keskeyttämistä ja varoitusta koskevassa asiassa kuitenkin lievempi kanta.

Poliisin perustutkintoa suorittava on poliisikokelas lukuun ottamatta aikaa, jonka hän on nimitettynä nuoremman konstaapelin määräaikaiseen virkasuhteeseen.

Tässä laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa opiskelijalla tarkoitetaan sekä poliisikokelasta että muuta poliisioppilaitoksessa opiskelevaa.

Poliisikoulu valitsee opiskelijat poliisin perustutkintokoulutukseen.

Poliisikoulu voi erityisistä syistä myöntää poikkeuksen 2 momentin 1 ja 2 sekä 5 kohdassa säädetyistä vaatimuksista.

Poliisin ylijohto päättää niistä poliisin perustutkintoa suorittamaan otettavien valintaperusteista, jotka sisältävät 2 momentin 3 kohdan terveydentilaa ja alalle soveltuvuutta koskevat rajaukset, aikaisempien opintojen huomioon ottamisen valinnassa sekä valintakokeen rakenteen ja eri osioiden keskinäiset painotukset.

Poliisin perustutkintokoulutukseen hakeutuva on velvollinen osallistumaan terveydenhuollon ammattihenkilön ja laboratoriohenkilökunnan tekemään päihdetestiin ennen perustutkintokoulutukseen hyväksymistä. Poliisin perustutkintoa suorittava on velvollinen poliisioppilaitoksen määräyksestä osallistumaan päihdetestiin myös perustutkintokoulutuksen ja siihen liittyvän harjoittelun aikana, jos on perusteltua aihetta epäillä, että poliisikokelas tai harjoittelua suorittava esiintyy päihtyneenä koulutuksessa tai harjoitteluun liittyvässä työssä.

Päihdetestistä saatu tieto on terveydentilatieto. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi luovuttaa poliisioppilaitokselle kirjallisen johtopäätöksen päihdetestistä. Tätä tietoa saavat poliisioppilaitoksessa käsitellä vain ne henkilöt, jotka valmistelevat taikka tekevät päätöksen oppilasvalinnasta taikka perustutkintokoulutuksesta erottamisesta. Poliisioppilaitoksen on säilytettävä terveydentilatiedot erillään muista keräämistään henkilötiedoista.

Poliisikoulu valitsee poliisialipäällystötutkinnon opiskelijat poliisin ylijohdon vahvistamien valintaperusteiden mukaisesti.

Poliisikoulu valitsee opiskelijat myös vastuullaan olevaan poliisihallinnon ulkopuoliseen turvallisuusalan koulutukseen.

Poliisiammattikorkeakoulu valitsee Poliisiammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijat poliisin ylijohdon vahvistamien valintaperusteiden mukaisesti.

Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijavalintoihin ei sovelleta ammattikorkeakoulujen yhteishakujärjestelmästä annettua valtioneuvoston asetusta (353/2003).

Perustutkintokoulutukseen valittu sitoutuu suorittamaan poliisin perustutkintoon kuuluvan työharjoittelujakson ja kenttätyöjakson hänelle osoitetussa poliisiyksikössä.

Poliisioppilaitoksen opiskelijan tulee suorittaa tutkintokoulutuksen opinnot opetussuunnitelmassa määritellyssä enimmäisajassa voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti.

Poliisioppilaitos voi opiskelijan pyynnöstä siirtää tämän opiskeluoikeutta siihen saakka, kunnes kyseinen koulutus seuraavan kerran aloitetaan, kuitenkin enintään yhdellä vuodella.

Opiskelija, joka ei ole suorittanut opintojaan opetussuunnitelmassa määritellyssä enimmäisajassa, menettää opiskeluoikeutensa, jollei poliisioppilaitos erityisestä syystä myönnä hänelle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen.

Poliisioppilaitos voi keskeyttää opiskelijan hakemuksesta tämän opiskelun enintään kahden vuoden määräajaksi. Poliisioppilaitos voi omasta aloitteestaan keskeyttää opiskelijan opiskelun kerrallaan enintään yhden vuoden määräajaksi pitkäaikaisen sairauden vuoksi tai jos opiskelija ei kykene suorittamaan opintojaan hyväksytysti opetussuunnitelman mukaisesti taikka opiskelijaan kohdistuvan rikoksen esitutkinnan ajaksi tai muusta vastaavasta painavasta syystä.

Opiskelun keskeyttämistä koskeva päätös voidaan panna heti täytäntöön, jollei poliisioppilaitos tai hallinto-oikeus toisin määrää.

Poliisioppilaitos päättää opiskelijan aikaisempien opintojen hyväksiluettavuudesta opiskelijan tullessa jatkamaan opintojaan. Edellä 1 momentissa tarkoitettua aikaa, jona opinnot ovat keskeytyneenä, ei lasketa opintojen enimmäisaikaan.

Edellä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa poliisioppilaitos voi antaa kirjallisen varoituksen sijaan suullisen huomautuksen, jos sen katsotaan teon moitittavuus huomioon ottaen olevan riittävä seuraamus.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna sopimattomana käytöksenä on pidettävä erityisesti käytöstä, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien rehelliseen, luotettavaan ja oikeudenmukaiseen hoitoon.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna rikoksena tai sopimattomana käytöksenä on pidettävä erityisesti tekoa tai käytöstä, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien rehelliseen, luotettavaan ja oikeudenmukaiseen hoitoon.

Erottamista koskeva päätös voidaan panna heti täytäntöön, jollei poliisioppilaitos tai hallinto-oikeus toisin määrää. Jos koulutuksesta erottamista koskeva päätös kumotaan, poliisioppilaitos päättää opiskelijan siihen mennessä suorittamien opintojen hyväksiluettavuudesta myöhemmin vastaavien opintojen yhteydessä.

Perustutkintokoulutuksesta erotetun opiskelijan määräaikainen nuoremman konstaapelin virkasuhde, johon hänet on nimitetty työharjoittelu- tai kenttätyöjakson suorittamiseksi, päättyy ilman eri päätöstä siitä ajankohdasta, josta hänet on erotettu koulutuksesta.

Poliisioppilaitoksen on kuultava opiskelijaa ennen kuin se päättää 11 §:ssä tarkoitetusta opiskeluoikeuden menettämisestä. Poliisioppilaitoksen on myös, ennen kuin se päättää 12 §:ssä tarkoitetusta opiskelun keskeyttämisestä, 13 §:ssä tarkoitetusta huomautuksen tai varoituksen antamisesta taikka 14 §:ssä tarkoitetusta koulutuksesta erottamisesta, yksilöitävä toimenpiteeseen johtava teko tai laiminlyönti, kuultava opiskelijaa ja hankittava muu tarpeellinen selvitys.

Poliisioppilaitoksen opiskelija on velvollinen suorittamaan poliisioppilaitoksen määräyksestä koulutukseen liittyvinä harjoituksina poliisille kuuluvia tehtäviä poliisin muun yksikön apuna.

Jos valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi tai valtakunnallisen poliisitoiminnallisen erityistilanteen hoitamiseksi on tarpeen, poliisin ylijohto voi määrätä poliisioppilaitoksessa opiskelevia poliisimiehiä, jotka ovat saaneet riittävän peruskoulutuksen, suorittamaan myös muita kuin koulutukseen liittyviä poliisille kuuluvia tehtäviä.

Poliisikokelaan ja muun poliisioppilaitoksessa opiskelevan poliisimiehen poliisivaltuuksista on 1 ja 2 momentissa tarkoitettua tehtävää suoritettaessa voimassa, mitä poliisilain (493/1995) 7 §:ssä säädetään. Edellä 1 momentissa tarkoitettua tehtävää suorittavan sellaisen opiskelijan, joka ei ole poliisimies, valtuuksista on voimassa, mitä poliisilain 46 §:ssä poliisimiestä avustavan henkilön valtuuksista säädetään.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuja tehtäviä suorittaessaan opiskelijat toimivat rikoslain (39/1889) 40 luvun 11 §:n 5 kohdan a alakohdan mukaan rikosoikeudellisessa virkavastuussa.

Poliisioppilaitos voi määrätä poliisin perustutkintoa opiskelevan suorittamaan koulutuksen aikana päivystystehtäviä ja muita vastaavia opintoihin liittyviä poliisikoulutuksellisia tehtäviä.

Poliisioppilaitoksen opiskelija ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä, eikä muutakaan koulutuksen yhteydessä tietoonsa saamaa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun koulutus tai toiminta viranomaisessa on päättynyt.

Poliisioppilaitoksen opiskelija ei saa käyttää salassa pidettäviä tietoja omaksi tai toisen hyödyksi taikka toisen vahingoksi.

Rangaistus vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

Poliisioppilaitoksessa annettu virkatutkintoon johtava opetus on opiskelijalle maksutonta.

Poliisioppilaitoksen opiskelijan opintososiaalisista eduista säädetään sisäasiainministeriön asetuksella. Sisäasiainministeriön asetuksella määritellyt terveydenhuollon kustannukset korvataan vain siltä osin kuin hoidon tarve on ilmennyt lähiopetusjakson aikana eikä opiskelijalla ole oikeutta kustannusten korvaukseen muulla perusteella.

Poliisin perustutkintoa suorittavan opiskelijan on käytettävä koulutukseen osallistuessaan poliisin virkapukua. Tarkempia säännöksiä virkapuvun käytöstä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Poliisioppilaitoksen opiskelijavalintaa koskevaan päätökseen tyytymätön voi vaatia siihen oikaisua poliisioppilaitosten hallitukselta 14 päivän kuluessa valinnan julkistamisesta. Poliisioppilaitoksen opiskeluoikeuden menettämistä, opiskelun keskeyttämistä, varoituksen antamista tai koulutuksesta erottamista koskevaan päätökseen tyytymätön voi vaatia siihen oikaisua poliisioppilaitosten hallitukselta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Opintosuoritusten arviointiin ja aikaisempien taikka muualla suoritettujen opintojen hyväksilukemista koskevaan päätökseen tyytymätön opiskelija voi vaatia siihen oikaisua poliisioppilaitokselta 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut mahdollisuus saada arvioinnin tulokset ja arviointiperusteiden soveltaminen omalta osaltaan tietoonsa. Poliisioppilaitoksen oikaisuvaatimuksesta antamaan päätökseen ei saa hakea valittamalla muutosta.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen haetaan valittamalla muutosta siltä hallinto-oikeudelta, jonka tuomiopiirissä päätöksen tehnyt poliisioppilaitos sijaitsee, ja muutoin siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Järjestyssäännössä voidaan 1 momentissa säädetyn lisäksi antaa myös määräyksiä käyttäytymisestä koulutukseen liittyvien tutustumiskäyntien aikana.

Poliisioppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta ovat poliisioppilaitoksessa, sen alueella taikka asuntolassa ollessaan samoin kuin suorittaessaan koulutukseen liittyviä tehtäviä, harjoituksia ja tutustumiskäyntejä velvollisia noudattamaan järjestyssääntöä.

Poliisin ylijohto vahvistaa poliisioppilaitosten hallituksen esityksestä tutkintokoulutuksen ja vähintään 30 opintoviikon erikoistumiskoulutuksen opetussuunnitelman. Muun koulutuksen opetussuunnitelmat vahvistaa asianomainen poliisioppilaitos. Opetussuunnitelma sisältää määräykset opintojen tavoitteista, käsiteltävistä asiakokonaisuuksista, opintojen laajuudesta, opintojen suorittamisen enimmäisajasta, opetusmuodoista, opetuksen ja harjoittelun määrästä, muiden opintojen hyväksiluettavuudesta sekä vaadittavista suorituksista.

Poliisioppilaitosten opetus- ja tutkintokieli on suomi tai ruotsi. Poliisioppilaitos päättää muun opetus- ja tutkintokielen käyttämisestä opetuksessa ja opintosuorituksissa.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä poliisioppilaitosten virkamiesten tehtävistä, poliisioppilaitoksissa suoritettavista tutkinnoista ja annettavasta muusta koulutuksesta, opiskelijaksi hyväksymismenettelystä, opiskelun keskeyttämistä ja opiskelijan erottamista koskevasta menettelystä sekä poliisioppilaitosten neuvottelukunnista ja ohjesäännöstä .

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2005.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.