2005

651/2005 Valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään 15 päivänä heinäkuuta 2005 rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) ja samana päivänä annetun rajavartiolain (578/2005) nojalla:

 1 luku Yleiset säännökset
1 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

 1)

rajavartiolaitoksen yksityiskohtaisella kokoonpanolla rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamiseksi tarpeellista organisaatiota, johtosuhteita ja hallintoyksikkökohtaista tehtävävahvuutta;

2)

hallintoyksikön yksityiskohtaisella kokoonpanolla hallintoyksikössä tarkemmin järjestettävää osaa rajavartiolaitoksen yksityiskohtaisesta kokoonpanosta;

3)

tehtävään määräämisellä rajavartiolaitoksen palveluksessa olevan henkilön määräämistä rajavartiolaitoksen yksityiskohtaisessa kokoonpanossa mainittuun tehtävään tai tehtävään määräävän viranomaisen määrittelemään muuhun tehtävään;

4)

tilanneorganisaatiolla rajavartiolaitoksessa erillisellä päätöksellä käyttöön otettavaa johtamisjärjestelyä, jossa yleisjohtajaksi ja kenttäjohtajaksi määrätyt rajavartiomiehet vastaavat johdettavakseen osoitetulla alueella työvuorossa olevan rajavartiolaitoksen henkilöstön esimiehinä tavanomaista vaativamman rajavartiolaitokselle kuuluvan tehtävän suorittamisen johtamisesta;

5)

oppilaalla rajavartijan peruskurssia raja- ja merivartiokoululla suorittavaa, rajavartiolaitoksen palvelukseen määräajaksi otettua henkilöä;

6)

opiskelijalla muuta kuin 5 kohdassa tarkoitettua raja- ja merivartiokoululla koulutusta saavaa henkilöä;

7)

vartiostolla rajavartiostoa ja merivartiostoa.

2 luku Rajavartiolaitoksen päällikkö ja rajavartiolaitoksen esikunta
2 § Rajavartiolaitoksen päällikön tehtävät

Rajavartiolaitoksen päällikkö esittelee rajavartiolaitoksen toimialaa koskevat sisäasiainministerin käsiteltävät asiat sisäasiainministerille sekä ministeriön johtoryhmän käsiteltävät rajavartiolaitosta koskevat asiat sisäasiainministeriön johtoryhmälle, jollei toisin säädetä taikka sisäasiainministeri toisin määrää.

Rajavartiolaitoksessa rajavartiolaitoksen päällikkö:

 1)

vastaa rajavartiolaitoksen toiminnan tuloksellisuudesta sekä yleisistä toimintalinjoista ja tavoitteista sisäasiainministeriön vahvistamien tulostavoitteiden mukaisesti;

 2)

päättää rajavartiolaitoksen kannalta laajakantoisista ja periaatteellisesti tärkeistä hallintoasioista;

 3)

vahvistaa rajavartiolaitoksen yksityiskohtaisen kokoonpanon;

 4)

päättää nimitysvaltaansa kuuluvan viran perustamisesta, lakkauttamisesta ja siirtämisestä sekä viran nimen muuttamisesta, jollei muuta säädetä;

 5)

päättää tehtävän perustamisesta, lakkauttamisesta ja siirtämisestä sekä tehtävänimikkeistä, jollei muuta säädetä;

 6)

vahvistaa raja- ja merivartiokoulun opetussuunnitelman pääsisällön;

 7)

antaa tarkempia määräyksiä hallintoyksiköiden tehtävistä sekä hallintoasioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta;

 8)

johtaa rajavartiolaitoksen sisäiset tulosneuvottelut;

 9)

vahvistaa rajavartiolaitoksen tulosohjausta ja tilivelvollisuutta koskevat keskeiset asiakirjat;

 10)

tarkastaa ja valvoo hallintoyksiköiden toimintaa;

 11)

vahvistaa hallintoyksikön päällikön vuosiloman ajankohdan;

 12)

antaa määräyksen rajavartiomieheksi rajavartiolaitoksen sellaiselle virkamiehelle, joka ei ole hallintoyksikön päällikön alainen.

Rajavartiolaitoksen päällikkö voi ottaa asian alaiseltaan ratkaistavakseen sekä siirtää ratkaistavakseen kuuluvan asian apulaispäällikön ratkaistavaksi. Ratkaisuvaltaa ei kuitenkaan voida siirtää asioissa, jotka koskevat lausunnon tai selvityksen antamista taikka esityksen tekemistä tasavallan presidentille, ministeriölle, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle, jollei asia ole merkitykseltään vähäinen. Sotilaskäskyasioista säädetään erikseen.
3 § Rajavartiolaitoksen esikunnan kokoonpano

Rajavartiolaitoksen esikunnassa on:

 1)

henkilöstöosasto henkilöstöhallintoa ja henkilöstövoimavarojen johtamista, viestintää, asevelvollisuusasioiden suunnittelua ja johtamista sekä esikunnan tukipalveluja sekä niiden kehittämistä ja näiden toimintojen valvontaa varten;

2)

oikeudellinen osasto rajavartiolaitoksen toimialaan liittyvää säädösvalmistelua, rajavartiolaitoksen oikeudellisten asioiden hoitoa, laillisuusvalvontaa, kurinpitoasioiden käsittelyä ja rajavartiolaitoksessa suoritettavan esitutkinnan tukemista varten;

3)

raja- ja meriosasto rajaturvallisuutta, rajatilanteen seurantaa, rajavartiolaitoksen merenkulkua, meripelastusta sekä kansainvälistä yhteistoimintaa koskevien asioiden käsittelyä varten.

4)

teknillinen osasto rajavartiolaitoksen toiminnassa tarpeellisten kulkuvälineiden, muiden koneiden ja laitteiden sekä teknisten menetelmien kehittämistä, hankintaa, ylläpitämistä ja käytön ohjeistusta varten sekä materiaalihallintoa, kiinteistöhallintoa ja tietohallintoa varten;

5)

suunnittelu- ja talousyksikkö rajavartiolaitoksen toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa sekä maksuliikettä ja kirjanpitoa ja näiden toimintojen valvontaa varten.

Rajavartiolaitoksen esikunnassa voi tarvittaessa olla osastoihin kuulumattomia erillisiä toimintayksiköitä. Osastojen ja erillisten yksiköiden tehtävistä ja johtosuhteista määrätään tarkemmin rajavartiolaitoksen esikunnan työjärjestyksessä. Sen lisäksi mitä valvonnasta rajavartiolaitoksessa säädetään tai määrätään, osastot ja yksiköt huolehtivat tarpeellisesta valvonnasta toimialallaan sekä tietojärjestelmiensä käytön ohjauksesta ja valvonnasta.
4 § Rajavartiolaitoksen esikunnan tehtävät

Rajavartiolaitoksen esikunta:

 1)

suorittaa sille rajavartiolaitoksen johtoesikuntana ja sisäasiainministeriön rajavartio-osastona kuuluvat hallinnolliset ja sotilaalliset tehtävät;

 2)

valvoo rajavartiolaitoksen tehtävien asianmukaista suorittamista, ohjaa ja tarkastaa alaistensa hallintoyksiköiden toimintaa sekä suunnittelee ja kehittää rajavartiolaitoksen toimintaa;

 3)

huolehtii rajavartiolaitoksen päällikön päätösten täytäntöönpanosta sekä rajavartiolaitoksen apulaispäällikön käsittelemien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta;

 4)

vahvistaa vartioston, raja- ja merivartiokoulun ja vartiolentolaivueen sekä rajavartiolaitoksen esikunnan osaston ja muun yksikön työjärjestyksen, jollei muuta säädetä tai vahvistetussa työjärjestyksessä toisin määrätä;

 5)

kantaa ja vastaa rajavartiolaitosta koskevissa asioissa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa valtion etua ja oikeutta, jollei muuta säädetä.
5 § Asian ratkaiseminen rajavartiolaitoksen esikunnassa

Rajavartiolaitoksen esikunnalle kuuluvan asian ratkaisee esittelystä rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö, jollei muuta säädetä tai lain taikka asetuksen nojalla toisin määrätä.
6 § Rajavartiolaitoksen esikunnan työjärjestys

Rajavartiolaitoksen esikunnan yksiköiden tehtävistä ja johtosuhteista määrätään rajavartiolaitoksen päällikön vahvistamassa rajavartiolaitoksen esikunnan työjärjestyksessä, jollei muuta säädetä.

Rajavartiolaitoksen esikunnan tehtävissä sisäasiainministeriön rajavartio-osastona noudatetaan soveltuvin osin sisäasiainministeriön työjärjestystä (351/2005).
7 § Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön tehtävät

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikön asemasta rajavartiolaitoksen esikunnan johdossa, rajavartiolaitoksen päällikön sijaisena ja sisäasiainministeriön osastopäällikkönä säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain (577/2005) 3 ja 5 §:ssä. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö:

 1)

vastaa rajavartiolaitoksen esikunnan toiminnan tuloksellisuudesta;

 2)

johtaa rajavartiolaitoksen kehitystoimintaa;

 3)

vastaa rajavartiolaitoksen päällikön käsiteltävien asioiden valmistelusta;

 4)

johtaa rajavartiolaitoksen toiminnan suunnittelua ja käy ministeriötä koskevissa asioissa tulosneuvottelut sisäasiainministeriön kansliapäällikön kanssa;

 5)

valvoo rajavartiolaitoksen päällikön sekä rajavartiolaitoksen esikunnan päätösten täytäntöönpanoa;

 6)

ratkaisee rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikön ja erillisen yksikön päällikön vuosiloman ajankohdan;

 7)

vahvistaa rajavartiolaitoksen esikunnan osaston ja erillisen yksikön työjärjestyksen;

 8)

päättää hallintoyksikkönsä yksityiskohtaisesta kokoonpanosta rajavartiolaitoksen yksityiskohtaisen kokoonpanon puitteissa;

 9)

antaa rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 15 §:ssä tarkoitetun määräyksen rajavartiomieheksi;

 10)

antaa rajavartiolain (578/2005) 46 §:ssä tarkoitetun määräyksen tutkinnanjohtajaksi;

 11)

päättää rajavartiolain 67 §:ssä tarkoitetusta hallintoyksikön toimitilaa tai aluetta koskevasta turvatarkastuksesta;

 12)

päättää rajavartiolain 77 §:ssä tarkoitetusta virka-avun antamisesta sekä rajavartiolain 78 ja 79 §:ssä tarkoitetusta virka-avun pyytämisestä;

 13)

päättää henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain 4 §:ssä tarkoitetun henkilörekisterin perustamisesta hallintoyksikkönsä tai siinä toimivan työryhmän käyttöön;

 14)

valvoo henkilötietojen käsittelyä koskevien säännösten noudattamista hallintoyksikössään ja vastaa siitä, että hallintoyksikössä pidettävän henkilörekisterin rekisterinpitäjän tehtävät tulevat asianmukaisesti suoritetuiksi;

 15)

käsittelee sotilasvirassa palvelevan tai sotilasvirkaan pyrkivän potilasasiakirjoihin sisältyvät rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 32 §:ssä tarkoitetut terveydellisiä rajoituksia koskevat ilmoitukset;

 16)

toimii työnantajan edustajana hallintoyksikköä koskevissa asioissa.

Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen alaiselleen kuuluvan asian ja siirtää apulaispäällikölle kuuluvan asian sijaisensa ratkaistavaksi. Ratkaisuvaltaa ei voida siirtää asioissa, jotka koskevat lausunnon tai selvityksen antamista taikka esityksen tekemistä tasavallan presidentille, ministeriölle, korkeimmalle oikeudelle, korkeimmalle hallinto-oikeudelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle, jollei asia ole merkitykseltään vähäinen.
8 § Asiavaltuus ja valtuutus

Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäälliköllä ja hallinnollisen toimiston toimistopäälliköllä sekä rajavartiolaitoksen esikunnan ylitarkastajalla on oikeus rajavartiolaitokselle kuuluvissa asioissa valvoa valtion etua ja oikeutta tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa ja toimituksissa sekä käyttää niissä puhevaltaa.

Rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston päällikkö ja hallinnollisen toimiston toimistopäällikkö voi valtuuttaa määräämänsä henkilön käyttämään valtion puhevaltaa rajavartiolaitokselle kuuluvassa yksittäisessä asiassa tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa ja toimituksissa.
3 luku Muita hallintoyksikköjä koskevat säännökset
9 § Vartiostot

Rajavartiolaitoksen esikunnan, raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen lisäksi rajavartiolaitoksen hallintoyksiköitä ovat seuraavat vartiostot:

 1)

Kaakkois-Suomen rajavartiosto;

 2)

Pohjois-Karjalan rajavartiosto;

 3)

Kainuun rajavartiosto;

 4)

Lapin rajavartiosto;

 5)

Suomenlahden merivartiosto;

 6)

Länsi-Suomen merivartiosto.
10 § Vartioston, raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen kokoonpano

Vartiostoa ja vartiolentolaivuetta johtaa komentaja sekä raja- ja merivartiokoulua koulun johtaja. Komentajalla ja koulun johtajalla on apunaan hallintoyksikön esikunta.

Vartioston ja vartiolentolaivueen esikuntaa johtaa apulaiskomentaja sekä raja- ja merivartiokoulun esikuntaa koulun apulaisjohtaja. Apulaiskomentaja toimii komentajan ja koulun apulaisjohtaja koulun johtajan sijaisena tämän estyneenä ollessa.

Vartioston, raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen esikunnassa on henkilöstötoimisto, lentoteknillinen tai teknillinen toimisto sekä hallintoyksikön laadun mukaan merivartiostossa meritoimisto, rajavartiostossa rajatoimisto ja vartiolentolaivueessa lentotoimisto. Hallintoyksiköissä voi lisäksi olla alueellisia ja toiminnallisia yksiköitä. Hallintoyksikön johtosuhteista sekä sen yksiköiden tehtävistä määrätään tarkemmin hallintoyksikön työjärjestyksessä.
11 § Vartioston, raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen tehtävät

Vartiosto vastaa rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien suorittamisesta sekä vartiolentolaivue rajavartiolain 75 §:ssä tarkoitetusta rajavartiolaitoksen ilmailusta toimialueellaan rajavartiolaitoksen päällikön ja rajavartiolaitoksen esikunnan antamien ohjeiden, määräysten ja käskyjen sekä työjärjestyksen mukaisesti. Raja- ja merivartiokoulu vastaa toimialueellaan rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 3 luvussa säädetyistä tehtävistä vahvistettujen tulostavoitteiden, toimintalinjojen, johtosäännön ja opetussuunnitelmien mukaisesti.
12 § Komentajan ja koulun johtajan tehtävät

Komentaja ja koulun johtaja johtaa hallintoyksikkönsä toimintaa ja vastaa sen toiminnan tuloksellisuudesta. Jollei muuta säädetä tai määrätä, hänelle kuuluvat hallintoyksikössään ne tehtävät, jotka 7 §:n 8 – 16 kohdan mukaan rajavartiolaitoksen esikunnan osalta kuuluvat rajavartiolaitoksen apulaispäällikölle.

Rajavartioston komentaja toimii Suomen ja Neuvostoliiton välisellä valtakunnan rajalla noudatettavasta järjestyksestä ja rajatapahtumain selvittämisjärjestyksestä tehdyssä sopimuksessa (SopS 32/1960) tarkoitettuna rajavaltuutettuna rajavartioston apulaiskomentajan toimiessa hänen sijaisenaan.

Komentaja ja koulun johtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen alaiselleen kuuluvan asian. Hän voi yksittäistapauksessa siirtää johtamansa hallintoyksikön päällikölle kuuluvan asian sijaisensa ratkaistavaksi, jollei muuta säädetä tai työjärjestyksessä toisin määrätä.
13 § Vartioston, raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen esikunnan tehtävät

Vartioston, raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen esikunta:

 1)

kehittää, ohjaa ja valvoo hallintoyksikön sekä sen alueellisten ja toiminnallisten yksiköiden toimintaa;

 2)

huolehtii komentajan ja koulun johtajan käsittelemien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta.
14 § Apulaiskomentajan sekä koulun apulaisjohtajan tehtävät

Apulaiskomentaja sekä koulun apulaisjohtaja:

 1)

johtaa hallintoyksikön esikunnan toimintaa;

 2)

toimii komentajan tai koulun johtajan sijaisena tämän estyneenä ollessa;

 3)

esittelee komentajan tai koulun johtajan käsittelemät keskeiset asiat;

 4)

valvoo hallintoyksikössä noudatettavien päätösten täytäntöönpanoa;

 5)

toimii työnantajan edustajana hallintoyksikköä koskevissa asioissa.

Apulaiskomentaja ja koulun apulaisjohtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen alaiselleen kuuluvan asian. Hän voi yksittäistapauksessa siirtää johtamansa esikunnan päällikölle kuuluvan asian sijaisensa ratkaistavaksi, jollei muuta säädetä tai työjärjestyksessä toisin määrätä.
15 § Vartioston ja vartiolentolaivueen työjärjestys sekä raja- ja merivartiokoulun johtosääntö

Vartioston ja vartiolentolaivueen johtosuhteista sekä niiden yksiköiden tehtävistä määrätään tarkemmin rajavartiolaitoksen esikunnan vahvistamassa asianomaisen hallintoyksikön työjärjestyksessä. Raja- ja merivartiokoulun johtosuhteista, tarkemmasta kokoonpanosta ja tehtävistä annetaan tarkempia määräyksiä rajavartiolaitoksen päällikön vahvistamassa johtosäännössä.
4 luku Toimialue
16 § Hallintoyksiköiden toimialueet

Rajavartiolaitoksen esikunnan, raja- ja merivartiokoulun sekä vartiolentolaivueen toimialueena on valtakunnan alue ja Suomen talousvyöhykkeestä annetussa laissa (1058/2004) tarkoitettu talousvyöhyke.

Vartiostojen toimialueet ovat seuraavat:

 1)

Kaakkois-Suomen rajavartioston toimialueeseen kuuluvat Haminan, Imatran, Juvan, Kouvolan, Lappeenrannan, Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan kihlakunnat;

 2)

Pohjois-Karjalan rajavartioston toimialueeseen kuuluvat Ilomantsin, Joensuun, Kiteen, Koillis-Savon, Kuopion seudun, Lieksan, Nurmeksen, Sisä-Savon, Varkauden seudun ja Ylä-Savon kihlakunnat;

 3)

Kainuun rajavartioston toimialueeseen kuuluvat Kajaanin, Kuhmon, Kuusamon, Pudasjärven ja Suomussalmen kihlakunnat;

 4)

Lapin rajavartioston toimialueeseen kuuluvat Inari-Utsjoen, Kittilän, Koillis-Lapin, Käsivarren, Ranua-Posion, Rovaniemen, Sodankylän ja Tornionlaakson kihlakunnat;

 5)

Suomenlahden merivartioston toimialueeseen kuuluvat Espoon, Forssan, Heinolan, Helsingin, Hyvinkään, Hämeenlinnan, Keski-Uudenmaan, Kotkan, Lahden, Lohjan, Loviisan, Orimattilan, Porvoon, Raaseporin, Riihimäen, Vantaan ja Vihdin kihlakunnat;

 6)

Länsi-Suomen merivartioston toimialueeseen kuuluvat Alavuden, Haapajärven, Haukiputaan, Ikaalisten, Jyväskylän, Jämsän, Kaarinan, Kangasalan, Kankaanpään, Kauhajoen, Kaustisten, Kemin, Keuruun, Kokemäen, Kokkolan, Kyrönmaan, Lapuan, Limingan, Loimaan, Mustasaaren, Mäntän, Nokian, Närpiön, Oulun, Pietarsaaren, Porin, Raahen, Raision, Rauman, Saarijärven, Salon, Seinäjoen, Tampereen, Tornion, Turun, Turunmaan, Vaasan, Vakka-Suomen, Valkeakosken, Vammalan, Ylivieskan ja Äänekosken kihlakunnat sekä Ahvenanmaan maakunta.

Kaakkois-Suomen rajavartioston sekä merivartiostojen toimialueena on lisäksi niiden edellä määritellyn toimialueen edustalla olevan talousvyöhykkeen alue. Rajavartiolaitoksen esikunta määrää toimialueen ylittävästä hallintoyksiköiden yhteistoiminnasta.
5 luku Rajavartiolaitoksen virat ja tehtävät
17 § Sotilasvirat

Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 9 §:ssä tarkoitetuista sotilasviroista ovat:

 1)

upseerin virkoja rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön, kenraalin, amiraalin, everstin, kommodorin, esiupseerin ja nuoremman upseerin virat;

 2)

rajavartijan ja merivartijan virkoja nuoremman rajavartijan, vanhemman rajavartijan, vanhemman merivartijan, ylirajavartijan ja ylimerivartijan virat.

Rajavartiolaitoksen päällikön ja rajavartiolaitoksen apulaispäällikön virat ovat samalla rajavartiomiehen virkoja. Hallintoyksikön päällikön alaisen virkamiehen määräämisestä rajavartiomieheksi säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 15 §:ssä.
18 § Muut virat

Rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 9 §:ssä tarkoitettuja muita virkoja ovat:

 1)

rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkönä toimivan hallitusneuvoksen virka;

 2)

rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston hallinnollisen toimiston toimistopäällikön virka;

 3)

hankintapäällikön virka;

 4)

ylitarkastajan virat;

 5)

insinöörin virat;

 6)

lentoteknisen johtajan virka;

 7)

talouspäällikön virka;

 8)

yli-insinöörin virka;

 9)

ylilääkärin virka.

Rajavartiolaitoksessa voi olla myös muita kuin edellä mainittuja virkoja.
19 § Virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja siirtäminen

Rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön sekä kenraalin ja amiraalin viran (erittelyvirat) perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta säädetään erikseen.

Rajavartiolaitoksen päällikkö päättää muun kuin erittelyviran sekä rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkönä toimivan hallitusneuvoksen ja hallinnollisen toimiston toimistopäällikön viran perustamisesta, muuttamisesta ja lakkauttamisesta sekä viran sijoittamisesta hallintoyksiköihin.

Rajavartiolaitoksen päällikkö määrää edellytyksistä, joilla henkilö voidaan nimittää määräaikaiseen virkasuhteeseen tai virkaan määräajaksi, jollei muuta säädetä.
20 § Viran täyttämättä jättäminen

Rajavartiolaitoksen viran täyttämättä jättämisestä päättää virkaan nimittävä viranomainen, jollei muuta säädetä.

Erittelyviran täyttämättä jättämisestä päättää sisäasiainministeri. Muun upseerin viran sekä rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkönä toimivan hallitusneuvoksen ja hallinnollisen toimiston toimistopäällikön viran täyttämättä jättämisestä päättää rajavartiolaitoksen päällikkö.
21 § Virkaan nimittäminen

Erittelyviran ja rajavartiolaitoksen muuhun upseerin virkaan nimittämisestä säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 12 §:ssä.

Muuhun virkaan nimittää:

 1)

rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkönä toimivan hallitusneuvoksen ja hallinnollisen toimiston toimistopäällikön virkaan valtioneuvosto;

 2)

hankintapäällikön, talouspäällikön, yli-insinöörin, ylilääkärin ja ylitarkastajan virkaan rajavartiolaitoksen päällikkö;

 3)

muuhun virkaan hallintoyksikön päällikkö, jollei muuta säädetä.
22 § Määräajaksi virkaan nimittäminen

Enintään vuoden määräajaksi virkaan nimittää hallintoyksikön päällikkö. Pidemmäksi määräajaksi virkaan nimittää se viranomainen joka nimittää virkaan toistaiseksi. Viran, johon tasavallan presidentti nimittää, voi valtioneuvosto kuitenkin täyttää yli vuoden määräajaksi.
23 § Tehtävään määrääminen

Hallintoyksikön päällikkö määrää rajavartiolaitoksen virkamiehen tehtävään. Komentajan ja koulun johtajan, apulaiskomentajan, ja koulun apulaisjohtajan, rajavartiolaitoksen esikunnan muun osaston kuin oikeudellisen osaston osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, erillisen yksikön päällikön, everstin, kommodorin sekä vartioston alueellisen yksikön päällikön määrää tehtävään kuitenkin rajavartiolaitoksen päällikkö. Valtioneuvoston nimittämän virkamiehen määrää tehtävään valtioneuvosto.
24 § Lentäjän määrääminen muuhun tehtävään

Lentäjän koulutusta edellyttävään tehtävään määrätty virkamies voidaan määrätä muuhun kuin lentäjän koulutusta edellyttävään tehtävään vain asianomaisen virkamiehen suostumuksella.
25 § Virkamiehen siirtäminen

Jollei muuta säädetä, henkilön siirrosta hallintoyksikössä päättää hallintoyksikön päällikkö rajavartiolaitoksen yksityiskohtaisen kokoonpanon asettamissa puitteissa.

Henkilön siirrosta hallintoyksiköstä toiseen päättää rajavartiolaitoksen esikunta. Valtioneuvoston tehtävään määräämän virkamiehen siirrosta päättää kuitenkin valtioneuvosto ja rajavartiolaitoksen päällikön tehtävään määräämän virkamiehen siirrosta rajavartiolaitoksen päällikkö.

Siirtymisvelvollisuudesta ja muutoksenhakuoikeudesta siirtopäätökseen säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 14 §:ssä. Siirtämisestä muuhun kuin rajavartiolaitoksen virkaan noudatetaan lisäksi, mitä valtion virkamieslaissa (750/1994) ja valtion virkamiesasetuksessa (971/1994) säädetään.
6 luku Rajavartiolaitoksen virkojen erityiset kelpoisuusvaatimukset
26 § Upseerin erityiset kelpoisuusvaatimukset

Rajavartiolaitoksessa:

 1)

nuoremman upseerin kelpoisuusvaatimuksena on upseerin tutkinto taikka upseerin alempi tai ylempi korkeakoulututkinto;

 2)

esiupseerin kelpoisuusvaatimuksena on nuoremmalta upseerilta vaadittavan tutkinnon lisäksi upseerin jatkotutkintoon kuuluva esiupseerikurssi sekä palveluskokemusta yhdessä hallintoyksikössä nuoremman upseerin virassa ja käytännössä osoitettu johtamistaito;

 3)

everstin ja kommodorin kelpoisuusvaatimuksena on nuoremmalta upseerilta vaadittavan tutkinnon lisäksi upseerin jatkotutkintoon kuuluva yleisesikuntaupseerin tutkinto ja palveluskokemusta kahdessa hallintoyksikössä sekä käytännössä osoitettu johtamistaito;

 4)

rajavartiolaitoksen päällikön ja apulaispäällikön sekä kenraalin ja amiraalin kelpoisuusvaatimuksena on yleisesikuntaupseerin tutkinnon lisäksi johtamiskokemusta hallintoyksikön päällikön tehtävässä ja käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito.
27 § Erikoisupseerin erityiset kelpoisuusvaatimukset

Rajavartiolaitoksen erikoisupseerin kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto tai erikoiskoulutus sekä vähintään reservin aliupseerin koulutus.
28 § Opistoupseerin erityiset kelpoisuusvaatimukset

Nuoremman opistoupseerin kelpoisuusvaatimuksena on opistoupseerin tutkinto tai toimiupseerin alempi virkatutkinto.

Vanhemman opistoupseerin kelpoisuusvaatimuksena on opistoupseerin tutkinto tai toimiupseerin ylempi virkatutkinto sekä opistoupseerin jatkokurssin suorittaminen.
29 § Rajavartijan ja merivartijan erityiset kelpoisuusvaatimukset

Nuoremman rajavartijan kelpoisuusvaatimuksena on ylioppilastutkinnon, lukion oppimäärän tai vähintään toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaminen, vähintään reservin aliupseerin koulutus ja rajavartijan peruskurssin suorittaminen. Henkilöltä, joka otetaan nuoremman rajavartijan virkaan määräajaksi peruskurssin suorittamista tai sitä edeltävää rajavartiolaitoksen toimintaan perehdyttämistä varten, ei kuitenkaan vaadita rajavartijan peruskurssin eikä aliupseerikurssin suorittamista.

Vanhemman rajavartijan ja vanhemman merivartijan kelpoisuusvaatimuksena on täydennyskurssin suorittaminen sekä työkokemusta nuoremman rajavartijan tai nuoremman merivartijan tehtävissä.

Ylirajavartijan ja ylimerivartijan kelpoisuusvaatimuksena on jatkokurssin suorittaminen sekä työkokemusta vanhemman rajavartijan tai vanhemman merivartijan tehtävissä.
30 § Muun viran erityiset kelpoisuusvaatimukset

Rajavartiolaitoksessa:

 1)

rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkönä toimivan hallitusneuvoksen kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin ja käytännössä osoitettu johtamistaito sekä lainvalmistelukokemusta;

 2)

rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston hallinnollisen toimiston toimistopäällikön kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys hallintotehtäviin;

 3)

hankintapäällikön kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys hankintatoimeen;

 4)

ylitarkastajan kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto;

 5)

insinöörin kelpoisuusvaatimuksena on diplomi-insinöörin tai insinöörin tutkinto ja perehtyneisyys tehtäväalaan;

 6)

lentoteknisen johtajan kelpoisuusvaatimuksena on diplomi-insinöörin tutkinto ja perehtyneisyys lentokoneenrakennustekniikkaan;

 7)

talouspäällikön kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys valtion taloushallintoon;

 8)

yli-insinöörin kelpoisuusvaatimuksena on diplomi-insinöörin tutkinto ja perehtyneisyys laivatekniikkaan;

 9)

ylilääkärin kelpoisuusvaatimuksena on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu oikeus harjoittaa yleislääkärin ammattia itsenäisesti laillistettuna ammattihenkilönä ja perehtyneisyys sotilasterveydenhuoltoon.
7 luku Sivutoimet, virkavapaus ja virkasuhteen päättyminen
31 § Menettely sivutoimia koskevassa asiassa

Sisäasiainministeri antaa sivutoimiluvan rajavartiolaitoksen päällikölle. Rajavartiolaitoksen päällikkö antaa sivutoimiluvan hallintoyksikön päällikölle. Muulle rajavartiolaitokseen palvelussuhteessa olevalle henkilölle sivutoimiluvan antaa asianomaisen hallintoyksikön päällikkö.

Sivutoimi-ilmoitus annetaan sivutoimiluvasta päättävälle viranomaiselle.
32 § Virkavapaus, lomauttaminen ja viran muuttaminen osa-aikaiseksi

Jollei muuta säädetä, virkavapaudesta, lomauttamisesta ja viran osa-aikaiseksi muuttamisesta päättää:

 1)

sisäasiainministeri erittelyviran osalta;

 2)

rajavartiolaitoksen päällikkö hallintoyksikön päällikön sekä rajavartiolaitoksen esikunnan oikeudellisen osaston osastopäällikkönä toimivan hallitusneuvoksen ja hallinnollisen toimiston toimistopäällikön viran osalta;

 3)

tehtävään määräävä viranomainen muun kuin edellä mainitun viran osalta.
33 § Irtisanominen ja virkasuhteen purkaminen

Irtisanomisesta ja virkasuhteen purkamisesta rajavartiolaitoksessa päättää nimittävä viranomainen. Irtisanomisesta valtion virkamieslain 27 §:n nojalla päättää kuitenkin rajavartiolaitoksen päällikkö, jollei tasavallan presidentti pidätä nimittämänsä virkamiehen osalta ratkaisuvaltaa itselleen.
34 § Eroamisikä

Eroamisikä rajavartiolaitoksen sotilasvirassa on:

 1)

rajavartiolaitoksen päälliköllä 63 vuotta;

 2)

rajavartiolaitoksen apulaispäälliköllä, kenraalilla, amiraalilla, everstillä ja kommodorilla 60 vuotta;

 3)

muulla kuin 1 tai 2 kohdassa mainitulla upseerilla sekä erikoisupseerilla ja opistoupseerilla 55 vuotta;

 4)

rajavartijalla ja merivartijalla 55 vuotta.

Lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevalla nuoremmalla upseerilla, esiupseerilla ja opistoupseerilla eroamisikä on 1 momentissa säädetystä poiketen 50 vuotta. Muun kuin sotilasvirassa palvelevan virkamiehen eroamisiästä säädetään valtion virkamieslaissa.

Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään:

 1)

kapteenin ja kapteeniluutnantin virassa 31 päivänä joulukuuta 1992 palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä tässä virassa eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 50 vuotta;

 2)

merivartijan virassa 31 päivänä joulukuuta 1992 tai ennen sitä palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa:

 a)

vähintään 16 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta;

 b)

vähintään 13 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta 4 kuukautta;

 c)

vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta 8 kuukautta;

 d)

vähintään 7 vuotta, eroamisikä on 54 vuotta;

 e)

vähintään 3 vuotta, eroamisikä on 54 vuotta 4 kuukautta;

 3)

rajavartijan virassa 31 päivänä joulukuuta 1992 tai ennen sitä palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa:

 a)

vähintään 16 vuotta, eroamisikä on 50 vuotta;

 b)

vähintään 13 vuotta, eroamisikä on 51 vuotta;

 c)

vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 52 vuotta;

 d)

vähintään 7 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta;

 e)

vähintään 3 vuotta, eroamisikä on 54 vuotta;

 4)

muussa kuin sotilasvirassa 31 päivänä joulukuuta 1992 tai ennen sitä palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa:

 a)

vähintään 16 vuotta, eroamisikä on 60 vuotta;

 b)

vähintään 13 vuotta, eroamisikä on 61 vuotta;

 c)

vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 62 vuotta;

 d)

vähintään 7 vuotta, eroamisikä on 63 vuotta;

 e)

vähintään 3 vuotta, eroamisikä on 64 vuotta.

Virkasuhteen jatkamisesta eroamisiän jälkeen säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 35 §:ssä.
35 § Lentäjän koulutusta edellyttävät tehtävät

Lentäjän koulutusta edellyttäviä 34 §:n 2 momentissa tarkoitettuja tehtäviä ovat lentotoiminnan johtaja, lennonopettaja, tarkastuslentäjä, lentueen päällikkö, lentueupseeri, lentokoneryhmän johtaja, helikopteriryhmän johtaja, lentoupseeri, ohjaajaupseeri, ilma-aluksen päällikkö ja ilma-aluksen ohjaaja.
8 luku Kurinpito
36 § Kurinpitoesimiehet

Rajavartiolaitoksessa sotilaskurinpitolain (331/1983) 12 §:ssä tarkoitettuja joukko-osaston komentajia ovat vartioston ja vartiolentolaivueen komentaja sekä koulun johtaja.

Kurinpitoesimiehenä kurinpitorangaistuksen ja kurinpito-ojennuksen määrää:

 1)

rajavartiolaitoksen päällikkö rajavartiolaitoksessa palvelevalle;

 2)

rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö rajavartiolaitoksen esikunnassa palvelevalle;

 3)

vartioston ja vartiolentolaivueen komentaja vartiostossa tai laivueessa palvelevalle;

 4)

raja- ja merivartiokoulun johtaja koulussa palvelevalle.

Asevelvollisuutta tai vapaaehtoista asepalvelusta suorittavalle alaiselleen voi kurinpitoesimiehenä lisäksi määrätä:

 1)

poistumisrangaistuksen, varoituksen ja kurinpito-ojennuksen vartioston tai vartiolentolaivueen apulaiskomentaja tai koulun apulaisjohtaja sekä rajavartioalueen, merivartioalueen, osaston tai lentueen päällikkö;

 2)

varoituksen ja kurinpito-ojennuksen rajavartioalueen, merivartioalueen, osaston tai lentueen päällikkö ja rajajääkärikomppanian päällikkö;

 3)

muistutuksen ja enintään kolme kertaa ylimääräistä palvelusta kurinpitotehtäviin määrätty rajavartioalueen, merivartioalueen, osaston, lentueen tai rajajääkärikomppanian yksikköupseeri.
37 § Sotilasrikosasian käsittely

Esitutkinnan siirtämisestä poliisille säädetään rajavartiolain 44 §:ssä. Rajavartiolaitoksessa käsiteltävän sotilasrikosasian esitutkinnan suorittaa rajavartiomies.

Sotilaskurinpitolain 31 §:ssä tarkoitetun sotilaslakimiehen lausunnon antaa rajavartiolaitoksessa käsiteltävässä sotilaskurinpitoasiassa rajavartiolaitoksen esikunnan määräämä oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut rajavartiolaitoksen virkamies.
38 § Sotilaskurinpitomenettelyä koskeva täytäntöönpano ja valvonta

Sotilaskurinpitolain 46 §:ssä tarkoitettuna päiväkäskynä on rajavartiolaitoksen päällikön hallintoyksiköille julkaisema päätösluettelo sekä vartioston ja vartiolentolaivueen komentajan ja koulun johtajan hallintoyksikössään palvelevalle henkilöstölle julkaisema päätösluettelo.

Rajavartiolaitoksen esikunta tarkastaa hallintoyksiköiden rangaistus- ja ojennuskortistot vähintään kerran vuodessa.
9 luku Koulutusta koskevat säännökset
39 § Raja- ja merivartiokoulussa annettava koulutus

Raja- ja merivartiokoulussa voidaan antaa:

 1)

rajavartijan perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta;

 2)

opistoupseerin jatko- ja täydennyskoulutusta;

 3)

upseerin koulutusohjelmaan ja jatkotutkintoon kuuluvaa rajavartioalan opetusta;

 4)

rajavartiolaitoksessa tarpeellista täydennys- ja erikoiskoulutusta.

Raja- ja merivartiokoulun opintokokonaisuuteen voi sisältyä muussa oppilaitoksessa annettavaa opetusta. Rajavartijan peruskoulutukseen kuuluva työharjoittelu suoritetaan rajavartiolaitoksen hallintoyksikössä.

Rajavartiolaitoksen toimialaan liittyvää opetusta voidaan antaa myös muulle kuin rajavartiolaitoksen palveluksessa olevalle henkilölle.
40 § Raja- ja merivartiokoulun johtosääntö

Raja- ja merivartiokoulun johtosäännössä määrätään tarkemmin:

 1)

raja- ja merivartiokoulun tehtävistä ja kokoonpanosta;

 2)

opetuksen johtamisesta ja ohjaamisesta;

 3)

opetusmuodoista;

 4)

opintosuoritusten arvostelun perusteista;

 5)

perus-, jatko- ja täydennyskurssien tavoitteista ja opintojen laajuudesta;

 6)

oppilaan ja opiskelijan asemaa koskevista asioista.
41 § Opetus- ja tutkintokielet

Raja- ja merivartiokoulun opetus- ja tutkintokieli on suomi tai ruotsi. Raja- ja merivartiokoulu voi päättää muunkin kielen käyttämisestä opetuksessa ja opintosuorituksissa.
42 § Koulutuksen tavoitteet

Rajavartijan peruskurssin tavoitteena on, että oppilas saa valmiudet rajavartijan ja merivartijan tehtävien hoitamiseen ja että hän hallitsee rajavartiomiehen toimivaltuuksia koskevat säännökset ja määräykset sekä että hänellä on virassa vaadittava kielitaito. Rajavartijan jatkokurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet ylirajavartijan ja ylimerivartijan tehtäviin ja että hän hallitsee työnjohtotehtävissä vaadittavat tiedot ja taidot.

Vartioupseerikurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet työyksikön johtamiseen ja kouluttamiseen sekä hallinnollisiin tehtäviin. Opistoupseerin jatkokurssin tavoitteena on, että opiskelija saa valmiudet aluetason johtotehtäviin ja esikunnan toimistoupseerin tehtäviin.

Raja- ja merivartiokoulussa upseereille annettavan rajavartioalan opetuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle syvälliset tiedot rajavartiolaitoksessa upseerille kuuluvissa rajaturvallisuusalan tehtävissä ja hallinnollisissa tehtävissä sekä laillisuusvalvontaan, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseen sekä rikosten ennalta estämiseen samoin kuin niiden tutkimiseen ja syytteeseen saattamiseen liittyvissä tehtävissä.
43 § Koulutukseen valitseminen

Raja- ja merivartiokoulu valitsee oppilaat ja opiskelijat tässä asetuksessa säädettävien sekä rajavartiolaitoksen esikunnan tarkemmin asettamien valintaperusteiden mukaisesti. Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijoista säädetään erikseen.

Rajavartijan peruskurssille voidaan hyväksyä valintakokeen läpäissyt henkilö, jolla peruskurssin suorittamista lukuun ottamatta on kelpoisuus nuoremmaksi rajavartijaksi. Rajavartijan jatkokurssille voidaan hyväksyä täydennyskurssin suorittanut rajavartija tai merivartija, jolla kurssin suorittamista lukuun ottamatta on kelpoisuus ylirajavartijaksi tai ylimerivartijaksi. Vartioupseerikurssille voidaan hyväksyä rajavartijan jatkokurssin suorittanut ylirajavartija tai ylimerivartija.

Muulle kurssille voidaan hyväksyä opiskelijaksi henkilö, joka täyttää rajavartiolaitoksen asianomaiselle kurssille asettamat pääsyvaatimukset.
44 § Oppilaan muut tehtävät

Oppilaan on raja- ja merivartiokoulun johtajan määräyksestä suoritettava koulutukseen liittyvinä harjoituksina rajavartiomiehelle kuuluvia tehtäviä hallintoyksiköissä.

Rajavartiolaitoksen esikunta voi määrätä riittävän koulutuksen saaneen oppilaan suorittamaan myös muita tehtäviä kuin koulutukseen liittyviä harjoituksia, jos se on tarpeen rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvien vakavien erityistilanteiden hoitamiseksi.

Oppilaalle 1 momentissa säädetyissä tehtävässä kuuluvista rajavartiomiehen toimivaltuuksista säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 15 §:ssä. Oppilaan toimivaltuuksista 2 momentissa säädetyissä tehtävissä säädetään rajavartiolain 35 §:n 2 momentissa.
45 § Opiskeluaika ja opintojen siirtäminen

Opinnot on suoritettava opetussuunnitelmassa määritellyssä enimmäisajassa.

Raja- ja merivartiokoulu voi hakemuksesta siirtää opiskeluoikeutta tai keskeyttää opiskelun enintään kahden vuoden määräajaksi. Raja- ja merivartiokoulu voi omasta aloitteestaan keskeyttää opiskelun kerrallaan enintään yhden vuoden määräajaksi, jos oppilas tai opiskelija ei kykene suorittamaan opintojaan hyväksytysti opetussuunnitelman mukaisesti pitkäaikaisen sairauden tai muun painavan syyn vuoksi.

Aikaa, jona opinnot ovat keskeytyneenä, ei lasketa opintojen enimmäisaikaan.
46 § Arvostelumenettely

Opintosuoritukset arvostellaan raja- ja merivartiokoulun johtosäännössä yksilöityjen arvosteluperusteiden mukaisesti.

Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta häneen.

Muutoksenhausta opintosuoritusten arviointia ja aikaisempien taikka muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista koskevaan raja- ja merivartiokoulun johtajan päätökseen säädetään rajavartiolaitoksen hallinnosta annetussa laissa.
47 § Vaitiolovelvollisuus ja tietojen hyväksikäyttökielto

Raja- ja merivartiokoulussa opiskelevan vaitiolovelvollisuudesta ja tietojen hyväksikäyttökiellosta on voimassa, mitä rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 17 §:ssä säädetään.
10 luku Erinäiset säännökset
48 § Rajavartiomieheltä vaadittava koulutus

Rajavartiomieheksi voidaan määrätä rajavartiolaitoksen virkamies, joka hallitsee rajavartijan peruskurssiin sisältyvän rajavartiomiehen toimivaltuuksia koskevan oppimäärän ja jolla on rajavartiomieheltä vaadittava kielitaito.
49 § Tutkinnanjohtajalta vaadittava koulutus

Rajavartiolain 46 §:ssä tarkoitettu tutkinnanjohtajan koulutus käsittää opistoupseerin tutkinnon tai soveltuvan korkeakoulututkinnon ja lisäksi rajavartiolaitoksessa annettavan tutkinnanjohtajan koulutuksen.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja soveltuvia korkeakoulututkintoja ovat upseerin alempi korkeakoulututkinto, upseerin ylempi korkeakoulututkinto sekä Poliisiammattikorkeakoulussa suoritetut poliisin korkeakoulututkinnot. Soveltuvia korkeakoulututkintoja ovat myös oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja poliisialan maisterin tutkinto, joiden suorittaneelta ei edellytetä rajavartiolaitoksessa annettavan tutkinnanjohtajan koulutuksen suorittamista.
50 § Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset rajavartiolaitoksessa

Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista niiden virkojen osalta, joissa säädettynä kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, säädetään julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:ssä.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun rajavartiomiehen kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun rajavartiomiehen kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena on yksikielisessä viranomaisessa viranomaisen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito.

Rajavartiolaitoksessa noudatetaan soveltuvin osin mitä upseerien suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (9/2004) säädetään. Kun kaksikielisessä viranomaisessa täytetään virkaa, on kiinnitettävä huomiota siihen, että suomen ja ruotsin kielen käyttämistä edellyttävät virkatehtävät voidaan jakaa asianomaista kieltä taitavien henkilöiden suoritettaviksi. Ahvenanmaalla vaadittavasta kielitaidosta säädetään erikseen.
51 § Sotilasvirassa palvelevan virkamiehen ja rajavartiomiehen fyysinen suorituskyky

Sotilasvirassa palvelevan rajavartiolaitoksen virkamiehen samoin kuin rajavartiomiehen fyysinen suorituskyky arvioidaan testien ja lääkärintarkastuksen perusteella. Jos virkamiehen fyysinen suorituskyky ei vastaa hänen tehtävänsä asettamia vaatimuksia, hänelle voidaan laatia ohjelma suorituskyvyn kohottamiseksi. Virkamies, jonka fyysinen suorituskyky ei vastaa hänen tehtävänsä vaatimuksia, voidaan siirtää fyysisesti vähemmän vaativiin tehtäviin, jos se on välttämätöntä työturvallisuudesta huolehtimiseksi tai rajavartiolaitoksen tehtävien suorittamisen varmistamiseksi.

Fyysisen suorituskyvyn arvioimisesta ja siihen liittyvistä testeistä ja luokittelusta sekä kussakin tehtävässä vaadittavasta fyysisestä suorituskyvystä määrää rajavartiolaitoksen päällikkö rajavartiolaitoksen ylilääkäriä kuultuaan.
52 § Virkamerkki

Rajavartiomiehen on pidettävä rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain 24 §:ssä tarkoitettu virkamerkki mukana virkatehtävää suoritettaessa. Virkamerkki on tarvittaessa ja myös vaadittaessa esitettävä, jos se on virkatehtävää vaarantamatta mahdollista.
53 § Tilanneorganisaation käyttö

Tilanneorganisaation käyttöönottamisesta vartiostoissa päättää komentaja tai vartioston päivystämään määrätty valmiuspäivystäjä.

Tilanneorganisaatiossa toimiva yleisjohtaja on käynnissä olevan tilanteen hallinnasta kokonaisvastuussa oleva rajavartiomies. Yleisjohtaja arvioi johdettavakseen osoitetun tehtävän kiireellisyyden ja vaarallisuuden, nimeää kenttäjohtajan, määrää alueelleen sijoitetun rajavartiolaitoksen henkilöstön tilapäisistä johtosuhteista, huolehtii viranomaisten välisestä yhteistyöstä rajavartiolaitoksen osalta, antaa yleiset periaatteet toimintalinjoista ja voimakeinojen käytöstä sekä huolehtii siitä, että tehtävän suorittajilla on työturvallisuuden edellyttämät tarpeelliset käytettävissä olevat tiedot ja voimavarat.

Tilanneorganisaatiossa yleisjohtajan alaisuudessa toimiva kenttäjohtaja on käynnissä olevan tilanteen taktisesta suunnittelusta ja johtamisesta vastuussa oleva rajavartiomies. Kenttäjohtaja vastaa alaisensa tilanneorganisaation tarkoituksenmukaisesta muodostamisesta ja johtamisesta, vastaa tilanteen edellyttämien voimankäytön ohjeiden ja -määräysten antamisesta, huolehtii viranomaisten välisestä taktisesta yhteistyöstä sekä huolehtii siitä, että hänen alaisensa tehtävän suorittajilla on työturvallisuuden edellyttämät tarpeelliset käytettävissä olevat tiedot ja voimavarat.
54 § Rajavyöhykeluvan hakeminen ja rajavyöhykeilmoituksen tekeminen

Rajavyöhykelupaa hakevan on esitettävä selvitys henkilöllisyydestään, yhteystiedoistaan ja rajavyöhykeluvan antamisen edellytysten täyttymisestä. Selvitykseen voi sisältyä tarvittavat tiedot:

 1)

rajavyöhykkeellä suoritettavaksi suunnitelluista toimenpiteistä ja niiden ajankohdasta sekä alueesta, jossa toimenpiteet on tarkoitus toteuttaa;

 2)

toimenpiteiden toteuttamisen mahdollisesti edellyttämästä muun viranomaisen tai muun tahon antamasta luvasta tai hyväksynnästä;

 3)

ampuma-aseista, ampumatarvikkeista, räjähdysaineista ja jousitoimisista aseista;

 4)

pääasiallisesta syystä oleskeluun tai toimenpiteiden suorittamiseen rajavyöhykkeellä.

Sisäasiainministeriö vahvistaa tarvittaessa rajavyöhykelupaa haettaessa ja lupaa annettaessa sekä rajavyöhykeilmoitusta tehtäessä käytettävien lomakkeiden kaavat.
55 § Terveydenhuolto rajavartiolaitoksessa

Työterveyshuollon järjestämisestä rajavartiolaitoksessa säädetään työterveyshuoltolaissa (1383/2001). Puolustusvoimien terveydenhuoltovastuusta säädetään terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetussa laissa (322/1987).
56 § Sisärajatarkastusten palauttamiseen liittyvät ilmoitukset

Rajavartiolaitoksen esikunta huolehtii sisärajatarkastusten palauttamista koskevien ilmoitusten toimittamisesta Euroopan unionin toimielimille, Euroopan unionin jäsenvaltioille ja vapaan liikkuvuuden alueeseen liittyneille muille valtioille. Ilmoitukset on toimitettava viipymättä.
57 § Pelastuspalkkion jakaminen

Rajavartiolain 76 §:ssä tarkoitetusta pelastuspalkkiosta luopumisesta sekä pelastuspalkkion jakamisesta päättää rajavartiolaitoksen päällikkö.

Jollei pelastuspalkkiosta luovuta, jaetaan meripelastustyön aiheuttamien lisäkustannusten kattamisen jälkeen jäävästä palkkion osasta yksi viidesosa aluksella meripelastustyön aikana palvelleille virkamiehille sekä asevelvollisuuslain (452/1950) ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain (194/1995) nojalla palvelleille henkilöille.

Palkkio jaetaan ensisijaisesti henkilöiden suorittamien toimenpiteiden vaativuuden ja vaikuttavuuden mukaisessa suhteessa.
58 § Kiinniottamista koskevan asian kirjaaminen

Rajavartiolain 36 §:n 2 momentin, 37 §:n ja 71 §:n 2 momentin nojalla kiinniotetusta henkilöstä kirjataan henkilö- tai muut tunnistetiedot, tiedot kiinniottoon johtaneesta toimenpiteestä, tiedot turvallisuustarkastuksesta, tiedot kiinniotetun kuljettamisesta sekä tiedot kiinniottoajasta ja -paikasta sekä kiinnioton päättymisestä.
59 § Haltuun otetun omaisuuden kirjaaminen

Rajavartiolain 28, 59, 66 ja 69 §:ssä tarkoitetusta omaisuuden haltuun ottamisesta kirjataan haltuunoton peruste sekä tiedot omaisuuden takaisin luovuttamisesta.
60 § Henkilöntarkastusta koskevan toimenpiteen kirjaaminen

Rajavartiolain 19 §:ssä ja 28 §:n 1 momentissa tarkoitetusta henkilöntarkastuksesta laaditaan rajavartiolaitoksen esikunnan vahvistaman mallin mukainen pöytäkirja.
61 § Voimankäyttö- ja suojavälineet

Valtio varustaa rajavartiomiehen hänen tehtävänsä edellyttämillä voimankäyttö- ja suojavälineillä. Rajavartiomies saa käyttää ainoastaan sellaisia voimankäyttövälineitä, jotka on hyväksytty rajavartiolaitoksessa käytettäviksi ja joiden turvalliseen käyttöön hän on saanut koulutuksen.
62 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2005.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
63 § Siirtymäsäännös

Sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista rajavartiolaitoksen virkamies säilyttää kelpoisuutensa toimia siinä virassa, johon hän on nimitettynä tämän asetuksen voimaan tullessa, sekä muihin rajavartiolaitoksen virkoihin, joiden kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset ovat samat kuin sen viran, johon virkamies on nimitettynä tämän asetuksen voimaan tullessa. Sama koskee tämän asetuksen voimaan tullessa virkasuhteeseen määräajaksi nimitettyjen kelpoisuutta määräajan loppuun saakka.

Kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten estämättä voidaan kuitenkin rajavartiolaitoksen virkamies, joka tämän asetuksen voimaantullessa oli rajavartiomies, määrätä rajavartiomieheksi sen rajavartioviranomaisen toimialueelle, jossa hän tämän asetuksen voimaantullessa palveli rajavartiomiehenä. Hänet voidaan myös siirtää rajavartiomieheksi sellaiselle rajavartioviranomaisen toimialueelle, jossa rajavartiomiehen kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset ovat samat tai alhaisemmat kuin sillä toimialueella, jossa hän toimi ennen siirtoa.

Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2005

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki Ylitarkastaja Timo Riissanen