1 § Asetuksen soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään Suomen satamissa käyvien ulkomaisten alusten tarkastuksesta.

2 § Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

yleissopimuksilla: vuonna 1966 tehtyä kansainvälistä lastiviivayleissopimusta (SopS 52/1968), ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyä kansainvälistä yleissopimusta (SopS 11/1981), alusten aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä vuonna 1973 tehtyyn yleissopimukseen liittyvää vuoden 1978 pöytäkirjaa (SopS 51/1983), merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskevaa vuoden 1978 kansainvälistä yleissopimusta (SopS 22/1984), kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen estämiseksi merellä vuonna 1972 tehtyä yleissopimusta (SopS 30/1977), vuoden 1969 kansainvälistä aluksenmittausyleissopimusta (SopS 31/1982), kauppa-aluksista noudatettavasta vähimmäistasosta vuonna 1976 tehtyä yleissopimusta (SopS 54/1979), vuoden 1992 kansainvälistä yleissopimusta öljyn aiheuttamasta pilaantumisvahingosta johtuvasta siviilioikeudellisesta vastuusta (SopS 43/1996) sekä näihin yleissopimuksiin liittyviä pöytäkirjoja ja pakollisia säännöstöjä niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen;

yksityiskohtaisella tarkastuksella tarkastusta, jossa koko alus, kaikki sen varusteet ja sen koko laivaväki tai osa näistä PSC-direktiivin 6 artiklan 3 kohdassa määritellyissä olosuhteissa tarkastetaan niin, että tarkastus kattaa aluksen rakenteen, varusteet, miehityksen, asumis- ja työskentelyolosuhteet sekä sen, noudatetaanko aluksella vaadittavia toimintatapoja; sekä

SIRENAC- tietojärjestelmällä Pariisin pöytäkirjan puitteissa luotua tietojärjestelmää.

3 § Asetuksen soveltaminen aluksiin

Tätä asetusta sovelletaan yleissopimuksissa tarkoitettuihin ulkomaisiin aluksiin, jotka saapuvat satamaan Suomessa tai jotka ankkuroituvat sataman ulkopuolelle Suomessa, sekä sellaisen aluksen miehistöön.

Tätä asetusta ei sovelleta kalastusalukseen, sota-alukseen, laivaston apualukseen, perinteistä rakennetta olevaan puualukseen, kunnan tai valtion alukseen, jota ei käytetä kaupalliseen tarkoitukseen, eikä huvialukseen, jota ei käytetä kauppamerenkulkuun.

4 § Tarkastusvelvollisuus

Valvontaviranomaisen on vuosittain tarkastettava aluksia niin, että tarkastettavien alusten määrä vastaa ainakin 25 prosenttia niiden yksittäisten alusten, jotka ovat käyneet Suomen satamissa, keskimääräisestä vuotuisesta määrästä, laskettuna niiden viimeisten kolmen kalenterivuoden perusteella, joista on saatavilla tilastoja.

5 § Tarkastettaviksi valittavat alukset

Kaikki alukset, joille ei tehdä laajennettua tarkastusta ja joiden PSC-direktiivin liitteessä I tarkoitettu yleinen kohdentamistekijä on suurempi kuin 50, on tarkastettava edellyttäen, että aluksen edellisestä Pariisin pöytäkirjan allekirjoittajavaltion satamassa suoritetusta tarkastuksesta on kulunut vähintään kuukausi.

Muista aluksista tarkastettaviksi on ensimmäiseksi valittava PSC-direktiivin liitteessä I olevassa I osassa tarkoitettuja aluksia. Liitteessä I olevassa II osassa tarkoitetut ensisijaisen tarkastuksen tarpeessa olevat alukset valitaan tarkastettaviksi alenevassa järjestyksessä, joka perustuu niiden SIRENAC-tietojärjestelmässä ilmoitetun kohdentamistekijän arvoon.

Sellaisia aluksia, jotka jokin Euroopan unionin jäsenvaltio on tarkastanut viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden aikana ei tarkasteta, jos:

alusta ei ole lueteltu PSC-direktiivin liitteessä I;

mistään puutteesta ei ole tehty ilmoitusta edellisen tarkastuksen jälkeen;

tarkastuksen suorittamiselle ei ole ilmeistä perustetta; tai

alus ei kuulu 1 momentin soveltamisalaan.

Mitä 3 momentissa säädetään, ei sovelleta niihin käyttötarkastuksiin, joista yleissopimuksissa säädetään erikseen.

6 § Asiakirjojen tarkastus ja aluksen yleisen kunnon toteaminen

Valvontaviranomaisen on tarkastettava ainakin PSC-direktiivin liitteessä II mainitut asiakirjat riittävässä määrin sekä varmistuttava aluksen yleisestä kunnosta konehuone, asuintilat ja puhtausolot mukaan lukien.

Valvontaviranomainen voi tarkastaa muutkin kuin 1 momentissa tarkoitetut yleissopimusten mukaan aluksessa pidettävät todistuskirjat ja muut asiakirjat.

7 § Aluksen yksityiskohtainen tarkastus

Aluksen yksityiskohtaiseen tarkastukseen velvoittavina ilmeisinä syinä pidetään muun muassa PSC-direktiivin liitteessä III mainittuja seikkoja.

Jos aluksen asuin- ja työskentelyoloissa havaitaan oleellisia puutteita, siitä on ilmoitettava työsuojeluviranomaiselle.

Aluksen tarkastuksessa on noudatettava PSC-direktiivin liitteessä IV esitettyjä menettelytapoja.

8 § Laivaväen viestintäkyvyn ja kielitaidon tarkastaminen

Valvontaviranomaisen on varmistettava, että:

Suomen satamasta matkansa aloittavan tai sen sinne päättävän matkustaja-aluksen laivaväkeen kuuluvilla on kyky milloin tahansa keskenään välittää tehokkaasti turvallisuutta koskevia tietoja suullisesti sekä varsinkin ymmärtää turvallisuuteen liittyviä viestejä ja ohjeita;

matkustaja-aluksella matkustajia hätätilanteessa auttamaan nimetty henkilö on helposti tunnistettavissa ja kykenee matkustajien kielellä tai englannin kielen perussanastolla, mallia näyttämällä, osoittamalla tai käsimerkkejä käyttämällä välittämään riittävästi tietoja, kun otetaan huomioon kyseisellä reitillä pääasiallisesti matkustavien kieliryhmät, matkustajille näiden äidinkielellä annetut täydelliset turvaohjeet sekä matkustajille tai miehistölle pelastustyön ohjaamiseksi hätätilanteessa eri kielillä annettavat ohjeet;

säiliöaluksen koko laivaväki pystyy välittämään keskenään tietoja aluksen yhteisellä työkielellä; sekä

1 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa laivaväki kykenee vaihtamaan riittävässä määrin tietoja maissa olevien viranomaisten kanssa joko yhteisellä tai viranomaisten kielellä.

9 § Menettelyt, joita noudatetaan laajennetussa tarkastuksessa

Laajennettu tarkastus on tehtävä PSC-direktiivin liitteessä V olevassa C osassa säädettyjä menettelyjä noudattaen.

10 § Eräiden alusten pakollinen laajennettu tarkastus

Johonkin PSC-direktiivin liitteessä V olevassa A osassa mainituista luokista kuuluvalle alukselle on tehtävä laajennettu tarkastus, jos alus valitaan tarkastukseen 5 §:n 2 momentin mukaisesti.

Jos 1 momentissa tarkoitetusta aluksesta ei toimiteta alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain (370/1995) 11 a §:ssä tarkoitettua ennakkoilmoitusta, sille on tehtävä Suomen määräsatamassa laajennettu tarkastus.

Jos 1 ja 2 momentissa tarkoitetun aluksen PSC-direktiivin liitteessä I olevassa II osassa tarkoitettu yleinen kohdentamistekijä on vähintään 7, alukselle on tehtävä laajennettu tarkastus ensimmäisessä satamassa, jossa se käy 12 kuukauden kuluttua edellisestä laajennetusta tarkastuksesta.

11 § Menettely, jota noudatetaan, jos tiettyjä aluksia ei voida tarkastaa

Sen lisäksi, mitä alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain 11 c §:ssä säädetään, valvontaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava SIRENAC-tietojärjestelmään, jos tiettyjä aluksia, joille 5 §:n 1 momentin mukaan on tehtävä pakollinen tarkastus tai 10 §:n 3 momentin mukaan on tehtävä pakollinen laajennettu tarkastus, ei toiminnallisista syistä pystytä tarkastamaan. Nämä tapaukset ja kyseisten alusten tarkastamatta jättämisen syyt on ilmoitettava kuuden kuukauden välein Euroopan yhteisöjen komissiolle.

Minkään kalenterivuoden aikana tarkastamatta ei saa jäädä enempää kuin viisi prosenttia niiden yksittäisten alusten, jotka olisi tarkastettava 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ja jotka ovat käyneet Suomen satamissa, keskimääräisestä vuotuisesta määrästä, laskettuna niiden viimeisten kolmen kalenterivuoden perusteella, joista on saatavilla tilastoja.

Jos alus on 1 momentin mukaisesti jätetty tarkastamatta edellisessä EU:n jäsenvaltion satamassa, sille on tehtävä pakollinen tarkastus tai tarvittaessa pakollinen laajennettu tarkastus seuraavassa Suomen satamassa, jossa se käy.

12 § Pysäyttämisperusteiden harkinta

Harkitessaan aluksen pysäyttämistä valvontaviranomaisen on noudatettava PSC-direktiivin liitteessä VI esitettyjä perusteita.

Jos aluksen yleinen kunto on poikkeuksellisen huono niin, että se ilmeisesti ei täytä asetettuja vaatimuksia, valvontaviranomainen voi lykätä tarkastuksen siihen asti, kun laivanisäntä on ryhtynyt välttämättömiin toimenpiteisiin, joilla alus saadaan vastaamaan yleissopimusten määräyksiä.

13 § Tarkastuksen ja pysäyttämisen seuranta

Jos alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain 14 §:ssä tarkoitettuja vikoja tai puutteita ei voida korjata tarkastussatamassa, valvontaviranomainen voi antaa aluksen jatkaa matkaa päällikön kanssa sopimalleen lähimmälle käytettävissä olevalle korjaustelakalle. Edellytyksenä tälle on, että aluksella noudatetaan lippuvaltion toimivaltaisen viranomaisen määräämiä ja valvontaviranomaisen hyväksymiä ehtoja. Näiden ehtojen tulee taata, että alus voi jatkaa matkaa ilman alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain 14 §:ssä tarkoitettua vaaraa.

Valvontaviranomaisen on 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ilmoitettava kaikista matkaa koskevista ehdoista korjaustelakan sijaintivaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, lippuvaltion lähimmälle edustustolle ja muille asianomaisille viranomaisille Pariisin pöytäkirjan liitteen 2 mukaisesti.

Jos valvontaviranomainen saa 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, sen on ilmoitettava ilmoituksen tehneelle viranomaiselle niistä toimenpiteistä, joihin asiassa on ryhdytty.

14 § Menettelyt aluksen satamaan pääsyn estämisessä

Alusturvallisuuden valvonnasta annetun lain 14 c §:ssä säädettyä aluksen satamaan pääsyn estämistä sovelletaan välittömästi sen jälkeen, kun alukselle on annettu lupa poistua satamasta, jossa se on pysäytetty joko toisen tai kolmannen kerran.

Aluksen satamaan pääsyn estämisessä on noudatettava PSC-direktiivin liitteessä XI olevassa B osassa säädettyjä menettelyjä.

15 § Tietojen julkaiseminen

Merenkulkulaitoksen on vähintään kerran kuukaudessa julkaistava PSC-direktiivin liitteessä VIII olevassa I osassa luetellut tiedot aluksista, jotka on pysäytetty Suomen satamassa tai joilta on evätty pääsy Suomen satamaan edellisen kuukauden kuluessa.

16 § Aluksen luokitustodistukseen liittyvät ilmoitukset

Merenkulkulaitoksen on ilmoitettava Euroopan yhteisöjen komissiolle, muille Euroopan unionin jäsenvaltioille, aluksen lippuvaltiolle ja Pariisin pöytäkirjan sihteeristölle, jos satamavaltiona tehdyssä tarkastuksessa on todettu aluksella luokituslaitoksen antama voimassa oleva todistuskirja, vaikka alus ei täytä asiaa koskevia yleissopimusten määräyksiä, tai luokitustodistus, vaikka aluksessa on vika tai puute, joka koskee todistuksessa mainittuja seikkoja. Ilmoitus on kuitenkin tehtävä vain, jos alus aiheuttaa vakavaa uhkaa turvallisuudelle tai ympäristölle taikka jos on näyttöä, että luokituslaitos on toiminut erityisen piittaamattomasti. Asiasta on ilmoitettava myös asianomaiselle luokituslaitokselle ensimmäisen tarkastuksen yhteydessä.

17 § PSC-direktiivin täytäntöönpanon seurantaa varten annettavat tiedot

Merenkulkulaitoksen on vuosittain 1 päivään huhtikuuta mennessä toimitettava Euroopan yhteisöjen komissiolle ja Pariisin pöytäkirjan sihteeristölle seuraavat edellistä vuotta koskevat tiedot:

Suomessa satamavaltion valvontaa harjoittavien tarkastajien lukumäärä; tiedot on toimitettava komissiolle PSC-direktiivin liitteessä X olevaa mallitaulukkoa käyttäen ja liitteessä esitetyllä tavalla; ja

Suomen satamiin saapuneiden yksittäisten alusten kokonaismäärä.

Lisäksi Merenkulkulaitoksen on toimitettava:

Euroopan yhteisöjen komissiolle kuuden kuukauden välein luettelo Suomen satamiin saapuneiden muiden kuin säännöllistä lauttaliikennettä harjoittavien yksittäisten alusten liikkeistä sekä kyseisten alusten IMO-tunnistenumerot ja saapumispäivämäärät; tai

SIRENAC-tietojärjestelmään Suomen satamiin päivittäin saapuneiden muiden kuin säännöllistä lauttaliikennettä harjoittavien alusten IMO-tunnistenumerot ja saapumispäivämäärät.

Merenkulkulaitoksen on toimitettava Euroopan yhteisöjen komissiolle tiedot säännöllisessä lauttaliikenteessä tapahtuvista muutoksista.

18 § Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2004.

Tällä asetuksella kumotaan ulkomaisten alusten tarkastuksesta Suomessa 18 päivänä huhtikuuta 1997 annettu asetus (325/1997) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.