2005

656/2005 Sisäasiainministeriön asetus rajavartiolaitoksen menetelmistä kulkuneuvon pysäyttämisessä ja voimakeinojen käyttämisessä

Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 15 päivänä heinäkuuta 2005 annetun rajavartiolain (578/2005) 84 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla:
1 § Säädösperusta

Rajavartiomiehen oikeudesta käyttää virkatehtävää suorittaessaan voimakeinoja ja määrätä kulkuneuvo pysäytettäväksi säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 31 §:ssä sekä rajavartiolain (578/2005) 35 §:ssä. Rajavartiomiehen varustamisesta voimankäyttö- ja suojavälineillä säädetään rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (651/2005) 61 §:ssä.

Tämä asetus ei koske aluevalvontalaissa (755/2000) tarkoitettuja voimakeinojen käyttöä. Tämä asetus ei myöskään koske rajavartiolaitoksen toimintaa rajavartiolain 3 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa sille säädetyissä sotilaallisen maanpuolustuksen tehtävissä.
2 § Muut noudatettavat säännökset

Voimakeinoja käytettäessä ja kulkuneuvoa pysäytettäessä on otettava muun ohella erityisesti huomioon työturvallisuuslain (738/2002) säännökset.

Jokaiselle kuuluvasta oikeudesta hätävarjeluun, pakkotilasta ja muista rikosoikeudellisista vastuuvapausperusteista säädetään rikoslaissa (39/1889).
3 § Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan rajavartiomiehiin, jotka virkatehtävässään joutuvat käyttämään voimakeinoja tai varautumaan niiden käyttämiseen, sekä rajavartiomiehiin, jotka virkatehtävässään joutuvat pysäyttämään toisen kuljettaman kulkuneuvon tai rajoittamaan sen kulkua.
4 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

 1)

ammuksella ruutikaasunpaineen, nallimassan räjähdyspaineen tai muun räjähdyspaineen avulla ammuttavaa luotia, haulia ja muuta tarviketta, joka voi aiheuttaa vaaraa ihmiselle;

2)

ampuma-aseella ampuma-aselain (1/1998) 2 §:n 1 momentissa määriteltyä välinettä;

3)

ampuma-aseella uhkaamisella ampuma-aseen suuntaamista siten, että kohdehenkilöllä on yleisen elämänkokemuksen mukaan vaara joutua kaikkein ankarimpien voimakeinojen käytön kohteeksi, jollei hän noudata sitä käskyä, jota ampuma-aseella uhkaamisella tehostetaan;

4)

ampuma-aseen käytöllä ampuma-aseen käytöstä varoittamista, ampuma-aseella uhkaamista ja laukauksen ampumista; ampuma-aseen esille ottaminen ja toimintavalmiuteen saattaminen eivät ole ampuma-aseen käyttöä;

5)

edellä ajamisella kulkuneuvon etenemisen estämistä sen edessä ajamalla ja alentamalla ajonopeutta vähitellen;

6)

esteellä kulkuneuvon reitille asetettua kulkuneuvoa taikka muuta esinettä tai rakennelmaa, jonka avulla pyritään estämään pakenevan kulkuneuvon kulku tai estämään vaarallinen teko;

7)

kaasuammuksella ampuma-aseella ammuttavaa ammusta, joka levittää kohteessaan ilmaan kyynelkaasua tai käyttötarkoitukseltaan ja vaikutukseltaan siihen verrattavaa lamaannuttavaa ainetta;

8)

kaasusumuttimella välinettä, jolla voidaan levittää ilmaan kyynelkaasua tai käyttötarkoitukseltaan ja vaikutukseltaan siihen verrattavaa lamaannuttavaa ainetta;

9)

kiilaamisella pakenemisen jatkumisen estämistä vaikuttamalla pysäytettävään kulkuneuvon ajolinjaan sivusuunnassa;

10)

kiinniajamisella kulkuneuvon tavoittamista ja siihen liittyviä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään pakenevan kulkuneuvon kulku;

11)

kulkuneuvolla uhkaamisella kulkuneuvon kiinteässä tuntumassa yleensä hälytyslaittein tapahtuvaa seuraamista tarkoituksena saada seurattavan kulkuneuvon kuljettaja luopumaan pakenemisesta;

12)

lamautusheitteellä heitettävää esinettä, josta leviää kohteessa ilmaan kyynelkaasua tai käyttötarkoitukseltaan ja vaikutukseltaan siihen verrattavaa lamaannuttavaa ainetta, taikka joka valo- ja äänivaikutuksensa johdosta tekee kohdehenkilön tilapäisesti toimintakyvyttömäksi;

13)

patruunalla ampuma-aseessa käytettäväksi soveltuvaa käyttövalmista hylsyn, nallin, ruudin ja ammuksen sekä nallin, ruudin ja ammuksen yhdistelmää sekä vastaavaa tarviketta;

14)

patukka-ammuksella ampuma-aseella ammuttavaa tylppää ammusta, jonka tarkoituksena on kohdehenkilöön suuren iskuenergian kohdistamalla tehdä hänet tilapäisesti toimintakyvyttömäksi ilman hänelle aiheutuvia vakavia tai pysyviä vammoja;

15)

piikkimatolla ajoradalle asetettavaa, piikeistä tai vastaavista kulkuneuvon renkaat tai telan rikkovista esineistä koostuvaa välinettä, jonka avulla pyritään pysäyttämään kulkuneuvo tai alentamaan sen nopeutta;

16)

pysäytysverkolla verkkomaista välinettä, jonka avulla pyritään pysäyttämään kulkuneuvo tai alentamaan sen nopeutta;

17)

sululla kulkuneuvon ajoväylän kaventamista tai kulkusuunnan katkaisemista toisen kulkuneuvon avulla toimenpiteiden kohteena olevan kulkuneuvon nopeuden alentamiseksi tai sen ohjaamiseksi halutulle reitille;

18)

tasokokeella koetta voimakeinon käyttämiseen tarvittavien tietojen ja taitojen arvioimiseksi;

19)

valo-ääni -ammuksella ampuma-aseella ammuttavaa ammusta, joka valo- ja äänivaikutuksensa johdosta tekee kohdehenkilön tilapäisesti toimintakyvyttömäksi;

20)

voimankäyttövälineellä niitä välineitä, jotka valtio rajavartiolaitoksesta annetun valtioneuvoston asetuksen 61 §:n nojalla antaa rajavartiomiehelle hänen tehtävässään tarpeellisten voimakeinojen käyttämiseksi;

21)

voimakeinojen käytöllä voimankäyttövälineen tai fyysisen voiman käyttämistä siten, että sillä pyritään vaikuttamaan tehtävän kohteena olevan henkilön käyttäytymiseen joko suoraan tai välillisesti;

22)

voimankäyttökoulutuksella voimankäyttövälineiden toiminnan, vaikutusten, käytön ja niihin liittyvän taktiikan koulutusta sekä fyysisten voimakeinojen käytön koulutusta;

23)

voimankäyttövälineen kantamisella voimankäyttövälineen hallussapitoa.

5 § Voimankäyttövälineet

Rajavartiolaitoksen voimankäyttövälineitä ovat:

 1)

henkilökohtaisena virka-aseena siihen määrättyine patruunoineen lippaallista tai itselataavaa kertatulta ampuvat pistoolit ja revolverit;

 2)

erityisaseena siihen määrättyine patruunoineen haulikko ja kertatulta, itselataavaa kertatulta, lippaallista kertatulta tai sarjatulta ampuva kivääri sekä muu ampuma-ase, jota käytetään kyynelkaasun tai muun käyttötarkoitukseltaan ja vaikutukseltaan siihen verrattavan lamaannuttavan aineen levittämiseen taikka kohdehenkilön patukka-ammuksella tai valo-ääni –ammuksella tilapäisesti toimintakyvyttömäksi tekemiseen;

 3)

muut ominaisuuksiltaan ja vaikutuksiltaan asianmukaisesti käytettyinä ampuma-asetta lievemmät voimankäyttövälineet.
6 § Varautuminen voimakeinojen käyttöön ja siitä varoittaminen

Jos virkatehtävää suoritettaessa on syytä epäillä kohdattavan rajavartiolain 35 §:n 1 momentissa tarkoitettua vastarintaa, voimakeinojen käyttöön on varauduttava sopivalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ottaen huomioon mainitussa momentissa ja rajavartiolain 7 §:ssä säädetyt periaatteet.

Virkatehtävän kohteena olevaa henkilöä on varoitettava mahdollisuudesta joutua voimakeinojen käytön kohteeksi, jos se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

Varoittaminen voidaan tehdä suullisesti tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla ymmärrettävällä tavalla.
7 § Voimakeinojen valinta ja käyttö

Voimakeinojen valinnassa ja käytössä on sen lisäksi, mitä asiasta muuten säädetään, otettava huomioon voimakeinojen käytön todennäköiset vaikutukset ja seuraukset niiden kohteena olevaan henkilöön sekä sivullisten turvallisuuteen. Vaikutusten ja seurausten arvioinnin on oltava jatkuvaa.

Voimakeinoja ei tule käyttää, jos toimenpiteen loppuun saattaminen voisi johtaa kohtuuttomiin seurauksiin tavoiteltavaan tulokseen nähden.
8 § Ampuma-aseen käyttö

Ampuma-asetta ankarimpana voimakeinona saadaan käyttää vain silloin, kun lievempää keinoa tilanteen hoitamiseksi ei ole käytettävissä, ja kyseessä on välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle aiheuttavan henkilön toiminnan pysäyttäminen. Kulkuneuvon pysäyttämiseksi ampuma-aseen käyttöä harkittaessa on otettava huomioon sen käytön kohteena olevan henkilön välittömästi tilannetta edeltänyt toiminta, aseistautuminen, häiriintyneisyys sekä muut näihin rinnastettavat syyt. Ampuma-asetta voidaan käyttää myös kiireellistä ja tärkeää tehtävää suoritettaessa esineen, eläimen taikka kiinteän omaisuuden aiheuttaman esteen poistamiseksi.

Ampuma-asetta ei saa käyttää vastarinnan murtamiseksi, henkilön paikalta poistamiseksi, kiinnioton toimittamiseksi tai vapautensa menettäneen pakenemisen estämiseksi. Ampuma-asetta saadaan kuitenkin käyttää vastarinnan murtamiseen, väkijoukon hajottamiseen sekä rajanylityspaikan sulkemiseen, eristämiseen ja tyhjentämiseen, jos ampuma-aseessa käytetään kaasu-, patukka- tai valo-ääni –ammusta niistä erikseen annettujen määräysten mukaisesti.
9 § Liikkumisvapauden rajoittaminen

Rajavartiolaitoksen toimenpiteiden kohteena olevan henkilön liikkumavapautta voidaan rajoittaa käsiraudoilla tai muulla tarkoitukseen sopivalla tavalla. Kohdehenkilöä ei saa kuitenkaan kahlita liikkuvan kulkuneuvon rakenteisiin. Liikkumavapauden rajoittaminen ei saa aiheuttaa vaaraa tai tarpeetonta kipua, eikä sitä saa jatkaa kauempaa kuin on tarpeellista.
10 § Kulkuneuvon pysäyttämisessä noudatettavat yleiset periaatteet

Kulkuneuvon pysäyttämisellä ei saa aiheuttaa suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi ja ottaen erityisesti huomioon sivullisten turvallisuus. Rajavartiolaitos ei saa omalla toiminnallaan aiheuttaa kenellekään tarpeetonta vaaraa. Vaaraa aiheuttavan menettelytavan sijasta tulee harkita vaihtoehtoisia keinoja tilanteen ratkaisemiseksi.

Kulkuneuvon pysäyttämiseen ei tule lainkaan ryhtyä tilanteessa, jossa se voisi johtaa kohtuuttomiin seurauksiin tavoiteltavaan tulokseen nähden.

Kulkuneuvon pysäyttämiseksi voidaan, jolleivät muut toimenpiteet johda tavoiteltuun lopputulokseen, käyttää voimakeinoja sen mukaan tässä asetuksessa säädetään.
11 § Kulkuneuvon pysäyttämisessä näytettävät merkit

Pysäytettävälle kulkuneuvolle on mahdollisuuksien mukaan näytettävä pysäytysmerkki. Rajavartiomiehen merkinantojen ja määräysten kulkuneuvon pysäyttämiseksi tulee olla selvästi havaittavia, ymmärrettäviä ja yksiselitteisiä. Merkki tulee antaa siten, että kuljettajalla on mahdollisuus havaita merkin antajan olevan rajavartiomies.

Merkki on annettava kyseiselle kulkuvälineelle säädetyllä ja yleisesti käytetyllä tavalla. Pysäytysmerkki voi olla myös suullisesti, käsimerkein, valomerkein tai muutoin yleisesti tunnistettavin keinoin annettu.

Jos rajavartiomiehen antamaa pysäytysmerkkiä ei noudateta, on merkki pyrittävä toistamaan. Merkki on tarvittaessa toistettava seuraamalla pysäytysmerkin tai -käskyn laiminlyönyttä kulkuneuvoa.
12 § Menetelmät tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttämisessä

Tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttämisessä saadaan käyttää edellä ajamista, estettä, kiilaamista, kiinniajamista, kulkuneuvolla uhkaamista, piikkimattoa, pysäytysverkkoa ja sulkua. Ilma-alusta saadaan käyttää tie- tai maastoliikenteessä olevan kulkuneuvon pysäyttämiseen vain erityisestä syystä.

Ampuma-aseen käyttämisestä kulkuneuvon pysäyttämisessä välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle aiheuttavan henkilön toiminnan pysäyttämiseksi säädetään 8 §:ssä. Käytettäessä ampuma-asetta tie- tai maastoliikenteessä käytettävän kulkuneuvon pysäyttämisessä on ampuma-aseen käytön edellytysten täytyttävä kaikkien kulkuneuvossa olevien henkilöiden osalta.
13 § Edellä ajaminen

Tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon edellä ajaen tapahtuvasta pysäytysyrityksestä on luovuttava, jos näyttää ilmeiseltä, että pysäytettävä ajaa tarkoituksellisesti rajavartiolaitoksen kulkuneuvoon kiinni tai lähtee ohittamaan sitä paikassa, jossa näkyvyys on riittämätön. Pysäytysyrityksestä on luovuttava myös silloin, jos tiellä on kohtaavaa liikennettä taikka jos ohittamisesta aiheutuu muuta vaaraa.
14 § Este

Pysäytettäessä tie- tai maastoliikenteeseen käytettävää kulkuneuvoa esteen avulla ei tule käyttää sellaista estettä, josta voi törmäyksen yhteydessä aiheutua erityistä vaaraa.
15 § Kiilaaminen

Käytettäessä kiilaamista tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttämiseen on kiilaamisen kohteena olevalle annettava riittävä mahdollisuus kulkuneuvonsa pysäyttämiseen.

Kiilaamista ei tule käyttää suurilla nopeuksilla liikuttaessa. Kulkuneuvojen toisiinsa koskettamista on pyrittävä välttämään. Erityisesti on vältettävä pysäytettävän kulkuneuvon esteeseen kiilaamista.
16 § Piikkimatto

Piikkimattoa käytetään tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttämiseen esteen tai sulun avulla kavennetulla ajoradan osalla.

Piikkimatto on pyrittävä tekemään mahdollisimman havaittavaksi. Muu liikenne on mahdollisuuksien mukaan pysäytettävä riittävän etäälle piikkimatosta, tai se on ohjattava kiertotielle.

Moottoripyörän ja mopon pysäyttämiseen saadaan piikkimattoa käyttää vain, jos kuljettajaa voidaan pitää vaarallisena toisen hengelle tai terveydelle, piikkimaton havaittavuus on varma ja pysäytettävä kulkuneuvo saadaan ajatettua piikkimattoon alhaisella nopeudella.
17 § Pysäytysverkko

Pysäytysverkkoa käytetään tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttämiseen yleensä esteen tai sulun avulla kavennetulla ajoradan osalla. Pysäytysverkkoa saadaan rajanylityspaikalla käyttää myös kiinteästi asennettuna ja kaukolaukaistavana.
18 § Menetelmät vesikulkuneuvon pysäyttämisessä

Vesiliikennelaissa (463/1996) tarkoitetun vesikulkuneuvon pysäyttämisessä saadaan käyttää edellä ajamista, estettä, kiilaamista, kiinniajamista, kulkuneuvolla uhkaamista, pysäytysverkkoa ja sulkua. Ilma-alusta saadaan käyttää vesikulkuneuvon pysäyttämiseen vain erityisestä syystä.

Kiilaamista ei tule käyttää suurilla nopeuksilla liikuttaessa. Vesikulkuneuvojen toisiinsa koskettamista on pyrittävä välttämään. Erityisesti on vältettävä pysäytettävän vesikulkuneuvon esteeseen kiilaamista.

Ampuma-aseen käyttämisestä vesikulkuneuvon pysäyttämisessä välitöntä ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle aiheuttavan henkilön toiminnan pysäyttämiseksi säädetään 8 §:ssä. Käytettäessä ampuma-asetta vesikulkuneuvon pysäyttämisessä on ampuma-aseen käytön edellytysten täytyttävä kaikkien kulkuneuvossa olevien henkilöiden osalta.
19 § Menetelmät raidekulkuneuvon pysäyttämisessä

Rajavartiolaitoksen tulee raidekulkuneuvon pysäyttämiseksi olla yhteydessä raideliikenteen liikenteenohjauskeskukseen sopivan menettelytavan löytämiseksi.
20 § Menetelmät ilma-aluksen pysäyttämisessä

Rajavartiomiehellä ei ole toimivaltaa määrätä ilma-alusta laskeutumaan.

Ilmailulaissa (281/1995) säädetyllä lentopaikalla olevan ilma-aluksen pysäyttämiseksi rajavartiolaitoksen tulee olla yhteydessä lennonjohtoon sopivan menettelytavan löytämiseksi.
21 § Voimakäyttövälineet ja voimankäyttökoulutus

Rajavartiolaitoksen virkatehtävässä saa kantaa ja käyttää vain rajavartiolaitoksen esikunnan hyväksymiä voimankäyttövälineitä. Ampuma-aseissa saa käyttää vain rajavartiolaitoksen esikunnan hyväksymiä lisävarusteita, kantolaitteita ja patruunoita.

Rajavartiomiehen tulee olla saanut kantamansa tai käyttämänsä voimankäyttövälineen koulutus rajavartiolaitoksessa tai poliisissa sen mukaan kuin tarkemmin määrätään. Lisäksi rajavartiomiehen tulee olla kalenterivuosittain suorittanut kantamansa tai käyttämänsä ampuma-asetyypin tasokoe rajavartiolaitoksessa tai poliisissa.

Rajavartiomiehen tulee olla saanut kulkuneuvon pysäyttämisessä käyttämänsä voimakeinon tarkemmin määrättävä koulutus rajavartiolaitoksessa tai poliisissa.
22 § Voimankäyttövälineiden säilyttäminen

Voimankäyttövälineitä säilytetään virkatehtävien ulkopuolella rajavartiolaitoksen tiloissa. Perustellusta syystä niitä voidaan säilyttää muuallakin. Voimankäyttövälineet on säilytettävä siten, etteivät ne joudu asiattomien haltuun tai muuten aiheuta vaaraa.

Ampuma-aseiden ja patruunoiden säilyttämisessä tulee ensisijassa noudattaa ampuma-aselain säännöksiä, jollei rajavartiolaitokselle säädettyjen sotilaallisten tehtävien suorittaminen sitä estä.

Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden tulee järjestää voimankäyttövälineiden käsittelyä ja säilyttämistä varten riittävästi tarkoitukseen soveltuvia ja turvallisia tiloja.
23 § Voimakeinojen käytön valvonta

Rajavartiolaitoksen esikunta sekä raja- ja merivartiokoulu seuraavat rajavartiomiesten voimakeinojen käyttöä. Raja- ja merivartiokoulu kehittää rajavartiolaitoksen voimankäyttökoulutusta.
24 § Voimankäyttöselvitys

Voimankäyttövälinettä käyttäneen rajavartiomiehen tulee viipymättä laatia esimiehelleen selvitys voimankäyttövälineen käytöstä (voimankäyttöselvitys) rajavartiolaitoksen esikunnan tarkemmin määräämällä tavalla. Voimakäyttöselvitys on laadittava myös tarkoituksettomasta ampuma-aseen laukeamisesta. Selvitys on laadittava myös muusta voimakeinojen käytöstä, jos siitä on aiheutunut vahinkoa omaisuudelle tai vähäistä vakavampia ruumiinvammoja.

Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden tulee viipymättä toimittaa voimankäyttöselvitykset raja- ja merivartiokoululle. Raja- ja merivartiokoulu tekee rajavartiolaitoksen esikunnalle vuosittain yhteenvedon laadituista voimankäyttöselvityksistä.

Voimakäyttöselvitys on salassa pidettävä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 § 1 momentin 5 kohdan nojalla. Rajavartiolaitoksen esikunta tai sen määräämä voi kuitenkin antaa voimankäyttöselvityksistä laadituista yhteenvedoista tietoja julkisuuteen.
25 § Tarkemmat määräykset ja ohjeet

Rajavartiolaitoksen esikunta antaa tarvittaessa tarkempia tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevia rajavartiolaitoksen sisäisiä määräyksiä ja ohjeita.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2005.

Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2005

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki Lainsäädäntöneuvos Tomi Vuori