2005

568/2005 Opetusministeriön asetus yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista

Opetusministeriön päätöksen mukaisesti, säädetään 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain (645/1997) 7 §:n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 715/2004:
1 § Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään yliopistolaissa (645/1997) tarkoitettujen yliopistojen koulutusvastuun täsmentämisestä, yliopistojen koulutusohjelmista sekä alemman korkeakoulututkinnon pohjalta suoritettavan erikoistumiskoulutuksen ja lisensiaatin tutkintoon sisältyvien erikoistumiskoulutusten aloista, joiden muutos edellyttää yliopiston esitystä.
2 § Koulutusvastuun täsmentäminen

Koulutusvastuun täsmentämisellä tarkoitetaan sitä, minkä alojen, oppiaineryhmien ja oppiaineiden syventäviä opintoja yliopistot voivat järjestää humanistisella, kasvatustieteellisellä, luonnontieteellisellä, yhteiskuntatieteellisellä ja terveystieteiden alalla sekä sitä, kuinka opettajankoulutuksen tehtävät on jaettu yliopistojen välillä. Tämän asetuksen liitteenä on luettelo humanistisista ja luonnontieteellisistä aloista, oppiaineryhmistä ja eräistä oppiaineista, joiden syventäviä opintoja yliopistot järjestävät; yhteiskuntatieteellisistä aloista ja oppiaineryhmistä, joiden syventäviä opintoja yliopistot järjestävät; terveystieteellisen alan ja kasvatustieteellisen alan oppiaineista, joiden syventäviä opintoja yliopistot järjestävät sekä kasvatustieteellisen alan opettajankoulutuksen vastuun jaosta yliopistojen välillä.

Yliopisto ei voi näillä koulutusaloilla aloittaa syventävien opintojen järjestämistä eikä luopua alan, oppiaineryhmän tai oppiaineen syventävien opintojen järjestämisestä ilman tämän asetuksen muutosta.
3 § Koulutusohjelmat

Asetuksessa säädetään yliopistojen koulutusohjelmista kuvataiteen, taideteollisen, tanssi-, teatteri-, teknistieteellisellä ja musiikin alalla. Tämän asetuksen liitteenä on luettelo teknistieteellisen alan koulutusohjelmista. Ylempään korkeakoulututkintoon johtavista alemman korkeakoulututkinnon tasoon pohjautuvista koulutusohjelmista, joihin on erillinen valinta eli niin sanotuista maisteriohjelmista säädetään erikseen opetusministeriön asetuksella.
4 § Erikoistumiskoulutukset

Alemman korkeakoulututkinnon pohjalta suoritettavana erikoistumiskoulutuksena voidaan suorittaa farmaseutin erikoistumiskoulutus. Lisensiaatintutkintoon sisältyviä erikoistumiskoulutuksia ovat erikoispsykologin koulutus, erikoispuheterapeutin koulutus, terveydenhuollon luonnontieteellinen erikoistumiskoulutus, proviisorin erikoistumiskoulutus sekä erikoissosiaalityöntekijän koulutus. Opetusministeriö päättää kunkin yliopiston esityksestä sosiaali- ja terveysministeriötä kuultuaan, mitä erikoistumiskoulutuksia ja niiden erikoisaloja kussakin yliopistossa on. Erikoislääkärin, erikoiseläinlääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkintoon johtavista koulutuksista säädetään erikseen.
5 § Sosiaalityön koulutus

Sosiaalityön koulutusta järjestetään Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoissa. Helsingin yliopistossa sosiaalityön koulutus järjestetään myös Svenska social- och kommunalhögskolanissa ja yliopistossa suoritettavina opintoina.
6 § Kuvataiteen ala

Kuvataideakatemiassa voidaan suorittaa seuraavat koulutusohjelmat:

 1)

kuvanveiston koulutusohjelma;

 2)

maalaustaiteen koulutusohjelma;

 3)

taidegrafiikan koulutusohjelma; sekä

 4)

tila-aikataiteen koulutusohjelma.
7 § Musiikin ala

Sibelius-Akatemiassa voidaan suorittaa seuraavat koulutusohjelmat:

 1)

esittävän säveltaiteen koulutusohjelma;

 2)

jazzmusiikin koulutusohjelma;

 3)

kansanmusiikin koulutusohjelma;

 4)

kirkkomusiikin koulutusohjelma;

 5)

laulumusiikin koulutusohjelma;

 6)

musiikkikasvatuksen koulutusohjelma;

 7)

musiikkiteknologian koulutusohjelma;

 8)

orkesterin- ja kuoronjohdon koulutusohjelma; sekä

 9)

sävellyksen ja musiikinteorian koulutusohjelma.
8 § Taideteollinen ala

Taideteollisessa korkeakoulussa voidaan suorittaa seuraavat koulutusohjelmat:

 1)

elokuvataiteen koulutusohjelma;

 2)

graafisen suunnittelun koulutusohjelma;

3)

keramiikka- ja lasitaiteen koulutusohjelma (TaK), josta opiskelijalla on oikeus jatkaa taideteollisen muotoilun maisteriohjelmaan;

 4)

kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma;

 5)

lavastustaiteen koulutusohjelma;

 6)

sisustusarkkitehtuurin ja huonekalusuunnittelun koulutusohjelma (TaK), josta opiskelijalla on oikeus jatkaa kalustesuunnittelun tai tilasuunnittelun maisteriohjelmaan;

 7)

tekstiilitaiteen koulutusohjelma;

 8)

teollisen muotoilun koulutusohjelma;

 9)

vaatetussuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelma; sekä

 10)

valokuvataiteen koulutusohjelma.

Lapin yliopistossa voidaan suorittaa seuraavat koulutusohjelmat:

 1)

audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma;

 2)

graafisen suunnittelun koulutusohjelma;

 3)

kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma;

 4)

tekstiili- ja vaatetusalan koulutusohjelma; sekä

 5)

teollisen muotoilun koulutusohjelma.
9 § Tanssiala

Teatterikorkeakoulussa voidaan suorittaa seuraava koulutusohjelma:

 1)

tanssin koulutusohjelma.
10 § Teatteriala

Teatterikorkeakoulussa voidaan suorittaa seuraavat koulutusohjelmat:

 1)

dramaturgian koulutusohjelma;

 2)

näyttelijäntyön koulutusohjelma (suomenkielinen ja ruotsinkielinen);

 3)

ohjauksen koulutusohjelma; sekä

 4)

valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelma.

Tampereen yliopistossa voidaan suorittaa seuraava koulutusohjelma:

 1)

teatterityön koulutusohjelma.
11 § Farmaseutin erikoistumiskoulutus

Farmaseutin tai muun vastaavan tutkinnon pohjalta voidaan suorittaa erikoistumiskoulutus sairaala- ja terveyskeskusfarmasiassa ja teollisuusfarmasiassa. Sairaala- ja terveyskeskusfarmasian erikoistumiskoulutus voidaan suorittaa Kuopion yliopistossa ja teollisuusfarmasian erikoistumiskoulutus Helsingin yliopistossa.
12 § Proviisorin erikoistumiskoulutus

Kun lisensiaatin tutkinto suoritetaan proviisorin tutkinnon tai muun vastaavan tutkinnon pohjalta, tutkintoon voidaan sisällyttää proviisorin erikoistumiskoulutus apteekkifarmasiassa, sairaala- ja terveyskeskusfarmasiassa ja teollisuusfarmasiassa. Proviisorin erikoistumiskoulutus apteekkifarmasiassa ja sairaala- ja terveyskeskusfarmasiassa voidaan suorittaa Kuopion yliopistossa sekä apteekkifarmasiassa ja teollisuusfarmasiassa Helsingin yliopistossa.
13 § Erikoispuheterapeutin koulutus

Kun lisensiaatin tutkinto suoritetaan logopedian alan ylemmän korkeakoulututkinnon pohjalta, tutkintoon voidaan sisällyttää erikoispuheterapeutin koulutus seuraavilla erikoisaloilla:

 1)

aikuisten neurologisperäiset kommunikaatiohäiriöt;

 2)

lasten neurologisperäiset kommunikaatiohäiriöt;

 3)

kuulovammojen aiheuttamat kommunikaatiohäiriöt; sekä

 4)

äänihäiriöt.

Nämä erikoistumiskoulutukset voidaan suorittaa Helsingin ja Oulun yliopistoissa.
14 § Terveydenhuollon luonnontieteellinen erikoistumiskoulutus

Kun lisensiaatin tutkinto suoritetaan luonnontieteellisen, maatalous-metsätieteellisen tai teknillistieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon pohjalta, tutkintoon voidaan sisällyttää sairaalageneetikon, sairaalafyysikon, sairaalakemistin, sairaalamikrobiologin ja sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutus. Helsingin yliopistossa voidaan suorittaa sairaalageneetikon, sairaalafyysikon, sairaalakemistin ja sairaalamikrobiologin erikoistumiskoulutus, Jyväskylän yliopistossa sairaalasolubiologin erikoistumiskoulutus, Kuopion yliopistossa sairaalafyysikon ja sairaalakemistin erikoistumiskoulutus ja Oulun yliopistossa sairaalafyysikon erikoistumiskoulutus.
15 § Erikoispsykologin koulutus

Kun lisensiaatin tutkinto suoritetaan psykologian maisterin tutkinnon tai muun vastaavan tutkinnon pohjalta, tutkintoon voidaan sisällyttää erikoispsykologin koulutus seuraavilla erikoisaloilla: kehitys- ja kasvatuspsykologia, neuropsykologia, psykoterapia, terveyspsykologia sekä työ- ja organisaatiopsykologia. Erikoispsykologin koulutus voidaan kaikilla mainituilla erikoisaloilla suorittaa Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Tampereen ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa.
16 § Erikoissosiaalityöntekijän koulutus

Kun lisensiaatin tutkinto suoritetaan yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden maisterin tutkinnon tai muun vastaavan tutkinnon pohjalta, tutkintoon voidaan sisällyttää erikoissosiaalityöntekijän koulutus seuraavilla erikoisaloilla: lapsi- ja nuorisososiaalityö, kuntouttava sosiaalityö, marginalisaatiokysymysten sosiaalityö, hyvinvointipalvelujen erikoisala sekä yhteisösosiaalityö. Erikoissosiaalityöntekijän koulutus voidaan kaikilla mainituilla erikoisaloilla suorittaa Helsingin, Jyväskylän, Kuopion, Lapin, Tampereen ja Turun yliopistoissa.
17 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.

Helsingissä 14 päivänä heinäkuuta 2005

Opetusministeri Tuula Haatainen Opetusneuvos Ari Saarinen

Liitteet I-VI